Merivoimien kehitysnäkymät

Kyllä suomi voisi ostaa hornetille Harpoon ohjus
Submarines the UGM-84, fitted with a solid-fuel rocket booster and encapsulated in a container to enable submerged launch through a torpedo tube.
 
Voisi ostaa paljon muutakin, mutta mistä rahat?
 
juhapar kirjoitti:
Voisi ostaa paljon muutakin, mutta mistä rahat?

kyllä raha on jos mietti vähän
 
Hejsan kirjoitti:
Kyllä suomi voisi ostaa hornetille Harpoon ohjus
Submarines the UGM-84, fitted with a solid-fuel rocket booster and encapsulated in a container to enable submerged launch through a torpedo tube.

Tuon siis voi laukaista sukellusveneestä! Ei sukelluksissa olevaa venettä kohti!
 
SJ kirjoitti:
Teräsmies kirjoitti:
Mitäköhän varten Hamina-luokan paatteihin ei asennettu kunnon SUTO aseistusta? Sinänsä outoa kun niiden tehtävä on kuitenki merenkulun suojaaminen.

Koska niihin laitettiin IT-aseistus.

Eli paateista olisi pitänyt tehdä hieman isompia, ehkäpä jopa korvetteja.
 
Teräsmies kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Teräsmies kirjoitti:
Mitäköhän varten Hamina-luokan paatteihin ei asennettu kunnon SUTO aseistusta? Sinänsä outoa kun niiden tehtävä on kuitenki merenkulun suojaaminen.

Koska niihin laitettiin IT-aseistus.

Eli paateista olisi pitänyt tehdä hieman isompia, ehkäpä jopa korvetteja.

Se uusi MTA2020 on isompi kun tänään voimissa ohjusveneet niin toivotaan.
Ne kuulemaan korvaa Rauma, Pohjanmaa ja Hämeenmaa baatit.
 
Mikä tää on?

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+12/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

3.1.1. Saksan puolustusministeriön ja Suomen puolustusministeriön suorittamaa Helsinki-luokan ohjusveneen testausta koskevien tulosten ja muiden tietojen vaihto ja analysointi. Saksan puolustusministeriö ja Suomen puolustusministeriö toimittavat tulokset ja tiedon Yhdysvaltain puolustusministeriölle, ja kaikki kolme osapuolta analysoivat ne yhdessä.

3.1.2. Suomen puolustusministeriön järjestämän Suomen merivoimien yhden (1) käytöstä poistetun Helsinki-luokan ohjusveneen testauksen valmistelu ja suorittaminen. Ohjusveneen testaus vesioloissa suoritetaan Suomen aluevesillä. Saksan puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö vastaavat testauslaitteiden toimittamisesta, asentamisesta ja poistamisesta. Suomen puolustusministeriö vastaa testialueen tarjoamisesta ja testauksen suorittamisesta.


3.1.3. Tietojen analyysit ja vertailut numeerisiin ennusteisiin. Yhdysvaltojen puolustusministeriö laatii testausta tukevat numeeriset ennusteet. Kaikki kolme osapuolta ovat itsenäisesti vastuussa tästä analysoinnista ja vertailusta.

3.1.4. Pintataistelualusten alumiinirakenteita koskevien alkuvaiheen suunnittelumenetelmien kehittäminen ja validointi. Suomen puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö laativat yhdessä alkuvaiheen suunnittelumenetelmät.

3.1.5. Pintataistelualusten luotettavuuspohjaisten rakenteellisten suunnittelumenetelmien arviointi. Kaikki kolme osapuolta arvioivat yhdessä luotettavuuspohjaiset suunnittelumenetelmät.

3.1.6. Aluksen materiaalin testaus käyttöiän loppuun liittyvän väsymisen ja äärilujuutta koskevien materiaaliominaisuuksien osalta. Suomen puolustusministeriö luovuttaa asianomaista Helsinki-luokan ohjusvenettä koskevan materiaalin Saksan puolustusministeriölle ja Yhdysvaltojen puolustusministeriölle testausta ja tulosten toimittamista varten.

