Meritaisteluohjukset ja tykistö

Gyltö, Hästö-Busö, Mäkiluoto, Miessaari, Rönnskär ja Russarö tuskin aukenevat ulkopuolisille? Aktiivista harjoitustoimintaa kaikissa.
Siinä vaiheessa, kun 130mm TK käyttö loppuu, niin ainakin Gyltö jäänee firmalle. Samaa veikkaan Rönnskärin ja Mäkiluodon osalta?
Rysäkarilla koetoimintaa, tuskin vapautuu? Eikä tuolla luodolla ole edellytyksiä juuri mihinkään siviilikäytössä.
Orrengrund? Turhan ulkona ja kelin armoilla turistitoimintaa ajatellen. Tulevaisuudessa veikkaan, että rakennuksia puretaan?

Aika monta kiveä on jo auennut yleisölle. Luonnonarvoja ajatellen, liian monta.
Rannikkolinnakkeet menettää turistikohteina hohtonsa, kun niitä on liikaa. Eikä sekään palvele yrittäjiä.

Vallisaari olisi pitänyt pysyä suljettuna. Helsingin paine vaan oli liian kova.
Tämmöinen esitys on joskus tehty Uudenmaan liitossa

Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus
 

On September 3rd, 2020, a Hypervelocity Projectile (HVP) fired from an U.S. Army 155mm M109A6 “Paladin” tracked SPH successfully intercepted a BQM-167 target drone simulating a cruise missile. This is “Game Changing” significant because M109s are more available and common in the field than dedicated and specialized LBASM trucks, and a HVP artillery shell’s glide body, often used for supporting ground fire, hit a small moving aerial target. Thus, a 155mm SPH firing precision-guided HVP rounds can engage and destroy incoming cruise and tactical ballistic missiles ordinary reserved for specialized, expensive, and rare Air Defense missile assets.

In this drone-intercept test, the 155mm HVP used can fire out to 58 miles (93 km or 50 nautical miles) and the HVP munition weighs in at 68 lb (31 kg) with a 46 lb (21 kg) flight body containing a warhead and guidance.


Tämä on askel joka nostaa tykistön arvoon arvaamattomaan. Samalla kenttätykillä voidaan ampua maa- meri ja ilmamaaleja.... 2030-luvulla meillä on HX-joka voi vaikuttaa maalle, merelle ja ilmaan, LV2020 samat ja kenttätykistö joka voi tehdä samoin. Kullakin asejärjestelmiä joilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

En kuitenkaan usko, että meille tulee enää erillistä rannikkotykistöä - siinähän ei olisi ebää mitään järkeä - vaan kenttätykistöä tarvittaessa vaan käytetään eri tulitehtäviin.
 
Juu tiedän, mutta PV ja merivoimat saattavat olla eri mieltä.
Ja kuten @PM04 tuossa edellä jo totesi niin kaikkien mahdollisten kohteiden avaaminen yleisölle ei ollenkaan välttämättä ole hyvä juttu. Ei niille ajatellun yritystoiminnan eikä luontoarvojenkaan puolesta. Liika on liikaa palveluijen tarjonnassa ja suojeluaaspekti on hyvä pitää mielessä.
 
Ja kuten @PM04 tuossa edellä jo totesi niin kaikkien mahdollisten kohteiden avaaminen yleisölle ei ollenkaan välttämättä ole hyvä juttu. Ei niille ajatellun yritystoiminnan eikä luontoarvojenkaan puolesta. Liika on liikaa palveluijen tarjonnassa ja suojeluaaspekti on hyvä pitää mielessä.

Jep, ja Gyltöllä on vielä muitakin aspekteja suojeltavanaan, sen hienon luonnon lisäksi...
 
Gyltö, Hästö-Busö, Mäkiluoto, Miessaari, Rönnskär ja Russarö tuskin aukenevat ulkopuolisille? Aktiivista harjoitustoimintaa kaikissa.
Siinä vaiheessa, kun 130mm TK käyttö loppuu, niin ainakin Gyltö jäänee firmalle. Samaa veikkaan Rönnskärin ja Mäkiluodon osalta?
Rysäkarilla koetoimintaa, tuskin vapautuu? Eikä tuolla luodolla ole edellytyksiä juuri mihinkään siviilikäytössä.
Orrengrund? Turhan ulkona ja kelin armoilla turistitoimintaa ajatellen. Tulevaisuudessa veikkaan, että rakennuksia puretaan?

