Merivoimien kehitysnäkymät

crane kirjoitti:
On muuten hyvin,hyvin,hyvin vaikeata korjata alumiinirakenteita silloin kun se alkaa ratkeilemaan. Säiliönki kun korjautat, repeää se kohta vierestä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan. Ammattitaidon korkein aste on ymmärtää mitä yleensä kannattaa korjata. Sen jälkeen voidaan miettiä miten homma hoidetaan niin ettei se kertaudu. Rungothan saattavat yksinkertaisesti olla jo kohtuukustannuksin ylläpidettävän elinkaarensa päässä. Saisikohan noista edes Elmat ja sonarit siirrettyä Haminoille?
 
Tästähän saadaan toisaalta herkullinen spekulaatioiden kohde. Mitä jos Raumat lähtevät heti hylkyyn? Mitä saamme nopeasti tilalle?

Lindbergin prujuissa oli joskus mainittu Hamina 2-luokka. Pari korvetiksi paisutettua sutokykyistä Haminaa heti tilaukseen ja myöhemmin uusi 2-3 aluksen luokka korvaamaan miinalaivat?
 
No Upiniemestä siirtynee 2 lepovuorossa olevaa Haminaa Turkuun.
Amaraalit hoi. Soitto Kroatiaan ja Oulu ja Kotka takas.
 
Rannari kirjoitti:
Tästähän saadaan toisaalta herkullinen spekulaatioiden kohde. Mitä jos Raumat lähtevät heti hylkyyn? Mitä saamme nopeasti tilalle?

Lindbergin prujuissa oli joskus mainittu Hamina 2-luokka. Pari korvetiksi paisutettua sutokykyistä Haminaa heti tilaukseen ja myöhemmin uusi 2-3 aluksen luokka korvaamaan miinalaivat?
Klikkaa laajentaaksesi...

Varsinainen kauhuskenaario!
 
StmSvejk kirjoitti:
Merivoimien mukaan 4 / 8 taistelualuksen puuttuminen ei vaikuta suorituskykyyn, eli ei Rauma-luokkaa tarvitse mitenkään korvata. :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Rannikkotykistön poistaminen ei vaikuttanut eikä ohjusveneiden määrän puolittuminen vaikuta. Poistetaan loputkin jos kalusto ei kerran vaikuta suorituskykyyn. Ehkä Pv:n suorituskyvyn ydin onkin tätä nykyä erinomainen kyky täyttää esikuntajärjestelmän kaavakkeita?
 
Mitä jos tähän uuteen Ruotsi yhteistyöhön liittyy muutaman Visbyn sijoittaminen Turkuun? Meneekö foliopuolelle?
 
crane kirjoitti:
On muuten hyvin,hyvin,hyvin vaikeata korjata alumiinirakenteita silloin kun se alkaa ratkeilemaan. Säiliönki kun korjautat, repeää se kohta vierestä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Väsymisvauriot tarkoittavat romuttamista tai kallista korjausta... Voidaanhan se saada korjattua halvallakin mutta ikä ei ole sitten 15-20 vuotta vaan ihan jotain muuta... Käytännössä sanoisin oman ymmärtämykseni mukaan romurautaa...
 
Voihan olla niinkin, että Rauma-luokan ohjusveneet pidetään tästä lähtien "koipussissa" pahimman varalta, mutta niillä ei enää ryskitä menemään varsinkaan kovassa merenkäynnissä rauhan aikana. Väsymismurtumat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että alus välittömästi hajoaisi kappaleiksi.
 
Mitä tämä vasta valmistunut Raumojen kevytmodernisointi maksoi? Tuuli fiasko osa 2.
Ja Akilleen-Katanpää luokan ongelmat oma surullinen tarinansa.
 
70milj oli modernisoinnin hinta ollut pari vuotta sitten...
 
StmSvejk kirjoitti:
Merivoimien mukaan 4 / 8 taistelualuksen puuttuminen ei vaikuta suorituskykyyn, eli ei Rauma-luokkaa tarvitse mitenkään korvata. :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Veneet ajokiellossa koska uutisen mukaan: "Alukset on otettu pois käytöstä, jotta ne eivät vahingoittuisi lisää."