3.1.7. Aluksen käyttöiän kuormitusten ja rakenteellisen vasteen arviointi. Suomen puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö suorittavat arvioinnin yhdessä.

3.1.8. Suunnittelun tarkastaminen standardeja ja julkaisuja varten sekä sellaisten suositusten laatiminen, joilla menettelyjä päivitetään tarvittaessa siten, että ne kattavat alumiinista valmistettujen pintataistelualusten testauksen. Kaikki kolme osapuolta käyvät läpi ja laativat suositukset yhdessä.

3.2. Osapuolet vaihtavat ja jakavat kaiken tässä hankkeessa tuotetun tiedon tämän sopimuksen ehtojen ja määräysten mukaisesti

5.1. Kukin osapuoli vastaa täysimääräisesti rahallisista kustannuksista ja muista kuin rahallisista kustannuksista, jotka sille aiheutuvat tämän sopimuksen mukaisten toimintojen suorittamisesta, johtamisesta ja hallinnoinnista, ja kaikki tällaiset kustannukset katsotaan osaksi kunkin osapuolen panosta hankkeeseen. Näihin kustannuksiin sisältyvät rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset (esim. kunkin osapuolen hankehenkilöstön palkat, matkakulut ja päivärahat) sekä sopimuksiin liittyvät kustannukset.


5.2. Osapuolet ovat keskenään määrittäneet seuraavien, muiden kuin rahallisten suoritusten arvot:

5.2.1. Suomen puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät niihin kuitenkaan rajoittumatta yhden Helsinki-luokan ohjusveneen käyttö sekä taustatieto, joka on peräisin yhdessä Saksan puolustusministeriön kanssa tehdyistä Helsinki-luokan ohjusveneen testeistä.

5.2.2. Saksan puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät niihin kuitenkaan rajoittumatta Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävät testauslaitteet sekä taustatieto, joka on peräisin yhdessä Suomen puolustusministeriön kanssa tehdyistä Helsinki-luokan ohjusveneen testeistä, ja muu materiaalia koskeva testitieto.

5.2.3. Yhdysvaltojen puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävät testauslaitteet.

5.3. Kukin osapuoli rahoittaa täysimääräisesti osallistumisensa tähän hankkeeseen. Osapuolet arvioivat, että niiden tähän sopimukseen perustuvien velvoitteiden suorittaminen (eli niiden rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset) ei ylitä seuraavia kustannuskattoja:

Yhdysvaltojen puolustusministeriö: 3,000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria

Suomen puolustusministeriö: 2,207 miljoonaa euroa

Saksan puolustusministeriö: 2,207 miljoonaa euroa

Kunkin osapuolen rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset vastaavat kolmannesta hankkeen rahallisista ja muista kuin rahallisista kokonaiskustannuksista

7.6. Suomen puolustusministeriön Helsinki-luokan ohjusvenettä, Saksan puolustusministeriön testauslaitteita ja Yhdysvaltojen puolustusministeriön testauslaitteita ei siirretä toiselle osapuolelle. Näin ollen tämän artiklan 7.1.–7.5. kappaleen määräyksiä ei sovelleta Helsinki-luokan ohjusveneeseen ja testauslaitteisiin. Vaikka osapuolten tarkoituksena ei ole hankkeen aikana vahingoittaa eikä tuhota Suomen puolustusministeriön Helsinki-luokan ohjusvenettä ja siinä olevia Saksan puolustusministeriön ja Yhdysvaltojen puolustusministeriön testauslaitteita, osapuolet ovat tietoisia siitä, että tällainen vahingoittuminen tai tuhoutuminen voi tapahtua testin valmistelun tai suorittamisen aikana. Kaikki osapuolet hyväksyvät Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävien laitteidensa vahingoittumisen tai menettämisen riskin, eivätkä hae muilta osapuolilta korvausta tällaisesta vahingoittumisesta tai menetyksestä
 
Hallituksen esitys Eduskunnalle pintataistelualusten alumiinirakennesuunnittelusta Suomen, Saksan liittotasavallan ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta
esityksen pääasiallinen sisältö

"Monitoimialus 2020 (MTA2020) on sisällytetty merivoimien vuosien 2009 - 2020 meripuolustuksen kehittämisohjelmaan. Monitoimialus 2020 on monikäyttöinen alusluokka, joka suunnitellaan torjumaan perinteisiä ja asymmetrisiä uhkia avomerellä ja rannikon läheisyydessä Itämerellä. Lisäksi aluksella voi osallistua kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Uudella alusluokalla korvataan Hämeenmaa -luokan miinalaivojen, miinalaiva Pohjanmaan ja Rauma-luokan ohjusveneiden poistumisen myötä katoavaa suorituskykyä."

