Merisodan historiasta

JR49

Respected Leader
Morgonlandet on itsellä suunnittelulistalla että tekisin siitä joskus videon. Omasta mielestä hyvin mielenkiintoinen tapaus, jäänyt historiankirjoituksessa vähän turhan pienelle huomiolle.

Tälle kesälle oli tarjolla venekyyti paikanpäälle, mutta se harmillisesti peruuntui.
Ota metallinpaljastin mukaan, tiedä vaikka suuntimo löytyisi pienentyneen lammen rantavesistä. Tai magneettionki.
Millainen muuten mahtaa olla tämä suuntimo? Suuntakehä?

Tuossa mietin, että kun vetäytymistä vaikka vene olisi ollutkin pidettiin hankalana, niin miksei rantapyssyn pojat olleet joka hetki valmiudessa ampumaan sulkua? Käytännössä ainut puolustautumiskeino kuitenkin.
Jos edes lähestyvien veneiden lähistölle olisivat heti osuneet, niin olisi voinut saada kääntymisreaktion aikaiseksi. Yhdellä tykillä miehitys koko ajan, muut juoksuvalmiudessa majoituksessa, ja lisää murkulaa heti kun loput tykit olisi miehitetty.
Öröhan tuonne yletti. Mikä mahtaa olla rannikkotykistön valmius 305 millin tykeillä, onko majoitus tykin yhteydessä, miten nopeasti murkula lähtee hiihtämään? Onko tapana pitää putkessa ammusta valmiina tms?
Veli @Old Boy ei ole rantapyssytaustaisia, mutta osannee silti avata asiaa?

EDIT: tässä on tulinopeuksia. Pitääkö paikkansa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/305_mm/52_-merikanuuna_vm._1907#Talvi-_ja_jatkosota

https://www.visitoro.fi/historia/


Tuossa on muuten mielenkiintoisia rakenteita. Milloinkohan on rakennettu? Täytyis kai käydä Kulttuuriympäristön rek.portaalissa tutkimassa.
http://www.hangonrintama.fi/SUOMI/MorgonlandetRakenteet.html
 
Viimeksi muokattu:

SatSotHist

Kersantti
Ota metallinpaljastin mukaan, tiedä vaikka suuntimo löytyisi pienentyneen lammen rantavesistä. Tai magneettionki.

Jos kuvauskeilalle menen niin koko aika ja energia menee kyllä siihen. Ihan yleinen ongelma kun yksinäni videoita askartelen että voi keskittyä kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan.

Millainen muuten mahtaa olla tämä suuntimo? Suuntakehä?

Suuntimo -termin selitys kiinnostaisi itseäkin. Olen yhdistänyt sen radiosuuntimalaitteeksi, mutta tuossa raportissa annettiin ymmärtää että sitä olisi käytetty rantapyssyn tulenjohtolaitteena.

Tuossa mietin, että kun vetäytymistä vaikka vene olisi ollutkin pidettiin hankalana, niin miksei rantapyssyn pojat olleet joka hetki valmiudessa ampumaan sulkua? Käytännössä ainut puolustautumiskeino kuitenkin.

En kyllä ymmärrä tuota majurin selitystä että veneellä olisi ollut vaikea päästä nopeasti liikkeelle. Jos porukassa on muutama veneilystä ymmärtävä niin ihan varmasti luovivat ulos vaikka minkälaisesta karikosta, etenkin kun paikan pitäisi olla aika tuttu.

Ja jos rannikkotykeillä olisi ammuttu edes häirintä-ammuntaa niin sekin olisi ostanut veneelle lisää aikaa päästä turvaan.

Samaten suunnitelma pitää hälyryhmää toisella saarella 20km päässä josta voivat sitten viilettää apuun 8 solmun paatilla kuullostaa hassulta.
 

