Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tykimies, sen VLS:n ohjuksineen ajattelin sinne hekokannen paikalle...Ja minä kun en halua niitä KriHa-aluksia. Kuten jo aiemmin sanoin, mun mielestä ne ovat tuhlausta. Ja ne koulutuspurjehdukset voidaan kyllä tarvittaessa hoitaa sillä mun ehdottamallani kkorvetilla. Ainoa, mihin sitä isompaa alusta ( käytännössä fregatti ) tarvitaan, on se KriHa. Mieluummin rahat oman maan puolustukseen kuin kaukomaille. Ja sitä paitsi maailmassa on ihan tarpeeksi isompia merivaltoja, jotka sen KriHan hoitavat...Suomen puolustusta varten ei tarvitse seilata valtamerellä, Itämeri riittää. Merenkulkukoulutuksen kannalta on toki hyvä käydä vähän isommallakin vedellä, mutta siihen kelpasi Pohjanmaakin, joten kelpaa se korvettikin...
 
Tykimies, sen VLS:n ohjuksineen ajattelin sinne hekokannen paikalle...

Ei ne mahdu sinne. Ei siellä yleensä ole pystysuunnassa niin paljoa tilaa. Ei ole isommassakaan laivassa. Kuvassa n. 10000t Burke.

Arleigh-Burke-Flight-IIA.gif
 
minä kun en halua niitä KriHa-aluksia.

En tiedä kuinka monta kertaa se pitää sanoa, kun ei olla hankkimassa kriisinhallintaa varten aluksia, vaan aluksia jotka soveltuvat myös kriisinhallintaan. Otetaan nyt silti huomioon, että ei kriisinhallinta sitä helikopteria vaadi, kyllä niitä tehtäviä pystytään suorittamaan ilman helikopteriakin.

En tiedä miten sen saisi rautalangasta oikein väännettyä. No ymmärrätkö mitä haen takaa jos selitän asian näin:

Olet ostamassa autoa 10,000 eurolla, autossa on kaikki perusominaisuudet mitä tarvitsetkin, mutta ei sen kummempia hienouksia. Sitten olisi tarjolla saman merkin auto joka on ulkonäöllisesti ja ominaisuuksiltaan sinua miellyttävä ja se maksaa vaikkapa 12,000 euroa. Erona näillä autoilla on, että tässä vähän kalliimassa autossa on ajotietokone, hierovat istuimet, ilmastointi, peruutuskamera ja vetokoukku. Halvemmasta autosta näitä ominaisuuksia ei löydy. Kumman auton sinä valitsisit?

Vertaa tätä laivoihin, lähes yhtä pitkät laivat, joissa erona on, että toisessa ei ole hekokantta ja toisessa on. Hinnoissa ei valtavaa eroa. Sitä takakantta kun voi käyttää muuhunkin kuin helikoptereihin ja sinne saa sijoitettua aseistustakin.

Ja ne koulutuspurjehdukset voidaan kyllä tarvittaessa hoitaa sillä mun ehdottamallani kkorvetilla.

Kyse on samoista aluksista!

Koulutuspurjehduksia tehdään joka tapauksessa ja uskon vahvasti siihen, että yksi näistä tulevista monitoimialuksista tulee toimimaan koulutuslaivana. Yksi on siis joka tapauksessa joskus maailman merillä. Siihen ei vaikuta se onko siellä hekokansi vai ei. Eikä tuollaisia purjehduksia tehdä millään pikkupaateilla.

Mieluummin rahat oman maan puolustukseen kuin kaukomaille.

Kriisinhallintaa on joka tapauksessa, se on lakisääteinen tehtävä ja kansainvälinen velvoite. Niihin on joka tapauksessa omat määrärahansa, eivätkä ne vaikuta PV:n kalustohankintoihin. Se, onko ne sitten ohjattu maa-, ilma- vai merivoimille vai kaikille näille on toinen juttu.

Suomen puolustusta varten ei tarvitse seilata valtamerellä, Itämeri riittää. Merenkulkukoulutuksen kannalta on toki hyvä käydä vähän isommallakin vedellä, mutta siihen kelpasi Pohjanmaakin, joten kelpaa se korvettikin...