Eli kyllä niillä ilmeisesti sotia voi, ts. niillä voi siirtyä kuten ennenkin ja laukaista ohjuksia. AKT-ajot, koulutuskäyttö ja muu rauhanajan operatiivinen toiminta on loppu kunnes paatit on korjattu tai korvattu.

Korvausta on jo suunniteltu ennen tätä uutista eli kyllä ne korvata täytyy.

Onko runko väsynyt aallokosta, ajosta ja rasituksesta vai oliko peräkannen ohjus"siilot" liian painavia?
 
yrjö kirjoitti:
Veneet ajokiellossa koska uutisen mukaan: "Alukset on otettu pois käytöstä, jotta ne eivät vahingoittuisi lisää."

Eli kyllä niillä ilmeisesti sotia voi, ts. niillä voi siirtyä kuten ennenkin ja laukaista ohjuksia. AKT-ajot, koulutuskäyttö ja muu rauhanajan operatiivinen toiminta on loppu kunnes paatit on korjattu tai korvattu.

Korvausta on jo suunniteltu ennen tätä uutista eli kyllä ne korvata täytyy.

Onko runko väsynyt aallokosta, ajosta ja rasituksesta vai oliko peräkannen ohjus"siilot" liian painavia?
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki aluksella voi ajella ääritilanteessa vaikka niin kauan että alus vuotaa mutta vuoto ei ylitä pumppauskapasiteettia. Kuitenkin rasitusvaurioiden paljastuminen jo kesken remontin antaa vahvoja viitteitä siitä että jotakin olisi pitänyt miettiä. Ymmärrän toisaalta tilanteen haastavuuden - onko organisaatio niin ketterä että korjauskelvottomuus tai vähintään odotettavissa olevat kalliit lisäkorjaukset voivat johtaa tehtyjen päätösten muuttamiseen, vai onko organisaation inertian vuoksi jatkettava katkeraan loppuun asti.

Rauma-luokan korvaamisesta on puhuttu vasta kymmenen vuoden päästä. Paljonkohan koko alusluokalle tulee operatiivista käyttöikää jos poisto on vaikkapa 2025, osa ajasta on ollut remontissa ja alusluokka on tuskin ollut operatiivisessa käytössä heti käyttöönottopäivästä lähtien? Voivat olla käyttövuosiin nähden aika kalliita kippoja.
 
Muovaillaanpa tästä alus joka olisi Sipilän hallituksen elvytysrahoilla tilattu:

Monitoimialukset "Keminmaa" ja "Puolanka"

n. 1500 tonnia
Wärtsilä-meridieselit
Rauma-luokasta otettu aseistus + sensorit

Tehtävänä koko maan puolustuksen tukeminen. Yksi aluksista sijoitetaan Oulujärvelle, toinen Saimaan vesistöalueelle.
 
Jotakin on varmasti mietitty. Tollasessa casessa on mukana laivaston materiaalijamppojen lisäksi mukana myös telakan asiantuntijoita. Telakalta varmaan on myös suositeltu toimenpiteitä kun noita on kunnostettu. Veneet rakennettiin Raumalla mutta peruskorjattiin Teijon telakalla. Millähän tasolla mahtaa Teijon telakan alumiiniosaaminen olla, mielestäni siellä on telakoitu hinaajia ja vastaavia sekä laivaston muita pienaluksia. Osaamista varmasti on ja osaajamiehetkin siirtyy helposti, mutta millaisella kustannuspaineella tota on tehty? Patria siinä hääri välikätenä, kyllä nekin on vetäneet oman siivunsa. Oliko tää Patrian eka "sininen" eli merellinen laiva-projekti?

Patria-lehti kertoo:

Modernisoinnin taidonnäyte

Tässä valossa voi miettiä oliko it-ohjusten jättäminen pois sittenkin järkevä ratkaisu? Eli arveltiin rungot happamiksi, mutta sentään oletettiin niiden kestävän kuitenkin vuosia kauemmin kuin kestivätkään mutta samalla pelättiin tätä? Muutakaan ei voinut, kuitenkin oli järkevää korjata ja toivoa että käyttöikää olisi. Alumiini on vaikea materiaali.
 
