Meritaisteluohjukset ja tykistö

Aika vakuuttava on tuo vaurion laajuus kahdella Harpoonilla. Minkä kokoinen tuo paatti on? Millaista jälkeä Gabriel 5 oikein tekee :). Painaa kuitekin 1250kg ja tst-kärkikin varmaan on riittävä. Ja varmasti on viimeisintä hitechiä kun on Israelista. Tuosta ei kyllä paljon tietoa irtoa.
 
1Psjk kirjoitti:
Aika vakuuttava on tuo vaurion laajuus kahdella Harpoonilla. Minkä kokoinen tuo paatti on? Millaista jälkeä Gabriel 5 oikein tekee :). Painaa kuitekin 1250kg ja tst-kärkikin varmaan on riittävä. Ja varmasti on viimeisintä hitechiä kun on Israelista. Tuosta ei kyllä paljon tietoa irtoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

USS Buchanan oli Charles F. Adams -luokan hävittäjä, jonka uppouma on n. 3300-4500 tonnia. Karkeasti siis Pohjanmaan kokoluokkaa.

en.wikipedia.org

Charles F. Adams-class destroyer - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org
 
Einomies1 kirjoitti:
Näin kerran jonkun dokkaripätkän, jossa tehtiin melkoinen työ maalialuksen puhdistamiseksi ja riisumiseksi ennen hinausta maalialueelle. Ne paatit on usein huonokuntoisia ja jopa vaarallisia työskennellä, koska paateissa ei ole sähköä, valoja tai muutakaan turvatekniikkaa tai opasteita kulkemisen avuksi. Paljon rikkinäisiä ovia ja tekniikkaa sekä joskus jopa vuotavatkin hieman.
Muistelisin että tiimi joka irroitteli hinauskaapelit ja hätäkulkuvalot ja/ tai AIS-transponderin, vietiin ja haettiin hekolla vinssaamalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tännehän se postattiin, tässä uusintana:

 
Rannari kirjoitti:
Ei rannikko-ohjus tosiaan poistunutta rannikkotykistöä korvannut vaikka tietysti toi muassaan myös parannuksia liikkeen muodossa. Kun poistoon meni jokseenkin 100 tornikanuunaa ja lähes 200 vedettävää kanuunaa niin 18kpl hyvinkin lyhytkantamaista ohjusta ei pysty niitä mitenkään korvaamaan. Luotsiasemakohtaisilla 100mm pattereilla oli oma arvonsa. Hyöty olisi ehkä ollut lyhytaikainen mutta hyöty kuitenkin. Resurssisyöppöhän tuollainen järjestelmä on ja jouti mennäkin mutta ei niitä käytännössä korvattu. Odotan että 122H kokee saman kohtalon jos ei sitten palata paikallispatterien aikaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Laitoin tänne kun käsittelen enemmän rannikkotykistöllistä kalustoa

130TK korvasi 152/50T:n joka oli pääase meriammuntoihin ja myöhemmin jonkinasteisesti varalla. Kuinkahan monta patteria on ollut edes 90-luvun alussa toimintakuntoisina? Veikkaisin ettei kovin montaa vaikka viimeinen ammunta toteutettiinkin muistaakseni 2002. Näiden kuten monen muunkin vahvuuksissa roikotetun olemattoman suorituskyvyn välineen poistamisessa ei mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa ole ollut. 100TK on siinä mielessä poikkeus että se oli isolta osin saman tasoinen väline kuin 130TK, poislukien lyhyt kantama, joka yhdistettynä kiinteä asemaan johtivat kaluston poistoon. 152/50T ei ole meriammuntojen osalta mitenkään vertailtavissa. 130K oli 2008 paikkeilla 4 patteristoa ja ainakin maa-ammuntoihin ihan käypä. Ehkä siis puhutaan mieluummin enintään noin 50 tornikanuunasta ja 72 vedettävästä.

RO06 ei pelkillä peruspekseillä kovin suuria tunteita herätä, mutta kun lähdetään miettimään käytännön toimintaa kaikkine kikkoineen niin puhutaan sille jyvitetyn tehtävän osalta ihan suorituskykyisestä välineestä. Parhaimpia puolia on liikkuvuus, vaikea havaittavuus sekä kyky ampua laajasti erilaisia maaleja, yhtenä esimerkkinä tästä tuore PVn video Rovalta. Käytännössä kantama etukin on RO:n puolella verrattaessa 100TK ja monesti myös 130K nähden.