Aika monta kiveä on jo auennut yleisölle. Luonnonarvoja ajatellen, liian monta.
Rannikkolinnakkeet menettää turistikohteina hohtonsa, kun niitä on liikaa. Eikä sekään palvele yrittäjiä.

Vallisaari olisi pitänyt pysyä suljettuna. Helsingin paine vaan oli liian kova.

Rysäkarilla tarkoitat varmaankin Helsingin edustalla olevaa saarta? Se myytiin jo 2011 ja ilmeisesti toimintaa on nykyään ihan hyvin. Julkisten tietojen pohjalta saari toimi varastona (merimiinoja).

130TK kun luovutaan niin ne saaret joissa ei ole merkittävää infraa/toimintaa lähtevät. Gyltö todennäköisesti jää kuten yllä @Commander mainitsi. Harjoitustoiminta voisi olla ehkä Hästö-Busössä merkittävä tekijä, mutta en usko että muualla. Oliko Mäkiluoto jo menossa myyntiin, mutta sitten 130TK jatko muutti tilanteen sen osalta?

Se on mielenkiintoista että luonnonarvot sopii kun on oikea kohde jossa sitä käyttää hyväksi :D Kyllä tätäkin asiaa pitää pohtia ihan järkiperusteisesti ja siinä pätee niin luonnonarvot tai vaikka kaupallisetkin sekä kuntien virkistysaluetarpeet ja tietenkin se tarvitseeko PV yleensä niitä toimipisteitä, kun niistä kulutkin juoksee jatkuvasti. Mitähän Vallisaaressa oli jonka takia sen pitäisi olla edelleen suljettuna? Vallisaarihan on parhaimpia esimerkkejä avatuista saarista, joissa toimintaa on.
 
Rysäkarilla tarkoitat varmaankin Helsingin edustalla olevaa saarta? Se myytiin jo 2011 ja ilmeisesti toimintaa on nykyään ihan hyvin. Julkisten tietojen pohjalta saari toimi varastona (merimiinoja).

130TK kun luovutaan niin ne saaret joissa ei ole merkittävää infraa/toimintaa lähtevät. Gyltö todennäköisesti jää kuten yllä @Commander mainitsi. Harjoitustoiminta voisi olla ehkä Hästö-Busössä merkittävä tekijä, mutta en usko että muualla. Oliko Mäkiluoto jo menossa myyntiin, mutta sitten 130TK jatko muutti tilanteen sen osalta?

Se on mielenkiintoista että luonnonarvot sopii kun on oikea kohde jossa sitä käyttää hyväksi :D Kyllä tätäkin asiaa pitää pohtia ihan järkiperusteisesti ja siinä pätee niin luonnonarvot tai vaikka kaupallisetkin sekä kuntien virkistysaluetarpeet ja tietenkin se tarvitseeko PV yleensä niitä toimipisteitä, kun niistä kulutkin juoksee jatkuvasti. Mitähän Vallisaaressa oli jonka takia sen pitäisi olla edelleen suljettuna? Vallisaarihan on parhaimpia esimerkkejä avatuista saarista, joissa toimintaa on.
Vallisaari oli varmaan hyvä harjoitusalue sijaintinsa takia. Ja luontoahan voi varmasti suojella niin ettei alue ole Pv:n käytössä tai hallinnassa.
 
Vallisaari oli varmaan hyvä harjoitusalue sijaintinsa takia. Ja luontoahan voi varmasti suojella niin ettei alue ole Pv:n käytössä tai hallinnassa.