Tups kirjoitti:
Voihan olla niinkin, että Rauma-luokan ohjusveneet pidetään tästä lähtien "koipussissa" pahimman varalta, mutta niillä ei enää ryskitä menemään varsinkaan kovassa merenkäynnissä rauhan aikana. Väsymismurtumat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että alus välittömästi hajoaisi kappaleiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Merivoimilla on kuusi sukellusveneetorjuntaan varustettua alusta joista neljä menisi jäähylle. Jäljelle jäisi ne kaksi joiden sonareita ei ollutkaan varaa päivittää. Ei vaikutusta suorituskykyyn?
 
yrjö kirjoitti:
Jotakin on varmasti mietitty. Tollasessa casessa on mukana laivaston materiaalijamppojen lisäksi mukana myös telakan asiantuntijoita. Telakalta varmaan on myös suositeltu toimenpiteitä kun noita on kunnostettu. Veneet rakennettiin Raumalla mutta peruskorjattiin Teijon telakalla. Millähän tasolla mahtaa Teijon telakan alumiiniosaaminen olla, mielestäni siellä on telakoitu hinaajia ja vastaavia sekä laivaston muita pienaluksia. Osaamista varmasti on ja osaajamiehetkin siirtyy helposti, mutta millaisella kustannuspaineella tota on tehty? Patria siinä hääri välikätenä, kyllä nekin on vetäneet oman siivunsa. Oliko tää Patrian eka "sininen" eli merellinen laiva-projekti?

Patria-lehti kertoo:

Modernisoinnin taidonnäyte

Tässä valossa voi miettiä oliko it-ohjusten jättäminen pois sittenkin järkevä ratkaisu? Eli arveltiin rungot happamiksi, mutta sentään oletettiin niiden kestävän kuitenkin vuosia kauemmin kuin kestivätkään mutta samalla pelättiin tätä? Muutakaan ei voinut, kuitenkin oli järkevää korjata ja toivoa että käyttöikää olisi. Alumiini on vaikea materiaali.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuollaiset toivotaan toivotaan-peruskorjaukset eivät ole sitä kovaa ydintä johon ainakaan itse toivoisin veroroposiani käytettävän. Aika epätoivoista vääntää tätä taitavasti hallituksi tapahtumaksi.
 
StmSvejk kirjoitti:
Toki aluksella voi ajella ääritilanteessa vaikka niin kauan että alus vuotaa mutta vuoto ei ylitä pumppauskapasiteettia. Kuitenkin rasitusvaurioiden paljastuminen jo kesken remontin antaa vahvoja viitteitä siitä että jotakin olisi pitänyt miettiä. Ymmärrän toisaalta tilanteen haastavuuden - onko organisaatio niin ketterä että korjauskelvottomuus tai vähintään odotettavissa olevat kalliit lisäkorjaukset voivat johtaa tehtyjen päätösten muuttamiseen, vai onko organisaation inertian vuoksi jatkettava katkeraan loppuun asti.

Rauma-luokan korvaamisesta on puhuttu vasta kymmenen vuoden päästä. Paljonkohan koko alusluokalle tulee operatiivista käyttöikää jos poisto on vaikkapa 2025, osa ajasta on ollut remontissa ja alusluokka on tuskin ollut operatiivisessa käytössä heti käyttöönottopäivästä lähtien? Voivat olla käyttövuosiin nähden aika kalliita kippoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisi ollut aika kova päätös lähteä poistamaan aluksia siinä vaiheessa kun peruskorjaus oli muilta osin jo valmiiksi tehty. Rannikonpuolustajan artikkelin mukaanhan vauriot havaittiin vasta luovustusvaiheessa koska urakka-asiakirjat olivat puutteelliset eikä rakenteiden asianmukaisia tarkastuksia oltu edes vaadittu. Joku voisi ajatella että aihio kannattaisi ehkä tutkia jo ennen miljoonaremonttia.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top