Merivoimien kehitysnäkymät

Museo kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Terveisiä kuherruskuukaudelta ja heti kättelyssä haluaisin pahoitella tätä, mutta kaipaisin tunnistusta tälle alukselle, sillä en tiennyt että Skotlannilla on jäänmurtaja luokan aluksia.
p1020146wc.jpg
http://imageshack.us/f/3/p1020146wc.jpg/

Nimeä en osaa sanoa, mutta alus vaikuttaisi rakenteensa puolesta olevan "Offshore Supply Vessel", eli käytännössä öljynporauslauttojen huoltoalus.

Eikun se on jonkin sortin väyläalus eli Northern Lighthouse Vessel Pharos, operoijana Skotlannin ja Mansaarten majakkalaitos.

Jos se on väyläalus niin miksi se näyttää siltä että sillä on vahvistettu keula jäiden varalle? Vai onko se pelkkää silmän lumetta?
 
ctg kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Terveisiä kuherruskuukaudelta ja heti kättelyssä haluaisin pahoitella tätä, mutta kaipaisin tunnistusta tälle alukselle, sillä en tiennyt että Skotlannilla on jäänmurtaja luokan aluksia.
p1020146wc.jpg
http://imageshack.us/f/3/p1020146wc.jpg/

Nimeä en osaa sanoa, mutta alus vaikuttaisi rakenteensa puolesta olevan "Offshore Supply Vessel", eli käytännössä öljynporauslauttojen huoltoalus.

Eikun se on jonkin sortin väyläalus eli Northern Lighthouse Vessel Pharos, operoijana Skotlannin ja Mansaarten majakkalaitos.

Jos se on väyläalus niin miksi se näyttää siltä että sillä on vahvistettu keula jäiden varalle? Vai onko se pelkkää silmän lumetta?

Väyläaluksen tehtäviin kuuluu pitää väylät auki myös talvella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4yl%C3%A4alus_Seili
 
Kiinalainen alus

bLbGA.jpg


http://www.militaryphotos.net/forums/showthread.php?152513-Chinese-Military-Photos(new-thread)/page176
 
Peiper kirjoitti:
Hejssan, jokainen voi googlettaa noi itse jos huvittaa...

Joo mutta luulin vaan jos te halusitte kattoa Kiinan uuta alusta ja sen aseistus.
 
pjort kirjoitti:
Ei taida olla ihan meidän uhkana... Mahtaiskohan kääntyä ihan Tanskan salmissa...

Mitä tähän saa laittaa sitten? onko tämä tråådi suomen ja suomen lähellä veneet ja uhkat? :huh:
 
Käy toki kiinalainenkin paatti tähän. Tuosta kiinalaisten virityksestä muuten kirjoitettiin taannoin ja sen epäiltiin olevan operatiivisessa käytössä luokkaa 2025....se taitaa olla tosiaan vielä plan.
 
Meil finninaamasil varusmiehil sanottiin vuonna 1998, että suomalainen ohjusvene upottaa helposti Hangon edustalle seilaavan tukialuksen ja me finninaamat uskoimme.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Meil finninaamasil varusmiehil sanottiin vuonna 1998, että suomalainen ohjusvene upottaa helposti Hangon edustalle seilaavan tukialuksen ja me finninaamat uskoimme.

Ja onhan tukialus aikoinaan "havaittukin" seilaamassa Suomenlahdella :angel:
 
vehamala kirjoitti:
Merten sheriffi kirjoitti:
Meil finninaamasil varusmiehil sanottiin vuonna 1998, että suomalainen ohjusvene upottaa helposti Hangon edustalle seilaavan tukialuksen ja me finninaamat uskoimme.