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100012
 
Teräsmies kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Teräsmies kirjoitti:
Mitäköhän varten Hamina-luokan paatteihin ei asennettu kunnon SUTO aseistusta? Sinänsä outoa kun niiden tehtävä on kuitenki merenkulun suojaaminen.

Koska niihin laitettiin IT-aseistus.

Eli paateista olisi pitänyt tehdä hieman isompia, ehkäpä jopa korvetteja.

Laivue 2000 hankinnan yhteydessä Helsinki-luokka piti peruskorjata vartioveneiksi sutohommiin. Lieneekö ilmatyynyalussekoiluilla sitten jotain tekemistä asian kanssa mutta yhtäkkiä rahat loppuivat ja alukset vain poistettiin. Amiraaleilla oli nähtävästi kova polte saada uusia paatteja ja hinnalla millä hyvänsä. Ohjusveneiden MTO:t olisi voinut jättää pois ja korvata sutovempeleillä, Suomenlahdellahan ohjuksilla yltäisi hyvin maalaveteiltakin.
 
Mosuri kirjoitti:
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Minkäslaisia suomalaiset käyttävät; yritin googletella mutten löytänyt :(

Google kertoi sinulle kaiken mitä tiedettävää on. Eli ei ole torpeedoja. Rauhansopimus kielsi niiden hankkimisen ja kehittämisen, sodanaikaiset kalat vanhenivat ja -90 luvun alun jälkeen niitä ei ole hankittu uusiakaan.

Rauhansopimus ei kieltänyt torpeedoja vaan torpedoveneet. Suomessa kehitettiin pitkään ohjautuvaa torpedoa. Hankkeessa oli jatkuvia ongelmia. Lopulta merivoimien johto ilmoitti, että tuloksia on tultava. Torpeedoa ei saatu toimimaan ja niin merivoimien tutkimuskeskuksen torpeedo puolen ihmiset siirrettiin muihin tehtäviin. Myöhemmin sitten selvisi, että järjestelmää häirinneet pulssit olivat peräisin sähköverkosta eikä kokeilulaitteistosta. Muistaakseni ajankohta oli 70 ja 80-lukujen taite. Kun ohjautuvaa torpedoa ei ollut, niin muillekkaan torpeedoille ei nähty tarvetta- yksinkertaisesti ohjaamattoman torpeedon kanssa olisi jouduttu menemään liian lähelle vihollisen alusta.

Torpeedokoulutusta annettiin vielä 1970-luvulla täysin avoimesti merivoimissa. Perinteitä on vieläkin näkyvissä ja meritorjuntaohjusmiehillä on hihamerkissä torpeedon kuva.

Torpedo oli tosiaan ihan laillinen ase ja neukkufregattien myötä sitä voitiin ihan perustellustikin ylläpitää. Torpedoaseesta on meillä lopullisesti luovuttu vuonna 1987, jolloin saattajat olivat jo menneet ja Nuoli-luokan torpedoveneetkin uransa ehtoolla. Sähkötorpedo olisi onnistuessaan vaatinut myös uusien torpedoveneiden hankinnan mutta nyt tuo projekti/prosessi jäätyi Hurja-prototyyppiin.

Viimeiset varastoissa olleet torpedomallit olivat T/45, eli sodanaikainen saksalainen G7a ja 60-luvulla hankittu T/51, brittiläinen Mk8 (tällaisella kai upotettiin Falklandilla General Belgrano?)
 
