Merisodan historiasta

[Vonka]

Palvelin varusmiesaikana Karjalalla ja muistelen että niissä tykistösyöksyissä nopeus jäi aina alle 30 solmun, yleensä jotain 28 paikkeilla.
Laivalla kyllä puhuttiin että koeajoissa olisi ajettu jopa yli 50 solmun nopeudella. Samoissa puheissa mainittiin että rauhan aikana turbiinikoneiston perässä oleva potkuri on sellainen ettei suuriin nopeuksiin päästä mutta sodan tullessa perään laitettaisiin sellainen härpäke että vauhtia löytyy???

Aluksen koneisto- ja asejärjestelmät olivat aikansa huipputekniikkaa. Aluksen pääkoneena oli Rolls-Royce Olympus kaasuturbiini ja risteilykoneina kolme dieselkonetta. Aluksen molempia koneita voitiin käyttää yhtä aikaa ja näin saavuttaa huomattava matkanopeus. Rolls Royce antoi 16 000 hv / kiintolapapotkuri tunnelissa 24 000 hv.

37,5 solmua oli varmaan potkurin perusasetuksilla teoreettinen huippu.

2000 varusmiestä se koulutti.

Tämä (kansainväliseltä luokitukseltaan) korvetti oli varusteltu sekä pintamaalien että sukellusveneiden torjuntaan. Aikanaan se palveli niin vartio-, koulutus- kuin johtoaluksenakin. Se osallistui myös kansainvälisiin laivastovierailuihin, kuten täällä on sanottu.

Kun se pääsi tykkilaivueesta, se sijoitettiin ohjuslaivueen johtoalukseksi.

Forum Marinumiin vain katsomaan sitä kesällä.

 

[SatSotHist]

Palvelin varusmiesaikana Karjalalla ja muistelen että niissä tykistösyöksyissä nopeus jäi aina alle 30 solmun, yleensä jotain 28 paikkeilla.
Laivalla kyllä puhuttiin että koeajoissa olisi ajettu jopa yli 50 solmun nopeudella. Samoissa puheissa mainittiin että rauhan aikana turbiinikoneiston perässä oleva potkuri on sellainen ettei suuriin nopeuksiin päästä mutta sodan tullessa perään laitettaisiin sellainen härpäke että vauhtia löytyy???

Tykäreiden huippunoipeuteen liittyvät tornihuhut ovat jollakin tapaa oleellinen osa Turunmaiden legendaa. Siitä kerrottiin kaikenlaisia nuneroita, ja kaikille lukemille oli joku ihan uskottava tekninen selityskin. Ja nämä eivät olleet vain varusmies-tarinoita, videon jälkeen olen saanut yhteydenottoja hyvin uskottavilta tahoilta jotka kertoivat omakohtaisia kokemuksia huippunopeus-kokeiluista. Ja vähemmän yllättäen näissäkin "uskottavissa varmoissa tiedoissa" lukemat ovat keskenään ristiriitaisia.

Yhteenvetona sanoisin että kaikki ristiriitaiset tiedot tykäreiden huippunopeuksista ovat täysin paikkansa pitäviä, vaikkakin samalla kumoavat toisensa.

Hieman itseruoskintaa:

Tekemässäni Karjala-esittelyvideossa tuo huippunopeus-legenda on huonosti esitetty. Omasta mielestä kerroin legendan hyvin vitsikkäällä tavalla, mutta jälkiviisaana myönnän että eihän se siitä katsojille välity. Olen sittemmin koittanut ottaa opiksi virheestä, ja erottelen nykyään selkeämmin tiedot ja huhupuheet toisistaan.

(Yleisesti olen vältellyt julkisia keskusteluja tekemistäni videoista, sillä niiden kommentointi on aina jonkunlaista selittelyä. Ajattelin tässä kuitenkin ilmaista että luen huolella kaiken asiallisen palautteen, ja yritän parantaa toimintatapojani.)

 

[Rannari]

Tykäreiden huippunoipeuteen liittyvät tornihuhut ovat jollakin tapaa oleellinen osa Turunmaiden legendaa. Siitä kerrottiin kaikenlaisia nuneroita, ja kaikille lukemille oli joku ihan uskottava tekninen selityskin. Ja nämä eivät olleet vain varusmies-tarinoita, videon jälkeen olen saanut yhteydenottoja hyvin uskottavilta tahoilta jotka kertoivat omakohtaisia kokemuksia huippunopeus-kokeiluista. Ja vähemmän yllättäen näissäkin "uskottavissa varmoissa tiedoissa" lukemat ovat keskenään ristiriitaisia.