Ja onhan tukialus aikoinaan "havaittukin" seilaamassa Suomenlahdella :angel:

Aivan. Joskus Meva aikoina tuli tutkittua tolpasta löytyneitä Jane's opuksia kovinkin tarkkaan ja sitten mittaileen siitä kartalta, että kyllä se hyvin mahtuu Helsinkin edustalle. Sen alle mahtuu vielä pari Kilo-luokan sukellusvenettä sekä ympärille saattuetta. Mutta sitten alua rupee olemaan niin täynnä venettä, että niillä ei ole paljon mahdollisuutta suurimpiin manooveereihin ilman, että he joutuvat aluevesille ja rannikkotykistön ulottuville. Ja tuollaisen kollannan pystyy hyvällä tapauksella havaitsemaan jo kaukaa. Joten kysymys onkin, että miten pitkälle se päästetään tulemaan ennenkuin sitä ruvetaan tulittamaan sotatilanteessa. Kattooko Ruottalaiset hyvällä jos ne esim loukkaa aluevesiä?
 
Now we know what the Navy plans to do with its experimental hybrid of laser cannon and machine gun: zap pirate ships.

Two defense giants, Boeing and BAE Systems, announced late last month that they would team up on a $2.8 million Navy contract for a prototype version of BAE’s Mk-38 25-mm machine gun with a little upgrade: a death ray. As the companies excitedly explained, the new gun would protect surface ships from pretty much everything, from enemy boats to small drones.

What the companies weren’t letting on was that they had already tested the machine-laser-gun a month before the announcement. And in tests that BAE — hardly an uninterested party — claims were successful, the new Mk-38 took on its most likely adversary: pirate skiffs.

In late June, the waters of the Choctawatchee Bay near Florida’s Elgin Air Force Base stood in for the Gulf of Aden, as ersatz pirate ships “swarmed” amidst dense “civilian” maritime traffic to harass a mock Navy “platform” armed with the laser gun. The enhanced version of the Mk-38 used its lasers to fix the enemy targets for bursts of machine gun fire, before switching up to laser mode to “defeat the targets” with a “high beam-quality 10-kilowatt laser,” BAE spokeswoman Stephanie Bissell Serkhoshian told Danger Room.

That might be the most practical use for the new weapon. Pirate attacks near Yemen and Somalia employ motorboats, often working in “swarm” teams, small enough to be neutralized by 10 kilowatts’ worth of power, which the Navy considers about an order of magnitude below what’s typically militarily useful. They also get close enough to U.S. ships and merchant vessels to let off small-arms fire at the crews, putting them in range of either the machine-gun bursts or the laser target.

Serkhoshian pointed to an April pirate attempt on the USS Ashland as a template for the test. In the Gulf of Aden on April 10, a green pirate skiff sneaked up on the amphibious dock landing ship, getting close enough for its six-man crew to let off small-arms fire at the Ashland. The U.S. sailors retaliated with their laser-free Mk-38, setting the skiff aflame and forcing the pirates to abandon ship.

With a laser attached, the idea is to blast multiple skiffs more efficiently: A laser of similar kilowatt expenditure can burn through an outboard motor in about a minute, as the Office of Naval Research demonstrated with a different laser system in the California seas back in April.

And it’s also useful for locking onto targets for the conventional machine gun to shoot. It’s certainly a departure from BAE’s last anti-piracy contribution: a crystalline neodymium-yttrium-aluminium garnet laser used as a blinding floodlight.

Still, the test had some serious training wheels attached. The laser version of the Mk-38 wasn’t fired from a Navy ship maneuvering against the enemy skiffs. It was actually affixed to a Navy “platform” on dry land, Serkhoshian confirms, while the skiffs were out in the water. It’s much easier to fire from a static position, and Navy ships like the Ashland probably won’t have that luxury.

By contrast, the Office of Naval Research’s laser test in April was a big deal precisely because it represented the first time a Navy laser fired from a ship speeding through choppy waters blasted away a moving target. Additionally, BAE won’t disclose how far away the “pirate skiffs” were when the Mk-38 took them out.