Vastasitkin itse jo kysymykseesi. Päätoimialue on Itämeri, mutta edelleen siellä tulee niitä reissuja muualle, jotka vievät vuodesta joitakin kuukausia. Ei sinne valtamerille lähdetä aivan pienellä paatilla. Ota kuitenkin huomioon, että koulutuspurhjehdukset aika usein suuntautuvat Välimerelle ja sinne päästäkseen täytyy vähän suuremmilla vesillä taittaa matkaa.

Pohjanmaa oli isoin laiva ja vähintään sen kokoisia laivoja on tulossakin, todennäköisesti vielä hieman isompiakin. Siitä on turha kinastella onko se korvetti vai fregatti, se on vain nimitys. Se voi olla vaikka korfregetti, jos tuosta nimestä täytyy alkaa tappelemaan.

Se mitä sitten tuohon Israelin alukseen tulee, niin ei ole koolla pilattu alus, mutta Israelilla on kyllä rahaa ja omaa teknologiaa käyttää laivoihinsa. Mistään edullisista aluksista ei todellakaan ole kyse ja julkista tietoa israelilaisten puolustushankintojen hinnoista harvemmin taitaa löytyä, ainakaan sellaista täysin luotettavaa tietoa. Meidän ei siis kannata alkaa vertailemaan itseämme heidän toimintatapoihinsa.

Meidän kannattaa kääntää katseemme Turun telakkaan ja Wärtsilään.
 
BarrelNut: Jos ei ole hekokantta vaan se käytetään muuhun, voidaan sitä peräkantta korottaa, jolloin mahtuu....
 
BarrelNut: Jos ei ole hekokantta vaan se käytetään muuhun, voidaan sitä peräkantta korottaa, jolloin mahtuu....

No aika paljon saa korottaa sitten, kuvan alus kun on uppoumaltaan 10 kertaa suurempi kuin pieni korvetti. Ei tuolla perätuhdon alla paljon tyhjää tilaa ole käytettävänä. Tactical length Mk41 on n. seitsemän metriä korkea. Ja painaa 8-soluisena pakattuna kahdeksalla SM-2 ohjuksella n. 25 tonnia... Rakenteiden täytyy myös kestää tuo massa esim. myrskyssä tai aluksen kääntyessä jyrkästi.
 
Viimeksi muokattu:
Tykimies, ymmärrän kyllä sinun kantasi... ei tarvitse hermostua. Onko se KriHa laissa ja sopimuksissa spesifioitu tarkasti, mitä se sisältää. Sanotaanko niissä, että pitää lähettää laivoja valtamerille...? Minä en sen tarkkaa sisältöä tunne, mutta epäilen, että siellä ei ole määritelty tarkasti, mitä aselajeja se koskee vaan että se on yleisluontoinen. Tällöin laivaston ei ole pakko siihen osallistua. Suomelle riittää maavoimien osallistuminen mun mielestä ihan hyvin... Mutta nämä ovat täällä vain mielipiteitä, ei niistä kannata yöuniaan menettää...
Se iippojen alus oli vain esimerkki siitä, että pienempäänkin alukseen saa kyllä varustusta mahtumaan. En ole niitä ostamassa meille, maksavat kuitenkin liikaa...
Wärtsilällä ei ole enää yhtään telakkaa, se on tätä nykyä pelkkä dieselvalmistaja ( yksi maailman johtavista ), ja sen dieselit eivät ole parhaita mahdollisia sotalaivakäyttöön. Ovat ns. keskinopeita ja sotalaivoissa käytetään ns. nopeakäyntisiä dieseleitä. Turun telakka voisi kyllä olla mahdollinen valmistaja, mutta...
 
No aika paljon saa korottaa sitten, kuvan alus kun on uppoumaltaan 10 kertaa suurempi kuin pieni korvetti. Ei tuolla perätuhdon alla paljon tyhjää tilaa ole käytettävänä. Tactical length Mk41 on n. seitsemän metriä korkea. Ja painaa 8-soluisena pakattuna kahdeksalla SM-2 ohjuksella n. 25 tonnia...

Juu, niin saa korottaa melko paljon. Mutta ei koko ahterikannen matkalta, eikä voikaan, koska se peräsinkonehuone on siellä ihan perässä. Ajattelinkin osittain hangaarin kohdalle...
 