Hande kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
SJ kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
Minkäslaisia suomalaiset käyttävät; yritin googletella mutten löytänyt :(

Google kertoi sinulle kaiken mitä tiedettävää on. Eli ei ole torpeedoja. Rauhansopimus kielsi niiden hankkimisen ja kehittämisen, sodanaikaiset kalat vanhenivat ja -90 luvun alun jälkeen niitä ei ole hankittu uusiakaan.

Rauhansopimus ei kieltänyt torpeedoja vaan torpedoveneet. Suomessa kehitettiin pitkään ohjautuvaa torpedoa. Hankkeessa oli jatkuvia ongelmia. Lopulta merivoimien johto ilmoitti, että tuloksia on tultava. Torpeedoa ei saatu toimimaan ja niin merivoimien tutkimuskeskuksen torpeedo puolen ihmiset siirrettiin muihin tehtäviin. Myöhemmin sitten selvisi, että järjestelmää häirinneet pulssit olivat peräisin sähköverkosta eikä kokeilulaitteistosta. Muistaakseni ajankohta oli 70 ja 80-lukujen taite. Kun ohjautuvaa torpedoa ei ollut, niin muillekkaan torpeedoille ei nähty tarvetta- yksinkertaisesti ohjaamattoman torpeedon kanssa olisi jouduttu menemään liian lähelle vihollisen alusta.

Torpeedokoulutusta annettiin vielä 1970-luvulla täysin avoimesti merivoimissa. Perinteitä on vieläkin näkyvissä ja meritorjuntaohjusmiehillä on hihamerkissä torpeedon kuva.

Torpedo oli tosiaan ihan laillinen ase ja neukkufregattien myötä sitä voitiin ihan perustellustikin ylläpitää. Torpedoaseesta on meillä lopullisesti luovuttu vuonna 1987, jolloin saattajat olivat jo menneet ja Nuoli-luokan torpedoveneetkin uransa ehtoolla. Sähkötorpedo olisi onnistuessaan vaatinut myös uusien torpedoveneiden hankinnan mutta nyt tuo projekti/prosessi jäätyi Hurja-prototyyppiin.

Viimeiset varastoissa olleet torpedomallit olivat T/45, eli sodanaikainen saksalainen G7a ja 60-luvulla hankittu T/51, brittiläinen Mk8 (tällaisella kai upotettiin Falklandilla General Belgrano?)

Kellään mitään käsitystä paljonko maksaisi, jos Suomella olisi pari SUTO-kopteria: Itse kopterit, mittaimet ja torpedot?. Tulenjohto- ja mittausjärjestelmät pitaisi tietysti olla merivoimien vastaavaan kalustoon integroituvia.
 
Hejsan kirjoitti:
Mikä tää on?

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+12/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

3.1.1. Saksan puolustusministeriön ja Suomen puolustusministeriön suorittamaa Helsinki-luokan ohjusveneen testausta koskevien tulosten ja muiden tietojen vaihto ja analysointi. Saksan puolustusministeriö ja Suomen puolustusministeriö toimittavat tulokset ja tiedon Yhdysvaltain puolustusministeriölle, ja kaikki kolme osapuolta analysoivat ne yhdessä.

3.1.2. Suomen puolustusministeriön järjestämän Suomen merivoimien yhden (1) käytöstä poistetun Helsinki-luokan ohjusveneen testauksen valmistelu ja suorittaminen. Ohjusveneen testaus vesioloissa suoritetaan Suomen aluevesillä. Saksan puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö vastaavat testauslaitteiden toimittamisesta, asentamisesta ja poistamisesta. Suomen puolustusministeriö vastaa testialueen tarjoamisesta ja testauksen suorittamisesta.


3.1.3. Tietojen analyysit ja vertailut numeerisiin ennusteisiin. Yhdysvaltojen puolustusministeriö laatii testausta tukevat numeeriset ennusteet. Kaikki kolme osapuolta ovat itsenäisesti vastuussa tästä analysoinnista ja vertailusta.

3.1.4. Pintataistelualusten alumiinirakenteita koskevien alkuvaiheen suunnittelumenetelmien kehittäminen ja validointi. Suomen puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö laativat yhdessä alkuvaiheen suunnittelumenetelmät.

