Et ajatellut lukea niitä "60-70 v vanhoja dokumenttejä" ja keskustella siitä, mitä nämä virkavastuulla laaditut Puolustusvoimien omat asiakirjat osoittavat tutkimusteemasta eli Turunmaan hyvyydestä tai huonoudesta. En esitä MpNetin keskustelijoiden yleiseen tapaan mutu-pohjalta omia mielipiteitään, vaan annan lähteiden puhua. Nyt ei keskustelijoiden edes tarvi mennä arkistoon, vaan lähteet oli tietokirjoista poiketaen postattu forumille. Tällaista näkemysten vuorovaikutusta kutsutaan tieteelliseksi keskusteluksi.
Sivuteemana oli puurakenteiset
moottoritorpedoveneemme, jotka ovat ihan eri aluksia kun sodanjälkeisten muiden laivastojen torpedoveneet. Nuoli-luokkaa en silti pidä vääränä ratkaisuna, kun rahaa muuhun ei ollut niin edes päästiin merelle.
Keskustellaan siis myös keskustelijoista; aluksi itsestäni eli mistä kiinnostus Turunmaahan?
Koulupoikana luin Turunmaasta kaikki ylistävät kirjoitukset. Epäilykset heräsivät, kun minusta tuli tykkimies, sillä tiesin yhtä sun toista tykeistä. Jos olisin ryhtynyt leipuriksi, tietäisin leivästä. Boforsin kehutun tykin lähtönopeus ei ollut kun 800 m/s (130 K54 930 m/s), josta johtuen sen kantamakin oli vaivaiset 18 km (130 K54 27 km). Kranaatti painoi vähemmän kun 122 H 63:n kuula, vaikka kanuunan ammukset tulisi muotoilla pitkiksi. Se on edullisempi pitkillä ameteilla ja sirpaloituvaa massaakin olisi enemmän. Vertailun vuoksi 105 H61-37 15.3 kg ja ruotsalaisten 105K rannikkotykki 17 kg.
Kirjallisuutta ei silloin nuorena ollut eikä ole vieläkään; eikä ollut nettiä. Mutta 120 TAK-tykissä oon sisälläkin käynyt, käsi pystyyn kuka keskustelijoista on tehny saman! Myöhemmin selvisi, että maasta taivaaseen kehuttu tykki olikin it-tykki, jolloin pinta-ammuntaan suorastaan epäkäytännöllisen suuri tulinopeus sai selityksen. Samoin käsilataus, eihän kukaan olisi 1960-luvulla enää alkanut suunnittelemaan sotalaivalle miehitettyä 120 mm tykkitornia, kun jenkeillä oli 8 tuuman automaattitorni jo 1940-luvulla palveluskäytössä. Svedut myi meille käsiin jääneen epäkurantin it-tykkinsä huijaamalla, kuten kerroin. It-tykkinä 120 TAK oli hyvä, valitettavasti tuntemattomasta syystä valittu taistelujärjestelmä esti sen hyödyntämisen, kuten aikaisemmin kerroin.
Ohjuksista on puhuttu paljon, ja yhdessä suhteessa arkistotutkimukset on muuttaneet omiakin vanhoja käsityksiä. Meillä olikin hyvä tieto maailman laivastojen ohjuksista jo 1959, josta olen tänne postannut dokumentin. Se tosin on rt:n puolella, josta päin ihmeteltiin useamman kerran laivastomme vähäistä kiinnostusta ohjuksiin. Ohjusten hankinta oli helpompaa 1960-luvun alussa kun 10 v myöhemmin, kun ne sitten saatiin. Tämän ymmärtäminen edellyttää poliittisen historian opintoja ja on liian pitkä stoori täällä kerrottavaksi. Iskua ei lasketa, se oli vaan koealus.
Tässä on se Turunmaa-luokan vika. Ei kertakaikkiaan ole mahdollista rakentaa näin pientä sotalaivaa kelpaavaksi sekä pintataisteluun, ilmatorjuntaan, sutoon sekä vielä rantapommituksiin. Jäsen
@fulcrum on täällä osoittanut, ettei sopivaa 100 mm tykkiä ollut saatavilla. 75 mm on maa-ammuntaan liian pieni kaliberi; tykistön tarkastajan tämänsisältöiseen lausuntoon yhtyvät kaikki tykkimiehet. Haastoin julkisesti toisia keskustelijoita vähättelevän jäsenen perustelemaan yllä olevaa väitettään. Aika riitti samana päivänä viiteen postaukseen F-35 langassa mutta ei tänne. Vedetään siis henkselit ko jäsenen uskottavuuden päälle.
Historiantutkimuksessa ei etukäteen kanonisoida ketään arvostelun yläpuolelle, paitsi ehkä Venäjällä ja Pohjois-Koreassa. Onhan meillä Mannerheimiakin välillä moitittu reippain sanankääntein. En pysty sanomaan, tuliko vaatimus rantapommituksista Pääesikunnalta vai laivaston johdolta. 1960-luvun alun asiakirjoja on edelleen salattuna harvinaisen runsaasti. Laivan koon puolittaminen säästösyistä sen sijaan päätettiin merivoimissa. Jos tämä on silloisten päättäjien arvostelua, niin sitten se on sitä. Kelvoton taistelujärjestelmä saattoi olla poliitikkojen ja ketku-Keinosen veivaus; tosin löytyi asiakirja, jossa laivaston komentaja Pirhonen piti valittua Philipsiä (jossa siis ei ollut lainkaan valvontatutkaa) yhtä hyvänä.
Kolme Turunmaa-meritaistelua olivat keskustelua, jota ei ehkä olisi kannattanut aloittaa lainkaan. Reilu vuosi sitten oli hyvää keskustelua Rissalan MiGien vaikeasta alusta. Ei siitäkään varmaan ilahduttu Ilmavoimissa, mutta täällä en sentään saanut koko forumia kimppuuni. Merivoimat on tällä forumilla jostain kummallisesta syystä kaiken arvostelun yläpuolella muihin puolustushaaroihin verrattuna. Kysehän on vähien uudishankintarahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Jos ei rahat riitä niin sitten hankinnat on siirrettävä parempaan ajankohtaan. Tai olisiko pitänyt tilata vain yksi 1150 tn saaristofregatti pilottialukseksi.
Paljon jäi kertomatta, kun postaukset olisi venyny liian pitkiksi eikä niitä kukaan ehkä olisi loppuun lukenut. Umpihölmö koululaivahanke ei kuulunu tähän tutkimusteemaan mutta se vei resursseja sekä merivoimien suunnittelusta että telakoilta, jotka panostivat tosissaan tarjouskilpailuun. Turunmaastahan ei ollut mitään kilpailua edes konseptitasolla; olisiko pitänyt olla? En tunne 1960-luvun alun telakoitamme, niin en osaa sanoa. Teknisestihän alus onnistui ainakin voimalinjansa osalta. Tätä puolta ei turhaan olekaan hehkutettu, se kuitenkin oli melkein 60 v sitten telakkateollisuutemme suursaavutus.
Vastataan vielä tähän, josta kysyttiin:
Osallistun nettikeskusteluun, en laadi väitöskirjaa. NATO on kuuluvilla merivoimilla oli ohjustuki kun saivat sen liittolaisilta ja Ruotsilla oli oma ohjuksensa länsimaista ensimmäisenä valmiina, Rb08. Jos kyseessä olisi kuitenkin väitöstilaisuus, niin vastaväittäjä kysyisi multa: Kun kirjoitit noin, niin miksi et puhu mitään Irlannin ja Sveitsin laivastoista. Itävallalla ei sentään taida enää laivastoa olla.
