Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
6 korvettia olisi aika osuva määrä. Paino n. 1200 t tietämillä... Täyteläisellä varustuksella...

Jonka lisäksi 120 hävittäjää, kuten joku aiemmin halusi?

Realistisia kun ollaan, niin varmasti tajutaan että tuollainen ei tule tapahtumaan, kun on paljon muutakin hankittavaa ja merivoimat näissä hankinnoissa jää yleensä jämäsijoille.
 
Sitten olisi kyllä hyvä saada tosi moderneja SUTO/Kuuntelija-aluksia, 3 riittäisi ensihätään.

3+6 uutta alusta on kyllä jo päiväunta.... Ajattelin lähinnä sitä, että noilla korveteilla on se kuuntelu-, etsintä- ja torjuntakyky, kaikki tarvittava. Apualuksina merivartioston vartiolaivat kykyjensä mukaan. En tosin tunne niiden varustusta ja kykyä ottaa esim. ottaa aseistusta riittävän hyvin...
 
3+6 uutta alusta on kyllä jo päiväunta.... Ajattelin lähinnä sitä, että noilla korveteilla on se kuuntelu-, etsintä- ja torjuntakyky, kaikki tarvittava. Apualuksina merivartioston vartiolaivat kykyjensä mukaan. En tosin tunne niiden varustusta ja kykyä ottaa esim. ottaa aseistusta riittävän hyvin...

Eikö Katanpää -aluksilla ole jonkinlainen kuuntelu- ja etsintäkyky kaikenlaiseen merenalaiseen toimintaan?
 
3+6 uutta alusta on kyllä jo päiväunta.... Ajattelin lähinnä sitä, että noilla korveteilla on se kuuntelu-, etsintä- ja torjuntakyky, kaikki tarvittava. Apualuksina merivartioston vartiolaivat kykyjensä mukaan. En tosin tunne niiden varustusta ja kykyä ottaa esim. ottaa aseistusta riittävän hyvin...

Meinaatko nyt pelkkää SUTOa. Muuten meriliikenteen suojaukseen myös Hamina tuo merkittävää lisäarvoa ilmasuojan osalta ja vapauttaa muut alukset enemmän SUTO-tehtäviin.
 
En tunne täysin Katanpää-lk:n sensorivarustusta, mutta ensisijaisestihan ne ovat miinanetsintä-aluksia, joten ainakin painotus on siinä... Sukellusveneiden etsintä- ja paikantamiskyky ei liene niillä kovin kummoinen... Mutta, kuten sanoin, en tiedä...
 
Meinaatko nyt pelkkää SUTOa. Muuten meriliikenteen suojaukseen myös Hamina tuo merkittävää lisäarvoa ilmasuojan osalta ja vapauttaa muut alukset enemmän SUTO-tehtäviin.

No, ajattelin noiden korvettien päätehtäväksi sen suton (mikä tämän hetken laivastollamme on huonoimmassa jamassa). Ei kuitenkaan liene mahdotonta ympätä mukaan myös riittävä it. Toki Haminat voivat toimia korvettien apualuksina it:n osalta, ja myös pinta-alusten torjunnassa.
 
Eikö Katanpää -aluksilla ole jonkinlainen kuuntelu- ja etsintäkyky kaikenlaiseen merenalaiseen toimintaan?

Ilmeisesti kysymyksei liittyy käytyyn keskusteluun eli EI. Katanpää-luokka on miinantorjunta-alus. Sen tehtävät ovat miinojen etsinnässä ja tuhoamisessa sekä merenpohjan kartoituksessa. Ei sovellu vedenalaiseen valvontaan eikä varsinkaan sukellusveneiden paikantamiseen tai torjuntaan.

Aluksilla toki on käyttöä merireittien turvallisena pitämisessä mutta se on täysin eri asia. Rauhanajan aluevesiloukkauksien (SUVE) selvittelyyn jälkikäteen niillä voi olla käyttöä.
 
Kannattaisi sisällyttää kuuntelu erillisiin aluksiin ja korvetit tekevät pääsääntöisesti sen suojaustyön..
Spesiaalit hommat voi hoitaa pienempi alus, vaikka sen kuuntelun, ettei sekoita liian monimutkaisia tehtäviä yhteen purkkiin.
 
Ilmeisesti kysymyksei liittyy käytyyn keskusteluun eli EI. Katanpää-luokka on miinantorjunta-alus. Sen tehtävät ovat miinojen etsinnässä ja tuhoamisessa sekä merenpohjan kartoituksessa. Ei sovellu vedenalaiseen valvontaan eikä varsinkaan sukellusveneiden paikantamiseen tai torjuntaan.

Aluksilla toki on käyttöä merireittien turvallisena pitämisessä mutta se on täysin eri asia. Rauhanajan aluevesiloukkauksien (SUVE) selvittelyyn jälkikäteen niillä voi olla käyttöä.