3.1.5. Pintataistelualusten luotettavuuspohjaisten rakenteellisten suunnittelumenetelmien arviointi. Kaikki kolme osapuolta arvioivat yhdessä luotettavuuspohjaiset suunnittelumenetelmät.

3.1.6. Aluksen materiaalin testaus käyttöiän loppuun liittyvän väsymisen ja äärilujuutta koskevien materiaaliominaisuuksien osalta. Suomen puolustusministeriö luovuttaa asianomaista Helsinki-luokan ohjusvenettä koskevan materiaalin Saksan puolustusministeriölle ja Yhdysvaltojen puolustusministeriölle testausta ja tulosten toimittamista varten.

3.1.7. Aluksen käyttöiän kuormitusten ja rakenteellisen vasteen arviointi. Suomen puolustusministeriö ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö suorittavat arvioinnin yhdessä.

3.1.8. Suunnittelun tarkastaminen standardeja ja julkaisuja varten sekä sellaisten suositusten laatiminen, joilla menettelyjä päivitetään tarvittaessa siten, että ne kattavat alumiinista valmistettujen pintataistelualusten testauksen. Kaikki kolme osapuolta käyvät läpi ja laativat suositukset yhdessä.

3.2. Osapuolet vaihtavat ja jakavat kaiken tässä hankkeessa tuotetun tiedon tämän sopimuksen ehtojen ja määräysten mukaisesti

5.1. Kukin osapuoli vastaa täysimääräisesti rahallisista kustannuksista ja muista kuin rahallisista kustannuksista, jotka sille aiheutuvat tämän sopimuksen mukaisten toimintojen suorittamisesta, johtamisesta ja hallinnoinnista, ja kaikki tällaiset kustannukset katsotaan osaksi kunkin osapuolen panosta hankkeeseen. Näihin kustannuksiin sisältyvät rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset (esim. kunkin osapuolen hankehenkilöstön palkat, matkakulut ja päivärahat) sekä sopimuksiin liittyvät kustannukset.


5.2. Osapuolet ovat keskenään määrittäneet seuraavien, muiden kuin rahallisten suoritusten arvot:

5.2.1. Suomen puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät niihin kuitenkaan rajoittumatta yhden Helsinki-luokan ohjusveneen käyttö sekä taustatieto, joka on peräisin yhdessä Saksan puolustusministeriön kanssa tehdyistä Helsinki-luokan ohjusveneen testeistä.

5.2.2. Saksan puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät niihin kuitenkaan rajoittumatta Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävät testauslaitteet sekä taustatieto, joka on peräisin yhdessä Suomen puolustusministeriön kanssa tehdyistä Helsinki-luokan ohjusveneen testeistä, ja muu materiaalia koskeva testitieto.

5.2.3. Yhdysvaltojen puolustusministeriön muihin kuin rahallisiin suorituksiin sisältyvät Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävät testauslaitteet.

5.3. Kukin osapuoli rahoittaa täysimääräisesti osallistumisensa tähän hankkeeseen. Osapuolet arvioivat, että niiden tähän sopimukseen perustuvien velvoitteiden suorittaminen (eli niiden rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset) ei ylitä seuraavia kustannuskattoja:

Yhdysvaltojen puolustusministeriö: 3,000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria

Suomen puolustusministeriö: 2,207 miljoonaa euroa

Saksan puolustusministeriö: 2,207 miljoonaa euroa

Kunkin osapuolen rahalliset ja muut kuin rahalliset suoritukset vastaavat kolmannesta hankkeen rahallisista ja muista kuin rahallisista kokonaiskustannuksista

7.6. Suomen puolustusministeriön Helsinki-luokan ohjusvenettä, Saksan puolustusministeriön testauslaitteita ja Yhdysvaltojen puolustusministeriön testauslaitteita ei siirretä toiselle osapuolelle. Näin ollen tämän artiklan 7.1.–7.5. kappaleen määräyksiä ei sovelleta Helsinki-luokan ohjusveneeseen ja testauslaitteisiin. Vaikka osapuolten tarkoituksena ei ole hankkeen aikana vahingoittaa eikä tuhota Suomen puolustusministeriön Helsinki-luokan ohjusvenettä ja siinä olevia Saksan puolustusministeriön ja Yhdysvaltojen puolustusministeriön testauslaitteita, osapuolet ovat tietoisia siitä, että tällainen vahingoittuminen tai tuhoutuminen voi tapahtua testin valmistelun tai suorittamisen aikana. Kaikki osapuolet hyväksyvät Helsinki-luokan ohjusveneen testauksessa käytettävien laitteidensa vahingoittumisen tai menettämisen riskin, eivätkä hae muilta osapuolilta korvausta tällaisesta vahingoittumisesta tai menetyksestä