Vallisaari toimi jonkinlaisena varastoalueena ainakin aikoinaan ja siellähän taidettiin tehdä runsaasti raivauksia erilaisten räjähteiden takia. Toki oli 100TK RPTRI, mutta ymmärtääkseni saarella ei esim kauheasti varusmiehet pyörineet. Rakenteet eivät myöskään ole jotain kallioluolaa lukuunottamatta muuta kuin historiallisesti arvokkaita. Kaikilla ympäristön linnakesaarilla käyneenä voin sanoa etten ole Vallisaaressa käynyt kuin vasta viime vuosina.
 
Vallisaari toimi jonkinlaisena varastoalueena ainakin aikoinaan ja siellähän taidettiin tehdä runsaasti raivauksia erilaisten räjähteiden takia. Toki oli 100TK RPTRI, mutta ymmärtääkseni saarella ei esim kauheasti varusmiehet pyörineet. Rakenteet eivät myöskään ole jotain kallioluolaa lukuunottamatta muuta kuin historiallisesti arvokkaita. Kaikilla ympäristön linnakesaarilla käyneenä voin sanoa etten ole Vallisaaressa käynyt kuin vasta viime vuosina.
Minulle on jäänyt jostakin vaikutelma että siellä olisi pyörinyt porukkaa naapurisaarilta harjoituksissa. Satunnaiset somejutut ovat tietysti jotain muuta kuin kokonaiskuva. Tykit eivät ole ainakaan iso ongelma. Useampikin saari joissa on toimiva 130TK-patteri on jo avattu. Säännöllinen harjoitustoiminta olisi varmaan isoin murhe.
 
Ymmärrän kiinteistä tykkiasemista luopumisen, mutta tuo kyllä panee miettimään, että mikä kiire oli luopua kaikista moottoroiduista patteristoista niin nopeasti?

Varsinkin tuo vuonna 2016 Krimin valtauksen jälkeen tapahtunut luiskaan ajaminen panee ihmetyttämään...
 
Rysäkarilla tarkoitat varmaankin Helsingin edustalla olevaa saarta? Se myytiin jo 2011 ja ilmeisesti toimintaa on nykyään ihan hyvin. Julkisten tietojen pohjalta saari toimi varastona (merimiinoja).

130TK kun luovutaan niin ne saaret joissa ei ole merkittävää infraa/toimintaa lähtevät. Gyltö todennäköisesti jää kuten yllä @Commander mainitsi. Harjoitustoiminta voisi olla ehkä Hästö-Busössä merkittävä tekijä, mutta en usko että muualla. Oliko Mäkiluoto jo menossa myyntiin, mutta sitten 130TK jatko muutti tilanteen sen osalta?

Se on mielenkiintoista että luonnonarvot sopii kun on oikea kohde jossa sitä käyttää hyväksi :D Kyllä tätäkin asiaa pitää pohtia ihan järkiperusteisesti ja siinä pätee niin luonnonarvot tai vaikka kaupallisetkin sekä kuntien virkistysaluetarpeet ja tietenkin se tarvitseeko PV yleensä niitä toimipisteitä, kun niistä kulutkin juoksee jatkuvasti. Mitähän Vallisaaressa oli jonka takia sen pitäisi olla edelleen suljettuna? Vallisaarihan on parhaimpia esimerkkejä avatuista saarista, joissa toimintaa on.

Tarkoitin Katajaluotoa. Pahoittelut sekaannuksestani. Rysäkari on ollut tosiaan jo siviiliomistuksessa pitkään, kuten Kytö.
 
Vallisaaren luonto ei tule kestämään entisellään niitä yleisömääriä, mitä sinne halutaan.
Tänä kesänä siellä piti olla taidepienaali, johon odottivat +300K kävijää. Sen vuoksi sinne
on rakennettu infraa. 1937 onnettomuuden jäljiltä saaressa on edelleen maastossa a-tarvikkeita,
vaikka saaressa on ollut useita raivausprojekteja läpi vuosikymmenten.
 