Yhteenvetona sanoisin että kaikki ristiriitaiset tiedot tykäreiden huippunopeuksista ovat täysin paikkansa pitäviä, vaikkakin samalla kumoavat toisensa.

Hieman itseruoskintaa:

Tekemässäni Karjala-esittelyvideossa tuo huippunopeus-legenda on huonosti esitetty. Omasta mielestä kerroin legendan hyvin vitsikkäällä tavalla, mutta jälkiviisaana myönnän että eihän se siitä katsojille välity. Olen sittemmin koittanut ottaa opiksi virheestä, ja erottelen nykyään selkeämmin tiedot ja huhupuheet toisistaan.

(Yleisesti olen vältellyt julkisia keskusteluja tekemistäni videoista, sillä niiden kommentointi on aina jonkunlaista selittelyä. Ajattelin tässä kuitenkin ilmaista että luen huolella kaiken asiallisen palautteen, ja yritän parantaa toimintatapojani.)

Onhan noita yli 4o solmua puhaltavia hävittäjäluokan aluksia ja vissiin kevyitä risteilijöitäkin ollut jo toisen maailmansodan aikaan joten ei tykkiveneellekään hiukan 35 solmua juhlallisemmat lukemat periaatteessa mahdottomia ole. 50 solmua olisi kyllä varsin kova lukema.

 

[Vonka]

Ajattelin tässä kuitenkin ilmaista että luen huolella kaiken asiallisen palautteen, ja yritän parantaa toimintatapojani.)

Miehen puhetta. Sinulla on vaativa yleisö, sillä siinä missä ruotsalainen jo ylistäisi, suomalainen puristaa vielä nyrkkiä taskussa osoitellen virheitä. Hyvää itsepäisyyspäivää vain

 

[Norppa]

Kyllähän jokaisen varusmiehen oma palveluspaikka on aina juuri SE salainen ase, jonka suorituskykyä vähätellään ja piilotellaan, mutta tositilanteessa ratkaisisi koko sodan.

Näiden linssien läpi lie kaikki ottavat tietoa vastaan

Sergein sekä kiinteän rannikkotykistön osalta wunderwaffen-status tosin on totta…

 

[fulcrum]

Tykäreiden huippunoipeuteen liittyvät tornihuhut ovat jollakin tapaa oleellinen osa Turunmaiden legendaa. Siitä kerrottiin kaikenlaisia nuneroita, ja kaikille lukemille oli joku ihan uskottava tekninen selityskin. Ja nämä eivät olleet vain varusmies-tarinoita, videon jälkeen olen saanut yhteydenottoja hyvin uskottavilta tahoilta jotka kertoivat omakohtaisia kokemuksia huippunopeus-kokeiluista. Ja vähemmän yllättäen näissäkin "uskottavissa varmoissa tiedoissa" lukemat ovat keskenään ristiriitaisia.

Tekemässäni Karjala-esittelyvideossa tuo huippunopeus-legenda on huonosti esitetty. Omasta mielestä kerroin legendan hyvin vitsikkäällä tavalla, mutta jälkiviisaana myönnän että eihän se siitä katsojille välity. Olen sittemmin koittanut ottaa opiksi virheestä, ja erottelen nykyään selkeämmin tiedot ja huhupuheet toisistaan.

Pyh, johan sulla oli disclaimeri videon alussa...
Se stoori jonka itse kuulin, oli että tykkiveneellä olisi koeajoissa, ennen kuin laiva varusteltiin, porhallettu 50 solmua. Tämäkin olisi uppoumarunkoiselle paatille fyysinen mahdottomuus, mutta voisi kai kuvitella että kevyesti varusteltuna se voisi nousta plaaniin. Tosin epäilen tehtiinkö niillä mitään tuollaisia ajoja "tyhjinä": kyllähän sotalaivat yleensä melko pitkälti varustellaan ennen merikokeita.

