Meritaisteluohjukset ja tykistö

Joitain kysymyksiä aiheeseen liittyen:

- Millainen on tyypillinen Venäläisen fregatin tai korvetin ohjuspuolustuksen suojasipuli? Mitä suojasipulin eri osa-alueisiin kuuluu, ja millainen todennäköisyys on, että moderni länsimainen meritaisteluohjus onnistuu/epäonnistuu tehtävässään kunkin suojausmetodin kohdalla? Kysymys ei koske Gabrielia, jonka ominaisuudet luonnollisesti ovat salaisia.
  1. Tunnistaminen – kuinka kaukaa merenpinnan lähellä lentävän ohjuksen voi havaita?
  2. Häirintä – mitä erilaisia häirintä-metodeja käytetään?
  3. IT-ohjukset – pystyykö Venäläisillä alus-IT-ohjuksilla torjumaan meritaisteluohjuksia? Millainen osumatodennäköisyys?
  4. Tykki – onko 76mm tai 100mm automaatti-tykillä merkittävää tehoa ohjustorjunnassa?
  5. CIWS – millainen on esim. AK-630 tehokkuus verrattuna Phalanxiin?
  6. Osastointi – paljonko vesitiiviitä osastoja on keskimäärin fregatissa, ja montako prosenttia saa täyttyä vedellä, ennen kuin alus uppoaa?
  7. Sammutusjärjestelmät – miten Venäläiset palontorjuntajärjestelmät eroavat länsimaisista?
  8. Vahinkojen korjaus ryhmät – millä tavoin vahingon saa niin suureksi, ettei sitä ehdi korjata?
- Mihin ohjus kannattaa tähdätä? – Vesirajaan, Konehuoneeseen, Polttoainevarastoon, Ammusvarastoon, vai jonnekin muualle?
- Montako kannattaa ampua minkäkinlaiseen kohteeseen noin niin kuin nyrkkisääntönä? Tarviiko fregatti enemmän kuin yhden 200-300kg taistelukärjen osuman?
 
lasau kirjoitti:
Joitain kysymyksiä aiheeseen liittyen:

- Millainen on tyypillinen Venäläisen fregatin tai korvetin ohjuspuolustuksen suojasipuli? Mitä suojasipulin eri osa-alueisiin kuuluu, ja millainen todennäköisyys on, että moderni länsimainen meritaisteluohjus onnistuu/epäonnistuu tehtävässään kunkin suojausmetodin kohdalla? Kysymys ei koske Gabrielia, jonka ominaisuudet luonnollisesti ovat salaisia.
  1. Tunnistaminen – kuinka kaukaa merenpinnan lähellä lentävän ohjuksen voi havaita?
  2. Häirintä – mitä erilaisia häirintä-metodeja käytetään?
  3. IT-ohjukset – pystyykö Venäläisillä alus-IT-ohjuksilla torjumaan meritaisteluohjuksia? Millainen osumatodennäköisyys?
  4. Tykki – onko 76mm tai 100mm automaatti-tykillä merkittävää tehoa ohjustorjunnassa?
  5. CIWS – millainen on esim. AK-630 tehokkuus verrattuna Phalanxiin?
  6. Osastointi – paljonko vesitiiviitä osastoja on keskimäärin fregatissa, ja montako prosenttia saa täyttyä vedellä, ennen kuin alus uppoaa?
  7. Sammutusjärjestelmät – miten Venäläiset palontorjuntajärjestelmät eroavat länsimaisista?
  8. Vahinkojen korjaus ryhmät – millä tavoin vahingon saa niin suureksi, ettei sitä ehdi korjata?
- Mihin ohjus kannattaa tähdätä? – Vesirajaan, Konehuoneeseen, Polttoainevarastoon, Ammusvarastoon, vai jonnekin muualle?
- Montako kannattaa ampua minkäkinlaiseen kohteeseen noin niin kuin nyrkkisääntönä? Tarviiko fregatti enemmän kuin yhden 200-300kg taistelukärjen osuman?
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksityiskohdissa voi kääntyä vaikka Merivoimien esikunnan Tiedusteluosaston puoleen, mutta epäilen että useimmat yhsityiskohdat ovat STII-tasoa, kuten GB5:kin suorituskyky.

Kannattanee lähteä etsimään maailmalta julkisia analyysejä, jotka voivat pitää vähän, täysin tai ei sitten ollenkaan paikkansa. :unsure:
 
Commander kirjoitti:
Yksityiskohdissa voi kääntyä vaikka Merivoimien esikunnan Tiedusteluosaston puoleen, mutta epäilen että useimmat yhsityiskohdat ovat STII-tasoa, kuten GB5:kin suorituskyky.

Kannattanee lähteä etsimään maailmalta julkisia analyysejä, jotka voivat pitää vähän, täysin tai ei sitten ollenkaan paikkansa. :unsure:
Klikkaa laajentaaksesi...

Veikkaanpa, etteivät anna tuollaisesta toimistosta tietoja reservöityneelle tykistön alikessulle. :unsure:

Tähtäyspiste olisi mielenkiintoinen kylläkin. Olen kuullut, että laivapalot ovat sota-aluksille monesti erittäin vaarallisia, joten ajattelisin polttoainevarastoa.
 
lasau kirjoitti:
Veikkaanpa, etteivät anna tuollaisesta toimistosta tietoja reservöityneelle tykistön alikessulle. :unsure:

Tähtäyspiste olisi mielenkiintoinen kylläkin. Olen kuullut, että laivapalot ovat sota-aluksille monesti erittäin vaarallisia, joten ajattelisin polttoainevarastoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toinen on laivan CIC jos sen sijainti on tiedossa. Sen jos saa tuhottua henkilöstöineen niin laiva on käytännössä pois taistelusta.