En epäile hetkeäkään etteikö tänä päivänä pystytä paremmin torjumaan merellinen vihollinen kuin esim 90-luvun lopulla. Puhutaan kuitenkin kokonaissuorituskyvystä eikä pelkästä tykkien määrästä.
 
peelo kirjoitti:
Laitoin tänne kun käsittelen enemmän rannikkotykistöllistä kalustoa

130TK korvasi 152/50T:n joka oli pääase meriammuntoihin ja myöhemmin jonkinasteisesti varalla. Kuinkahan monta patteria on ollut edes 90-luvun alussa toimintakuntoisina? Veikkaisin ettei kovin montaa vaikka viimeinen ammunta toteutettiinkin muistaakseni 2002. Näiden kuten monen muunkin vahvuuksissa roikotetun olemattoman suorituskyvyn välineen poistamisessa ei mitään ylitsepääsemätöntä ongelmaa ole ollut. 100TK on siinä mielessä poikkeus että se oli isolta osin saman tasoinen väline kuin 130TK, poislukien lyhyt kantama, joka yhdistettynä kiinteä asemaan johtivat kaluston poistoon. 152/50T ei ole meriammuntojen osalta mitenkään vertailtavissa. 130K oli 2008 paikkeilla 4 patteristoa ja ainakin maa-ammuntoihin ihan käypä. Ehkä siis puhutaan mieluummin enintään noin 50 tornikanuunasta ja 72 vedettävästä.

RO06 ei pelkillä peruspekseillä kovin suuria tunteita herätä, mutta kun lähdetään miettimään käytännön toimintaa kaikkine kikkoineen niin puhutaan sille jyvitetyn tehtävän osalta ihan suorituskykyisestä välineestä. Parhaimpia puolia on liikkuvuus, vaikea havaittavuus sekä kyky ampua laajasti erilaisia maaleja, yhtenä esimerkkinä tästä tuore PVn video Rovalta. Käytännössä kantama etukin on RO:n puolella verrattaessa 100TK ja monesti myös 130K nähden.

En epäile hetkeäkään etteikö tänä päivänä pystytä paremmin torjumaan merellinen vihollinen kuin esim 90-luvun lopulla. Puhutaan kuitenkin kokonaissuorituskyvystä eikä pelkästä tykkien määrästä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Uusi väline hankitaan aina uuteen tilanteeseen ja katse eteen suunnaten joten on totta ettei korvaamista usein tapahdu kuin muodollisesti vaikka tapahtumat ajallisesti osuvat yksiin. Esimerkiksi kohteita suojanneet 57itk-patterit korvattiin muodollisesti ITO05-pattereilla jotka kuitenkin sijoitettiin pääosin valmiusprikaateihin. Uusi väline uuteen käyttöön. Sama pätee tietenkin rannikko-ohjukseen. RO myös sopii liikkuvalle taisteluosastolle aika paljon paremmin kuin tornikanuuna. Jos jotain putkia rannikkojoukoille kaipaisin niin käyttökelpoisia (=venealustaisia) raskaita heittimiä.

Mitä rantapyssyihin yleisesti ottaen tulee niin muistelen 152T/C-kaluston poistuneen vuosituhannen vaihtuessa/alussa. Vahvuudessa niitä oli tuolloin yli 50kpl ja 2-4 tykin pattereita luokkaa 15kpl. Lisäksi muutama ykköstykki 130-millisten tornien rinnalla. Vedettävät patteristot poistuivat noin 2006 ja 2016 kahdessa vaiheessa. Tuo 4 pstoa vuonna 2008 on varmaan oikea suuruusluokkaa jos 2/3 kaluista lähti luiskaan 2006. 100TK poistui sitten nopeammassa tahdissa 2008 ja 2012. Ja jälleen 2/3 ensimmäisessä poistossa. Nämä oli Viita-Ahon/Enqvistin rannikkopuolustuksen 100-vuotiskirjassa aika hyvin aikajanalla avattu mutta ei voi muistaa joka nippeliä ulkoa.

Tukehtumatta siihen mikä korvasi mitä on rannalta 2000-luvulla joka tapauksessa poistettu yli sata kiinteää ja noin 200 liikkuvaa kanuunaa. Jäljellä on 30kpl 130mm torneja seitsemässä lokaatiossa. Vanhat it-tykit sivuutin ihan tarkoituksella :D
 
Rannari kirjoitti:
Vedettävät patteristot poistuivat noin 2006 ja 2016 kahdessa vaiheessa. Tuo 4 pstoa vuonna 2008 on varmaan oikea suuruusluokkaa jos 2/3 kaluista lähti luiskaan 2006.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä on varustettu ainakin 130K54 ja 130K60-90 kalustoilla. Mitä muuta näillä on ollut vai onko niin ettei tuolloin Maavoimilla ollut yhtään 130K kalustoa? Jos taas jotain muuta niin suorituskyky on aika näennäistä. Muistelen joskus nähneeni kuvia liikkuvan RTn harjoituksista 105H kalustolla.