Merimiesjutut huikeista huippunopeuksista on yleismaailmallinen ilmiö, tunnetuin esimerkki varmaan Amerikan ydinkäyttöiset lentotukialukset. Hurjin lukema jonka olen vakavalla naamalla kuullut jonkun sanovan Nimitz-luokan nopeudeksi on 70 solmua. Noin yleisesti, normaalikäytössä sotalaivat eivät saavuta huippunopeuksiaan, koska koneistot ei kestäisi jatkuvaa piinaamista täydellä teholla. 'Viralliset' koeajolukemat ajetaan yleensä maksimi (tai yli-) teholla, ja jossain ennalta määrätyssä uppoumassa - joskus laivat voivat tosin ylittää ne, jos niitä ajetaan keveinä.
Modernisoinnissa tykkiveneet saivat aika paljon uppoumaa lisää (muistaakseni 100 tonnia) joka on varmasti myös hidastanut niitä.

 

[Hanski]

Sailing nostaa muistojen syövereistä Ark Royalin ja 70-luvulla (?) esitetyn tv-sarjan. Jostain syystä erittäin voimakas yhteys. Ilmeisesti tuo sarja teki aikanaan vaikutuksen.

Piti juuri myös kommentoida, että Ark Royalin viimeinen purjehdus, siitä tehty TV-sarja ja I am sailing liityvät vahvasti myös täällä lapsuuteen!

 

[Rannari]

Piti juuri myös kommentoida, että Ark Royalin viimeinen purjehdus, siitä tehty TV-sarja ja I am sailing liityvät vahvasti myös täällä lapsuuteen!

Esitetty näköjään Suomessa nimellä Meripoika vuonna 1978. Noin 12-vuotiaan silmin vaikuttava ohjelma.

Youtubessa sarjaa voi makustella

 

[Hanski]

Esitetty näköjään Suomessa nimellä Meripoika vuonna 1978. Noin 12-vuotiaan silmin vaikuttava ohjelma.

Youtubessa sarjaa voi makustella

Minä olin muutaman vuoden nuorempi ja kyllä aina jaksojen jälkeen pihan poikien kanssa lennätettiin urakalla "Phantomeita". Ja Matchboxin muovisarjasta tuli koottua nimenomaan Royal Navy -versio! Keväällä 1978 kävimme perheen kanssa Lontoossa ja myös Portsmouthissa, jossa oli laiturissa jokin Royal Navyn tukialuksista. Se oli muistiinpainuva näky!

 

[Rannari]

Minä olin muutaman vuoden nuorempi ja kyllä aina jaksojen jälkeen pihan poikien kanssa lennätettiin urakalla "Phantomeita". Ja Matchboxin muovisarjasta tuli koottua nimenomaan Royal Navy -versio! Keväällä 1978 kävimme perheen kanssa Lontoossa ja myös Portsmouthissa, jossa oli laiturissa jokin Royal Navyn tukialuksista. Se oli muistiinpainuva näky!

Phantom on bulkkia. Buccaneerissa on sitä jotakin!

 

[Samovarius]

Phantom on bulkkia. Buccaneerissa on sitä jotakin!

Royal Navyn F-4K:t olivat kyllä kaikkea muuta kuin bulkkia. Esmes konehuoneissa oli ohivirtaavat Rolls Royce Speyt, jooiden jälkipolttimet saivat happirikasta ilmaa ohivirtauskanavasta. Jälki oli sen mukaista, myllyt puskivat 92 kN jälkipoltolla alkeuperäisen J79:n 69 kN sijaan. Samaten nokkatelineen teleskooppivarsi nosti koneen 9 asteen kulmaan jo katapultillla ja nokkakartio oli taittuvaa mallia. Nämä muutokset olivat välttämättömiä juuri Ark Royalin ahtaudesta johtuen, ja vastaavasti mm. lentokanteen ja suihkukilpiin piti asentaa jäähdytysvesiputkisto, sillä Speyt olivat vähällä sulattaa ne. Myös RWR:n pyrstöantenni on omalaatuinen, ja siihen liittyen, 892 NAS:n pyrstötunnus on omega, kreikkalaisten aakkosten viimeinen kirjain, sillä se oli viimeinen (tai siis, se n oli tarkoitus olla) Royal Navyn hävittäjälaivue. F-4K poistettiin Royal Navyn vahvuudesta 1978, samoin kuin HMS Ark Royal 1980, mikä osaltaan vaikutti Falklandin sootaan ja ehkä jopa sen syttymiseen: pelkkiin Sea Harriereihin nojaten Royal Navy ei voinut taata ilmaherruutta Argentiinan ylisoonisia Mirageja vastaan, vaan päinvastoin ne olisivat olleet alakynnessä, mikäli Miraget olisivat voineet toimia Stanleyn lentokentältä ja täten lentää ylisoonisesti ja kantaa ohjuksia - mantereelta asti niiden toimintasäde ei tähän riittänyt. Phantomien poisto siis vei sodan tilanteeseen, missä sen lopputulos oli kiinni muutamasta sadasta metristä kiitotietä.