JR49

Respected Leader
a jos rannikkotykeillä olisi ammuttu edes häirintä-ammuntaa niin sekin olisi ostanut veneelle lisää aikaa päästä turvaan.
Kyllä, rannikkotykeillä tuskin on toivoa osua moottoriveneluokan maaleihin, mutta olisihan se saattanut aiheuttaa perääntymisen. Etenkin kun osaston johtaja olisi tuumannut, että helkkari, kun me rantaudutaan, niin nuo tulee saaressa raakasti niskaan.
Siinä mielessä muutama laaki mereen vaikka satojen metrin säteelle kohti saarta tulevista veneistä olisi saattanut pelastaa nuo miehet, joiden uhri oli nyt kovin turha.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Öröhan tuonne yletti. Mikä mahtaa olla rannikkotykistön valmius 305 millin tykeillä, onko majoitus tykin yhteydessä, miten nopeasti murkula lähtee hiihtämään? Onko tapana pitää putkessa ammusta valmiina tms?
Veli @Old Boy ei ole rantapyssytaustaisia, mutta osannee silti avata asiaa?
No enpä ole tosiaan rt-miehiä joten tähän en pysty vastaamaan. Eikä autaisi vaikka olisinkin, sillä pitäisi olla palveluksessa jo 1970-luvun alkuvuosina, jolloin näillä kolosseilla viimeksi ammuttiin kovilla.

Oon kyllä Örön patterilla käyny joten joitakin yleisiä arvioita voi esittää: Vaikuttaa siltä, ettei nopeaan tulenavaukseen oltu mitenkään varauduttu. Tykkitornissa ei oo majoitustiloja joten miehistö juoksee asemiin läheisistä taloista. Sitä voi verrata pienen kerrostalon miehittämiseen. En tiedä oliko tornissa sähköt päällä 24/7; järjestelmien käynnistäminen on sekin oma hommansa. Tuntuu kuitenkin ettei ainakaan panoksia pidetty ylhäällä lataustilassa, sillä niiden lämpötila muuttuisi. Olisi myös palovaarallista hellesäällä. Alla sodanjälkeinen kuva yli 90 kg painavan panoksen käsittelystä, täyspanos eli 22 km amet vaati niitä kaksi. Eikä kenttätykeissäkään kranaattia putkessa pidetä, koska sen saa pois ainoastaan ampumalla.

Patteri kuitenkin ehti ampumavalmiiksi mutta ongelma olikin ihan toisaalla. Nimittäin tulta ei saanut avata ilman päällikön lupaa eikä häntä löytynyt mistään! Ei ollut majoituksessa jonne lopulta murtauduttiin, kun puhelimeen ei vastattu. Sängyssä ei oltu nukuttu koko yönä; lämpimämpi vuode lienee löytynyt saaren naisväen majoituksesta. Totuutta ei tiedetä, sillä nolo asia peiteltiin ampumalupabyrokratiaan, kuten veli @JR49 n dokumenteista ilmenee. Niissä mainittu kielto ampua saareen tapahtui vasta kun r ssä oli jo maissa ja kaikki myöhäistä.
Suuntimo -termin selitys kiinnostaisi itseäkin. Olen yhdistänyt sen radiosuuntimalaitteeksi, mutta tuossa raportissa annettiin ymmärtää että sitä olisi käytetty rantapyssyn tulenjohtolaitteena.
Suuntimosta tulee mieleen signaalitiedustelu, mutta rt:n suunnanmittauslaite ei nyt niin iso ole. En nyt muista nähneeni kuvaa; rt-museokin lopetti Suokissa jo vuosikymmenoä sitten. Rannikkotykistöllä ei ollut sodissa juuri lainkaan etäisyysmittareita, joten kaikki maalien määritykset tehtiin kahdesta tähystyspisteestä leikkaamalla. Siten Morgonlandet ei voinukaan johtaa tulta kuin saaren läheisyyteen. Aivan oikein arveltiin myös, ettei veneeseen ole helppoa osua, mutta maihinnousu olisi melko varmasti estetty.

Kaikkitietävä wikipedia kertoo taistelun kulun melko oikein. Painovirhe tosin saaren tyhjentämisessä, joka tapahtui heti lkp:n alussa 16.6.41


arjvg.jpg
 
Viimeksi muokattu:

arix

Ylipäällikkö
Heikosti johdettu operaatio kaikkiaan, tulikohan johtaville upseereille seuraamuksia?
 

miheikki

Greatest Leader
Morgonlandet on itsellä suunnittelulistalla että tekisin siitä joskus videon. Omasta mielestä hyvin mielenkiintoinen tapaus, jäänyt historiankirjoituksessa vähän turhan pienelle huomiolle.

Tälle kesälle oli tarjolla venekyyti paikanpäälle, mutta se harmillisesti peruuntui.

Oletkos katsellut tämän kanavan videoita? Jos olet, niin millainen käsitys on jäänyt kanavasta?