Pääsääntöisesti näin. Poikkeus vahvistaa tässäkin tapauksessa säännön ja vaikkapa saariston suojissa pohjassa lymyävän pienoissukellusveneen paikanatamiseen on paras valmius juuri miinantorjunta-aluksella. Varsinainen suto on kuitenkin jotain ihan muuta joten ei tästä kannata sen enempää innostua.
 
Kannattaisi sisällyttää kuuntelu erillisiin aluksiin ja korvetit tekevät pääsääntöisesti sen suojaustyön..
Spesiaalit hommat voi hoitaa pienempi alus, vaikka sen kuuntelun, ettei sekoita liian monimutkaisia tehtäviä yhteen purkkiin.

En ihan heti hiffaa, mitä hyötyä erilliset kuuntelu-/etsintä-alukset toisivat.... Turhaa viestiliikennettä... ja kaksinkertaisia asetuksia ? Kyllä siihen sutokorvettiin mahtuu ne tarvittavat sensorit, mitä tarvitaan sen suto-aseistuksen lisäksi. Valvontaan toki voidaan käyttää muitakin aluksia, mutta kyllä mun mielestä sen korvetin pitää pystyä määrittämään ja lukitsemaan ne maalit. Menee turhan monimutkaiseksi, jos jokaisella toiminnolla on oma paattinsa.... Heko olisi sitten se paras yhteistyökumppani sille korvetille, mutta mutta, se raha...
 
Määristä kun puhutaan niin mitä mieltä olette riittääkö kaksi? Onko neljä ok vai tarvitaanko enemmän? Jos ajatellaan tehtävän saattueen suojaaminen ja tavoitteena olisi tehdä sitä vastaan suunnattu isku kannattomaksi. Aiheuttaako esim. Kolme korvettia sellaisen uhan että se olemassa olollaan kykenee ehkäisemään iskun saattuetta vastaan? Maavoimissa lähdetään siitä liikkeelle että voima on sellainen että sitä ei lähdetä edes haastamaan... Ilmavoimat pyrkii myös alueelliseen ja ajalliseen ylivoimaan, ainakin vielä... Onko merivoimien mahdollista oikeasti tehdä sama vai jääkö se parhaimmassakin tapauksessa kerralla korkattavaksi paperitiikeriksi. Meidän resurssit kun on mitkä on ja olemassa olon taistelu kuitenkin käydään maalla.
 
@TBman varmaan tarkoitti että IT-hoidetaan näillä suojausaluksilla (lähellä suojattavia) ja sitten olisi erillisiä aluksia (ilmeisesti myös pienempiä?) SUTOon.

SUTOn osalta alukset ei voi olla pieniempiä (mitä tää sitten tarkoittaa 200tn vai 1000tn?). Esimerkkinä vaadittavia aluksen kokoluokkia eri VDS-sonareille.

Kongsberg ST2400 (Raumassa) jotain luokkaa 150+ tn (ei tarkkaa tietoa)
Thales CAPTAS 1 - 300+ tn
Thales CAPTAS 2 - 1500+ tn
Thales CAPTAS 4 - 3000+ tn
Toki on muitakin mutta pääpiirteittäin näin

Jos halutaan nykyistä parempaa vedenalaisenvalvonan kykyä niin aluksen optimikoko on jossain Hämeenmaan paikkeilla.
 
En ihan heti hiffaa, mitä hyötyä erilliset kuuntelu-/etsintä-alukset toisivat.... Turhaa viestiliikennettä... ja kaksinkertaisia asetuksia ? Kyllä siihen sutokorvettiin mahtuu ne tarvittavat sensorit, mitä tarvitaan sen suto-aseistuksen lisäksi. Valvontaan toki voidaan käyttää muitakin aluksia, mutta kyllä mun mielestä sen korvetin pitää pystyä määrittämään ja lukitsemaan ne maalit. Menee turhan monimutkaiseksi, jos jokaisella toiminnolla on oma paattinsa.... Heko olisi sitten se paras yhteistyökumppani sille korvetille, mutta mutta, se raha...
Niiin, kyllähän se tietenkin korvetin itsensä täytyy saada maalit kiinni... Mutta olisi hyvä olla sellainen pikkupurtilo kuuntelussa edellä hiipimässä... Mut mä nyt ajattelen vaan monimutkaisesti...
 
Kolmella korvetilla saadaan jo pieni reservi aikaiseksi, jos ajatellaan, että kaksi on kerrallaan saattotehtävässä. Neljällä saadaan jo aikaiseksi ylimääräinen uhka saattotehtäviin ja mahdollisesti huollossa olevien lisäksi, eli tällöin yksi voisi ehkäpä partioida oletetulla vaara-alueella "vapaasti". Määrä riippuu tietty myös siitä, miten muilta aluksilta ( lähinnä Haminat ja vartiolaivat ) saadaan tukea saattuehommiin...
 