Phantomit siis olivat kaikkea muuta kuin bulkkia.

https://*Riittää mainostus*/2018/02/mcdonnell-douglas-f-4-phantom-ii-puolen.html

https://*Riittää mainostus*/2022/04/falkland.html

 

[Old Boy]

Se stoori jonka itse kuulin, oli että tykkiveneellä olisi koeajoissa, ennen kuin laiva varusteltiin, porhallettu 50 solmua. Tämäkin olisi uppoumarunkoiselle paatille fyysinen mahdottomuus, mutta voisi kai kuvitella että kevyesti varusteltuna se voisi nousta plaaniin. Tosin epäilen tehtiinkö niillä mitään tuollaisia ajoja "tyhjinä": kyllähän sotalaivat yleensä melko pitkälti varustellaan ennen merikokeita.

Tykäreiden huippunoipeuteen liittyvät tornihuhut ovat jollakin tapaa oleellinen osa Turunmaiden legendaa. Siitä kerrottiin kaikenlaisia nuneroita, ja kaikille lukemille oli joku ihan uskottava tekninen selityskin. Ja nämä eivät olleet vain varusmies-tarinoita, videon jälkeen olen saanut yhteydenottoja hyvin uskottavilta tahoilta jotka kertoivat omakohtaisia kokemuksia huippunopeus-kokeiluista. Ja vähemmän yllättäen näissäkin "uskottavissa varmoissa tiedoissa" lukemat ovat keskenään ristiriitaisia.

Tykkiveneillä ei suoritettu merikokeita ennen tykkitornin asennusta, joten mitään nopeustuloksia kevyellä aluksella ei ole olemassa. Boforsin toimitus myöhästyi pahasti ja ensimmäisenä valmistuvan Turunmaan kokeet siirtyivät seuraavan kesään. Sotalaivojen nopeuksien epämääräisyys lienee kansainvälinen tapa. Itekin muistan, kuinka meille Ruotsissa kerrottiin "luottamuksellisesti" erään heidän alustyyppinsä kulkevan todellisuudessa virallisesti ilmoitettua lujempaa. Meidän R-luokan raivaajien nopeus oli 3 solmua suurempi kun mitä Janesille kerrottiin alusten valmistuttua.

Alla kurkistus tiedustelumaailmaan: Merivoimien esikunnan kirjeenvaihtoon päätyi ruotsalaisen perämiehen puheet sivu suunsa koskien Spica-luokan torpedoveneiden nopeuksia. Vai oliko kyseessä heidän "tornihuhu" eli kaiketi "kruunuhuhu?" Asiakirjasta näkee myös, että Laivastoliitto (siis se, joka lobbasi tarpeettomat ps-laivat joita merivoimat ei edes halunnut) toimi edelleen 1970-luvulla ja järjesti nuorisolle purjehduksia Ruotsista vuokratulla kuunarilla. Näin saatiin merivoimille ja kauppalaivastolle päällystöä. Kippareina toimivat nuoret meriupseerit kesälomallaan alaisinaan kuunarillinen teinipoikia. Myöhemmin perustettiin Purjelaivasäätiö ja tilalle tulivat ammattikipparit.

 

[Rannari]

