Merisodan historiasta

Juttua sukellusveneistä.


Luulen, että maalit puuttuu Itämereltä sotatilanteessa. Yksikään kippo ei selviä merellä tuossa pikku lätäkössä. Sukellusveneet toisin saattaa selvitä, elleivät hoksaa toisiaan.
 
Luulen, että maalit puuttuu Itämereltä sotatilanteessa. Yksikään kippo ei selviä merellä tuossa pikku lätäkössä. Sukellusveneet toisin saattaa selvitä, elleivät hoksaa toisiaan.
Suomen merialueille taitaisi sopia parhaiten hyvin pienet sukellusveneet joiden ei tarvitsisi olla 2 viikkoa pitempään toimintakykyisiä. Miehistö ~10 henkeä ja aseistus rajoitettu/modulaarinen tarpeen mukaan... :unsure:

 
Tässä saa jonkinlaisen käsityksen ruotsalaisen sukellusveneen koosta, Gotland-luokka.

Gotland_DN-SD-06-07476.JPEG
 
Arkistojen kätköistä (oikeasti 'Meidän Panssarilaivamme' -kirjasta): italialaisen telakan vastaus suomalaisten tietopyyntöön panssarilaivasta vuonna 1924. 2500 tonnia, aseistus 2x 210mm ja 3x 120mm. Tähän olisi kai tullut mäntähöyrykone: en muista oliko nopeustavoitetta mainittu mutta tuskin enempää kuin 15-16 solmua. Niklanderin mielestä profiili muistutti hävittäjää, mutta minusta dreadnought-tyylinen tripodimasto teki tästä hyvinkin uskottavan näköisen sotalaivan :cool:
 

Liitteet

  • croiseur.jpg
    croiseur.jpg
    356.4 KB · Luettu: 59
Tarkoitatko tuota Regulusta? Tuttu nimi mutta en ole laitteen historiaan koskaan perehtynyt. Taisi olla ensimmäisiä (ellei ensimmäinen?) yritys sukellusveneestä laukaistavaksi risteilyohjukseksi.

"Ruma ja pelottava" kategoriassa ykköseni on Seaslug, pari tonnia painava järkäle primitiivistä ohjusteknologiaa. Hassua että nimeksi jäi 'merietana' eikä mitään räyhäkän aggressiivista tai kauniin runollista. Nomen est omen! Falklandin sodassa niitä muutama ammuttiin lähinnä maakohteisiin paremman puutteessa. Paljoa ne eivät tainneet saada aikaan, mutta kuulemma yöaikaan laukaisut olivat erittäin näyttäviä. Ohjuksesta suunniteltiin mm. betonitaistelukärjellä (!) varustettua alusmaaliversiota panssaroituja sotalaivoja vastaan (joita 60-luvulla vielä seilasi merillä suht runsaasti).

14843905278_2695411df1_b.jpg
 

Pisimmän sotalaivan titteli menee entiselle laivaston koululaivalle, 94-metriselle ja 1580-tonniselle fregatti Matti Kurjelle. Ero Suomen Joutseneen jää tosin vain 20 senttiin ja panssarilaivoihin nähden metriin. Muissa mitoissaan panssarilaivat vievät tosin voiton.

Suurvallan laivastossa alle satametrinen fregatti on vielä pieni alus, mutta Suomen vaatimattomissa 1960-luvun alun merivoimissa Matti Kurki oli omassa luokassaan. Lähes yhtä suuria olivat tosin Neuvostoliitosta 1964 hankitut Riga-luokan saattajat Hämeenmaa ja Uusimaa.
KOULULAIVA Suomen Joutsenelle väliaikaista korvaajaa etsittäessä parhaaksi vaihtoehdoksi seuloutui brittien tarjoama HMS Porlock Bay. Fregatin voimanlähteinä toimi kaksi 2750 hevosvoiman mäntähöyrykonetta, joilla alus saavutti koeajoissa 19,5 solmun nopeuden. Aluksen heikkoudeksi todettiin muun muassa jääkelpoisuuden puute.
Matti Kurjen koululaivana korvasi vuonna 1979 valmistunut miinalaiva Pohjanmaa, joka poistui käytöstä vuonna 2015.
 
Back
Top