"Suomi esitti vuonna 2007 Ruotsin, Norjan, Saksan, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden merivoimille yhteistyötä pintataistelualusten alumiinirakennesuunnittelua koskevan tutkimuksen osalta. Saksa ja Yhdysvallat ilmoittivat vuonna 2008 kiinnostuksestaan. Hanketta koskevat epäviralliset keskustelut ja hankkeen esisuunnittelu aloitettiin kesällä 2008. Varsinaiset sopimusneuvottelut aloitettiin vuoden 2009 alussa ja ne saatiin päätökseen kesäkuussa 2009."

"TAVOITTEET

2.1. Tämän hankkeen tavoitteet ovat seuraavat:
2.1.1. kehittää ja validoida Helsinki-luokan ohjusveneen testauksesta ja analysoinnista saatujen tulosten perusteella teoreettiset menetelmät, joiden avulla ennustetaan alumiinista valmistettujen alusten reagointi fyysisiin vaikutuksiin niiden käyttöiän aikana,
2.1.2. valmistautua yhden Helsinki-luokan ohjusveneen testaukseen ja suorittaa testaus,
2.1.3. analysoida Helsinki-luokan ohjusveneen testitulokset,
2.1.4. selvittää alumiinirakenteen edut ja rajoitukset pintataistelualuksissa.
"

Eikohän tuossa vain testata alumiinirunkoisten alusten taistelunkestävyyttä. Suomi tarjoaa "testialustan", sakut ja USA testilaitteita. Suomi hoitaa sitten varsinaiset testit, eli ammuskelee testaukseen kuuluvilla tavoilla kovilla tuota ohjusvenettä.

Se aikaisemmin tällä foorumilla kommentoitu Helsinki-luokan ohjusveneen "tuhoaminen" mahdollisesti RBS-15 MTO:lla liittynee juuri tähän testisessioon.

Liittyy Suomen näkövinkkelistä sen uuden monitoimialus 2020 kehittämiseen.
 
Sukellusvenetorjunnasta:

Onnistuisiko esim Nammon kehittää 120mm heittimelle suto -ammus, jossa olisi veden syvyyden/paineen mukaan reagoiva sytytin (ja GPS hakupää jos ammuksen yksikköhinta ei nouse liikaa) ? Haasteita kehityksessä varmaan olisi, mutta etuna olisi heittimen hyvä ulottuvuus (~10km) sekä uusien AMOS:n heittimien tulinopeus. Halutun merialueen vaikuttamiseen sitten esim 4-6 AMOS veneen partio ampumaan ryöppyä. Tarvittaessa rannikkosaarien heittimet tukisi jos kantama riittää. Tuskin 120mm heittimillä mitään sukellusvenettä tuhottaisiin, mutta saisi kuitenkin vaikutusta halutulle alueelle. Onko maailmalla mitään vastaavia tykistö/heitinammuksia vielä kehitetty ? Onko sutena syntynyt idea ?
 
Jantteri kirjoitti:
Sukellusvenetorjunnasta:

Onnistuisiko esim Nammon kehittää 120mm heittimelle suto -ammus, jossa olisi veden syvyyden/paineen mukaan reagoiva sytytin (ja GPS hakupää jos ammuksen yksikköhinta ei nouse liikaa) ? Haasteita kehityksessä varmaan olisi, mutta etuna olisi heittimen hyvä ulottuvuus (~10km) sekä uusien AMOS:n heittimien tulinopeus. Halutun merialueen vaikuttamiseen sitten esim 4-6 AMOS veneen partio ampumaan ryöppyä. Tarvittaessa rannikkosaarien heittimet tukisi jos kantama riittää. Tuskin 120mm heittimillä mitään sukellusvenettä tuhottaisiin, mutta saisi kuitenkin vaikutusta halutulle alueelle. Onko maailmalla mitään vastaavia tykistö/heitinammuksia vielä kehitetty ? Onko sutena syntynyt idea ?