@TBman varmaan tarkoitti että IT-hoidetaan näillä suojausaluksilla (lähellä suojattavia) ja sitten olisi erillisiä aluksia (ilmeisesti myös pienempiä?) SUTOon.

SUTOn osalta alukset ei voi olla pieniempiä (mitä tää sitten tarkoittaa 200tn vai 1000tn?). Esimerkkinä vaadittavia aluksen kokoluokkia eri VDS-sonareille.

Kongsberg ST2400 (Raumassa) jotain luokkaa 150+ tn (ei tarkkaa tietoa)
Thales CAPTAS 1 - 300+ tn
Thales CAPTAS 2 - 1500+ tn
Thales CAPTAS 4 - 3000+ tn
Toki on muitakin mutta pääpiirteittäin näin

Jos halutaan nykyistä parempaa vedenalaisenvalvonan kykyä niin aluksen optimikoko on jossain Hämeenmaan paikkeilla.

Tätä just ajattelin... Ehkä ketterämpiä ja nopeampia siihen SUTO hääräämiseen ja sitten kunnon ohjuslavetti siihen saatille.
 
Jos nyt laitettaisiin vaikka kiinteä vedenalainen kuuntelujärjestelmä huippukuntoon ja sitten vasta noita SUTO-aluksia. Suomen olosuhteissa ehkä muutama SUTO-kopteri olisi hyvä, niillä voisi olla jotain muutakin käyttöä.
 
Siitä 1000+ tonnin korvetista mä olen koko ajan lähtenyt. Eli silloin ollaan siellä Hämeenmaa-lk:n koossa. Lähi-it voidaaan toki hoitaa esim. Haminoilla ja korveteilla sitten operoidaan kauempana suto-tehtävissä. Mutta täytyy muistaa, että saattueen aluksien ei pitäisi ajaa ihan iholla toisistaan, joten onko haminoiden it-kyky siinä tapauksessa riittävä. Kyllä sillä korvetilla tulee olla astetta parempi it-kyky kuin Haminassa ( missä kokoonsa nähden lienee aika kunniotettava it-kyky ). Pienien suto-alusten tehokkuuteen en oikein usko. saako niihin edes hinattavaa sonaria yms. mukaan ja sitten vielä useampia torpedoja ( se pari torpedoa ei riitä, pitää olla enemmän ). Mun mielestä korvetti on se ensisijainen saattoalus, jota sitten muuta mahdolliset ( Haminat+vartiolaivat ) omien kykyjensä puitteissa tukevat. Kuten sanoin, niin noiden nykyisten vartiolaivojen mahdollisuuksista en tiedä, joten otin ne mukaan sillä edellytyksellä, että niissä on tarvittavia sensoreita ja mahdollisuus jonkinlaiseen tarvittavaan aseistukseen... Mutta vain avustamaan..
 
Jos nyt laitettaisiin vaikka kiinteä vedenalainen kuuntelujärjestelmä huippukuntoon ja sitten vasta noita SUTO-aluksia. Suomen olosuhteissa ehkä muutama SUTO-kopteri olisi hyvä, niillä voisi olla jotain muutakin käyttöä.

Missäs kunnossa se kiinteä järjestelmä on? Yhtenä ongelmana muodostuu nykyaikaisten erittäin hiljaisten AIP-veneiden havainnointi etäisyys (siis passiivisilla järjestelmillä kuten myös PFA). Jopa jenkkien SSN veneillä on pohdittu aktiivisen kaikuluotaimen käyttöä heikompien vastustajien havainnointiin (heikompi=jokin muu kuin SSN/SSBN/SSGN).





@TBman Nykyisiä NH90 koneita ei voi käyttää SUTO hommiin (vertaa vaikka kuvia oikeisiin NH90 ASW versioihin). Rajalla oli Super Puma (vai useampi) johon sai syvyytettävän aktiivisen kaikuluotaimen toivottavasti tämä uusitaan uusien Super Pumien myötä.
 
Voiko tuota NH.ta käyttää SUTOon?? Vai onko siihen se liian raakile?

Jos muistan oikein, niin norskit halusivat NH-90 sellaiseksi, että mahtuisi heidän merivoimiensa aluksille. Ei tainnut onnistua. Se on varsinaisesti kuljetuskopteri. En todellakaan osaa sanoa, miten sen modaaaminen suto-hommiin onnistuu ja paljonko se maksaa, ja miten nopeasti sutovarustus saadaan asennettua ( tuskin yhtään kiinteätä tehtäisiin ). ja se suto-toiminta hekolla vaatii sitten oman koulutuksensa sekä itse hekotoiminnan että myös korvetin kanssa yhteenpelaamisen oosalta....

peelohan tuossa ehti jo vastatakin...
 
Back
Top