It’ll be years before the Mk-38 gets out of the development stage and aboard a ship. But the eternal struggle between pirates and lasers just intensified.
http://www.wired.com/dangerroom/2011/09/lasers-versus-pirates/
 
Veikkaampa, että tuo uutinen on suunnattu Irania kohti, joka on vissiinkin suunnitellut käyttävänsä moottoriveneitä Hormuz:in salmen sulkemiseen.
 
Merivoimat varautuu uusiin uhkiin

Toki kirjoitettu 22.12.2009!!!!

Meriyhteyksien suojaaminen noussut tärkeimmäksi tehtäväksi

Suomen merialueella jopa pienin joukoin toteutettu onnistunut isku voisi vaarantaa luottamuksen merenkulun turvallisuuteen. Kolme neljäsosaa viennistä ja tuonnista tapahtuu meriteitse. Tavaravirran tyrehtyminen esimerkiksi terroriteon seurauksena seisauttaisi elinkeinoelämän pyörät ja aiheuttaisi jo pelkästään taloudellisesti suuret menetykset.

Aiemmin merivoimien päätehtävä oli maihinnousun torjuminen. Painopiste on nyt siirtynyt meriyhteyksien suojaamiseen. Maailman tilanteen ja turvallisuusympäristön muutokset pakottavat myös merivoimat mukautumaan. – Meidän täytyy olla valmiina myös asymmetriseen uhkaan, mikä tarkoittaa, että pienin joukoin kyetään merkittävästi vaikeuttamaan merivoimien toimintaa. Terrorismi on eräs sen ilmenemismuoto, sanoo merivoimien esikuntapäällikkö, kommodori Hanno Strang. – Maihinnousuntorjuntakyky säilytetään, mutta kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisen kehittämisessä, Strang korostaa. Merta valvotaan, satoi tai paistoi. Vastuu valvonnasta lepää merivoimien eikä Rajavartiolaitoksen harteilla. Siksi jokapäiväisen valmiuden merkitys korostuu toiminnassa. Täysin toimettomana ei Rajavartiolaitoskaan lepää. Jos merivoimien valvontajärjestelmä havaitsee rajaloukkauksen, paikalle säntäävät ensimmäisenä Merivartioston alukset. Myös rajaloukkauksen tutkinta kuuluu Rajavartiolaitokselle. Syy merivoimien suureen valvontavastuuseen on selvä. – Merivalvonta on myös meidän sodan ajan tehtävämme. Ei olisi järkevää, että sama varustus annettaisiin Rajavartiolaitokselle. Olisi kaksi päällekkäistä toimijaa, mihin pienellä maalla ei ole varaa, Strang arvioi. Yhteistoimintaa myös muiden viranomaisten kanssa tarvitaan merialueiden turvaamisessa entistäkin tiiviimmin. Siksi vuoden pääsotaharjoituksessa Aallossa toimintaa harjoiteltiin muun muassa poliisin kanssa.

Sukellusvenehavainnot korostuneet liikaa

Valvonta on tullut tiedotusvälineissä korostetusti esiin viime aikoina. Suomen aluevesillä tehdyt sukellusvenehavainnot kiinnostavat suurta yleisöä. – Ehkä siksi, että havaintoja tapahtuu niin harvoin ja Ruotsin tapahtumat muutamia vuosia sitten olivat niin paljon julkisuudessa, Strang toteaa. Ruotsissa lähtölaukauksen suurelle sukellusvenejahdille antoi vuonna 1981 neuvostoliittolaisen sukellusveneen ajaminen karille Karlskronan edustalla. Länsinaapurissa alettiin panostaa pinnanalaiseen torjuntaan. Kuitenkin 1990-luvun puolivälissä Ruotsin merivoimat myönsi, että merkittävän osan sukellusvenehavainnoista olivat aiheuttaneet vedessä elävät minkit ja muu eläimistö. – Yksittäinen sukellusvene, joka tekee alueloukkauksen ei ole valtakunnan turvallisuudelle kriittinen asia. Suhtaudumme tietenkin vakavasti kaikkiin kaikkiin alueloukkauksiin. Varoittamatta ei alueloukkauksentekijää ammuta. Tarvittaessa huomautusta tehostetaan varoituksella ja varoituslaukauksilla. Mikäli alus ei poistu aluevesiltä, viime kädessä se torjutaan aseellisesti.

