Commander
Kenraali
Inskom evp Stig Landen löytyy mm FB:sta. Häneltä löytynee vastauksia MTO 66 sivuaviin kysymyksiin.
Merisodan historiasta
- Viestiketjun aloittaja John Hilly
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- iowa class uss missouri
Inskom evp Stig Landen löytyy mm FB:sta. Häneltä löytynee vastauksia MTO 66 sivuaviin kysymyksiin.
"Wovon man nicht sprechen kan, dafür muss man schweigen" kuuluu itävaltalaisen Ludwig Wittgensteinin tunnettu lause eli suomeksi: Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Aihe on v:sta 1998 lähtien ollut Merivoimien näppien alla ja kuten tiedämme, ei ko puolustushaarassa ole ollut kun hyvin, erinomaisesti ellei vieläkin paremmin onnistuneita hankkeita. Jos ne eivät sitä ole olleetkaan, ei näistä asejärjestelmistä löydy yleensä rivin riviä virallista tekstiä mistään. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa täälläkin paljon esillä olleet Turunmaa-tykkiveneet tai vanhempi esimerkki panssarilaivat.
Termit-ohjukset tuli meille jo 1960-luvun puolivälissä, nimikekin on MTO-66. Ostettiin pelkät ohjukset, koska meri- ja telakkamiesten mielestä kotimaassa osataan tehdä purkki kun purkki halvemmalla. Verrattuna siis siihen, mitä hinnaksi tulisi valmis järjestelmä ulkomailta ostettaessa. Aikaisemmin näin olikin, kun laivat (lentokoneet) oli puuta ja miehet (osaamisen tasolla) rautaa, saatiin ase parhaimmillaan puoleen hintaan. Siitä olisi varaa kustannukset vielä tuplata, voitettaisiin silti osaamisen kertymisen jäädessä palkaksi.
Laivatekniikka kuitenkin monimutkaistui tultaessa 1960-luvulle, eikä tekniikat enää ole helppoja eikä yksinkertaisia, kuten jäsen @Analysti on ansiokkasti meitä valistanut. Neukutkin kyseli: "Mihin tarvitte ite tehtyä alusta, kun meiltä saisitte koko järjestelmän kohtuullisen hintaan." Suomalaiset pitivät päänsä ja ostivat ainoastaan ohjukset, johon myyjä lopuksi suostui.
Neukut asetti tiukkoja vaatimuksia salaamiselle eivätkä meinanneet ymmärtää, ettei 1960-luvun PV llä eikä edes Kekkosella ollut valtaa siihen, mitä lehdissä kirjoitetaan. Salaaminen oli siten tarpeen ja siinä onnistuttiinkin. Hästö-Buson linnakesaarelle perustetiin kokeilupatteri vakihenkilöstöineen, muttei heillekään kerrottu rekryvaiheessa, mitä tai millaisia aseita siellä tultaisiin kokeilemaan.
Edellämainittu gradu käsittelee pääasiassa hankintakiemuroita eikä ehkä tekniikasta ja käyttöperiaatteista kiinnostuneille ole kovin antoisa. Sen laatija FM Lauri Vuorinen on käyttänyt aikaisemmin tutkimuksessa hyödyntämättömiä julkisia arkistoja. Kannattaa siis ehdottomasti lukea, jos gradun saa käsiinsä. Jotkut muistaa, kun ite pari vuotta sitten kirjoitin täällä sotilasfarssia muistuttavasta höyry-Migien vastaanotosta Rissalassa 1963. Tiedot oli peräisin samoista arkistoista. Kirjoitukset löytyy täältä: https://maanpuolustus.net/threads/rissalan-migit-ja-1960-luvun-ilmavoimat.7987/post-1217573 jos joku on vielä kiinnostunut
Alla kaksi dokumenttia, kuinka Kekkoselta piti saada ensin hyväksyntä, ennenkuin asioita kannatti yrittää viedä eteenpäin. Hallitus ja eduskuntahan ne sitten (virallisesti) päättivät. Loput kolme salaamisesta sekä suunnitelmia, mitä rannikkopuolustukseen piti hankkia K-ohjelman miljoonilla. Myöhemmin hankittujen psv-tornien sijaan ensin kyseltiin, olisiko neukuilla myydä samanlaista tornitykkiä, jota Bofors meille kauppasi. Sen hankinta kaatui aikanaan kalliiseen hintaan. Kiinnostavaa on, että rt päätyi täysin oikeilla perusteilla 105 mm tykkiin. Meille jo hankittu 120 TAK ei kelvannut, vaikka tämän tykin erinomaisuutta mainosmiehet ovat täälläkin reippaasti hehkuttaneet.