Gyltö, Hästö-Busö, Mäkiluoto, Miessaari, Rönnskär ja Russarö tuskin aukenevat ulkopuolisille? Aktiivista harjoitustoimintaa kaikissa.
Siinä vaiheessa, kun 130mm TK käyttö loppuu, niin ainakin Gyltö jäänee firmalle. Samaa veikkaan Rönnskärin ja Mäkiluodon osalta?
Rysäkarilla koetoimintaa, tuskin vapautuu? Eikä tuolla luodolla ole edellytyksiä juuri mihinkään siviilikäytössä.
Orrengrund? Turhan ulkona ja kelin armoilla turistitoimintaa ajatellen. Tulevaisuudessa veikkaan, että rakennuksia puretaan?

Aika monta kiveä on jo auennut yleisölle. Luonnonarvoja ajatellen, liian monta.
Rannikkolinnakkeet menettää turistikohteina hohtonsa, kun niitä on liikaa. Eikä sekään palvele yrittäjiä.

Vallisaari olisi pitänyt pysyä suljettuna. Helsingin paine vaan oli liian kova.
Onhan sitä aktiivista harjoitustoimintaa yhtälailla Örössä, Utössä ja Isosaaressa, jotka on jo avattu yleisölle.

Gyltö on noista tosiaan ainoa mitä on vähän vaikea korvata millään muulla sopivalla etäisyydellä olevalla kohteella mistä löytyisi tarpeeksi (luola-)tilaa kaikelle tarvittavalle romppeelle. Sen vapautumista kokonaan on varmasti turha odottaa lähiaikoina, mutta ei siellä mitään niin ainutlaatuista ole etteikö osittain avautuminen kolmen edellä mainutun kohteen tapaan olisi mahdollista. Kasarmi on suomalaisittain aika ainutlaatuinen

Hästö-Busön ja Russarön harjoitustoiminnan voi keskittää Syndaleniin ja Dragsvikiin (plus Gyltö), Mäkiluodon, Rönnskärin ja Miessaaren Upinniemeen. Helsinki tarvinnee puolustukseksi jonkinlaisen rannikkolinnakeen tapaisen kokonaisuuden, mutta tuohon riittänee se Santahaminan eteläkärki säästettäisiin siinä tapauksessa että kaupunki päätyisi saamaan saaren rakennuskäyttöön. Vallisaaren puolustuksellinen merkitys on ollut ulkosaariston pattereiden rakentamisen jälkeen vähäinen, vaikka yleisöltä suljetulta eteläkärjeltä vielä 100mm tornikanuunoita löytyykin. Torpedolahden luolat ovat logistisesti kätevällä sijainnilla, mutta siihen se sitten jääkin.
 
Viimeksi muokattu:
Vallisaaren luonto ei tule kestämään entisellään niitä yleisömääriä, mitä sinne halutaan.
Tänä kesänä siellä piti olla taidepienaali, johon odottivat +300K kävijää. Sen vuoksi sinne
on rakennettu infraa. 1937 onnettomuuden jäljiltä saaressa on edelleen maastossa a-tarvikkeita,
vaikka saaressa on ollut useita raivausprojekteja läpi vuosikymmenten.
Tässä olet varmasti oikeassa, mutta tuskin luontoarvot oikeasti paljoa painavat, kun päätöksiä tehdään. Nuo vanhat ampumatarpeet maastossa ovat murheena vielä pitkään.
 
Onhan sitä aktiivista harjoitustoimintaa yhtälailla Örössä, Utössä ja Isosaaressa, jotka on jo avattu yleisölle.

Gyltö on noista tosiaan ainoa mitä on vähän vaikea korvata millään muulla sopivalla etäisyydellä olevalla kohteella mistä löytyisi tarpeeksi (luola-)tilaa kaikelle tarvittavalle romppeelle. Sen vapautumista kokonaan on varmasti turha odottaa lähiaikoina, mutta ei siellä mitään niin ainutlaatuista ole etteikö osittain avautuminen kolmen edellä mainutun kohteen tapaan olisi mahdollista. Kasarmi on suomalaisittain aika ainutlaatuinen

Hästö-Busön ja Russarön harjoitustoiminnan voi keskittää Syndaleniin ja Dragsvikiin (plus Gyltö), Mäkiluodon, Rönnskärin ja Miessaaren Upinniemeen. Helsinki tarvinnee puolustukseksi jonkinlaisen rannikkolinnakeen tapaisen kokonaisuuden, mutta tuohon riittänee se Santahaminan eteläkärki säästettäisiin siinä tapauksessa että kaupunki päätyisi saamaan saaren rakennuskäyttöön. Vallisaaren puolustuksellinen merkitys on ollut ulkosaariston pattereiden rakentamisen jälkeen vähäinen, vaikka yleisöltä suljetulta eteläkärjeltä vielä 100mm tornikanuunoita löytyykin. Torpedolahden luolat ovat logistisesti kätevällä sijainnilla, mutta siihen se sitten jääkin.