Jos ei ole hekokantta vaan se käytetään muuhun, voidaan sitä peräkantta korottaa, jolloin mahtuu....

Hekokansi ja VLS eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Katsoin tuossa muiden länsimaiden aluksia, joilla on VLS ja yhdistävänä tekijänä näillä on, että melkein kaikilla on hekokansi ja varsinkin uudemmilla aluksilla.
Melko kookkaan VLS:n saat sijoittaa, että se vie kaiken tilan laivan puolestavälistä perään asti. Eipä taida kovin montaa korvettiakaan olla, jolla perässä on valtava laatikko ja korkeutta toistakymmentä metriä.

Tällä haen takaa sitä, että sinne jää joka tapauksessa se tyhjä tila, jonne sen helikopterin voi saada laskeutumaan. Et nyt taida ymmärtää, että ei hekokansi vaadi muuta kuin tarpeeksi kestävän alustan ja sellainen varmasti helposti tuollaiseen korvettiin rakentuu ja siinä se on.

Sanotaanko niissä, että pitää lähettää laivoja valtamerille...?

Riippuu täysin operaatiosta. Jos ei ole maailmalla muuta tarjota kuin merioperaatioita, niin ei sinne varmaan kannata jalkaväkeäkään lähettää?
 
Wärtsilällä ei ole enää yhtään telakkaa, se on tätä nykyä pelkkä dieselvalmistaja ( yksi maailman johtavista ), ja sen dieselit eivät ole parhaita mahdollisia sotalaivakäyttöön. Ovat ns. keskinopeita ja sotalaivoissa käytetään ns. nopeakäyntisiä dieseleitä. Turun telakka voisi kyllä olla mahdollinen valmistaja, mutta...

Nyt varmaan kannattaa yhdistää se suomalainen erityisosaaminen. Turun telakalla rakennetaan laiva, Patrialla ja Wärtsilällä on suomalaista laadukasta erityisosaamista. Rolls-Royce taas ei ole suomalainen firma, mutta silläkin merkittäviä toimintoja Suomessa on. Aseistusta ja tekniikkaa pitääkin sitten ostaa ulkomailta. Kyllä suomalainen telakka osaa rungon koota alukselle ja kotimaisilta alihankkijoilta saa hankittua tilat majoitusta ja yleistä käyttöä varten.

Ajattelinkin osittain hangaarin kohdalle

Haluen tähänkin vielä selventää, että hangaari ja hekokansi ovat kaksi eri asiaa eivätkä ole toisensa poissulkevia asioita. Meillä ei ole tarvetta kuljettaa helikopteria jatkuvasti aluksen mukana, eikä se ole välttämätöntä. Merivoimilla ei edes ole helikoptereita, joten se vielä entisestään tukee sitä, että aluksille vain tehtäisiin vierailuita, esimerkiksi hätätapauksissa tai täydennyksissä.

Hekoa voi kuljettaa mukana vaikka päivällä operaatioiden ajan ja illalla lentää mantereelle, koska helikopterilta kuitenkin löytyy sen verran kantamaa, oltiin sitten Afrikan rannikolla tai Suomessa. Kuten jo aiemmassa viestissä mainitsin, melkeimpä jokaisesta länsimaisesta korvetista löytyy hekokansi, se on niin pieni kuluerä ja lisäys laivan perään, että olisi järjetöntä jättää se rakentamatta, koska sellainen tulee käytännössä rakennettua joka tapauksessa. Ainoa mikä siinä rakentamisessa pitää ottaa huomioon on se, että ihan pelkkää peltiä se kansi ei voi olla, mutta jos sinne meinaat jonkun VLS:n heittää muutenkin perään, niin eiköhän se alus jo melko jämäkäksi rakenneta.
 
Entäs miinahommat? Jos olen oikein ymmärtänyt (voi olla että en ole) niin tämän uuden aluksen tulisi kyetä olemaan ainakin jollain tapaa miinoituskykyinen? Se aiheuttaa tiettyjä rajoituksia että mitä siellä aluksen perässä on, ja sille että kuinka pieni voidaan aluksesta tehdä. Siellä aluksen sisällä pitäisi silloin olla jonkun verran taakse asti ulottuvaa tyhjää tilaa.
 
