Raumat lähtee poistoon. Haminoille suunnitellaan päivitystä eli tuskin vielä. 4-6 alusta kuulostaa suurelta määrältä. Itse heitän arvauksen 3 ja neljänteen optio.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Merivoimien tehtävä on kotimaan puolustaminen ei mikään muu. Meillä ei ole resursseja kansainvälisiin tehtäviin ja merivoimien aluksessa nämä ominaisuudet joita maailman merillä tarvitaan heikentävät toimintamahdollisuuksia omilla vesillä.
Tieteellinen tutkimukseen voidaan jyvittää resursseja suurvalta laivastossa (USA, Venäjä jne). Meillä alusmäärät putoavat kuin lehmänhäntä. Viime kierroksella 11-15 alusta korvattiin 4 Hamina-luokan aluksella. Nyt tulee tapahtumaan vielä suurempi suhteellinen pudotus ja sä haluaisit siitäkin vielä vähentää "tieteelliseen tutkimukseen". Aranda ja muut tutkimusalukset ovat tieteelliseen tutkimukseen ei Merivoimien alukset.
Louhessa ja Hallissa (onko Hylje jo poistettu?) on ihan luonnollista että niillä toimitaan yhdessä SYKEn kanssa. Näitä aluksia ei olisi jos ei olisi yhteistoimintaa.
Tykimies
Kapteeni
No, ainakin lukemissani artikkeleissa tuo kansainvälisiin tehtäviin osalistuminen on mainittu erityisehtona Monitoimialus 2020:tä suunnitellessa. Mielestäni on myös tärkeää hyödyntää ja testata laivaa oikeissa tilanteissa, vaikka vastustaja olisikin sitten se merirosvo. Laivat ovat niitä harvoja hankintoja, joita voidaan käyttää tositoimissa niin silloin niitä mielestäni pitää myös hyödyntää sellaiseen käyttöön. Itse en ainakaan halua pelkästään Suomen aluevesille seilaamaan monen miljardin paatteja, jotka eivät Itämereltä poistu. Miinojen tiputtamiseen riittää halvempi lauttakin.
Mistä kuvittelet alusmäärien putoamisen johtuvan? Rahasta. Jos Rauma -luokan käyttökielto ei merkittävästi tällä hetkellä vaikuta merivoimien toimintaan, ei silloin vaikuta yks laivakaan, joka seilaa maailman merillä. Joku alus siellä kuitekin matkaa koulutustarkoitukessa.
Jos mahdollista, niin sijoittaisin Monitoimialukseen vielä jäänmurto- ja öljynkeräysominaisuudetkin.
yrjö
Ylipäällikkö
Tehdään nyt yksi asia selväksi. Olet väärässä, ikävä kyllä. Vieläpä todistettavasti. Nyt todistan sen:
"Laki Puolustusvoimista (11. toukokuuta 2007/551) säätää puolustusvoimien tehtävät ja niistä merivoimat osallistuu kolmeen kokonaisuuteen: sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä osallistuu kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan."
Niinpä kv-tehtäviin osallistuminen on lain edellyttämä tehtävä ja kuuluu siten lain mukaan Merivoimien tehtäviin.
Kysyttävää?
Monen miljardin? Ilmeisesti on ohimennen puolustusministeri maininnut uusiin aluksiin käytettävän mahdollisesti jopa 1 mrd € luokkaa. Tätä ei PVn budjetilla toteuteta varsinkaan kun myös hävittäjien korvaaminen tapahtuu samalla vuosikymmenellä. Miljardikin on aivan liikaa. Siinä romutetaan merivoimien ohella, suomen talous ja erityisesti maavoimien toimintaedellytykset. Tarvitaan järkeviä kustannustehokkaita ratkaisuja perustehtäviin (SUTO, saatto). Suuruudenhulluuteen ei pidä lähteä.
Testata laivaa oikeissa tilanteissa? Mikä ihmeen oikea tilanne. Jos aluksien päätehtävä on kotimaan puolustuksessa (SA) niin miten merirosvojahti jossain Adeninlahdella testaisi laivojen todellista suorituskykyä.
Katanpää toimii hyvänä esimerkkinä. Ennen ei ollut minkäänlaista MIINANETSINTÄ kykyä ja melko hyvä RAIVAUS kyky. Tällä hetkellä on hyvä miinanetsintäkyky ja kohta ei minkäänlaista raivauskykyä. Tarvitaan järkeviä ratkaisuja joilla saavutetaan jotain uutta ja ylläpidetään aikaisemmin saavutettuja suorituskykyjä.
Mitään koululaivoja ei myöskään tule hankkia vaan TAISTELUALUKSIA.
Rauma-luokan käyttökielto ei vaikuta Merivoimien rauhanajan toimintaa kiitos Hämeenmaa-luokan. Jos Raumat ei ole rivissä (kuinka laaja käyttökielto?) niin molempien Hämeenmaa-luokan aluksien tulee olla AKT/AKV valmiudessa tai ainakin toisen. Haminasta ei ole kaikkien aluevesien valvontatehtävien suorittajaksi.
