Löytyisikö tällä rivillä helposti yhteinen intressi Ruotsin kanssa. Ostetaan koulutuspurjehdukset palveluna naapurilta.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Löytyisikö tällä rivillä helposti yhteinen intressi Ruotsin kanssa. Ostetaan koulutuspurjehdukset palveluna naapurilta.
BarrelNut
Kenraali
Fyysiseltä kooltaan pikkuisen liian iso nykyisiin tarpeisiin nähden on tulevaisuuden päivitysten kannalta parempi kuin naftisti sopiva.
Samoin riittävän iso heko-hangaari kannattaa tehdä heti eikä vasta 15 vuoden päästä. Tykkiä ja ehkä erillisiä torpedonheittimiä lukuunottamatta kaikki (ohjus)aseet Mk 41 VLS kennostoon, jotta voidaan tulevaisuudessa joustavasti ja ilman muutoksia käyttää sopivaa mixiä MTO/IT/SUTO-ohjuksia joita sen aluksen valmiina pakettina sopivalta toimijalta hankittu (LockMart, Atlas-Elektronik, Saab jne.) taistelunjohtojärjestelmä osaa kuitenkin laukaista sopiviin maaleihin.
Mieluummin vaikka kaksi kunnollista paattia kuin kolme puolivillaista. IT tasoa vähintään ESSM, kopteri kuuntelulaitteineen ja SUTO-torpedoineen mukaan heti alusta lähtien.
Joku tuon AFCON-korvetin tyyppinen alus:
Samoin riittävän iso heko-hangaari kannattaa tehdä heti eikä vasta 15 vuoden päästä. Tykkiä ja ehkä erillisiä torpedonheittimiä lukuunottamatta kaikki (ohjus)aseet Mk 41 VLS kennostoon, jotta voidaan tulevaisuudessa joustavasti ja ilman muutoksia käyttää sopivaa mixiä MTO/IT/SUTO-ohjuksia joita sen aluksen valmiina pakettina sopivalta toimijalta hankittu (LockMart, Atlas-Elektronik, Saab jne.) taistelunjohtojärjestelmä osaa kuitenkin laukaista sopiviin maaleihin.
Mieluummin vaikka kaksi kunnollista paattia kuin kolme puolivillaista. IT tasoa vähintään ESSM, kopteri kuuntelulaitteineen ja SUTO-torpedoineen mukaan heti alusta lähtien.
Joku tuon AFCON-korvetin tyyppinen alus:
Saisiko keräyssäiliöt erillisiin proomuihin? Itse en kyllä lähtisi ymppäämään taistelualuksiin mitään öljyntorjuntakalustoa. Puomia voi varmaan laskea miinakanneltakin mutta siinä se.
Montako lisätankkia ajattelit hekokannelle laittaa? 20 jalan säiliökontti vetää 20-26 kuutiota nestettä ja painaa kuormattuna rapiat 30 tonnia eli kolme kertaa niin paljon kuin NH-90:n suurin lentoonlähtöpaino. Lisäksi aluksen keulaan pitäisi sijoittaa painolastia, jotta se uisi tasakölillä ja esimerkiksi kiinteiden öljynkeräyslaitteiden käyttäminen onnistuisi vaivatta.
Vertailun vuoksi Louhella on 1200 kuution vetoiset keräystankit.
Tykimies
Kapteeni
Tuossa olisi sitten toinen vaihtoehto. Joka tapauksessa jotain on parempi kuin ei mitään, lisävarusteena siis. Vaikka sitten jotain kelluvia rajauspuomeja tai vastaavia.
Toki, mutta miksei saman tien laitettaisi niitä keräyslaitteitakin niihin proomuihin?
edit: Mietippä, kuinka paljon taistelualuksessa on ylimääräistä tilaa. Sen perusteella, mitä isoilta pojilta olen kuullut, kaikki vapaa tila on täynnä jos jonkinlaista värkkiä ja härveliä. Alappa tuossa tilanteessa varaamaan kyljiltä kymmenien kuutioiden keräyskammioita (sisäänrakennetut keräyslaitteet) tai kannelta varastoa skimmerille ja muille tarvittaville laitteille. Riittävän iso nosturikin tarvitaan.
Toki esimerkiksi Lamor valmistaa varsin asiallisia kontteihin perustuvia ratkaisuja, mutta samalla kiukulla nämä kontit voi sijoittaa minkä tahansa öljyntorjuntaan paremmin soveltuvan aluksen (väyläalukset, yhteysalukset, lossit, pienet säiliöalukset...) kannelle. Sotalaivassa tällainen valmius olisi aina kompromissi muiden ominaisuuksien kustannuksella.