Hekokansi ja VLS eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Katsoin tuossa muiden länsimaiden aluksia, joilla on VLS ja yhdistävänä tekijänä näillä on, että melkein kaikilla on hekokansi ja varsinkin uudemmilla aluksilla.
Melko kookkaan VLS:n saat sijoittaa, että se vie kaiken tilan laivan puolestavälistä perään asti. Eipä taida kovin montaa korvettiakaan olla, jolla perässä on valtava laatikko ja korkeutta toistakymmentä metriä.

Tällä haen takaa sitä, että sinne jää joka tapauksessa se tyhjä tila, jonne sen helikopterin voi saada laskeutumaan. Et nyt taida ymmärtää, että ei hekokansi vaadi muuta kuin tarpeeksi kestävän alustan ja sellainen varmasti helposti tuollaiseen korvettiin rakentuu ja siinä se on.



Riippuu täysin operaatiosta. Jos ei ole maailmalla muuta tarjota kuin merioperaatioita, niin ei sinne varmaan kannata jalkaväkeäkään lähettää?


No, ei nyt juututa tuohon VLS:ään, ei se vie tilaa puolesta välistä laivaa perään asti, eikä se ole kokonaan kannen päällä. On siinä Sa'ar5 jopa kaksi VLS:ää. Monissa aluksissa nuo VLS:t ovat keulassa ( kansirakennelman ja keulatykin välissä ), mutta niitä voi olla muuallakin. Se on ihan siitä kiinni, miten alus konstruoidaan. Eikä sinne perään voikaan mitään jätti-VLS:ää sijoittaa, tulee vakavuus ym ongelmia. Pointtini nyt vaan oli, että pienempäänkin alukseen mahtuu vähintään yksi VLS. Jos se VLS sijoitetaan muualle kuin perään, niin sinne perään voi sitten sijoittaa jotain muuta. Tykin, lähi-IT järjestelmän tms.

Ja merioperaatioon voi aina lähettää alustarkastusosaston.Se voi ihan hyvin toimia jonkun muun valtion alukselta käsin, vaikkapa tanskalaisten... Eikä joka operaaatioon ole pakko tunkea mukaan...
 
Eikä joka operaaatioon ole pakko tunkea mukaan...

Niin, eikä jokaisesta tarvite jättäytyä pois. Nämä ovat toki mielipideasioita.

Edelleen voisimme miettiä sen sijaan mitä laiva sisältää, sitä mihin meillä realistisesti on varaa. Hävittäjät tulevat viemään valtaosan ensi vuosikymmenellä ja nämä alushankinnat tulevat saamaan "jämärahat", jotka sitten Stubbin sanojen mukaan jostain kaivetaan. Ei siis kannata olettaa, että sinne automaattisesti se miljardi sijoitetaan. Itse haluan lähestyä asioita enemmän realistisesta ja mielummin hieman vähättelevästäkin näkökulmasta. Ainakaan ei tule sitten suuria pettymyksiä. Voisimme siis miettiä millaisen laivan saamme vaikkapa maksimissaan hieman reilulla sadalla miljoonalla eurolla. Se on kuitenkin se ratkaiseva tekijä, ei se että laivaan on pakko saada mahdollisimman paljon ominaisuuksia hinnalla millä hyvänsä. Monitoimialus tulee korvaamaan useita nykyisiä aluksia ja sen tarkoitus on myös olla itsessään monipuolisempi alusluokka.
Mitään ihmeellisyyksiä ei varmaan kannata odotella, vaan monipuolisuutta ja pientä parannusta nykytasoon.
 
Entäs miinahommat? Jos olen oikein ymmärtänyt (voi olla että en ole) niin tämän uuden aluksen tulisi kyetä olemaan ainakin jollain tapaa miinoituskykyinen? Se aiheuttaa tiettyjä rajoituksia että mitä siellä aluksen perässä on, ja sille että kuinka pieni voidaan aluksesta tehdä. Siellä aluksen sisällä pitäisi silloin olla jonkun verran taakse asti ulottuvaa tyhjää tilaa.

