Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
juhapar kirjoitti:Voisi ostaa paljon muutakin, mutta mistä rahat?
Hejsan kirjoitti:juhapar kirjoitti:Voisi ostaa paljon muutakin, mutta mistä rahat?
kyllä raha on jos mietti vähän
juhapar kirjoitti:Hejsan kirjoitti:juhapar kirjoitti:Voisi ostaa paljon muutakin, mutta mistä rahat?
kyllä raha on jos mietti vähän
Kerro minullekin, minulle kyllä raha kelpaisi.
Hejsan kirjoitti:Kyllä suomi voisi ostaa hornetille Harpoon ohjus
Submarines the UGM-84, fitted with a solid-fuel rocket booster and encapsulated in a container to enable submerged launch through a torpedo tube.
SJ kirjoitti:Teräsmies kirjoitti:Mitäköhän varten Hamina-luokan paatteihin ei asennettu kunnon SUTO aseistusta? Sinänsä outoa kun niiden tehtävä on kuitenki merenkulun suojaaminen.
Koska niihin laitettiin IT-aseistus.
Teräsmies kirjoitti:SJ kirjoitti:Teräsmies kirjoitti:Mitäköhän varten Hamina-luokan paatteihin ei asennettu kunnon SUTO aseistusta? Sinänsä outoa kun niiden tehtävä on kuitenki merenkulun suojaaminen.
Koska niihin laitettiin IT-aseistus.
Eli paateista olisi pitänyt tehdä hieman isompia, ehkäpä jopa korvetteja.
Teräsmies kirjoitti:SJ kirjoitti:Teräsmies kirjoitti:Mitäköhän varten Hamina-luokan paatteihin ei asennettu kunnon SUTO aseistusta? Sinänsä outoa kun niiden tehtävä on kuitenki merenkulun suojaaminen.
Koska niihin laitettiin IT-aseistus.
Eli paateista olisi pitänyt tehdä hieman isompia, ehkäpä jopa korvetteja.
Mosuri kirjoitti:SJ kirjoitti:veffeade kirjoitti:Minkäslaisia suomalaiset käyttävät; yritin googletella mutten löytänyt
Google kertoi sinulle kaiken mitä tiedettävää on. Eli ei ole torpeedoja. Rauhansopimus kielsi niiden hankkimisen ja kehittämisen, sodanaikaiset kalat vanhenivat ja -90 luvun alun jälkeen niitä ei ole hankittu uusiakaan.
Rauhansopimus ei kieltänyt torpeedoja vaan torpedoveneet. Suomessa kehitettiin pitkään ohjautuvaa torpedoa. Hankkeessa oli jatkuvia ongelmia. Lopulta merivoimien johto ilmoitti, että tuloksia on tultava. Torpeedoa ei saatu toimimaan ja niin merivoimien tutkimuskeskuksen torpeedo puolen ihmiset siirrettiin muihin tehtäviin. Myöhemmin sitten selvisi, että järjestelmää häirinneet pulssit olivat peräisin sähköverkosta eikä kokeilulaitteistosta. Muistaakseni ajankohta oli 70 ja 80-lukujen taite. Kun ohjautuvaa torpedoa ei ollut, niin muillekkaan torpeedoille ei nähty tarvetta- yksinkertaisesti ohjaamattoman torpeedon kanssa olisi jouduttu menemään liian lähelle vihollisen alusta.
Torpeedokoulutusta annettiin vielä 1970-luvulla täysin avoimesti merivoimissa. Perinteitä on vieläkin näkyvissä ja meritorjuntaohjusmiehillä on hihamerkissä torpeedon kuva.
Hande kirjoitti:Mosuri kirjoitti:SJ kirjoitti:veffeade kirjoitti:Minkäslaisia suomalaiset käyttävät; yritin googletella mutten löytänyt
Google kertoi sinulle kaiken mitä tiedettävää on. Eli ei ole torpeedoja. Rauhansopimus kielsi niiden hankkimisen ja kehittämisen, sodanaikaiset kalat vanhenivat ja -90 luvun alun jälkeen niitä ei ole hankittu uusiakaan.
Rauhansopimus ei kieltänyt torpeedoja vaan torpedoveneet. Suomessa kehitettiin pitkään ohjautuvaa torpedoa. Hankkeessa oli jatkuvia ongelmia. Lopulta merivoimien johto ilmoitti, että tuloksia on tultava. Torpeedoa ei saatu toimimaan ja niin merivoimien tutkimuskeskuksen torpeedo puolen ihmiset siirrettiin muihin tehtäviin. Myöhemmin sitten selvisi, että järjestelmää häirinneet pulssit olivat peräisin sähköverkosta eikä kokeilulaitteistosta. Muistaakseni ajankohta oli 70 ja 80-lukujen taite. Kun ohjautuvaa torpedoa ei ollut, niin muillekkaan torpeedoille ei nähty tarvetta- yksinkertaisesti ohjaamattoman torpeedon kanssa olisi jouduttu menemään liian lähelle vihollisen alusta.