Gyltö-Lempersö muodostaa aika hankalan kokonaisuuden, eikä sen edes osittainen avaaminen tuottaisi kellekään mainittavaa lisäarvoa pl niiden saaresta pakkosiirrettyjen jälkeläisille, joilla teoriassa voi olla jotain tunnesiteitä.
 
Ymmärrän kiinteistä tykkiasemista luopumisen, mutta tuo kyllä panee miettimään, että mikä kiire oli luopua kaikista moottoroiduista patteristoista niin nopeasti?

Varsinkin tuo vuonna 2016 Krimin valtauksen jälkeen tapahtunut luiskaan ajaminen panee ihmetyttämään...

Avataan suurta salaisuutta hieman... Tuolloin tavoitteena oli jostain syystä virallisen SA-vahvuuden radikaali pienentäminen, ja niinpä Merivoimatkin saivat oman nuppikiintiönsä, johon kaikki toiminnot piti sovittaa.

Ja kun moottoroidut patteristot tuottivat 11x700 =7700 helpotuksen kerrannaisvaikutuksineen niin sitten alkoi tapahtua. Samalla hävisi myös suuri määrä rannikkojalkaväkeä ja kaikkea muuta pientä....
 
Avataan suurta salaisuutta hieman... Tuolloin tavoitteena oli jostain syystä virallisen SA-vahvuuden radikaali pienentäminen, ja niinpä Merivoimatkin saivat oman nuppikiintiönsä, johon kaikki toiminnot piti sovittaa.

Ja kun moottoroidut patteristot tuottivat 11x700 =7700 helpotuksen kerrannaisvaikutuksineen niin sitten alkoi tapahtua. Samalla hävisi myös suuri määrä rannikkojalkaväkeä ja kaikkea muuta pientä....
On asialle kyllä toinenkin syy...

Liikkuvan rt:n vm-koulutus lopetettiin joskus vuosituhannen vaihteessa. Tämähän tarkoittaa sitä, että mikäli nämä pstot olisivat vielä perustamislehtäväluettelossa, olisi niiden henkilöstö nelikymppisiä. Miehistöksi voitaisiin tietysti sijoittaa operatiivisista joukoista vapautuneita 25-ikäisiä taistelijoita, mutta johtajien sekä avainhenkilöiden pitäisi kuitenkin olla rt-koulutettuja. Sota on nuorten hommaa eikä tällainen miltei isä-poika kokoonpano olisi kovin toimiva.

Ikävä tosiasia on, että kun jonkun asian koulutus varusmiehille lopetetaan, alkaa samalla hetkellä tämä suorituskyky laskea. Temput osaavat upseerit siirtyy muihin tehtäviin ja nykyaliupseerien peruskoulutuksen monimuoto-opiskelu ja lyhentyneet virkaurakurssit eivät ehkä tuota samaa osaamista kun joskus ennen. Tähän älköön kukaan takertuko, sillä en ole kovin tarkkaan tietoinen nykykoulutuksesta. Oli tämä kuinka tahansa, niin jos ei ole edes ressuille koulutusta kovapanosammuntoineen, niin ei ole rauhan ajan joukko-osastossa enää sitä osaamistakaan.

Edellä mainittuihin käytännön juttuihin pitää vielä lisätä julkisuuteen kerrottu syy 130K-kaluston poistoon. Niiden panokset vanheni. Uusia toki saisi, mutta panos on laukauksen ehdottomasti kallein osa. Tämä vielä korostuu pitkän kantaman tykistössä, joiden paukkuihin kuluu ruutia enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
On asialle kyllä toinenkin syy...