Niin, kyllä ne miinat on yksi vaihtoehto sinne ahterikannen alle. Tuo VLS oli vaan heitto. Pointtini oli siinä, että meidän oloissamme sitä hekokantta ( ja hangaaria ) ei välttämättä tarvita, vaan niiden vaatima tila ja painovaraus voidaan käyttää muuhun.

Nyt varmaan kannattaa yhdistää se suomalainen erityisosaaminen. Turun telakalla rakennetaan laiva, Patrialla ja Wärtsilällä on suomalaista laadukasta erityisosaamista. Rolls-Royce taas ei ole suomalainen firma, mutta silläkin merkittäviä toimintoja Suomessa on. Aseistusta ja tekniikkaa pitääkin sitten ostaa ulkomailta. Kyllä suomalainen telakka osaa rungon koota alukselle ja kotimaisilta alihankkijoilta saa hankittua tilat majoitusta ja yleistä käyttöä varten.



Haluen tähänkin vielä selventää, että hangaari ja hekokansi ovat kaksi eri asiaa eivätkä ole toisensa poissulkevia asioita. Meillä ei ole tarvetta kuljettaa helikopteria jatkuvasti aluksen mukana, eikä se ole välttämätöntä. Merivoimilla ei edes ole helikoptereita, joten se vielä entisestään tukee sitä, että aluksille vain tehtäisiin vierailuita, esimerkiksi hätätapauksissa tai täydennyksissä.

Hekoa voi kuljettaa mukana vaikka päivällä operaatioiden ajan ja illalla lentää mantereelle, koska helikopterilta kuitenkin löytyy sen verran kantamaa, oltiin sitten Afrikan rannikolla tai Suomessa. Kuten jo aiemmassa viestissä mainitsin, melkeimpä jokaisesta länsimaisesta korvetista löytyy hekokansi, se on niin pieni kuluerä ja lisäys laivan perään, että olisi järjetöntä jättää se rakentamatta, koska sellainen tulee käytännössä rakennettua joka tapauksessa. Ainoa mikä siinä rakentamisessa pitää ottaa huomioon on se, että ihan pelkkää peltiä se kansi ei voi olla, mutta jos sinne meinaat jonkun VLS:n heittää muutenkin perään, niin eiköhän se alus jo melko jämäkäksi rakenneta.

Tottakai ne hangaari ja hekokansi ovat kaksi eri asiaa, en minä nyt ihan tyhmä ole vaikka insinööri olenkin. Miten pieni se hekokansi on kuluerältään... ei maksa paljoa rakentaa (kuulluu itse asiassa laivan rakenteeseen jo sellaisenaan ), eikä vaadi pahemmin ylläpitoakaan. Maalaus silloin tällöin... Mutta siinä on aika paljon tyhjää tilaa. Kuten tuolla jo aiemmin sanoin, minä käyttäisin sen tilan muuhun varustukseen... ( ks. edellä ) ja se painovaraus tarkoittaa sitä hekoa....

Wärtsilä ei ole kiinnostunut sotalaivamoottoreista, he ovat keskittyneet ihan muuhun. Patrian osaamisessa voi olla jotain, en osaa nyt sanoa. Rolls-Roycen moottoreita en ottaisi, ennemmin MTU, ja jos tarkoitat RR:n ruoripotkurilaitteita, niin ei toimi. Ovat sen verran isoja, että perinteinen potkuriakseli ja peräsin toimii paremmin. Vesisuihkupropulsio ( esim KAMEWA ) voisi olla vaihtoehto.

Ei laivan runkokaan ihan yksinkertainen asia ole... vaatii ihan oman osaamisensa. Toki sitä meillä on ollut ja on vieläkin. Tosin loistoristeilijän tai jäänmurtajan runko on hiukkasen erilainen kuin sotalaivan... mutta voi olla, että sitäkin osaamista vielä on....
 
Niin, eikä jokaisesta tarvite jättäytyä pois. Nämä ovat toki mielipideasioita.