Viimeksi muokattu:
SatSotHist
Kapteeni
Ihmettelen edelleen että miten tieto RT:n meritojuntaohjuksista on mennyt itseltä jotenkin ohi. En ollut isommin kiinnittänyt huomiota edes MTO-66 nimeen, vaikka tiesin että DIY ohjuslautta ja Tuimat oli vasta 70-luvun hankintoja.
Kiitokset kaikille jotka minua asiasta valistivat.
tulikomento
Supreme Leader
Dokumentti meriteitse 1941 tapahtuneesta Tallinnan evakuoinnista.
areena.yle.fi
Samasta aiheesta oli pari vuotta sitten erittäin hyvä näyttely Tallinnan Lennusadam -museossa.
Itämeren suurin merikatastrofi – Tallinnan evakuointi 1941
Dokumenttielokuva kertoo elokuun 1941 merisodan tapahtumat aikalaiskertomusten, arkistomateriaalin ja pohjassa kuvattujen hylkyjen avulla. Yli 30 000 ihmistä pakattiin Virossa yli 200 laivaan määränpäänä Neuvostoliiton Kronstadt. Seuraavien tuntien ja päivien aikana yli 60 näistä aluksista...
Samasta aiheesta oli pari vuotta sitten erittäin hyvä näyttely Tallinnan Lennusadam -museossa.
Mitä katsoin tuon niin yhdessä kohtaa kun aseita jakoivat, niin olin näkevinäni suomi kp:tä ainakin osalle jaettavan.Dokumentti meriteitse 1941 tapahtuneesta Tallinnan evakuoinnista.
Itämeren suurin merikatastrofi – Tallinnan evakuointi 1941
Dokumenttielokuva kertoo elokuun 1941 merisodan tapahtumat aikalaiskertomusten, arkistomateriaalin ja pohjassa kuvattujen hylkyjen avulla. Yli 30 000 ihmistä pakattiin Virossa yli 200 laivaan määränpäänä Neuvostoliiton Kronstadt. Seuraavien tuntien ja päivien aikana yli 60 näistä aluksista...
Samasta aiheesta oli pari vuotta sitten erittäin hyvä näyttely Tallinnan Lennusadam -museossa.
Amiraalin nyrkki ehti tänään postilaatikkoon saakka. Ensiselailulla erittäin positiivinen kokemus. Laatulukemistoa joulunpyhiksi.
.
.
Commander
Kenraali
Amiraalin nyrkki ehti tänään postilaatikkoon saakka. Ensiselailulla erittäin positiivinen kokemus. Laatulukemistoa joulunpyhiksi.
.
Minä myöhästyin pari päivää, eli alkuvuoteen menee toimitus...
Hyvää kannattaa odottaa. Mieluusti lukisi samanmoisen esityksen myös tykkiveneistä ja vaikka Nuoli-luokasta.
Commander
Kenraali
Ehkäpä jonain päivänä, vaikka Nuoli-luokalla palvelleet alkavat olla jo aika vähissä.
Tykkivene olisi ehkä antoisampi kohde, mutta kai Nuolista jonkun vihkosen saisi aikaiseksi. Vaikka sitten sodanjälkeistä torpedoasetta siinä sivussa esitellen.
Commander
Kenraali
Torpedoaseen kehityskiemurat on kyllä käsitelty melko kattavasti merivoimien tutkimustoiminnan historiikissa. Nuoli - lkan käyttö aselavettina on sitten toinen juttu. Kirjallista materiaalia tuskin aiheesta pahemmin löytyy, eli asian kanssa toimineiden haastattelut olisivat tarpeen, ja kiire alkaa olla.
Nuolessa aselavettina olisi kiinnostavuutta, mutta materiaalia voi tosiaan olla lopulta niin vähän, että homma kuivuisi kasaan ihan omaa mahdottomuuttaan. Aika vähän on julkisuudessa ollut kuvia vaikkapa Nuolesta torpedoaseistuksessa, joten vähäiselläkin lisäinformaatiolla olisi toisaalta arvoa. Olihan nuo silloisten ressunkin silmin varmasti erityisiä laitteita, kun oli mahdollisuus saada taistelualukseen kunnon sa-sijoituksia.
Itse en muista nähneeni kuin Nuolen ampumassa kokeessa sähkötorpedoa. Se kuva oli jossain meriupseeriyhdistyksen historiikissa, ehkä tuoreimmassa? Pitääköhän tässä itse ryhtyä tietokirjailijaksi vanhoilla päivillään?
SatSotHist
Kapteeni
Tein joskus videon Nuoli-luokasta, kommenttisi laittoi hymyilyttämään kun muistan miten Nuoli-ressujen äänenpaino muuttui kun rupesin kyselemään torpedo-harjoituksista. Nuoli-miehistöt oli sisäpiirin porukka, jotka oli vannotettu siihen että "salaisesta" torpedo-aseistuksesta ei hiiskuta ulkopuolisille mitään.