Edit. Taistelunjohtokeskus kai suomeksi.
 
lasau kirjoitti:
Veikkaanpa, etteivät anna tuollaisesta toimistosta tietoja reservöityneelle tykistön alikessulle. :unsure:

Tähtäyspiste olisi mielenkiintoinen kylläkin. Olen kuullut, että laivapalot ovat sota-aluksille monesti erittäin vaarallisia, joten ajattelisin polttoainevarastoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu eivät anna, koska muutoin paljastuisi, mitä kaikkea tiedämme, tai miten olemme tiedot hankkineet. Tähtäyspisteen valinta on teoriassa vain man in the loop-ohjuksilla.
 
Commander kirjoitti:
Tähtäyspisteen valinta on teoriassa vain man in the loop-ohjuksilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmasti pätee esim meillä vielä käytössä olevaan MTO85 ohjukseen, mutta voisin kyllä väittää että nykyaikaiset meritorjuntaohjukset pystyvät valitsemaan halutun iskukohdan maalista. NSM ja vastaavat lämpöhakuiset ihan varmasti ja eiköhän ne tutkatkin luo aika tarkan kuvan siitä maalista nykyään.
 
peelo kirjoitti:
Varmasti pätee esim meillä vielä käytössä olevaan MTO85 ohjukseen, mutta voisin kyllä väittää että nykyaikaiset meritorjuntaohjukset pystyvät valitsemaan halutun iskukohdan maalista. NSM ja vastaavat lämpöhakuiset ihan varmasti ja eiköhän ne tutkatkin luo aika tarkan kuvan siitä maalista nykyään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin saattaa olla, mutta tarkkuus lienee tasolla keula-keskilaiva-perä. Mitä se on PTO2020 tapauksessa, niin jääköön ihmeteltäväksi.
 
Eipä nykyisillä taistelulatauksilla taida isoakaan väliä olla mihin kohtaan alusta osuu kunhan osuu. Aluksen toiminta loppui siihen ja kuivatelakka kutsuu jos säilyy pinnalla.
 
Raveni kirjoitti:
Eipä nykyisillä taistelulatauksilla taida isoakaan väliä olla mihin kohtaan alusta osuu kunhan osuu. Aluksen toiminta loppui siihen ja kuivatelakka kutsuu jos säilyy pinnalla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Menetetyt järjestelmät ja miehistönjäsenet luonnollisesti vaikuttavat aluksen taistelukykyyn, mutta jos alus liikkuu eikä suuria vuotoja tai tulipaloja synny, niin alus voi hyvinkin kyetä yhä rajoitettuihin taistelutoimiin. Vaikka alus olisikin tuhoon tuomittu, niin Itämeren etäisyyksillä helikopteri saatetaan hyvinkin ehtiä lentää toiselle pinta-alukselle tai maatukikohtaan ja pintatorjuntaohjukset voidaan laukoa ennalta valittuihin maakohteisiin.

Alla olevassa kuvassa keulaan on osunut kaksi Harpoon-ohjusta. En nyt ehkä maailmanympäripurjehdukselle lähtisi, mutta ehkä tuo runko ei kuitenkaan ihan heti katkea. Komentosillan takana olevat järjestelmät lienevät enemmän tai vähemmän kunnossa.

1603726892200.png
 
magitsu kirjoitti:
Hurjaa on aseen osto Taiwanissa. Nyt 2 miljardin DSCA-vapautus rannikko-ohjus Harpooneille. 100 laukaisinta ja 400 ohjusta.

Taipei Economic and Cultural Representative Office in the United States (TECRO) – RGM-84L-4 Harpoon Surface Launched Block II Missiles | Defense Security Cooperation Agency

www.dsca.mil www.dsca.mil
Klikkaa laajentaaksesi...

On syytäkin...

chinapower.csis.org

How is China Modernizing its Navy? | ChinaPower Project

As part of a broader military modernization campaign, China is undertaking sweeping efforts to expand and upgrade its navy.
chinapower.csis.org chinapower.csis.org
 
1Psjk kirjoitti:
Ei tuo varmaan kovin kummoista aallokkoa kestä. Myös tykin ammukset ja mahdollisen VLS siilon ohjukset saattaisi hieman poksahtaa. Tuo ylläoleva on varmaan tyhjennetty maalilaiva, tai en minä tiedä :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, ei tuonne kalliita ohjuksia ja ammuksia ole jätetty. Selväähän se on että ne olisivat syttyneet palamaan ja ne jotka eivät ole IM-räjähdettä olisivat myös massaräjähtäneet.
Se tosin ei olisi antanut ohjuksen tst-kärjen läpäisystä tai sirpale/painevaurioista minkäänlaista kuvaa kun koko roska olisi hetkessä tulimerenä ja sitten pinnalla olisi vaan mustunut hylky korkeintaan.

Näin kerran jonkun dokkaripätkän, jossa tehtiin melkoinen työ maalialuksen puhdistamiseksi ja riisumiseksi ennen hinausta maalialueelle. Ne paatit on usein huonokuntoisia ja jopa vaarallisia työskennellä, koska paateissa ei ole sähköä, valoja tai muutakaan turvatekniikkaa tai opasteita kulkemisen avuksi. Paljon rikkinäisiä ovia ja tekniikkaa sekä joskus jopa vuotavatkin hieman.
Muistelisin että tiimi joka irroitteli hinauskaapelit ja hätäkulkuvalot ja/ tai AIS-transponderin, vietiin ja haettiin hekolla vinssaamalla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top