Military History Visualized
 

SatSotHist

Kersantti
Oletkos katsellut tämän kanavan videoita? Jos olet, niin millainen käsitys on jäänyt kanavasta?

Military History Visualized

Tuttu kanava tietenkin. Itsellä ei ole erityisempää mielipidettä siitä, jotkut videot ovat kiinnostavia, toiset eivät. En ole kanavan tilaaja, mutta katselen noita satunnaisesti kun YouTube suosittelee.

Olen tuolta kanavalta koittanut pikkasen ottaa mallia grafiikkaan. Se käyttää muutamaa yksinkertaista siirrosta, joilla saa elävöitettyä taustalla olevaa kuvitusta. Itse en ole yhtä taitava niin joudun tekemään paljon työläämpiä animaatioita.

Ja jos haluat vertailla tuon kanavan sisältöä / grafiikkaa / mitä vaan meikäläisen tekeleisiin niin otan mielellänin palautteen vastaan.

 

JR49

Respected Leader
No enpä ole tosiaan rt-miehiä joten tähän en pysty vastaamaan. Eikä autaisi vaikka olisinkin, sillä pitäisi olla palveluksessa jo 1970-luvun alkuvuosina, jolloin näillä kolosseilla viimeksi ammuttiin kovilla.

Oon kyllä Örön patterilla käyny joten joitakin yleisiä arvioita voi esittää: Vaikuttaa siltä, ettei nopeaan tulenavaukseen oltu mitenkään varauduttu. Tykkitornissa ei oo majoitustiloja joten miehistö juoksee asemiin läheisistä taloista. Sitä voi verrata pienen kerrostalon miehittämiseen. En tiedä oliko tornissa sähköt päällä 24/7; järjestelmien käynnistäminen on sekin oma hommansa. Tuntuu kuitenkin ettei ainakaan panoksia pidetty ylhäällä lataustilassa, sillä niiden lämpötila muuttuisi. Olisi myös palovaarallista hellesäällä. Alla sodanjälkeinen kuva yli 90 kg painavan panoksen käsittelystä, täyspanos eli 22 km amet vaati niitä kaksi. Eikä kenttätykeissäkään kranaattia putkessa pidetä, koska sen saa pois ainoastaan ampumalla.

Patteri kuitenkin ehti ampumavalmiiksi mutta ongelma olikin ihan toisaalla. Nimittäin tulta ei saanut avata ilman päällikön lupaa eikä häntä löytynyt mistään! Ei ollut majoituksessa jonne lopulta murtauduttiin, kun puhelimeen ei vastattu. Sängyssä ei oltu nukuttu koko yönä; lämpimämpi vuode lienee löytynyt saaren naisväen majoituksesta. Totuutta ei tiedetä, sillä nolo asia peiteltiin ampumalupabyrokratiaan, kuten veli @JR49 n dokumenteista ilmenee. Niissä mainittu kielto ampua saareen tapahtui vasta kun r ssä oli jo maissa ja kaikki myöhäistä.

Suuntimosta tulee mieleen signaalitiedustelu, mutta rt:n suunnanmittauslaite ei nyt niin iso ole. Ei tuu mieleen kuvaa; rt-museokin lopetti Suokissa jo vuosikymmenoä sitten. Rannikkotykistöllä ei ollut sodissa juuri lainkaan etäisyysmittareita, joten kaikki maalien määritykset tehtiin kahdesta tähystyspisteestä leikkaamalla. Siten Morgonlandet ei voinukaan johtaa tulta kuin saaren läheisyyteen. Aivan oikein arveltiin myös, ettei veneeseen ole helppoa osua, mutta maihinnousu olisi melko varmasti estetty.

Kaikkitietävä wikipedia kertoo taistelun kulun melko oikein. Painovirhe tosin saaren tyhjentämisessä, joka tapahtui heti lkp:n alussa 16.6.41


Katso liite: 51652
Hyvää analyysia (y). Etenkin tuo panosten lämpötilajuttu ja palovaarallisuus hellesäällä on ihan uusia asioita jv-taustaiselle.
Miten nuo yleisesti ottaen hallitaan? Onko kt:ssä sama? Panosten lämpötila pitää tietää, että tiedetään miten vaikuttaa ampumaominaisuuksiin?
 