Merimiina ja meritorjuntaohjukset

Merivoimien keskeisimmät torjunta-aseet ovat merimiinat ja meritorjuntaohjukset. Miina-alusten laskemien merimiinoitteiden tarkoitus on estää vihollisen pääsy rannikolle ja satamiin. Sekä meritorjuntaohjuspattereilta että ohjusveneiltä ammuttavia meritorjuntaohjuksia käytetään puolestaan hyökkäysten kaukotorjuntaan. Niiden kantama on yli 70 kilometriä. Tulevaisuudessa jatkuvasti suurempi osa merivoimien varusmiehistä saa koulutuksen rannikkotehtäviin. Laivojen teknistyminen vaatii, että miehistö on koulutettua kantahenkilökuntaa. Varusmiehinä ei välttämättä palvele muita kuin kokki. Rannikolla puolustuksen rungon muodostavat rannikkotykistö ja rannikkojalkaväki. Rannikkotykistö käyttää meritorjuntaohjusten ohella torjuntaan kiinteitä tornikanuunoita, joiden suurin kantama on 27 kilometriä sekä liikkuvaa tykistöä. Merivoimat vastaa rannikon ja merialueiden ilmapuolustuksesta yhdessä ilmavoimien kanssa. Rannikkojoukot elävät muutosten aikaa. Liikkuvammat yksiköt ovat korvaamassa tavallista rannikkojalkaväkeä ja rannikkotykistöä. Nykyisin Uudenmaan Prikaatissa koulutettavien rannikkojääkäreiden koulutus laajenee ensi vuonna myös Kotkan Rannikkoalueelle. Myös laajentamista muualle harkitaan. – Rannikkojääkäreille on tullut paljon uusia tehtäviä, kuten saariston etsintä- ja valvontatehtävät. Aiemmin rannikkojääkäreitä käytettiin vain taistelu- ja vastahyökkäystehtäviin, kertoo komentaja Matti Eskola Merivoimien Esikunnan operatiiviselta osastolta. Vielä ei kuitenkaan ole päätetty, saavatko myös Kotkassa koulutettavat rannikkojääkärit mahdollisuuden kantaa rannikkojääkäreiden vihreää barettia. – Varmasti sitä ei ainakaan tulla saamaan yhtään helpommalla missään muussa joukko-osastossa kuin Uudenmaan Prikaatissa, toteaa rannikkojoukkoasioista vastaava Eskola. Alun perin Upinniemen rannikkojääkäreiden kantama baretti ansaitaan nykyisin suorittamalla vuorokauden mittainen barettimarssi sekä täyttämällä muut kelpoisuusehdot.

Yhdistyminen vahvisti toimintaa

1990-luvun lopulla tapahtunut organisaatiomuutos uudisti merivoimat perusteellisesti. Saman katon alle liittyivät rannikkotykistö sekä ruotsinkielinen Uudenmaan Prikaati. – Uudistus on yhdistänyt laivastoyksiköiden ja rannikkojoukkojen toiminnan hyvin. Aalto- harjoitus oli jälleen esimerkki niiden hyvästä yhteistyöstä muun muassa merivoimien tilannekuvan luomisessa sekä merellisissä operaatioissa, sanoo komentajakapteeni Timo Hirvonen Merivoimien Esikunnan operatiiviselta osastolta. – Kun molemmat ovat yhteisen organisaation alla, yhteistoiminnan edellytykset ovat huomattavasti paremmat kuin aiemmin. Silloinkaan ei ollut suuria ongelmia, mutta nyt on selvää, että kaikki harjoittelevat toimintaa yhdessä, kommodori Hanno Strang toteaa. Uudistus toi myös mukanaan säästöjä, kun koulutusta ja hankintoja voitiin alkaa toteuttaa keskitetymmin.