Lisäksi jos suunnitellaan suhteellisen perinteistä sota-alusta, jossa on isot akselivetoiset potkurit ja peräsimet, saattavat öljynkeräilyajon edellyttämä hitaan nopeuden ohjailukyky ja paikallaanpito tuottaa vaikeuksia. Tuohon tarvittaisiin käytännössä ruori- ja keulapotkurit (mahdollisesti drop-down) sähköisellä voimansiirrolla.
Fyysiseltä kooltaan pikkuisen liian iso nykyisiin tarpeisiin nähden on tulevaisuuden päivitysten kannalta parempi kuin naftisti sopiva.
Samoin riittävän iso heko-hangaari kannattaa tehdä heti eikä vasta 15 vuoden päästä. Tykkiä ja ehkä erillisiä torpedonheittimiä lukuunottamatta kaikki (ohjus)aseet Mk 41 VLS kennostoon, jotta voidaan tulevaisuudessa joustavasti ja ilman muutoksia käyttää sopivaa mixiä MTO/IT/SUTO-ohjuksia joita sen aluksen valmiina pakettina sopivalta toimijalta hankittu (LockMart, Atlas-Elektronik, Saab jne.) taistelunjohtojärjestelmä osaa kuitenkin laukaista sopiviin maaleihin.
Mieluummin vaikka kaksi kunnollista paattia kuin kolme puolivillaista. IT tasoa vähintään ESSM, kopteri kuuntelulaitteineen ja SUTO-torpedoineen mukaan heti alusta lähtien.
Joku tuon AFCON-korvetin tyyppinen alus:
Tuosta miinakannellinen jäissä kulkeva versio niin homma olisi mallillaan. VLS on siitä hyvä että päältä ei näe onko siellä oikeasti ohjuksia matkassa. Oikeastaan sekin riittäisi että hitsataan kanteen luukkujen malliset ulokkeet.
Tykimies
Kapteeni
Tulee tuosta mieleen Visby -luokka, vaikka ei sellainen olekaan. Me kaikki varmaan tiedämme, että sellainen alus ei tule kyseeseen kokonsa tai kustannustensa puolesta.
Tst-alukset voisivat jeesailla operaatiossa kärräämällä keräysalusten merestä ottamaa öljyä. Tuon isompaa roolia en niille laskisi. Ihan kaikkea ei voi järkevästi yhdistää samaan pakettiin. Keräämiseen pitää sitten löytyä muuta kalustoa.
Kärräämällä? Siis viittaatko omien kymmenien kuutioiden tankkien käyttöön vai noiden kerätyllä öljyllä lastattujen proomujen hinaamiseen? Eikö tuohon viimeksi mainittuun voisi käyttää hinaajia, joita on saatavilla lähes joka satamassa? Sota-aluksen propulsiolaitteiston hinausominaisuudet lienevät muutenkin aika kehnot.
Ainut, johon taistelualus mielestäni sopisi, on öljyntorjuntaoperaation johtoalus. Toisaalta tähänkin meillä on jo olemassa varsin pätevä ratkaisu, joka tosin on maalattu harmaan sijaan sinivalkoiseksi.
Jos nyt palataan aiheeseen, niin saako esim. RBS-15:sta VLS-versiota vai vaihtuisiko samalla ohjustyyppi? Vaihdettaisiinko samalla myös Haminan ohjukset, vai pidetäänkö rinnakkaisia järjestelmiä kuten viime vuosituhannella?
Ainut, johon taistelualus mielestäni sopisi, on öljyntorjuntaoperaation johtoalus. Toisaalta tähänkin meillä on jo olemassa varsin pätevä ratkaisu, joka tosin on maalattu harmaan sijaan sinivalkoiseksi.
Jos nyt palataan aiheeseen, niin saako esim. RBS-15:sta VLS-versiota vai vaihtuisiko samalla ohjustyyppi? Vaihdettaisiinko samalla myös Haminan ohjukset, vai pidetäänkö rinnakkaisia järjestelmiä kuten viime vuosituhannella?
RBS-15 ei saa VLS-versiota. Uuden aluksen myötä tulee myös uudet ohjukset kun MTO85M korvautuu. Ei taida olla hirveästi VLS MTO-versioita.
Merivoimilta on tullut vastakkaisia julkilausumia. On puhuttu Visbyn puolesta mutta epäilty liian kalliiksi. Sitten taas sanottu, että aivan liian pieni tarpeisiin nähden. Näitä siis olen lukenut eri lehtijutuista.