Royal Navyn F-4K:t olivat kyllä kaikkea muuta kuin bulkkia. Esmes konehuoneissa oli ohivirtaavat Rolls Royce Speyt, jooiden jälkipolttimet saivat happirikasta ilmaa ohivirtauskanavasta. Jälki oli sen mukaista, myllyt puskivat 92 kN jälkipoltolla alkeuperäisen J79:n 69 kN sijaan. Samaten nokkatelineen teleskooppivarsi nosti koneen 9 asteen kulmaan jo katapultillla ja nokkakartio oli taittuvaa mallia. Nämä muutokset olivat välttämättömiä juuri Ark Royalin ahtaudesta johtuen, ja vastaavasti mm. lentokanteen ja suihkukilpiin piti asentaa jäähdytysvesiputkisto, sillä Speyt olivat vähällä sulattaa ne. Myös RWR:n pyrstöantenni on omalaatuinen, ja siihen liittyen, 892 NAS:n pyrstötunnus on omega, kreikkalaisten aakkosten viimeinen kirjain, sillä se oli viimeinen (tai siis, se n oli tarkoitus olla) Royal Navyn hävittäjälaivue. F-4K poistettiin Royal Navyn vahvuudesta 1978, samoin kuin HMS Ark Royal 1980, mikä osaltaan vaikutti Falklandin sootaan ja ehkä jopa sen syttymiseen: pelkkiin Sea Harriereihin nojaten Royal Navy ei voinut taata ilmaherruutta Argentiinan ylisoonisia Mirageja vastaan, vaan päinvastoin ne olisivat olleet alakynnessä, mikäli Miraget olisivat voineet toimia Stanleyn lentokentältä ja täten lentää ylisoonisesti ja kantaa ohjuksia - mantereelta asti niiden toimintasäde ei tähän riittänyt. Phantomien poisto siis vei sodan tilanteeseen, missä sen lopputulos oli kiinni muutamasta sadasta metristä kiitotietä.

Phantomit siis olivat kaikkea muuta kuin bulkkia.


Katso liite: 88506

https://*Riittää mainostus*/2018/02/mcdonnell-douglas-f-4-phantom-ii-puolen.html

https://*Riittää mainostus*/2022/04/falkland.html

Tämä myönnettäköön. Silloin ohjelmaa katsoessa en osannut tuollaisiin erityisyyksiin huimaa nokkatelinettä lukuun ottamatta kiinnittää huomiota. Varsin miehekkään näköinen lentoonlähtö.

 

[fulcrum]

Katso liite: 88520

Jotensakin hellyttävä salainen raportti: "Reksin poika kertoi että hänen iskän vene kulkee ainakin 5 solmua lujempaa~!" Toisaalta, onhan tämä esimerkki siitä miten "tästä et sitten kerro kelleen" lavertelut saattavat levitä ihan sinne pääkallopaikalle asti. Loose lips sink ships!

Mitähän varten tutkan näyttöä on käyty valokuvaamassa. Onhan ruotsalaisilla ollut merikortit ja kartat. Jonkunlaisiksi referenssikuviksi jos siellä täytyy joskus oikealla sotalaivalla liikuskella?

 

[Old Boy]

Mitähän varten tutkan näyttöä on käyty valokuvaamassa. Onhan ruotsalaisilla ollut merikortit ja kartat. Jonkunlaisiksi referenssikuviksi jos siellä täytyy joskus oikealla sotalaivalla liikuskella?

1960-luvun merikortit olivat väylien ulkopuolella osin vielä venäläisten tekemiin luotauksiin perustuvia. Sveduthan lähti siitä, että neukkujen sota länttä vastaan alkaa Suomen miehittämisellä; joko meidän vastarinnan jälkeen tai ilman. Tutkanäyttöjen valokuvaaminen liittyi tiedustelijoille tai iskuosastoille sopivien tukeutumisalueiden kivien ja luotojen kartoittamiseen. Tämän voi päätellä siitä, kun paikat oli etukäteen määrätty. Heille oli tärkeää osoittaa Ahvenanmaalla aktiivisuutta. Jos länsi voittaisi sodan, olisi hyvät mahdollisuudet saada maakunta takaisin. Näinhän olis käyny Krimin sodankin jälkeen, jos Ruotsi olis ehtiny osallistua; meidän onneksi keisari teki pikaisen rauhan 1856 ennen jäiden lähtöä.

Piti juuri myös kommentoida, että Ark Royalin viimeinen purjehdus, siitä tehty TV-sarja ja I am sailing liityvät vahvasti myös täällä lapsuuteen!

Esitetty näköjään Suomessa nimellä Meripoika vuonna 1978. Noin 12-vuotiaan silmin vaikuttava ohjelma.

Pitää muiden mukana itekin kertoa se omakohtainen muisto vuodelta 1978: Kun sarjaa esitettiin Suomessa palvelin maavoimissa nykykäsittein sopimussotilaana. BBC:n laatutyönä toteutettujen jaksojen katselu houkutti hakeutumaan merikadetiksi, mutta valitettavasti silmien näkökyky ei riittänyt silloisiin kansipäällystön vaatimuksiin. Liiallinen pituus oli jo sitä aikaisemmin estänyt Ilmavoimiin pyrkimisen. Näinhän se tuttu käsite "useimmat" monesti syntyy.

