Merivoimien kehitysnäkymät

[Bodyguard]

Selasin noita Pohjanlahden satamia läpi ja yllättävän harvasta löytyi Ro-Ro alukselle purkupaikkoja (kylkikiinnityksellä). Satamia on kyllä kohtuullisesti ja öljytuotteiden purkumahdollisuuksia, mutta muuten satamat ovat ilmeisesti enemmän irtotavaralle. Tosin ei sen rampin rakentaminen valmiisiin satamarakenteisiin kauan kestä.

Suomenlahdella tilanne toinen taisin laskea että yli 8 m syväyksen omaavia väyliä tuli noin 13 kpl joiden päässä vähintään yksi satama ja näissä muutamista kymmeniin kiinnityspaikkoja. Konttisatamia, Ro-Ro purkupaikkoja ja useita öljyntuotteille jne. Satamat ovat kyllä huoltovarmuuden kannalta aivan väärässä paikassa.

9m väylää pääsee Ahvenanmaalta-Hankoon ja Porkkalanniemeltä-Kotkaan saaristonläpi.




Onko tällaisia ihan varsinaisten konttien käsittelyyn. Tavallisella nosturilla toi homma olisi kyllä hyvin hankalaa.

Kyllä sieltä pohjoisesta löytyy Ro-Ro mahdollisuuksia. Esim. MS Birka Trader ja MS Birka Carrier ovat liikennöineet ja liikennöivät edelleen Kemiin ja Ouluun. Tosin ne ovat perästä lastattavia, eivät sivusta. Tuollaiselle perästä lastattavalle alukselle, mitä valtaosa tänne liikennöivistä rollikoista on, riittää se yksinkertainen ramppi ja riittävän syvä väylä. Ja noiden alusten syväys on 6,95 m, eli sen väylän ei tarvitse olla edes mikään ns. syväväylä. valtaosa tänne liikennöivistä aluksista on suunnilleen noiden alusten kokoluokaa ja nimenomaan Ro-Ro ( tai Ropax, jolloin niissä on se noin 400 hengen matkustajakapasiteeti vielä lisäksi ). Ei ro-ro konttialuksikin tänne toki tulee, mutta enemmistö on ro-ro periaatteella...

 

[peelo]

Kyllä sieltä pohjoisesta löytyy Ro-Ro mahdollisuuksia. Esim. MS Birka Trader ja MS Birka Carrier ovat liikennöineet ja liikennöivät edelleen Kemiin ja Ouluun. Tosin ne ovat perästä lastattavia, eivät sivusta. Tuollaiselle perästä lastattavalle alukselle, mitä valtaosa tänne liikennöivistä rollikoista on, riittää se yksinkertainen ramppi ja riittävän syvä väylä. Ja noiden alusten syväys on 6,95 m, eli sen väylän ei tarvitse olla edes mikään ns. syväväylä. valtaosa tänne liikennöivistä aluksista on suunnilleen noiden alusten kokoluokaa ja nimenomaan Ro-Ro ( tai Ropax, jolloin niissä on se noin 400 hengen matkustajakapasiteeti vielä lisäksi ). Ei ro-ro konttialuksikin tänne toki tulee, mutta enemmistö on ro-ro periaatteella...

En tarkoittanut ettei niitä Ro-Ro aluksille olisi pohjoisessakin, mutta kun Suomenlahdelta löytyy suurimmasta osasta satamia.

 

[Jukkis]

Selasin noita Pohjanlahden satamia läpi ja yllättävän harvasta löytyi Ro-Ro alukselle purkupaikkoja (kylkikiinnityksellä). Satamia on kyllä kohtuullisesti ja öljytuotteiden purkumahdollisuuksia, mutta muuten satamat ovat ilmeisesti enemmän irtotavaralle. Tosin ei sen rampin rakentaminen valmiisiin satamarakenteisiin kauan kestä.

