Merivoimien kehitysnäkymät

SJ

Supreme Leader
Ei ole mitään todisteita että Merivoimilla olisi käytössä Mk3 versiota. Kyseessö modernisoidut ohjukset eli vain joitain ominaisuuksia.

Meritorjuntaohjuksissa on häirinnän tai fyysisten vastatoimien vaikeuttamiseksi erilaisia ominaisuuksia mutta kuinka tehokkaasti ne toimivat MASS omasuojalaitteiden kaltaisia järjeslmiä vastaan. Eli jos lyödään silppua maalin ja ohjuksen väliin niin että ohjus ei havaitse maalia niin voiko ohjus osua maaliin?
Uskoakseni ohjus pyyhältää sitä silppupilveä kohti. Vanhemman malliset ohjukset ottaisivat lukituksen siitä pilvestä ja hakeutuisivat sitä kohti, vaikka se leijuisikin laivan edestä. Uudemmissa ohjuksissa on erillaisia algoritmejä, jotka auttavat silpun tunnistamisessa ja mahdollisesti auttavat pitämään lukituksen alkuperäiseen maaliin, mutta loppujen lopuksi veikkaisin, että uudemmat ohjukset vain pöläyttävät silpun läpi sinne missä arvelevat kohteen sillä hetkellä olevan ja toivovat parasta. Sitä en osaa arvata, että osaisiko nuo ohjukset kääntyä ympäri lennettyään ohi ja koettaa uudelleen.
 

Samses

Ylipäällikkö
Ei ole mitään todisteita että Merivoimilla olisi käytössä Mk3 versiota. Kyseessö modernisoidut ohjukset eli vain joitain ominaisuuksia.
Hmm. Nyt kun sanoit niin rupesin tsekkailemaan. Olen ollut tässä lähinnä www.navy-technology.com :n varassa, ja siellä sanotaan Suomessa olevan käytössä myös Mk3:a - siellä on jopa kuva jossa ohjusvene Oulu ampuu puikon joka kuvatekstin mukaan on Mk3 - mutta kun menin Saabin sivuille, niin siellä ei mainita Suomea asiakkaana, mainitaan vain Saksa, Puola ja Ruotsi. Ehkä tosiaan syytä uskoa valmistajaa, vaikka navy-technologykin on ymmärtääkseni melko luotettavan lähteen maineessa.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Greatest Leader
Hmm. Nyt kun sanoit niin rupesin tsekkailemaan. Olen ollut tässä lähinnä www.navy-technology.com :n varassa, ja siellä sanotaan Suomessa olevan käytössä myös Mk3:a - siellä on jopa kuva jossa ohjusvene Oulu ampuu puikon joka kuvatekstin mukaan on Mk3 - mutta kun menin Saabin sivuille, niin siellä ei mainita Suomena asiakkaana, mainitaan vain Saksa, Puola ja Ruotsi. Ehkä tosiaan syytä uskoa valmistajaa, vaikka navy-technologykin on ymmärtääkseni melko luotettavan lähteen maineessa.
Meillähän on käytössä RBS-15SF3 joka saattaa merkintänä olla hitusen hämäävä. Tuo on kuitenkin vain parannettu versio alkuperäisestä mallista eikä Mk3. Jotain yhteneväisyyksiä voi toki olla.
 

peelo

Ylipäällikkö
Hmm. Nyt kun sanoit niin rupesin tsekkailemaan. Olen ollut tässä lähinnä www.navy-technology.com :n varassa, ja siellä sanotaan Suomessa olevan käytössä myös Mk3:a - siellä on jopa kuva jossa ohjusvene Oulu ampuu puikon joka kuvatekstin mukaan on Mk3 - mutta kun menin Saabin sivuille, niin siellä ei mainita Suomea asiakkaana, mainitaan vain Saksa, Puola ja Ruotsi. Ehkä tosiaan syytä uskoa valmistajaa, vaikka navy-technologykin on ymmärtääkseni melko luotettavan lähteen maineessa.
Helsinki-luokan ohjusveneissä ei ole ollut meritorjuntaohjuksia pitkään aikaan. Samaten niissä ei ollut ilmeisesti sitä päivitettyä ammunnanhallintajärjestelmääkään. Kaikilla suomalaisilla laveteilla on ammuttu koeammuntoja, mutta Oulun kohdalla veikkaisin sen tapahtuneen paljon ennen Mk3 aikaa. Milloin Mk3 tullut tuotantoon?