Liikkuvan rt:n vm-koulutus lopetettiin joskus vuosituhannen vaihteessa. Tämähän tarkoittaa sitä, että mikäli nämä pstot olisivat vielä perustamislehtäväluettelossa, olisi niiden henkilöstö nelikymppisiä. Miehistöksi voitaisiin tietysti sijoittaa operatiivisista joukoista vapautuneita 25-ikäisiä taistelijoita, mutta johtajien sekä avainhenkilöiden pitäisi kuitenkin olla rt-koulutettuja. Sota on nuorten hommaa eikä tällainen miltei isä-poika kokoonpano olisi kovin toimiva.

Ikävä tosiasia on, että kun jonkun asian koulutus varusmiehille lopetetaan, alkaa samalla hetkellä tämä suorituskyky laskea. Temput osaavat upseerit siirtyy muihin tehtäviin ja nykyaliupseerien monimuoto-opiskelu ja lyhentyneet virkaurakurssit eivät ehkä tuota samaa osaamista kun joskus ennen. Tähän älköön kukaan takertuko, sillä en ole kovin tarkkaan tietoinen nykykoulutuksesta. Oli tämä kuinka tahansa, niin jos ei ole edes ressuille koulutusta kovapanosammuntoineen, niin ei ole rauhan ajan joukko-osastossa enää sitä osaamistakaan.

Edellä mainittuihin käytännön juttuihin pitää vielä lisätä julkisuuteen kerrottu syy 130K-kaluston poistoon. Niiden panokset vanheni ja uusia toki saisi, mutta panos on laukauksen ehdottomasti kallein osa. Tämä vielä korostuu pitkän kantaman tykistössä, joiden paukkuihin kuluu ruutia enemmän.
Onko niin että tornikanuunoilla on eri panokset mutta samat kranaatit kuin vedettävillä? Vai oliko pieni osa panoksista tuoreempia ja tornikanuunat sitä kautta säilytettävissä?
 
On asialle kyllä toinenkin syy...

Liikkuvan rt:n vm-koulutus lopetettiin joskus vuosituhannen vaihteessa. Tämähän tarkoittaa sitä, että mikäli nämä pstot olisivat vielä perustamislehtäväluettelossa, olisi niiden henkilöstö nelikymppisiä. Miehistöksi voitaisiin tietysti sijoittaa operatiivisista joukoista vapautuneita 25-ikäisiä taistelijoita, mutta johtajien sekä avainhenkilöiden pitäisi kuitenkin olla rt-koulutettuja. Sota on nuorten hommaa eikä tällainen miltei isä-poika kokoonpano olisi kovin toimiva.

Ikävä tosiasia on, että kun jonkun asian koulutus varusmiehille lopetetaan, alkaa samalla hetkellä tämä suorituskyky laskea. Temput osaavat upseerit siirtyy muihin tehtäviin ja nykyaliupseerien monimuoto-opiskelu ja lyhentyneet virkaurakurssit eivät ehkä tuota samaa osaamista kun joskus ennen. Tähän älköön kukaan takertuko, sillä en ole kovin tarkkaan tietoinen nykykoulutuksesta. Oli tämä kuinka tahansa, niin jos ei ole edes ressuille koulutusta kovapanosammuntoineen, niin ei ole rauhan ajan joukko-osastossa enää sitä osaamistakaan.

Edellä mainittuihin käytännön juttuihin pitää vielä lisätä julkisuuteen kerrottu syy 130K-kaluston poistoon. Niiden panokset vanheni ja uusia toki saisi, mutta panos on laukauksen ehdottomasti kallein osa. Tämä vielä korostuu pitkän kantaman tykistössä, joiden paukkuihin kuluu ruutia enemmän.

En muista tarkkaa vuotta, milloin VM-koulutus lopetettiin, mutta Vaasan jälkeen koulutus jatkui Tammisaaressa jokusen vuoden. Ne neljä patteristoa, jotka modernisoitiin mm maastouttamisjärjestelmillä, säilyivät vähän pitempään.
 
Back
Top