Ruotsi tärkeä kumppani

Kansainvälisyys näkyy aktiivisesti merivoimissa. Laivastovierailut ovat aina olleet arkipäivää merellä, mutta kansainvälistä toimintaa harjoitellaan erityisesti Ruotsin kanssa. Tavoite on kyetä lähettämään tarvittaessa miinalaiva Suomesta ulkomaille kriisinhallintatehtäviin. Luonnollinen yhteys monikansalliseen toimintaan merivoimilla on myös ruotsinkielisen varuskuntansa ansiosta. Uudenmaan Prikaatissa kehitetään valmiuksia sille, että Suomi ja Ruotsi voisivat yhdessä muodostaa kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten rannikkojääkäriyksikön. Sen lisäksi toimintaa kehitetään Euroopan unionin järjestämissä harjoituksissa ja Naton rauhankumppanuusharjoituksissa. Tarjontaa on kuitenkin enemmän, kuin merivoimat kykenee osallistumaan. – Naton harjoituksissa harjoitellaan alusosastojen yhteistoimintaa, esimerkiksi sukellusveneen pelastustehtäviä sekä merisaartoa ja merikuljetusten suojaamista, Strang sanoo. Kansainvälistä yhteistyötä on tarkoitus hyödyntää merivoimissa jatkossakin, kotimaan merialueiden valvontaa ja puolustusta unohtamatta.

http://www.reservilainen.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=363:sprintin-ja-intin-mestari-&catid=123:flash-alue&Itemid=111
 
Tekniikka&Talous:


Rajavartiolaitos saa uuden sukupolven ulkovartiolaivan

Rajavartiolaitokselle hankitaan hallitusohjelman mukaisesti monikäyttöinen ulkovartiolaiva, jota on tarkoitus käyttää rajaturvallisuustehtävien ohella meripelastustehtävissä sekä vaativissa merellisen ympäristöturvallisuuden tehtävissä.

Rajavartiolaitos ja STX Finlandin Rauman telakka ovat päässeet yhteisymmärrykseen hankinnan keskeisistä ehdoista, telakkayhtiö kertoo.

Laivalla on kyky toimia sisäisen turvallisuuden uhkatilanteissa merellä sekä Suomen puolustuksessa. Uuden aluksen monikäyttöisyyden ansiosta epätarkoituksenmukaisia toiminnallisia päällekkäisyyksiä on mahdollista purkaa ja sitä kautta saavuttaa kevyempi kustannusrakenne.

Laivaa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Ympäristökeskuksen ja usean ministeriön kanssa. Aluksen polttoaineeksi on suunniteltu nesteytettyä maakaasua.

Aluksen päälaitevalintoihin liittyvät ratkaisut ovat vielä kesken ja niihin liittyviä neuvotteluja käydään edelleen. Lopulliseen koneistoratkaisuvalintaan vaikuttavat voimakkaasti taloudellisuus- ja rahoitusnäkökohdat.

Kilpailutuksen kautta Rajavartiolaitos ja Rauman telakka ovat neuvotteluvaiheen aikana jatkokehittäneet laivaa ja päässeet yhteisymmärrykseen hankinnan keskeisistä ehdoista. Laivan yksityiskohtainen suunnittelu ajoittuu pääosin vuodelle 2012 ja rakentaminen vuosille 2012 ja 2013.

STX Finland suunnittelee laivalle myös kattavia elinkaaripalveluita, jotka sisältäisivät aluksen huollot varaosapalveluineen. Lopullinen toimituslaajuus on valtion budjettikäsittelyn alla vielä sopimatta.