 

[Hanski]

1960-luvun merikortit olivat väylien ulkopuolella osin vielä venäläisten tekemiin luotauksiin perustuvia. Sveduthan lähti siitä, että neukkujen sota länttä vastaan alkaa Suomen miehittämisellä; joko meidän vastarinnan jälkeen tai ilman. Tutkanäyttöjen valokuvaaminen liittyi tiedustelijoille tai iskuosastoille sopivien tukeutumisalueiden kivien ja luotojen kartoittamiseen. Tämän voi päätellä siitä, kun paikat oli etukäteen määrätty. Heille oli tärkeää osoittaa Ahvenanmaalla aktiivisuutta. Jos länsi voittaisi sodan, olisi hyvät mahdollisuudet saada maakunta takaisin. Näinhän olis käyny Krimin sodankin jälkeen, jos Ruotsi olis ehtiny osallistua; meidän onneksi keisari teki pikaisen rauhan 1856 ennen jäiden lähtöä.



Pitää muiden mukana itekin kertoa se omakohtainen muisto vuodelta 1978: Kun sarjaa esitettiin Suomessa palvelin maavoimissa nykykäsittein sopimussotilaana. BBC:n laatutyönä toteutettujen jaksojen katselu houkutti hakeutumaan merikadetiksi, mutta valitettavasti silmien näkökyky ei riittänyt silloisiin kansipäällystön vaatimuksiin. Liiallinen pituus oli jo sitä aikaisemmin estänyt Ilmavoimiin pyrkimisen. Näinhän se tuttu käsite "useimmat" monesti syntyy.

Minulla oli lukioikäisenä haaveena hävittäjälentäjän ura, mutta aika pian oli selvää, että pituutta kasvoi parikymmentä senttiä liikaa. Joskus aikuisena olen istunut Drakenin kabiinimallissa mm. Ilmavoimamuseossa ja huomasin, että Drakenin pitäisi olla avomalli, jotta mahtuisin siihen...

 

[miheikki]

Minulla oli lukioikäisenä haaveena hävittäjälentäjän ura, mutta aika pian oli selvää, että pituutta kasvoi parikymmentä senttiä liikaa. Joskus aikuisena olen istunut Drakenin kabiinimallissa mm. Ilmavoimamuseossa ja huomasin, että Drakenin pitäisi olla avomalli, jotta mahtuisin siihen...

Ahtaaksi on Drakenin ohjaamo todettu Oulun Tietomaan simulaattorissa. Taitaa isot ukot olla parhaimmillaan logistiikassa tai patsastelemassa kaartin edustusjoukoissa.

 

[Sigma957]

Aikoinaan F4U:n koelentäjä oli kait n. 190 cm ja Suomessakin oli pitkä lentäjä Mersulla, "Jimmy" Joensuu. Suihkarit pilasi senkin.

 

[Hanski]

Ahtaaksi on Drakenin ohjaamo todettu Oulun Tietomaan simulaattorissa. Taitaa isot ukot olla parhaimmillaan logistiikassa tai patsastelemassa kaartin edustusjoukoissa.

Minun osaltani puolustusvoimat päätti, että paras paikka on jalkaväkitaistelija...

 

[Old Boy]

Urahaaveista takaisin merisota- tai ainakin merisotavehkeistä keskusteluun.

Ihan näin jälkijunassa ei sentään oltu, kyllä torpedoveneitä oli sentään muillakin Esimerkiksi JFS 74/75 listaa Ruotsille 29 isompaa ja 19 pienempää torpedovenettä: isoimmat olikin tosi isoja, yli 200 tonnia, ja osa niistä muutettiinkin sittemmin ohjusveneiksi. Nuo Ruotsin "jättiläismoottoritorpedoveneet" on erikoinen konsepti, mitenköhän niitä oli tarkoitus käyttää? Noin kalliilla aluksella tuskin olisi ajeltu urku auki kohti vihollisen tykkejä? Myös Tanskalla ja Norjalla oli vielä torpedoveneitä. Pohjoismaat myös 70-luvulla kehittivät yhteistyönä lankaohjattavan torpedon, ilmeisesti menestyksekkäästi. Olisikohan Suomi voinut ostaa niitä?
'KNV' olisikin sitten 80-luvulla ollut anakronismi. Niin pieniä yhden roolin veneitä ei tehty silloin enää edes Kiinassa. Ehkä onni onnettomuudessa että sähkötorpedo floppasi.

