Merisodan historiasta

[Commander]

Tuttu selvittelee omistamansa GAZ-63A:n alkuperää. Nykyinen tieto on että olisi nimenomaan tuo Mäkipirtin kirjassa mainittu yksilö:
"1966 Merivoimien laivahankintojen mukana tuli yksi hapensiirtoauto".

Kysymys: Olisiko tietoa/arvausta mikä oli tuon hapensiirtoauton suunniteltu käyttötarkoitus?

Katso liite: 109372

Inskom evp Stig Landen löytyy mm FB:sta. Häneltä löytynee vastauksia MTO 66 sivuaviin kysymyksiin.

 

[Old Boy]

BTW vasta viime kesänä minua valistettiin että rantapyssyllä on ollut noita P-15 Termit -ohjuksia ennen Tuima-luokan hankintaa. Jostakin syystä asia ei ole tullut vastaan missään. Voisitko vinkata jonkun lähteen jossa asiasta olisi mitään tietoa?

"Wovon man nicht sprechen kan, dafür muss man schweigen" kuuluu itävaltalaisen Ludwig Wittgensteinin tunnettu lause eli suomeksi: Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava. Aihe on v:sta 1998 lähtien ollut Merivoimien näppien alla ja kuten tiedämme, ei ko puolustushaarassa ole ollut kun hyvin, erinomaisesti ellei vieläkin paremmin onnistuneita hankkeita. Jos ne eivät sitä ole olleetkaan, ei näistä asejärjestelmistä löydy yleensä rivin riviä virallista tekstiä mistään. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa täälläkin paljon esillä olleet Turunmaa-tykkiveneet tai vanhempi esimerkki panssarilaivat.

Termit-ohjukset tuli meille jo 1960-luvun puolivälissä, nimikekin on MTO-66. Ostettiin pelkät ohjukset, koska meri- ja telakkamiesten mielestä kotimaassa osataan tehdä purkki kun purkki halvemmalla. Verrattuna siis siihen, mitä hinnaksi tulisi valmis järjestelmä ulkomailta ostettaessa. Aikaisemmin näin olikin, kun laivat (lentokoneet) oli puuta ja miehet (osaamisen tasolla) rautaa, saatiin ase parhaimmillaan puoleen hintaan. Siitä olisi varaa kustannukset vielä tuplata, voitettaisiin silti osaamisen kertymisen jäädessä palkaksi.

Laivatekniikka kuitenkin monimutkaistui tultaessa 1960-luvulle, eikä tekniikat enää ole helppoja eikä yksinkertaisia, kuten jäsen @Analysti on ansiokkasti meitä valistanut. Neukutkin kyseli: "Mihin tarvitte ite tehtyä alusta, kun meiltä saisitte koko järjestelmän kohtuullisen hintaan." Suomalaiset pitivät päänsä ja ostivat ainoastaan ohjukset, johon myyjä lopuksi suostui.

Neukut asetti tiukkoja vaatimuksia salaamiselle eivätkä meinanneet ymmärtää, ettei 1960-luvun PV llä eikä edes Kekkosella ollut valtaa siihen, mitä lehdissä kirjoitetaan. Salaaminen oli siten tarpeen ja siinä onnistuttiinkin. Hästö-Buson linnakesaarelle perustetiin kokeilupatteri vakihenkilöstöineen, muttei heillekään kerrottu rekryvaiheessa, mitä tai millaisia aseita siellä tultaisiin kokeilemaan.

Edellämainittu gradu käsittelee pääasiassa hankintakiemuroita eikä ehkä tekniikasta ja käyttöperiaatteista kiinnostuneille ole kovin antoisa. Sen laatija FM Lauri Vuorinen on käyttänyt aikaisemmin tutkimuksessa hyödyntämättömiä julkisia arkistoja. Kannattaa siis ehdottomasti lukea, jos gradun saa käsiinsä. Jotkut muistaa, kun ite pari vuotta sitten kirjoitin täällä sotilasfarssia muistuttavasta höyry-Migien vastaanotosta Rissalassa 1963. Tiedot oli peräisin samoista arkistoista. Kirjoitukset löytyy täältä: https://maanpuolustus.net/threads/rissalan-migit-ja-1960-luvun-ilmavoimat.7987/post-1217573 jos joku on vielä kiinnostunut

Alla kaksi dokumenttia, kuinka Kekkoselta piti saada ensin hyväksyntä, ennenkuin asioita kannatti yrittää viedä eteenpäin. Hallitus ja eduskuntahan ne sitten (virallisesti) päättivät. Loput kolme salaamisesta sekä suunnitelmia, mitä rannikkopuolustukseen piti hankkia K-ohjelman miljoonilla. Myöhemmin hankittujen psv-tornien sijaan ensin kyseltiin, olisiko neukuilla myydä samanlaista tornitykkiä, jota Bofors meille kauppasi. Sen hankinta kaatui aikanaan kalliiseen hintaan. Kiinnostavaa on, että rt päätyi täysin oikeilla perusteilla 105 mm tykkiin. Meille jo hankittu 120 TAK ei kelvannut, vaikka tämän tykin erinomaisuutta mainosmiehet ovat täälläkin reippaasti hehkuttaneet.

 

[SatSotHist]

Termit-ohjukset tuli meille jo 1960-luvun puolivälissä, nimikekin on MTO-66. Ostettiin pelkät ohjukset, koska meri- ja telakkamiesten mielestä kotimaassa osataan tehdä purkki kun purkki halvemmalla.

Ihmettelen edelleen että miten tieto RT:n meritojuntaohjuksista on mennyt itseltä jotenkin ohi. En ollut isommin kiinnittänyt huomiota edes MTO-66 nimeen, vaikka tiesin että DIY ohjuslautta ja Tuimat oli vasta 70-luvun hankintoja.

Kiitokset kaikille jotka minua asiasta valistivat.