Tein videon 2020, eli melkein 30 vuotta viimeisen Nuolen poistin jälkeen. Mutta kerran vannottu vala painoi vaakakupissa edelleen.
Tarvittaisiin siis merivoimien komentajan tms. mahtikäsky siitä, että asiasta puhuminen on ok.
Ns "Yleiset syyt" estävät sen, että tykkiveneistä tuskin koskaan ilmestyy virallista tai tieteellisin kriteerein laadittua historiaa. Merivoimien (silloin rakentamisaikaan uunituore) Merivoimien 50 vuotiskirja ei kertonut koko projektin olemassaolosta mitään ja 100 v juhlakirjaankin mahtui niistä ainoastaan yksi lause. 1960-luvun merivoimahistoriaamme tutkinut Juuso Säämänen taas sivuutti varmuuden vuoksi nämä alukset kokonaan. Eihän virallista historiaa koskaan laadittu panssarilaivoistakaan, vaikka jokaisesta Kauppatoria suuremasta linnakesaarestakin on historiat kirjoitettu. Kuten olen aikaisemminkin täällä kirjoittanut..
Hyvä lähde Nuoli-luokan historiaan on...MpNet. Täältä löytyy paljon tietoa, osittain jopa alkuperäisillä dokumenteilla höystettynä, esimerkiksi seuraavat postaukset:
maanpuolustus.net/posts/1388321/
maanpuolustus.net/posts/1386239/
maanpuolustus.net/posts/1386733/
maanpuolustus.net/posts/1373379/
maanpuolustus.net/posts/1384372/
Nuolet olivat Merivoimien Vihuri taloudellisesti hyvin huonoina aikoina. Maavoimissahan voidaan varojen puutteessa kouluttaa kassun lähimetsässä ainakin joukkueen ja komppanian taistelua, mutta merimiehet joutuvat katsastamaan aluksensa ennen purjehduskautta. Siten ikälopuilla purkeilla ei merelle voi lähteä, vaan uudishankinnat ovat "must". Kotimaiset Nuolet olivat siten hyvä hankinta harjoitteluun, kun varoja parempiin aluksiin ei ollut.
Arkistoista löytyy ainakin jonkin verran materiaalia, kun sitä on tullut vastaan sen enempää tähän luokkaan syventynättäkin. Yhden "savuavan aseenkin" löysin, kun kh:n viikko-ohjelmaan v:lta 1966 oli kirjoitettu: "Torpedohyökkäyksen harjoittelua".
Tämä osoittaa ainakin sen, että ressuille voidaan uskoa salaisuuksia, eivät he niistä hiisku kenellekään. Lörpöttelystä olisi koitunut vahinkoa, silla rauhansopimusrikkomuksista olivat kiinnostuneita ensi sijassa kotikommunistimme 1970-luvun alun vaaranvuosien jälkeen.
Eipä taideta tarvita mahtikäskyjä tästä asiasta puhumiseen. Mahdollinen kirjaprojekti anoisi ja varmaan saisi tutkimuslupia vielä salaiseen osaan arkistosta.
Viimeksi muokattu:
tulikomento
Supreme Leader
Sotamuseon Juha Joutsi juttelee Suomen sukellusveneaselajin historiasta.
www.podplay.com
Suomen unohdettu sukellusvenelaivasto - Vieraana Juha Joutsi - Jakso 32 | Sotaa ja historiaa podi | Podplay
Suomen sotilaskalustoa ja sen historiaa pohdiskellessa ei usein tule mieleen että Suomi oli jossain vaiheessa sukellusvenekehityksen kärkimaita. Näiden syvyyksien saalistajien rakentaminen on aina ...
Kiitos, pitääpä tutustua. Olen huomannut, että moni puolustuvoimiin liittyvä Google-haku ohjaa yleensäkin tälle foorumille. Nuoli-luokka on niin vanhaa tarinaa, että tietoa löytyy lähinnä arkistojen kätköistä ja aikalaisilta. Lähdeteoksissa on lähinnä virallista liturgiaa.
Olisi hienoa jos reserviläistenkin kokemuksia saataisiin talteen. Juuri aikalaistarinoilla kokonaisuus voisi saada sitä väriä, jota arkistoista ei välttämättä löydy. Eihän Nuolet varsinaisesti mitään hopealuoteja olleet. Ei tosin tykkiveneetkään, mutta ehkä ne nolotkin jutut voisi hiljalleen myöntää ja käsitellä. Olihan noissa molemmissa kuitenkin yritystä, vaikka lopputulos ei ihan toivottu olisikaan.
tulikomento
Supreme Leader
Sotahistoriallisen Seuran sivuilta löydettyä:
www.sshs.fi
Suomen Sotahistoriallisen Seuran kevätkausi 2025 koostuu kolmesta esitelmätilaisuudesta sekä yhdestä miniseminaarista. Tilaisuudet pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) ja ne tallennetaan lähtökohtaisesti YouTube-julkaisua varten.