Useissa 152/50T asemissa on 2000-luvun alkupuolella tullut vierailtua ja voin kyllä sanoa ettei 2000 luvulla ole kyllä missään nimessä ollut 15 kpl luokkaa toimintakykyisiä pattereita. Noiden historiasta en tarkemmin tiedä vaikka RT tullut kyllä muuten hyvinkin tutuksi. Kuten laitoin aikaisemminkin ei 152T ole kovinkaan suorituskykyinen ase ainakaan meriammuntoihin.
 
peelo kirjoitti:
Nämä on varustettu ainakin 130K54 ja 130K60-90 kalustoilla. Mitä muuta näillä on ollut vai onko niin ettei tuolloin Maavoimilla ollut yhtään 130K kalustoa? Jos taas jotain muuta niin suorituskyky on aika näennäistä. Muistelen joskus nähneeni kuvia liikkuvan RTn harjoituksista 105H kalustolla.


Useissa 152/50T asemissa on 2000-luvun alkupuolella tullut vierailtua ja voin kyllä sanoa ettei 2000 luvulla ole kyllä missään nimessä ollut 15 kpl luokkaa toimintakykyisiä pattereita. Noiden historiasta en tarkemmin tiedä vaikka RT tullut kyllä muuten hyvinkin tutuksi. Kuten laitoin aikaisemminkin ei 152T ole kovinkaan suorituskykyinen ase ainakaan meriammuntoihin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo vedettävät oli kaikki 130mm kalustolla. Varmaankin 10x18 ja 1x15. On kai tykkejä KT:llekin riittänyt ainakin nuutaman pston verran kun pelkästään Saksasta tuli 90-luvulla 166kpl M-46 ja Neukkulastakin aiemmin kohtuullinen määrä. Nuo Saksasta tulleet on mainittu RT:n kalustoksi. En tiedä onko Neukkulasta ostettua määrää kerrottu?

En lähde vänkäämään joidenkin tykkien toimintakuntoisuudesta. Ehkä Enqvist on laittanut kirjaan ns. Lapin lisää? Torjuntapatterien nimellä nuo kaiketi kulkivat joten olivat selkeästi toisen tai paikoin jopa kolmannen linjan kalustoa. Joukossahan oli jopa muutama modaamaton 152/45.
 
Rannari kirjoitti:
Nuo vedettävät oli kaikki 130mm kalustolla. Varmaankin 10x18 ja 1x15. On kai tykkejä KT:llekin riittänyt ainakin nuutaman pston verran kun pelkästään Saksasta tuli 90-luvulla 166kpl M-46 ja Neukkulastakin aiemmin kohtuullinen määrä. Nuo Saksasta tulleet on mainittu RT:n kalustoksi. En tiedä onko Neukkulasta ostettua määrää kerrottu?

En lähde vänkäämään joidenkin tykkien toimintakuntoisuudesta. Ehkä Enqvist on laittanut kirjaan ns. Lapin lisää? Torjuntapatterien nimellä nuo kaiketi kulkivat joten olivat selkeästi toisen tai paikoin jopa kolmannen linjan kalustoa. Joukossahan oli jopa muutama modaamaton 152/45.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki en DDR kalustoa ajatellut. Hyvä huomio (y)
 
Fabian Wrede kirjoitti:
Katso liite: 45762
Pitkään oli Canetin 1891 suunnittelema tykki aktiivisessa käytössä. Kun omalle miestyövoimalle ei laskettu mitään hintaa niin hyvin kustannustehokastahan se oli pitää näitä ja muuta yhtä antiikkista kalustoa rivissä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Se olisikin ollut miesten hommaa alkaa noilla mätkiä itänaapuria jossain Kotkan edustan ulkosaarilla. Viimeiseen veripisaraan :uzi:
 
Näille entisille (karuimmille) linnakesaarille pitäisi kehittää jotain luksus matkailua rikkaille turisteille. Turvallisempaa kuin vaikkapa risteillä Grönlannissa tai Etelämantereella jos pelkää muita ihmisiä. Ammusvarastoon esimerkiksi spa ja omaan tykkiin sitten majoittuminen. Miksi kaiken spesiaalin pitäisi olla Lapissa. Saarille pääsee kätevästi kopterilla myös.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Näille entisille (karuimmille) linnakesaarille pitäisi kehittää jotain luksus matkailua rikkaille turisteille. Turvallisempaa kuin vaikkapa risteillä Grönlannissa tai Etelämantereella jos pelkää muita ihmisiä. Ammusvarastoon esimerkiksi spa ja omaan tykkiin sitten majoittuminen. Miksi kaiken spesiaalin pitäisi olla Lapissa. Saarille pääsee kätevästi kopterilla myös.
Klikkaa laajentaaksesi...