Useissa kuvissa joissa on Mk3 niin laukaisukanisteri ei ole sellainen poikkileikkaukseltaan neliön muotoinen tästä voisi ehkä olla tunnistuksessa apua.
 

SJ

Supreme Leader
Helsinki-luokan ohjusveneissä ei ole ollut meritorjuntaohjuksia pitkään aikaan. Samaten niissä ei ollut ilmeisesti sitä päivitettyä ammunnanhallintajärjestelmääkään. Kaikilla suomalaisilla laveteilla on ammuttu koeammuntoja, mutta Oulun kohdalla veikkaisin sen tapahtuneen paljon ennen Mk3 aikaa. Milloin Mk3 tullut tuotantoon?

Useissa kuvissa joissa on Mk3 niin laukaisukanisteri ei ole sellainen poikkileikkaukseltaan neliön muotoinen tästä voisi ehkä olla tunnistuksessa apua.
Nykyisissä ohjusveneissä taitaa olla ohjukset kannen alla piilossa. Vai oliko Raumoissa vielä ohjukset kannella?
 

fulcrum

Respected Leader

StmSvejk

Ylipäällikkö

Rannari

Greatest Leader
Ei tuo suuri uudistus Merivoimien ryhmityksessä sitten niin kovin suuri lopulta ollutkaan. Ihan koko laivasto ei siirrykään Turkuun vaan Upinniemeen tukeutuu jatkossa mm. Hämeenmaa, Hamina-luokka ja kaksi miinalauttaa. Lähteenä tuore Rannikon puolustaja.
 

Tups

Kapteeni
http://ts.fi/uutiset/kotimaa/736300/Raumaluokan+ohjusveneet+kayttokieltoon

Rauma-luokan ohjusveneet käyttökieltoon

Merivoimat on ottanut kaikki Rauma-luokan ohjusveneet väliaikaisesti pois käytöstä alusten rungosta löytyneiden väsymismurtumien takia.

Vuoden 2015 alussa perustettu Puolustusvoimien logistiikkalaitos yrittää parhaillaan kuumeisesti selvittää, mikä murtumat on aiheuttanut.

– Alukset on otettu pois käytöstä, jotta ne eivät vahingoittuisi lisää. Kun aluksen rungossa on murtuma, niin se saattaa aiheuttaa lisää murtumia, merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Olavi Jantunen tiedottaa.

Rauma-luokan ohjusveneet on rakennettu vuosina 1990–1992 Rauman telakalla. Aluksia on kaikkiaan neljä: Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali. Alusten alkuperäinen hankintahinta oli noin 50 miljoonaa euroa kappaleelta.

Vasta äskettäin vuosina 2010–2013 Rauma-luokka kävi läpi 70 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen Salon Teijolla Western Shipyardin telakalla. Pääurakoitsija Patrian suunnittelemilla modernisointitöillä alusluokan käyttöikää pidennettiin 2020-luvulle asti.

– Englanninkielinen termi ”midlife update” kuvastaa mielestäni paremmin sitä, mistä on kyse. Puhutaan siis aluksen elinkaaren puolivälissä tehtävästä peruskorjauksesta, jonka jälkeen aluksella on yleensä vielä tuollaiset 15–20 vuotta palvelusikää jäljellä, Jantunen selventää.

Rauma-luokan ohjusveneiden asemapaikka on Turun Pansiossa Rannikkolaivastossa.
 

Rannari

Greatest Leader
Siihen loppui Rauma-luokan taru.
Hienosti on hoidettu telakointi rungon vahvistuksineen. Nyt on jonkun ammattitaito loppunut kesken.

Edit

http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2014_3.pdf

Rannikonpuolustaja 3/2014 kertoo sivulla 27 että aluksissa havaittiin peruskorjauksen yhteydessä ( luovutuksen jälkeen ) väsymismurtumia ja ne hoidettiin kuntoon telakoimalla alukset uudestaan. Käyttöönotto viivästyi em. syistä neljä kuukautta. Ei kantanut kovin pitkälle tuo lisäremontti. Tilaaja ei osannut vaatia eikä telakka tehdä?
 
Viimeksi muokattu:

Raveni

Respected Leader
Nyt onkin hyvä syy lähteä ajamaan laivue 2020 hankkimista nopeutetusti...
 

crane

Kenraali
...tai sitten korjattiin havaitut virheet ja runko hajosi sen jälkeen jostain toisaalta?
On muuten hyvin,hyvin,hyvin vaikeata korjata alumiinirakenteita silloin kun se alkaa ratkeilemaan. Säiliönki kun korjautat, repeää se kohta vierestä.
 
Top