Olisi mielestäni parempi ampua nykyisten rypäleammusten kaltaisia ammuksia, mutta sillä muutoksella, ettei rypäleet räjähdä veden pinnassa. Vesi virittäisi rypäleen ja se kukkuisi vasta osuessaan johonkin veden alla olevaan. Valtaosa paukkuisi pohjassa, mutta sukellusveneeseen osunut tekisi reiän. Osumakohdan sisäpuolella tulisi vaurioita. Sukellusveneet ovat isoja, joten kohtuullisen harva ripottelu toisi jo osuman.

Tavallinen heittimen kranaatti tuskin tekee juuri mitään, vaikka räjähtäisi lähes veneen kyljessä kiinni.
 
517cbd24e3a6.jpg


St. Petersburg's Severnaya Verf shipyard floated out a new corvette for the Russian Navy featuring stealth technology. The Boiky is the third Steregushchy class (Project 20380) corvette designed by the Almaz Central Marine Design Bureau.

The first Project 20380 corvette, the Steregushchy, was put into service with Russia's Baltic Fleet in October 2008, and the second ship in the series, the Soobrazitelny, is expected to join the Russian Navy in 2011.

The Project 20380 corvette can be deployed to destroy enemy surface ships, submarines and aircraft, and to provide artillery support for beach landings. It uses stealth technology to reduce the ship's secondary radar field, as well as its acoustic, infrared, magnetic and visual signatures.

Russia plans to have up to 30 vessels of this class to ensure the protection of its coastal waters, as well as its oil and gas transportation routes, especially in the Black and the Baltic seas. Each corvette has a displacement of 2,000 metric tons, maximum speed of 27 knots, and a crew of 100.

The ship's armament includes SS-N-25 Switchblade anti-ship missiles, a 100-mm gun and a variety of air defense and anti-submarine systems.

http://weapons.technology.youngester.com/2011/04/boiky-russian-navys-new-corvette.html
 
Onko tuollainen uutinen kenellekään tuttu?

This new German torpedo, the Barracuda is supposedly faster Shkval, maneuverable and accurate unlike the Shkval and consequently is claimed to be able to intercept the Shkval and other torpedo.

NEWS FLASH - June 1st 2005- NEW GERMAN SUPERCAV TORPEDO!

diehl42.jpg

http://www.deepangel.com/html/the_squall.html

German companies have developed a highly advanced new supercavitating torpedo known as the 'Barracuda'.

Built by Diehl BGT Defence, and Altas Elektronik the previously top secret Barracuda travels at over 800km/h, faster than the Shkval, and is fully guided, capable of twisting and turning in on its target at high speed!

Recently unveiled in May at IMDEX 2005 in Singapore the Barracuda has already undergone a whole range of successful tests. The designers of the prototype Barracuda boast that its capabilities are unmatched, claiming the design is 10 years ahead of American research. It is claimed the Barracuda is maneuverable enough even to home in on, and knock out an incoming Shkval!

You can read a full article about supercavitation, that includes a write up and pictures of the Barracuda, as well as pictures from the world of Deep Angel in the launch issue of 'Wunderwelt Wissen' magazine.

The PDF's of the article may be downloaded from the ProSieben TV site by clicking here.

A different render of the Barracuda and accompanying article is available from the same site by clicking here.

An article from German journal Europaeische Sicherheitit that includes another different render of the Barracuda in action is available by clicking here for the article, or here for the render.
As Robert Kulinsky of American Naval Undersea Warfare Center (NUWC) states in the article - we stand today where once aircraft designers stood after the first flight of the Wright Brothers... at the forefront of a oncoming revolution.

The Shkval (Squall) is the revolutionary new breed of torpedo in use by Russian Naval forces.

The Shkval is the first use of supercavitational technology in modern weapons and represents perhaps the largest leap forward in underwater warfare since the invention of the submarine itself.