"Rajavartiolaitokselle ja muille viranomaisille rakennettavat laivat ovat tärkeä osa STX Finlandin jatkuvaa kehittämistä sekä uuden teknologian käyttöönottoa. Monikäyttöisen ulkovartiolaivan rakentaminen tarjoaa suomalaiselle meriteollisuudelle erinomaiset mahdollisuudet ympäristöystävällisen tekniikan toteuttamiseen ja edelleen kehittämiseen", STX Finlandin operatiivinen johtaja ja Rauman telakan johtaja Timo Suistio sanoo tiedotteessa.

Aluksessa on iso työkansi ja öljynkeräysjärjestelmä sekä 1000 kuutiometrin tankit kerätylle öljylle. Itämeren alueella öljyonnettomuuksien rinnalla on myös varauduttu vastaavien vaikeiden kemikaalionnettomuuksien torjuntaan.

Ulkovartiolaivan noin 90 metrin runko ja sen järjestelmät on STX:n mukaan suunniteltu merikelpoisiksi sekä käyttövarmoiksi ajatellen toimintaa äärimmäisissä olosuhteissa.

Tuossa linkissä löytyy myös kuva: http://www.google.no/imgres?q=stx+rajavartiolaitos&um=1&hl=en&sa=N&qscrl=1&nord=1&rlz=1T4GGNI_enNO444DE444&biw=1438&bih=569&tbm=isch&tbnid=CH9_bFZMS7hr5M:&imgrefurl=http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/rajavartiolaitos%2Bsaa%2Buuden%2Bsukupolven%2Bulkovartiolaivan/a699557&docid=yuJraihhxVBNuM&imgurl=http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00095/ulkovartiolaiva_95593c.jpg&w=520&h=199&ei=uJavTvTbG5SO4gT6o-CmAQ&zoom=1&iact=hc&vpx=422&vpy=163&dur=67&hovh=139&hovw=363&tx=235&ty=72&sig=105062762938901919595&page=1&tbnh=51&tbnw=134&start=0&ndsp=24&ved=1t:429,r:2,s:0
 
Onko kellään tarkempaa tietoa Rauma-luokan modernisoinnin edistymisestä?

Sen mitä olen täältä lukenut ja yleisesti on että Kongsberg toimittaa uuden Sonar-järjestelmän ja Saab taistelunjohto/tulenjohtojärjestelmän.

30 June 2010, in Press Release

The defence and security company Saab is upgrading the combat management and firecontrol systems for the Finnish Navy's Rauma class missile boats. The contract also includes an industrial cooperation agreement. The order is valued at approximately MSEK 220.
"With this order, we are extending our already firm and long partnership with the Finnish Navy, while also broadening and deepening our experience of developing and integrating naval command and control systems," says Gunilla Fransson, Head of the Security and Defence Solutions business area at Saab.

The vessels were delivered at the beginning of the 1990s and they will now undergo a mid life upgrade with Saab performing the work as a sub-contractor to Patria Aviation. Saab is upgrading the vessels' combat management and firecontrol systems to 9LV Mk4, the fourth generation naval command and control system.

The aim is for the completely upgraded vessels to have operational readiness from the start of 2014. The project also includes an industrial cooperation contract.


http://www.saabgroup.com/en/about-saab/newsroom/press-releases--news/2010---6/saab-upgrades-finnish-navy-vessels/

Jos ymmärsin oikein tuo 9LV MCS, 9 LV FCS ja CEROS 200 tulevat pakettiin. Tarkoittanee että Raumat saavat viimeinkin taistelunjohtojärjestelmän jossa on integroituina: tutkat, optroniset sensorit, ESM, tykki ja ohjukset.
http://www.saabgroup.com/en/Naval/Precision-Engagement/Weapon_Control_Systems/9LV_CMS_Combat_Management_System/

http://www.saabgroup.com/en/Naval/Precision-Engagement/Weapon_Control_Systems/9LV_FCS_Fire_Control_System/

http://www.saabgroup.com/en/Naval/Precision-Engagement/Weapon_Control_Systems/Ceros_200/