JR49

Respected Leader
Periaatteessa saaren lammesta voi löytyä myös ryhmän aseet. Suuntimosta mainitaan, mutta logiikan mukaan, myös aseet on hävitetty samaa tietä. Eli pk:sta ja koopeesta mainittu ryhmän käskyssä, plus kiväärit.

Wiki puhuu, että venäläisten puolelta operaatioon olisi osallistunut 300 miestä, mutta mukaan lienee laskettu myös PK-veneiden miehistö tms. Itse maihinnousutehtävän sai tuon Hangon rintama -sivuston mukaan 1 joukkue. Kuulostaa uskottavalta, max 2 joukkuetta korkeintaan.

Eli Örön näkökulmasta tuntemattoman kokoinen joukko maissa, pienellä kalliosaarella, sumpussa, joukossa 6 omaa miestä.
Olisitteko ammuttaneet sekaan siitä huolimatta? Kuusi varmasti menetettyä miestä, mutta tulopuolella varmat kovat tappiot viholliselle.
Miten on? Sota loppuu sotimalla, ja jos moraali antaa myöten, niin eihän siitä seurauksia ainakaan tule, muistamme Laiston ja Ehnroothin. Vai?

Meille ainakin aikoinaan luotiin koulutuksessa henkeä, että hyökätään tarvittaessa varoetäisyyksien sisään, ja Karjalan Prikaatissa olleet tutut ovat kertoneet hokemasta, että tilanteen ollessa toivoton, viimeisenä tekonaan urhea tulenjohtaja ammuttaa keskityksen omaan sijaintiinsa.

Mitä raati sanoo?
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Etenkin tuo panosten lämpötilajuttu ja palovaarallisuus hellesäällä on ihan uusia asioita jv-taustaiselle.
Miten nuo yleisesti ottaen hallitaan? Onko kt:ssä sama? Panosten lämpötila pitää tietää, että tiedetään miten vaikuttaa ampumaominaisuuksiin?
Mullahan on joskus vuosia sitten Kuivasaaressa otettu kuvakin 305 mm tykin panoksesta. Muistin väärin, täyspanos olikin vain 170 kg ruutia. Lähtönopeus muuttuu siis 1,1 m/s yhtä lämpöastetta kohti. Tämä on epiksessä ihan peruskauraa eli panosten lämpötilat mitataan ennen ammuntaa. Lämpötila saa olla mikä vaan, kunhan se on yhdessä ammunnassa kaikilla panoksilla sama. Ampumamatkaa korjataan ruudin lämpötilan mukaan; kuumempi ruuti lennättää tietysti pitemmälle.

Edellisen viestin kuva on tornin alimmilta tasoilta, joista panokset ja ruudit nostetaan hissillä lataustiloihin. Hisseissä on luukut, jotta yksi syystä tai toisesta tuleen syttynyt panos ei räjäytä koko tornia ilmaan.
Nämä ei kyllä laivoissakaan toiminu kunnolla, vaan useampi taistelulaiva lensi ilmaan 1900-luvulla. Syyksi ilmoitettiin aina sabotaashi.
Heikosti johdettu operaatio kaikkiaan, tulikohan johtaville upseereille seuraamuksia?
Lauramo vaihdettiin Örön komennosta kuukautta myöhemmin, mutten tiedä syytä, tai miehen myöhempää uraa.
Ainakin ylennettiin majuriksi vuoden päästä 25.7.42. Merivoimien laivat oli pääasiassa seisonu laiturissa sotia edeltävät kesät ja vähän kaikki meni kesällä 1941 läskiksi huipentuen sitten Ilmarisen uppoamiseen. Ei tällaisia töppäyksiä haluttu raportoida ylöspäin, siinähän olisi voinut lentää pellolle kapt Lauramoa ylemmätkin päälliköt. Vankien vaihdossa palannut ainoa henkiinjäänyt sitten esitti aiheellisen kysymyksen: "Miksi ette ampuneet?" ja asia selvitettiin. Veikkaan ettei maj Lauramoa paljon asevelitapaamisissa näkynyt. Ei saanut potkuja sodan jälkeen mutta ura pysähtyi. Jäi eläkkeelle majurina about 1960.

IMG_2295 – kopio.JPG
 

baikal

Supreme Leader
että tilanteen ollessa toivoton, viimeisenä tekonaan urhea tulenjohtaja ammuttaa keskityksen omaan sijaintiinsa.