Edelleen voisimme miettiä sen sijaan mitä laiva sisältää, sitä mihin meillä realistisesti on varaa. Hävittäjät tulevat viemään valtaosan ensi vuosikymmenellä ja nämä alushankinnat tulevat saamaan "jämärahat", jotka sitten Stubbin sanojen mukaan jostain kaivetaan. Ei siis kannata olettaa, että sinne automaattisesti se miljardi sijoitetaan. Itse haluan lähestyä asioita enemmän realistisesta ja mielummin hieman vähättelevästäkin näkökulmasta. Ainakaan ei tule sitten suuria pettymyksiä. Voisimme siis miettiä millaisen laivan saamme vaikkapa maksimissaan hieman reilulla sadalla miljoonalla eurolla. Se on kuitenkin se ratkaiseva tekijä, ei se että laivaan on pakko saada mahdollisimman paljon ominaisuuksia hinnalla millä hyvänsä. Monitoimialus tulee korvaamaan useita nykyisiä aluksia ja sen tarkoitus on myös olla itsessään monipuolisempi alusluokka.
Mitään ihmeellisyyksiä ei varmaan kannata odotella, vaan monipuolisuutta ja pientä parannusta nykytasoon.

Juurikin sen monitoimisuuden vuoksi siinä aluksessa pitää olla VLS.... Ja koska sitä rahaa ei ylettömästi saada, niin siksikään ei kannata edes miettiä fregatti-/hävittäjäluokan aluksista... Korvetti on se kokoluokka, mitä ne tulevat olemaan. Tosiasia tietysti on, että niitä paatteja sitten lähetetään sinne kaukomaille. Minä vaan en ymmärrä, mikä hinku sinne on, kun resurssit ei oikein riitä. Jos olisi kolme-neljä miljardia irtonaista rahaa, niin sitten voitaisiin ostaa pari fregattia ja saatais siihen vielä muutama korvetti päälle ja hekotkin kaikkiin paatteihin.
Mutta kun ei ole, silloin pitää rahat kohdentaa siihen, mikä on oleellista oman maamme puolustamiseksi. Ja mun mielestä seilaamiinen Afrikan rannikolla ei sitä ole.

Mutta tosiaan, nämä ovat vain mielipiteitä... ja sellaisiksi jäävät...
 
Pointtini oli siinä, että meidän oloissamme sitä hekokantta ( ja hangaaria ) ei välttämättä tarvita, vaan niiden vaatima tila ja painovaraus voidaan käyttää muuhun.

Eli et edelleenkään ymmärtänyt. Jos meille yhtään samanlainen korvetti tulisi kuin muille länsimaille, niin siellä on se hekokansi valmiina joka tapauksessa, piste. En tiedä mikä Pohjanmaan kannen kestävyys on, mutta teoriassa sinnekin voisi pienellä kopterilla laskeutua. Jos siis siellä sellaista tasaista on takana niin miksi ei hyödyntää, jos se vaan kestää?

Vesisuihkupropulsio

Tunnettu toimivuudestaan näissä olosuhteissa. Kysyppä vaikka ruotsalaisilta, joiden Visby -korvetit suoriutuvat erinomaisesti kylmissä olosuhteissa.

Kerroppa sitten mistä tilaisit laivan? Helsingin telakalta naapurin rakentamana? Päättäjille on huomattavasti helpompaa tukea suomalaista yritystä ja kansalaisiltakin sellaisen hyväksyntä menee läpi. Siitä vasta ensi vuosikymmenellä sitten saataisiinkin vatvoa, kun "Suomi ostaa sotatarvikkeita 10 miljardilla, euroakaan ei sijoiteta Suomeen, työt ulkomaille".

Ei se Turun telakka niin huono ole, että siellä ei saataisi sotalaivaa rakennettua. On niitä laivoja ennenkin Suomessa rakennettu, kuten esimerkiksi Hamina -luokka.
 
Mulla olisi oiva ehdokas vähän korvettia suuremmassa luokassa.