Kysymys kuuluu, tuoko modernisaatio Raumoille todellisen CIWS-kyvyn Bofors L70 Mk2 tykeille (päivitys Mk 3 tasolle + 3P ammuksen)? Tuo vaatisi Saabin sivujen mukaan vielä 9 LV Gun Control-järjestelmän liittämisen MCS:ään. Tykkejä tuskin kuitenkaan päivitetään uusiin 57 mm Mk 3 pyssyihin.

Tietääkseni tähän saakka noita Rauman tykkejä on ohjailtu manuaalisesti ja itse tornin sisältä. It-kyky ja varsinkin ohjusten pintatorjunta on ollut noilla mahdotonta toisin kuin nykyisissä Haminoissa.
Sama kyky on kuitenkin tietääkseni mahdollista saada 40mm tykeille, tosin lyhyemmällä kantamalla ja pienemmällä teholla toki.

Entä korvataanko Mistralit Umkhontoilla? Uusitaanko ELMA ASW-600?
 
Ollaanko me vielä sitouduttu sukellusvene banniin, vai onko meillä mahdollisuus esim. hankkia Ruotsilta neljä - viisi kappaletta pitämään rannikko puolustettuna? RTn ollessa melko alas ajettuna.
 
ctg kirjoitti:
Ollaanko me vielä sitouduttu sukellusvene banniin, vai onko meillä mahdollisuus esim. hankkia Ruotsilta neljä - viisi kappaletta pitämään rannikko puolustettuna? RTn ollessa melko alas ajettuna.

En luule, Suomihan oli mukana jossa projektissa Ruotsin kanssa jos mä muistan oikein mutta Suomi cancelled rahapulasta...
 
Hejsan kirjoitti:
ctg kirjoitti:
Ollaanko me vielä sitouduttu sukellusvene banniin, vai onko meillä mahdollisuus esim. hankkia Ruotsilta neljä - viisi kappaletta pitämään rannikko puolustettuna? RTn ollessa melko alas ajettuna.

En luule, Suomihan oli mukana jossa projektissa Ruotsin kanssa jos mä muistan oikein mutta Suomi cancelled rahapulasta...

Teidän alas ajetulla puolustuksella rupeaisin miettimään ennemmän yhteistyötä meidän kanssa, jos te haluatte pitää ahvenanmaan kurkun omien hallussa. Sukellusvene torjunta-aseena itämerellä on huippuunsa ajettu strateginen etu sillä se takaa hyvin pitkälle sen että vastustaja joutuu keskittämään paljon resursseja sukellusveneen torjuntaan.

Millaisia yhteistyö sopimuksia tästä on, en tiedä, mutta en usko että Ruotsi näkee Suomea kovin köyhänä maana. Ajattelen, että asia on pikemminkin melko päinvastoin, sillä siviilissä me olemme melkein rinta-rinnan kaikissa tilastoissa.
 
Turun Sanomat uutisoi taannoin, että Katanpää miinanetsijät varustellaan Boforsin 40mm mk3 tykillä mikä juuri sylkee näitä 3p älyammuksia.
Merihevosmiesten tietotoimisto kuitenkin tiesi kertoa, että kannibalisointi Hämeenmaa luokan tapaan tulee tapahtumaan myöskin näillä miinapaateilla. Vanhaa nelikymppistä kun sattuu löytymään useampikin ties mistä kosteasta luolasta.

Turha myöskään elätellä mitään suuria luuloja Rauma-luokan suhteen. Pieni upgrade ja se on siinä. Umhkontoja ei taatusti ole tulossa eikä taasen muutakaan.
 
Back
Top