Mitä raati sanoo?

Vaatii se ainakin hirmu kanttia tulenjohtajalta. Jos oma väki on linnoitetuissa asemissa ja vihollinen ilman linnoitteita ja kaivettuja asemia, niin.....? Ainakin tilaisin aivan pirun herkkiä kranaatteja. :)

Tulee mieleen lukemani tapaus saksalaisesta tulenjohtajasta, joka oli kirkon tornissa. Kirkon sivulla oli -parkkialue-, joka täyttyi Shermaneista ym. ja tarinan mukaan tj tilasi keskityksen kirkon torniin. Venäläiset ainakin ampuivat ns. sekaan, eikös näin kerrota monesti? Yksi suomalaiskertomus on siitä, että tj ammutti vihollisasemia "tarkimmalla patterilla, jolla oli uudet tykit"....eli lienee omat joukot olleet jo varsin lähellä. On siinä jotain harkintaa suoritettu, kun ammutettiin vain tarkimmalla patterilla eikä tilattu koko pston tulta.....
 

Kyylä

Luutnantti
Vaatii se ainakin hirmu kanttia tulenjohtajalta. Jos oma väki on linnoitetuissa asemissa ja vihollinen ilman linnoitteita ja kaivettuja asemia, niin.....? Ainakin tilaisin aivan pirun herkkiä kranaatteja. :)

Tulee mieleen lukemani tapaus saksalaisesta tulenjohtajasta, joka oli kirkon tornissa. Kirkon sivulla oli -parkkialue-, joka täyttyi Shermaneista ym. ja tarinan mukaan tj tilasi keskityksen kirkon torniin. Venäläiset ainakin ampuivat ns. sekaan, eikös näin kerrota monesti? Yksi suomalaiskertomus on siitä, että tj ammutti vihollisasemia "tarkimmalla patterilla, jolla oli uudet tykit"....eli lienee omat joukot olleet jo varsin lähellä. On siinä jotain harkintaa suoritettu, kun ammutettiin vain tarkimmalla patterilla eikä tilattu koko pston tulta.....
Arvaan että monikin sotavangiksi jäänyt suomalainen olisi mieluusti viimeisenä tekonaan tilannut iskun omiin asemiin. Paljon helpompi tapa päättää päivänsä, kuin se todellisuus johon Morgonlandetinkin miehet naapurin puolella joutuivat. On hämmästyttävää, että kukaan jaksoi siellä hengissä useamman vuoden pätkää.
 

tommi

Kapteeni
Äyräpäässä 1944 Adolf Ehrnrooth tilasi tykistökeskityksen, ei omaan asemaansa, vaan miestensä asemaan, kun ryssä oli valtaamassa sitä. Tapausta tietysti silitelty ja selitylti sittemmin
 
Ota metallinpaljastin mukaan, tiedä vaikka suuntimo löytyisi pienentyneen lammen rantavesistä. Tai magneettionki.
Millainen muuten mahtaa olla tämä suuntimo? Suuntakehä?

Tuossa mietin, että kun vetäytymistä vaikka vene olisi ollutkin pidettiin hankalana, niin miksei rantapyssyn pojat olleet joka hetki valmiudessa ampumaan sulkua? Käytännössä ainut puolustautumiskeino kuitenkin.
Jos edes lähestyvien veneiden lähistölle olisivat heti osuneet, niin olisi voinut saada kääntymisreaktion aikaiseksi. Yhdellä tykillä miehitys koko ajan, muut juoksuvalmiudessa majoituksessa, ja lisää murkulaa heti kun loput tykit olisi miehitetty.
Öröhan tuonne yletti. Mikä mahtaa olla rannikkotykistön valmius 305 millin tykeillä, onko majoitus tykin yhteydessä, miten nopeasti murkula lähtee hiihtämään? Onko tapana pitää putkessa ammusta valmiina tms?
Veli @Old Boy ei ole rantapyssytaustaisia, mutta osannee silti avata asiaa?