Ke 15.1.2025 klo 18.00
Neuvostoliiton sukellusveneet toisessa maailmansodassa
Tekniikan tohtori Antti Valkonen
Kevätkauden 2025 esitelmäkalenteri - Suomen Sotahistoriallinen Seura ry
Suomen Sotahistoriallisen Seuran kevätkausi 2025 koostuu kolmesta esitelmätilaisuudesta sekä yhdestä miniseminaarista. Tilaisuudet pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) ja ne tallennetaan lähtökohtaisesti YouTube-julkaisua varten. Ke 15.1.2025 klo 18.00 Neuvostoliiton...
www.sshs.fi
Suomen Sotahistoriallisen Seuran kevätkausi 2025 koostuu kolmesta esitelmätilaisuudesta sekä yhdestä miniseminaarista. Tilaisuudet pidetään Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) ja ne tallennetaan lähtökohtaisesti YouTube-julkaisua varten.
Ke 15.1.2025 klo 18.00
Neuvostoliiton sukellusveneet toisessa maailmansodassa
Tekniikan tohtori Antti Valkonen
Nuolet olivat hyvä hankinta merisodan harjoitteluuun kuten jo todettiin, mutta eihän niillä oikeaa taisteluarvoa ollut ohjaamattomine torpedoineen. Olivat länsimaiden viimeiset moottoritorpedoveneet ja ilmeisesti myös puiset sota-alukset. Ei niiden edeltäjillä jatkosodassakaan oikein mitään saatu aikaan.
Oikea aika luokan historian kirjoitukselle olisi ollut 10 v sitten, kun Petteri Joukon johtama salaisten arkistoaineistojen uudelleenluokitteluprojekti valmistui. Silloin vapautui tutkimuskäyttöön yli 300 hyllymetriä kaikkien puolustushaarojen aineistoja. Nuoli-veteraaneja olisi ollut henkilökunnankin puolelta runsaasti haastateltavissa. Vastaan tulevat kuitenkin samat "yleiset syyt", jotka estävät lähes kaiken merivoimatutkimuksen. Tutkimus tarvitsee rahoitusta eikä sitä heru "nolojen juttujen" paljastajille. Eihän tällaisen (tutkimuksellisesti) vaatimattoman nettiforumin pitäisi olla ainoa lähde niinkin tärkeille aiheille kun panssarilaivat ja tykkiveneet.
Yleiset syyt tarkoittivat siis kylmän sodan aikana neukkujen mielipidettä siitä, kuinka Suomen ja Suomessa tulisi toimia, jotta Nliiton edut tulevat turvattua. Siitä ei koskaan puhuttu mutta kaikki tunsivat asian. Samaa periaatetta noudatetaan laivastohistoriamme kirjoittamisessa. Tuimat olivat vaaraton aihe, josta on nyt siis kirja saatu aikaan. Panssarilaivoista sellaista (virallista) ei ole ja Ilmarisen viimeisestä operaatiostakin julkaistiin erittäin hyvä tutkimus ainoastaan suullisesti yleisöltä suljetussa tutkijaseminaarissa 80 vuotta tapahtumien jälkeen 2021.
Laivastoliitto (siis se, joka lobbasi panssarilaivat vastoin Merivoimien johdon mielipidettä) on edelleen olemassa ja näkyy (mahdollisesti) täälläkin. Ärhäkkä vastakirjoitus ilmestyy monesti vartissa, jos virallisia pyhiä tekstejä erehtyy arvostelemaan. Esimerkkeinä vaikka tykkiveneet, jotka menivät pilalle kun niiden koko säästösyistä puolitettiin aseistuksen ja tehtävien pysyessä ennallaan. Sitten tapahtui vielä merisodan "Gamechanger" hävittäjä Eilatin upottaminen. Ongelma ratkaistiin kaksinkertaistamalla tykkiveneitä kuvaavien superlatiivien lukumäärä. Tästä mihinkään perustumattomasta ylistämisestä syntyy suoranainen fanikulttuuri alla olevan viestin tapaan. Korostan, että viesti on vain esimerkki tästä fanikulttuurista, muuten ko. jkirjoittaja on forumin parhaita. Käykää vaikka lukemassa kommentit tuoreesta puolustusselonteosta. Ne ylittää lehdistön palkkaväen kirjoitukset.
Ei siis kannata pidätellä hengitystä, että tieteellistä tutkimusta Merivoimista paljoakaan tulevaisuudessa syntyisi. Niitä odotellessa voi vaikka katsoa oheisen niukoista aineksista kootun tunnelmallisen videon Nuoli-luokasta. Mutta täytyy sanoa, että ne niukat ainekset on ainakin saatu kohdalleen!