Torpeedokoulutusta annettiin vielä 1970-luvulla täysin avoimesti merivoimissa. Perinteitä on vieläkin näkyvissä ja meritorjuntaohjusmiehillä on hihamerkissä torpeedon kuva.
Torpedo oli tosiaan ihan laillinen ase ja neukkufregattien myötä sitä voitiin ihan perustellustikin ylläpitää. Torpedoaseesta on meillä lopullisesti luovuttu vuonna 1987, jolloin saattajat olivat jo menneet ja Nuoli-luokan torpedoveneetkin uransa ehtoolla. Sähkötorpedo olisi onnistuessaan vaatinut myös uusien torpedoveneiden hankinnan mutta nyt tuo projekti/prosessi jäätyi Hurja-prototyyppiin.
Viimeiset varastoissa olleet torpedomallit olivat T/45, eli sodanaikainen saksalainen G7a ja 60-luvulla hankittu T/51, brittiläinen Mk8 (tällaisella kai upotettiin Falklandilla General Belgrano?)
Hejsan kirjoitti:Mikä tää on?
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+12/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
3.1.1. Saksan puolustusministeriön ja Suomen puolustusministeriön suorittamaa Helsinki-luokan ohjusveneen testausta koskevien tulosten ja muiden tietojen vaihto ja analysointi. Saksan puolustusministeriö ja Suomen puolustusministeriö toimittavat tulokset ja tiedon Yhdysvaltain puolustusministeriölle, ja kaikki kolme osapuolta analysoivat ne yhdessä.
3.1.2. Suomen puolustusministeriön järjestämän Suomen merivoimien yhden (1) käytöstä poistetun Helsinki-luokan ohjusveneen testauksen valmistelu ja suorittaminen. Ohjusveneen testaus vesioloissa suoritetaan Suomen aluevesillä. Saksan puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö vastaavat testauslaitteiden toimittamisesta, asentamisesta ja poistamisesta. Suomen puolustusministeriö vastaa testialueen tarjoamisesta ja testauksen suorittamisesta.
3.1.3. Tietojen analyysit ja vertailut numeerisiin ennusteisiin. Yhdysvaltojen puolustusministeriö laatii testausta tukevat numeeriset ennusteet. Kaikki kolme osapuolta ovat itsenäisesti vastuussa tästä analysoinnista ja vertailusta.
3.1.4. Pintataistelualusten alumiinirakenteita koskevien alkuvaiheen suunnittelumenetelmien kehittäminen ja validointi. Suomen puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö laativat yhdessä alkuvaiheen suunnittelumenetelmät.
3.1.5. Pintataistelualusten luotettavuuspohjaisten rakenteellisten suunnittelumenetelmien arviointi. Kaikki kolme osapuolta arvioivat yhdessä luotettavuuspohjaiset suunnittelumenetelmät.
3.1.6. Aluksen materiaalin testaus käyttöiän loppuun liittyvän väsymisen ja äärilujuutta koskevien materiaaliominaisuuksien osalta. Suomen puolustusministeriö luovuttaa asianomaista Helsinki-luokan ohjusvenettä koskevan materiaalin Saksan puolustusministeriölle ja Yhdysvaltojen puolustusministeriölle testausta ja tulosten toimittamista varten.
3.1.7. Aluksen käyttöiän kuormitusten ja rakenteellisen vasteen arviointi. Suomen puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö suorittavat arvioinnin yhdessä.
3.1.8. Suunnittelun tarkastaminen standardeja ja julkaisuja varten sekä sellaisten suositusten laatiminen, joilla menettelyjä päivitetään tarvittaessa siten, että ne kattavat alumiinista valmistettujen pintataistelualusten testauksen. Kaikki kolme osapuolta käyvät läpi ja laativat suositukset yhdessä.
3.2. Osapuolet vaihtavat ja jakavat kaiken tässä hankkeessa tuotetun tiedon tämän sopimuksen ehtojen ja määräysten mukaisesti
5.1. Kukin osapuoli vastaa täysimääräisesti rahallisista kustannuksista ja muista kuin rahallisista kustannuksista, jotka sille aiheutuvat tämän sopimuksen mukaisten toimintojen suorittamisesta, johtamisesta ja hallinnoinnista, ja kaikki tällaiset kustannukset katsotaan osaksi kunkin osapuolen panosta hankkeeseen. Näihin kustannuksiin sisältyvät rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset (esim. kunkin osapuolen hankehenkilöstön palkat, matkakulut ja päivärahat) sekä sopimuksiin liittyvät kustannukset.