EDIT: tässä on tulinopeuksia. Pitääkö paikkansa?
https://fi.wikipedia.org/wiki/305_mm/52_-merikanuuna_vm._1907#Talvi-_ja_jatkosota

https://www.visitoro.fi/historia/


Tuossa on muuten mielenkiintoisia rakenteita. Milloinkohan on rakennettu? Täytyis kai käydä Kulttuuriympäristön rek.portaalissa tutkimassa.
http://www.hangonrintama.fi/SUOMI/MorgonlandetRakenteet.html
On kyllä kummallinen episodi tämäkin.
Itseäni ihmetyttää, kaiken muun lisäksi; miksi saareen, joka on muutenkin vaikeapääsyinen, ei ole tehty rantautumisesteitä - vaikka nyt ei olisikaan miinoitettu (muuta kuin ilmeisesti tähystystorni). Ja olisi se rantaviivan miinoittaminenkin ollut aika hyvin perusteltua - eikä kovin vaikeaa. Toki yöllähän se olisi pitänyt tehdä, mutta eiköhän heinäkuiset yöt kuitenkin sen verran valoisia ole, että homma onnistuu.

Ja ihmetyttää se, että käskyssä oli määrätty nopeakulkuinen vene (jota ei tosin ilmeisesti ollut olemassa) ryhmälle, mutta lohkon komentaja kuitenkin selvittää, ettei venettä siellä olisi voitu oikeastaan edes käyttää. Jotenkin sellainen olo on kuitenkin että jos tuon kunnolla valmistelee, esim. laittaa ankkurin ulos ja juoksuköyden maihin sekä ankkuriin, niin aika pahastakin paikasta veneen saa läpi, vaikka olisikin kova merenkäynti ja tuuli. Miehiä kuitenkin useita, vaihtoehtona hengenlähtö.
 

fulcrum

Respected Leader
Käsitin noista selvittelyistä niin että saarella on aika vaikea säilyttää veneitä niin ettei ne kovemmalla tuulella hakkaudu kivikoissa päreiksi. "Nopeakulkuisia veneitä" ei joka oksalla tuohon aikaan muutenkaan kasvanut.
Aika huonolla pidolla miesparat tuntuvat luodolla olleen. Hiukan joka käänteestä tulee sellainen vaikutelma, että ei me nyt joudeta kuuden miehen perään katsomaan, on vähän tärkeämpääkin tässä.
 

JR49

Respected Leader
Urheita miehiä. Sitten kun olivat hälytetty asemiin.
Kertokaas minulle, mikä meni vikaan ja miten olisitte itse toimineet?
Eli sinulla on johdettavana 35 miehen osasto. Tukikohdan sijainti kalliosaari käytännössä vihollisen linjojen takana, normaalin jalkaväkiaseistuksen lisäksi vähän lähteestä riippuen 2-3 konekivääriä ja yksi konetykki. Sekä kasapanoksia ja käsikranaatteja.
Muutamaa päivää aikaisemmin oli ollut Morgonlandetin epäonnistuminen. Tiedossa siis oli, että venäläisillä oli kyky ja halu iskeä pienillä osastoilla saariin.

Olisko tässä jotain mitä aiemmin ei ole häveliäisyyssyistä sanottu suomeksi suoraan, jotain lakaistu maton alle?

https://www.reservilainen.fi/uutiset/miksi_bengtskarin_majakkasaaresta_taisteltiin_heinakuussa_1941
https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074135818/Venalaiset+nousivat+esteetta+maihin+Bengtskarissa
 

arix

Ylipäällikkö
Urheita miehiä. Sitten kun olivat hälytetty asemiin.
Kertokaas minulle, mikä meni vikaan ja miten olisitte itse toimineet?
Eli sinulla on johdettavana 35 miehen osasto. Tukikohdan sijainti kalliosaari käytännössä vihollisen linjojen takana, normaalin jalkaväkiaseistuksen lisäksi vähän lähteestä riippuen 2-3 konekivääriä ja yksi konetykki. Sekä kasapanoksia ja käsikranaatteja.
Muutamaa päivää aikaisemmin oli ollut Morgonlandetin epäonnistuminen. Tiedossa siis oli, että venäläisillä oli kyky ja halu iskeä pienillä osastoilla saariin.

Olisko tässä jotain mitä aiemmin ei ole häveliäisyyssyistä sanottu suomeksi suoraan, jotain lakaistu maton alle?

https://www.reservilainen.fi/uutiset/miksi_bengtskarin_majakkasaaresta_taisteltiin_heinakuussa_1941
https://www.ts.fi/puheenvuorot/1074135818/Venalaiset+nousivat+esteetta+maihin+Bengtskarissa
Samaa jatkumoa, huonoa johtamista aina vaan...
 
Top