Haatajan mukaan neukkujen tarjoamat moottoritorpedoveneet olivat kalliita, 200 milj. silloista markkaa kappale. Nuoli saatiin rakennettua kotimaassa selvästi halvemmalla. Myös Darkkeja (Vasamat) harkittiin ostettavan lisää, mutta rahat meni sitten Nuoliin.

Tässä on nyt mennyt puurot ja vellit sekaisin. Kirjoitin siis, että moottoritorpedovene oli 1960-luvulle tultaessa vanhentunut järjestelmä. Mutta torpedovene ja moottoritorpedovene eivät suinkaan ole sama asia, vaikka molempien pääaseena onkin torpedo. Torpedovene syntyi, kun torpedo keksittiin. Tehokas koneisto sekä pitkä kapea runko takasi suuren nopeuden, jolla pääsee hyökkäysetäisyydelle; isoimmat muistutti pieniä hävittäjiä. 1950-luvulla niihin ilmestyi suto-järjestelmiä sekä monipuolisempi tykkikalusto, jolloin ne osin hoitivat hävittäjien sekä fregattien tehtäviä. Torpedovene on isompi, pystyy ottamaan vähän osumaakin ja esim Ruotsin Spicat oli varustettu tutkaohjatulla tykistöllä. 1960-luvulla niissä oli tilavaraukset ohjuksille, joita silloin kehiteltiin monissa maissa.

Suojattomia puurakenteisia moottoritorpedoveneitä ei varmaan kukaan muu enää 1960-luvulla rakentanut eli Nuolet lienevät maailman viimeiset lajissaan. Tällaiset pienet alukset oli helppo ampua 40 mm ja 23 mm automaattitykeillä päreiksi, kun pimeys tai sumu ei enää suojannut tutkien kehittyessä.Miksi ylipäänsä sitten niitä rakensimme? Syynä lienee ensisijaisesti se, ettei asetekniikan muuttumista meillä huomattu. Ei ollut mahdollista seurata kehitystä, kun ulkomaisista ammattilehdistä. Uusimpia länsijärjestelmiä ei meille olisi myyty, vaikka rahoituskin olisi järjestynyt. Nuolilla kuitenkin saatiin aikaan laivasto, jolla päästiin merelle harjoittelemaan. Eihän Vihuri ollut mikään harjoitus- eikä Gnat torjuntahävittäjä, mutta ilmaan molemmat nousi, joten niillä voitiin kouluttaa nuoria ammattisotilaista sekä reserviä.

- Kotimaisen sähkötorpedon testeistä saisi helposti oman videonsa. 20-vuoden aikana tuntuu toistuneen tarina: "Melkein toimiva, pari pikkujuttua korjataan niin hyvä tulee."

Sähkötorpedossa torpedoveneeseen ei kyllä olisi järkeä yhtään. Torpedoveneen torpedossa järkevintä olisi maksimoida sen nopeus, ja siihen ei sähkö sovellu. Happitorpedo parempi.

Torpedo oli kuitenkin ainoa aseemme, jolla 1960 ja 70-luvuilla edes teoriassa voitiin vaikuttaa maihinnousua yrittävään viholliseen. Johtuu siitä, että fanfaarein ja torvisoiton kera käyttöön otetut Turunmaat olivat todellisuudessa floppi, jonka olen täällä osoittanut Merivoimien omia asiakirjoja käyttäen. Ei ole tietenkään pakko uskoa; eivät punaisimmat taistolaisetkaan uskoneet, mitä omin silmin neukkulassa näkivät. Torpedoista luopumisessa oli myös kysymys resursseista: Pansion torpedopajan vahvuus oli kymmeniä miehiä, jotka kunnostivat ja kesäisin koeampuivat vanhenevia ja kuluneita torpedoja. Niiden tekniikka ei ilman koeampumisia muuten toiminut luotettavsti, kuten II MS aikana moni laivasto huomasi. Luopuminen torpedoista olisi vienyt merivoimilta runsaasti resursseja, joita ei välttämättä oltaisi saatu takaisin ohjuskauteen siirryttäessä. Siis ikäänkuin salainen merisotamuseo ammattitaitoisine henkilöstöineen, joka pääasiassa odotti myöhemmin saavansa ajanmukaisia kaluja. Kuten sitten tapahtuikin, mutta kauan siihen meni eli odotusta kesti Hesareiden rakentamiseen asti 1980-luvulla.