...ja jos sotamatkailun karuus yllättää, kopterilla pääsee nopeasti myös entisille Airiston Helmen kiinteistöille viettämään normaalimpaa saaristolomaa.
 
Linnakkeita joihin järjestetään jonkinlaista matkailua on ainakin Sommarö, Kuuskajaskari, Katanpää, Alskär, Jungfruskär, Örö, Bolax, Utö, Jussarö, Kuivasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Suomenlinna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Pirttisaari, Glosholmen, Lehtinen, Rankki ja Kirkonmaa. Plus paljon muita.

Muita mahdollisesti jossain vaiheessa matkailulle avautuvia ovat Gyltö, Russarö, Hästö-Busö, Bågaskär, Mäkiluoto, Rönnskär, Miessaari, Rysäkari, Orrengrund jne. Plus paljon muita.
 
Viimeksi muokattu:
Fabian Wrede kirjoitti:
Linnakkeita joihin järjestetään jonkinlaista matkailua on ainakin Sommarö, Kuuskajaskari, Katanpää, Alskär, Jungfruskär, Örö, Bolax, Utö, Jussarö, Kuivasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Suomenlinna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Pirttisaari, Glosholmen, Lehtinen, Rankki ja Kirkonmaa. Plus paljon muita.

Muita mahdollisesti jossain vaiheessa matkailulle avautuvia ovat Gyltö, Russarö, Hästö-Busö, Bågaskär, Mäkiluoto, Rönnskär, Miessaari, Rysäkari, Orrengrund jne. Plus paljon muita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kaikki muut kohteet ok, mutta olen melkoisen varma, ettei Gyltö avaudu ainakaan meidän elinaikanamme.
 
@peelo

Sen verran jäi asia eilen vaivaamaan että piti luntata. Lähteenä tämä

Suomen-rannikkopuolustus-100-vuotta_kansi.jpg


152T ( 152/50 ) ja 152C ( 152/45 )
14+2 patteria / 52+5 asetta
Utössä ja Gyltössä lisäksi yksittäinen 152T 130TK-patterin rinnalla sekä Vaasan edustan Norrskärissä kolmitykkinen patteri 152mm tykkejä joiden alatyyppi ei kirjasta ilmene. Tykkejä siis kaikkiaan 62kpl ja pattereita 17kpl
kaikki poistettu 2000

Moottoroitu RT
11 patteristoa / 195 tykkiä
123 poistettu 2006
72 poistettu 2016

100TK
14 patteria / 56 tykkiä
40 poistettu 2008
16 poistettu 2012

Kirjassa on kaikkien kiinteiden patterien paikat. Sekä poistettujen että nykyisten. Nimestään huolimatta kirja keskittyy vahvasti RT:n alasajovaiheeseen.
 
Fabian Wrede kirjoitti:
Linnakkeita joihin järjestetään jonkinlaista matkailua on ainakin Sommarö, Kuuskajaskari, Katanpää, Alskär, Jungfruskär, Örö, Bolax, Utö, Jussarö, Kuivasaari, Melkki, Pihlajasaaret, Suomenlinna, Vallisaari, Kuninkaansaari, Isosaari, Pirttisaari, Glosholmen, Lehtinen, Rankki ja Kirkonmaa. Plus paljon muita.

Muita mahdollisesti jossain vaiheessa matkailulle avautuvia ovat Gyltö, Russarö, Hästö-Busö, Bågaskär, Mäkiluoto, Rönnskär, Miessaari, Rysäkari, Orrengrund jne. Plus paljon muita.
Klikkaa laajentaaksesi...

Gyltö, Hästö-Busö, Mäkiluoto, Miessaari, Rönnskär ja Russarö tuskin aukenevat ulkopuolisille? Aktiivista harjoitustoimintaa kaikissa.
Siinä vaiheessa, kun 130mm TK käyttö loppuu, niin ainakin Gyltö jäänee firmalle. Samaa veikkaan Rönnskärin ja Mäkiluodon osalta?
Rysäkarilla koetoimintaa, tuskin vapautuu? Eikä tuolla luodolla ole edellytyksiä juuri mihinkään siviilikäytössä.
Orrengrund? Turhan ulkona ja kelin armoilla turistitoimintaa ajatellen. Tulevaisuudessa veikkaan, että rakennuksia puretaan?

Aika monta kiveä on jo auennut yleisölle. Luonnonarvoja ajatellen, liian monta.
Rannikkolinnakkeet menettää turistikohteina hohtonsa, kun niitä on liikaa. Eikä sekään palvele yrittäjiä.

Vallisaari olisi pitänyt pysyä suljettuna. Helsingin paine vaan oli liian kova.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top