5.2. Osapuolet ovat keskenään määrittäneet seuraavien, muiden kuin rahallisten suoritusten arvot:
5.2.1. Suomen puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät niihin kuitenkaan rajoittumatta yhden Helsinki-luokan ohjusveneen käyttö sekä taustatieto, joka on peräisin yhdessä Saksan puolustusministeriön kanssa tehdyistä Helsinki-luokan ohjusveneen testeistä.
5.2.2. Saksan puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät niihin kuitenkaan rajoittumatta Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävät testauslaitteet sekä taustatieto, joka on peräisin yhdessä Suomen puolustusministeriön kanssa tehdyistä Helsinki-luokan ohjusveneen testeistä, ja muu materiaalia koskeva testitieto.
5.2.3. Yhdysvaltojen puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävät testauslaitteet.
5.3. Kukin osapuoli rahoittaa täysimääräisesti osallistumisensa tähän hankkeeseen. Osapuolet arvioivat, että niiden tähän sopimukseen perustuvien velvoitteiden suorittaminen (eli niiden rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset) ei ylitä seuraavia kustannuskattoja:
Yhdysvaltojen puolustusministeriö: 3,000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria
Suomen puolustusministeriö: 2,207 miljoonaa euroa
Saksan puolustusministeriö: 2,207 miljoonaa euroa
Kunkin osapuolen rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset vastaavat kolmannesta hankkeen rahallisista ja muista kuin rahallisista kokonaiskustannuksista
7.6. Suomen puolustusministeriön Helsinki-luokan ohjusvenettä, Saksan puolustusministeriön testauslaitteita ja Yhdysvaltojen puolustusministeriön testauslaitteita ei siirretä toiselle osapuolelle. Näin ollen tämän artiklan 7.1.–7.5. kappaleen määräyksiä ei sovelleta Helsinki-luokan ohjusveneeseen ja testauslaitteisiin. Vaikka osapuolten tarkoituksena ei ole hankkeen aikana vahingoittaa eikä tuhota Suomen puolustusministeriön Helsinki-luokan ohjusvenettä ja siinä olevia Saksan puolustusministeriön ja Yhdysvaltojen puolustusministeriön testauslaitteita, osapuolet ovat tietoisia siitä, että tällainen vahingoittuminen tai tuhoutuminen voi tapahtua testin valmistelun tai suorittamisen aikana. Kaikki osapuolet hyväksyvät Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävien laitteidensa vahingoittumisen tai menettämisen riskin, eivätkä hae muilta osapuolilta korvausta tällaisesta vahingoittumisesta tai menetyksestä
"Suomi esitti vuonna 2007 Ruotsin, Norjan, Saksan, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden merivoimille yhteistyötä pintataistelualusten alumiinirakennesuunnittelua koskevan tutkimuksen osalta. Saksa ja Yhdysvallat ilmoittivat vuonna 2008 kiinnostuksestaan. Hanketta koskevat epäviralliset keskustelut ja hankkeen esisuunnittelu aloitettiin kesällä 2008. Varsinaiset sopimusneuvottelut aloitettiin vuoden 2009 alussa ja ne saatiin päätökseen kesäkuussa 2009."
"TAVOITTEET
2.1. Tämän hankkeen tavoitteet ovat seuraavat:
2.1.1. kehittää ja validoida Helsinki-luokan ohjusveneen testauksesta ja analysoinnista saatujen tulosten perusteella teoreettiset menetelmät, joiden avulla ennustetaan alumiinista valmistettujen alusten reagointi fyysisiin vaikutuksiin niiden käyttöiän aikana,
2.1.2. valmistautua yhden Helsinki-luokan ohjusveneen testaukseen ja suorittaa testaus,
2.1.3. analysoida Helsinki-luokan ohjusveneen testitulokset,
2.1.4. selvittää alumiinirakenteen edut ja rajoitukset pintataistelualuksissa."
Jantteri kirjoitti:Sukellusvenetorjunnasta:
Onnistuisiko esim Nammon kehittää 120mm heittimelle suto -ammus, jossa olisi veden syvyyden/paineen mukaan reagoiva sytytin (ja GPS hakupää jos ammuksen yksikköhinta ei nouse liikaa) ? Haasteita kehityksessä varmaan olisi, mutta etuna olisi heittimen hyvä ulottuvuus (~10km) sekä uusien AMOS:n heittimien tulinopeus. Halutun merialueen vaikuttamiseen sitten esim 4-6 AMOS veneen partio ampumaan ryöppyä. Tarvittaessa rannikkosaarien heittimet tukisi jos kantama riittää. Tuskin 120mm heittimillä mitään sukellusvenettä tuhottaisiin, mutta saisi kuitenkin vaikutusta halutulle alueelle. Onko maailmalla mitään vastaavia tykistö/heitinammuksia vielä kehitetty ? Onko sutena syntynyt idea ?