Launched from Bars (Akula) and Antyey (Oscar) class submarines, Shkval torpedoes travel at over five times the speed of conventional torpedoes. Propelled forward by a rocket engine, there are no countermeasures or defenses which can stop the Shkval.

Research on developing a self propelled supercavitational projectile began in the early 1960's at the Ukrainian Institute of Hydromechanics. It took over a decade for the fundamental problems to be solved, during which time, the sound barrier is believed to have been first broken underwater. The research led to the construction of underwater supercavitating rifles for use by elite Russian Spetznaz troops, and in the mid 1970's to the creation of the world's first supercavitating torpedo.

First appearing in 1977, the original VA-111 Shkval is some 26 ft (8 m) long and is thought to have a range of around 5 miles (8 kms). Believed by some to be unguided, sources differ on whether the torpedo is nuclear capable. The Shkval is propelled forward by a solid rocket motor. Traveling at over 300 mph (500km/h) the Shkval is so fast that (despite being equipped with one) it does not even require a warhead! Its sheer mass and velocity is enough to sink an opposing submarine.

Development of the Shkval has continued through the 1980's and 1990's to the present day. Very little information is available about the Shkval II, the existence of which was made public by the Russian government in 1998. Rumours state a top speed of possibly 450+ mph (720 kph/h) and a vastly improved range, believed by some to be in the region of 60+ miles (100 km). The fact that the Shkval II is guided renders it vastly superior to the original Shkval. The Shkval II is thought to be able to supercavitate, then if need be slow down and reacquire its target, before speeding up and homing in for the kill. Yet newer techniques developed by Ukrainian scientists are believed to offer the possibility for high speed supercav guidance and maneuvering.

The Russian Navy has always pursued a different approach to the United States 'run silent, run deep' philosophy on submarine warfare. Placing more emphasis on speed rather than silence, it appears the Russians may have backed the winning horse.

Picture this scenario... A Los Angeles class and a Russian Akula Class submarine hunt each other. The Los Angeles is first to fire, releasing a conventional Mark 48 torpedo into the water. Upon launch of the Mark 48 a retaliatory VA-111 Shkval is fired down the trajectory of the incoming torpedo, straight at the Los Angeles class, forcing it to maneuver and thus cut the guidance wire to its own fish! Furthermore, the close range of modern submarine engagements would in all likelihood result in the Los Angeles class being incapable of maneuvering out of the path of the Shvkal in the fleeting few seconds between launch and impact.

Because of this ability the Shkval has often been classed as a defensive weapon, used to protect against the Russians inability to run as silent as opposing submarines. Such ideas, however, have been put to rest with the creation of the Shkval II and further guided variants.

With their longer ranger, the Shkval II and newer variants could potentially be launched at a distance of over 60 miles, and home in on their target, with no countermeasures available. As such, a single nuclear equipped Shkval could take out a carrier battle group whilst sitting tens of miles away.

Little is known of current Russian Shkval projects, other than the amazing potential which supercavitational projectiles hold. The capacity to create a supercavitating torpedo/rocket which would race towards a target underwater and then become airborne once nearing a coastline would render any kind of anti ballistic missile shield useless.

The Russian Navy is the primary user of the Shkval. A downgraded Shkval, the Shkval-E went to an international arms fairs in 1995, and both China, Iran and France have been known to have acquired limited numbers of Shkvals. The Russian press has claimed that the technology of the Shkval cannot be reverse-engineered and thus the Russian Navy is marketing the export variant aggressively.

The Shkval rocket torpedo represents the first step in the underwater revolution which is fast approaching. As funds pour into supercavitational research around the world it becomes more and more clear that control of supercavitation will soon equate to control of the seas.

http://www.kaskus.us/showthread.php?t=3482759
 
165541210.jpg


http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?99988-Russian-Photos-(updated-on-regular-basis)/page3048

165554149.jpg

http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?99988-Russian-Photos-(updated-on-regular-basis)/page3047
 
RIAN_714336.jpg


http://visualrian.ru/en/site/gallery/#714336/context[info.static][cl]=en
 
Back
Top