Lockheed Martinin Freedom-luokan LCS alukseen perustuva taistelukykyisempi variantti jota mm. USN on tilannut poistuvien fregattien tilalle. Alunperinhän tuo LCS on tarkoitettu ns. ruskeiden vesien operaatioihin, eli siinä on melko pieni syväys ja vesisuihkupropulsiojärjestelmä, eli sopinee kuin nenä päähän myös suomen "erikoisolosuhteisiin". Kaasuturbiinien voimalla tuon LCS:n huippunopeus on ollut testeissä yli 47 solmua. Perus LCS alukselle on tällä hetkellä hintalappuna n. 360 miljoonaa dollaria, ainakin jos tilaa vähän useamman kerralla. Taistelukyvyltään paremman variantin hinta on tietysti kovempi parempien järjestelmien vuoksi. Miljardilla voisi saada pari varusteltuna viimeisen päälle hyvin. Ja voi jäädä vielä vähän rahaa taskunpohjallekin...

http://www.lmlcsteam.com/affordability

http://www.lockheedmartin.com/content/dam/lockheed/data/ms2/documents/MCS_Bifold.pdf

Lockheed_Martin_Multi-Mission_Combatant_details_Euronaval_2012_news.jpg


http://www.navyrecognition.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2251

LockMartilla on tuohon LCS runkoon perustuva MCS nimellä kulkeva monitoimialusten perhe, (jonka yksi variantti on tuo USN:n SCS) mahdollisilla eri runkopituuksilla ja varustuksilla. Alla olevassa renderöinnissä alin alus on näköjään pelkällä dieselkoneistolla, kahdessa ylemmässä on myös turbiinit apuna.

http://www.lockheedmartin.com/us/products/multi-mission-combat-ship.html

MMC-150m-118m-85m.jpg


LCS alukseen perustuvina noissa on peräramppi ja aluksen sisällä tyhjää tilaa konfiguroitavaksi kulloiseenkin tarpeeseen. Muunmuassa sitä miinakantta varten.

ship-design-specifications.jpg
 
Ja mun mielestä seilaamiinen Afrikan rannikolla ei sitä ole.

Ei tuo reissu hirveästi koulutuspurjehdusta enemmän maksa. Taitaa olla kaksi suurinta menoerää. Ensimmäinen on aseistus ja toinen on palkat. Koulutuspurjehduksilla tuskin purjehditaan kovinkaan suurella aseistuksella ja palkat ovat toista luokkaa kuin kriisinhallintatehtävissä. Kriisinhallinta se parasta koulutusta vasta onkin, verrattuna varusmieskoulutukseen. Tekeekö siis koulutuspurjehduksen ja kriisinhallintareissun vai kaksi koulutuspurjehdusta, rahallisesti ero ei ole merkittävä.
 
No, jollain se merenkulku pitää suojata.
Realitycheck: Sitä ei pystytä suojaamaan mitenkään meidän resursseilla. Nyt ei ole vuosi 1939.

Haminoilla ja pikkupaateilla, saatikka miinoituksilla tai toiminnalla pelkästään rannikolta se ei onnistu.
Liikenne perämerelle niin onnistuu hyvin. Miinoitukset pitävät suklarit pois sieltä ja sukellusveneen torjuntaan sopivat pikkupaatit voivat metsästää niitä jos läpi pääsee. Case solved. Next.
 
Aivan. Mutta todennäköisin uhka olisi ilmasta laukaistavat merimaaliohjukset. Tälläisen uhkan torjuntaan Suomen resurssit (jos Venäjä siihen oikein tosissaan panostaisi sodan aikana) eivät minkäänlaisilla saattoaluksilla riittäisi. Eihän se halvaksi tulisi Venäjällekään hävittäjätorjunnan takia, mutta ei meilläkään ole varaa ostaa Aegis-järjestelmillä varustettuja laivoja saattueiden turvaksi.
Hienoa, että joku muukin on nähnyt järjen valon tässä keskustelussa. Asiahan on juuri näin. Noista sukellusveneistä, niin tosiaan, jos niitä on vain kolme, ehkei kannata suuria resursseja uhrata niitä varten. Syvyyspommit ja vedettävät sonarit riittänevät, mutta toki jos torpedoveneitä hommataan niin kaipa sutotorpedojakin voisi samalla hankkia, ei se kova lisäinvestointi olisi. Eikä niitä paljon tarvita, kunhan nyt muutamaa useampi löytyy niin se riittänee. Olin siinä käsityksessä, että Venäjällä on enemmänkin noita veneitä, mutta hyvä tietysti, jos ei ole. Valtameriveneet eivät tänne lammikkoon sovikaan, joten niitä ei tarvitse pelätä.
 
Back
Top