Tykimies
Kapteeni
MTA 2020 = Monitoimialus, koulutusalus, kriisinhallinta-alus, öljyntorjunta-alus ja Ruotsinlaiva
Tykimies
Kapteeni
Helsingin Sanomat viime vuodelta:
Suomi harkitsee Ruotsin kanssa yhteistyötä uusien sotalaivojen rakentamisessa, kertoo merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen.
"Kyllä. Ruotsillahan on vähän samantyyppinen hanke tulossa samassa aikaikkunassa. Kyllä tässä tietoja vaihdetaan mahdollisesta yhteistyöstä", Takanen sanoo.
Yhteistyö liittyy Suomessa Monitoimialus 2020 -hankkeeseen, jossa Merivoimat suunnittelee uutta taistelualusluokkaa. Se korvaisi jopa seitsemän nykyisin käytössä olevaa sotalaivaa.
Takasen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan harkinnut ruotsalaisten uudehkojen Visby-luokan korvettien ostamista.
"Ei olla. Ne ovat liian kalliita."
Suomen seuraavat sotalaivat tulevat olemaan nykyisiä isompia, koska Merivoimat ei kykene nykyisellä kalustollaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin avomerellä.
Kun siis otetaan huomioon, että kehitys- ja valmistuskustannuksineen Visby maksaa ainakin 200 miljoonaa dollaria kappaleelta ja niitä laivoja pitäisi kuitenkin korvata seitsemän, niin tuollaisiin summiin ei ole rahaa. En tarkoita, että pitäisi ostaa seitsemän alusta tilalle, mutta 4 alusta maksaisi vastaavilla summilla jo 800 miljoonaa dollaria. Ei ole tuollaisia summia rahaa käytettävänä. Jos siis halutaan se 3-4 laivaakin hankkia, kappalehinta ei voi tuollaisiin summiin nousta. Oli siis Visby pieni tai suuri, enemmän tai vähemmän soveltuva, hinta on se joka ratkaisee.
Suomi harkitsee Ruotsin kanssa yhteistyötä uusien sotalaivojen rakentamisessa, kertoo merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen.
"Kyllä. Ruotsillahan on vähän samantyyppinen hanke tulossa samassa aikaikkunassa. Kyllä tässä tietoja vaihdetaan mahdollisesta yhteistyöstä", Takanen sanoo.
Yhteistyö liittyy Suomessa Monitoimialus 2020 -hankkeeseen, jossa Merivoimat suunnittelee uutta taistelualusluokkaa. Se korvaisi jopa seitsemän nykyisin käytössä olevaa sotalaivaa.
Takasen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan harkinnut ruotsalaisten uudehkojen Visby-luokan korvettien ostamista.
"Ei olla. Ne ovat liian kalliita."
Suomen seuraavat sotalaivat tulevat olemaan nykyisiä isompia, koska Merivoimat ei kykene nykyisellä kalustollaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin avomerellä.
Kun siis otetaan huomioon, että kehitys- ja valmistuskustannuksineen Visby maksaa ainakin 200 miljoonaa dollaria kappaleelta ja niitä laivoja pitäisi kuitenkin korvata seitsemän, niin tuollaisiin summiin ei ole rahaa. En tarkoita, että pitäisi ostaa seitsemän alusta tilalle, mutta 4 alusta maksaisi vastaavilla summilla jo 800 miljoonaa dollaria. Ei ole tuollaisia summia rahaa käytettävänä. Jos siis halutaan se 3-4 laivaakin hankkia, kappalehinta ei voi tuollaisiin summiin nousta. Oli siis Visby pieni tai suuri, enemmän tai vähemmän soveltuva, hinta on se joka ratkaisee.
Jos alus on olemassa ja pystyy ilman erillisiä varusteita tai erityisiä päätehtävään haitallisesti vaikuttavia rakenteellisia muutoksia osallistumaan öljyntorjuntaan niin totta kai niin myös tehdään. Se ei ole yhtään vähemmän taistelualus vaikka kävisi auttamassa puomituksessa. Olisi typerää pilata tst-alus öljyntorjuntalaitteilla mutta vielä typerämpää jättää auttamatta öljyntorjunnassa koska aluksen ohjesäännön mukainen tehtävämääritelmä ei mainitse sen olevan öljyntorjunta-alus. On täysin selvää että merellä jokainen auttaa kykyjensä mukaan. Siinä ei byrokraattien antamat tyypitykset paljoa paina.