Luuletko etten tiennyt tota? Oletko itse täysin samaa mieltä siitä että tämä tehostaa kotimaan puolustusta ja erityisesti Merivoimien osalta. Määritelläänkö jossain millä noihin yksiköillä kansainvälisiin tehtäviin tulee osallistua?
Ei ole mahdollista.
Rajallinen itsenäinen operointikyky helpoissa jääoloissa voidaan toki toteuttaa, mutta ei silloin kyse ole "jäänmurrosta" sanan varsinaisessa merkityksessä. Öljyntorjuntakyky taas vaatii ylimääräistä tankkitilavuutta, jota taistelualuksesta ei löydy.
yrjö
Ylipäällikkö
Merivoimat on aina tarvinnut ja hankkinut koululaivoja. Esim. Suomen Joutsen, Matti Kurki, Pohjanmaa, H-luokka (eli Heikki-luokka) ja viimeisimpänä Fabian Wrede-luokka. Vahinko on jo päässyt käymään. Ja useasti.
yrjö
Ylipäällikkö
En luule ollenkaan. Olen samaa mieltä (siksi kirjoitin, että olet ikävä kyllä väärässä), että Merivoimien ei tule, ainakaan oman maanpuolustuksen kustannuksella, puuhastella mitään kv-hommia.
Mun pointti silti pätee: Merivoimien tehtävä ei ole mielipidekysymys.
Olet ilmeisesti myös sitä mieltä että vahingon tulee tapahtua vielä ainakin yhden kerran. H-luokka ja Fabian Wrede on kyllä tehnyt ihan järkyttävän loven PVn määrärahoihin, voisko jopa verrata 90-luvun Hornet kauppaan.
Tykimies
Kapteeni
Tuosta voimmekin olla samaa mieltä.
Kaikki nämä miljarihankinnat ensi vuosikymmenellä voivat romuttaa Suomen talouden, kyseessä onkin vaikeat päätökset siitä mitä tarvitaan ja mistä karsitaan. Se ei liene yllätys, että hyväksi todetulla linjalla eli ostetaan käytettyä ja kunnostetaan tullaan jatkamaan.
Suuruudenhulluutta on se, että hankittaisiin se 4-6 laivaa, jotka eivät tee mitään muuta kuin seilaa aluevesillä ja kouluta varusmiehiä. Rahat pitää käyttää siten, että ne niistä on muutakin hyötyä rauhan aikana. Esimerkiksi juuri kalustoa mahdollisten alueloukkaajien vedenalaiseen tarkkailuun, kriisinhallinta, virka-apu ja tarvittaessa mahdollisuus avustaa jollakin tavalla vaikka ympäristöonnettomuuden tapahtuessa.
No lähemmäksi oikeaa tilannetta ei taida päästä ellei sota syty. Se mitä tuolla Afrikan laitamilla voidaan testata on oma toiminta ilman jatkuvaa ulkopuolista huoltoa, vihollisen pysäyttäminen, tuhoaminen, vihollisen laivan upottaminen ja kenties jopa vihollisen hyökkäykseltä suojautuminen. Lisäksi tuolla alueella turvataan kauppalaivojen reittejä, joka on Suomessa merivoimien tehtävä. Erona Afrikan aluevesillä toimiminen on se, että siellä vihollinen on oikeasti uhka kauppareiteille, täällä meilläpäin ei niinkään.
Jollakin aluksella ne varusmiehetkin koulutetaan ja aika pitkään se on tainnut olla laivaston lippulaiva. Taisteluahan siellä toki harjoitellaan, mutta laivan pitää kyetä operoimaan myös Itämeren ulkopuolella, jotta sillä voidaan suorittaa koulutuksia kaukana kotoa.
Tykimies
Kapteeni
Sitten voidaan miettiä sellaista vaihtoehtoa, että jos tulevalla aluksella olisi tuo helikopterikansi vaikkapa laivan peräosassa, voisiko sinne kenties sijoittaa lisävarusteena käytettäviä tankkeja?
Tykimies
Kapteeni
Riippuu tilavuudesta.
yrjö
Ylipäällikkö
Katoppa huvikseen vaikka tuotetankkerien kuljettamia määriä. Tyypillisesti esim. 2000t-50000t. Mitkä siis on pieniä verrattuna raakaöljyä kuljettaviin säiliöaluksiin.
Paljonko hekokannelle menevään säiliöön mahtuu? Kontillisen verran, ehkä kahden? Sit jaat ja saat konttien määrän suuruusluokan. Pienten säiliöalusten koko lastin määrä liikkuu n. sadan ja jokusen tuhannen välillä. Tietysti kaikki lasti ei aina valu mereen, vastaavasti puhistaessa mulana tulee vettäkin.
Paljonko hekokannelle menevään säiliöön mahtuu? Kontillisen verran, ehkä kahden? Sit jaat ja saat konttien määrän suuruusluokan. Pienten säiliöalusten koko lastin määrä liikkuu n. sadan ja jokusen tuhannen välillä. Tietysti kaikki lasti ei aina valu mereen, vastaavasti puhistaessa mulana tulee vettäkin.