Voisiko tuollaisen ramppisysteemin rakentaa kelluvaksi? Tehtäisiin siis jonkunlainen proomu tai ponttooni, josta menisi rampit laiturille ja laivaan. Tietysti sen pitäisi olla riittävän iso että rekka tms. rullaava kuorma mahtuu kääntymään sen 90 astetta. Laituripituuttahan tuo tietysti söisi jonkin verran, mutta tarvetilanteessa se ei ehkä olisi este.

 

[Bodyguard]

En tarkoittanut ettei niitä Ro-Ro aluksille olisi pohjoisessakin, mutta kun Suomenlahdelta löytyy suurimmasta osasta satamia.

Joo, tottakai. Se suurin kapasiteetti on täällä etelässä, mutta etelä on kriisitilanteessa sitä vaarallisinta aluetta, joten vaihtoehtoja pitää löytyä väliltä Turku-Tornio. Ja niitä kyllä löytyy sieltä. Se ro-ro laivan purkaminen ei ole mikään amerikan temppu, jos on vaan sopiva ramppi ja vetomestareita käytettävissä. Mutta sen jälkeen pitää löytyä sopiva paikka, missä ne kontit siirretään autoihin tai laveteille vaihdetaan vetureiksi rekannupit...

 

[peelo]

Joo, tottakai. Se suurin kapasiteetti on täällä etelässä, mutta etelä on kriisitilanteessa sitä vaarallisinta aluetta, joten vaihtoehtoja pitää löytyä väliltä Turku-Tornio. Ja niitä kyllä löytyy sieltä. Se ro-ro laivan purkaminen ei ole mikään amerikan temppu, jos on vaan sopiva ramppi ja vetomestareita käytettävissä. Mutta sen jälkeen pitää löytyä sopiva paikka, missä ne kontit siirretään autoihin tai laveteille vaihdetaan vetureiksi rekannupit...

Jos ei ole käytössä kaikkia satamatoimintoja niin paras olisi varmaan ajaa kuormat vetäjineen sinne laivaan. Voisi helpottaa toimintaa jonkin verran.

 

[Jukkis]

Jos ei ole käytössä kaikkia satamatoimintoja niin paras olisi varmaan ajaa kuormat vetäjineen sinne laivaan. Voisi helpottaa toimintaa jonkin verran.

Me emme välttämättä pysty vaikuttamaan siihen, haluaako lähettävä pää lähettää vetäjänsä kuorman mukana meille mahdollisesti sotaa käyvään maahan. Ja toisin päin, haluammeko me lähettää vetokalustoa pois maasta mahdollisesti sodan aikana? Vaikeampaa se on sitten, mutta niin asiat tuppaavat pahempien kriisien aikana olemaan.

 

[Bodyguard]

Jos ei ole käytössä kaikkia satamatoimintoja niin paras olisi varmaan ajaa kuormat vetäjineen sinne laivaan. Voisi helpottaa toimintaa jonkin verran.

Kyllä, tuo olisi se paras malli, eli rekat sellaisinaan kyytiin ja purettaessa pääsevät lähtemään saman tien tien päälle. Ei tule sitä konttikenttä lihavaksi maaliksi vaan tavara on jatkuvassa liikkeessä. Edellyttää sitten sopimusta lähtömaan kanssa tällaisesta toiminnasta...

 

[Tykimies]

Me emme välttämättä pysty vaikuttamaan siihen, haluaako lähettävä pää lähettää vetäjänsä kuorman mukana meille mahdollisesti sotaa käyvään maahan.

Aivan, mikäli kyseessä ei ole suomalainen varustamo, niin miksi ulkomaalainen yritys lähettäisi laivan paikkaan, jossa se voi mahdollisesti tuhoutua? Ainakin sille rahdille tulisi kohtuullisesti hintaa pelkistä riskeistä.

Pääasia on, että kuorma-autot eivät lähde, sillä ne soveltuvat paremmin erilaisiin tehtäviin kuin rekan vetonupit.

Kaikkihan riippuu oikeastaan tilanteesta. Pitääkö olettaa, että jos Suomi on sodassa niin myös Ruotsi on? Jos Ruotsikin on sodassa, niin tilannehan on sekä hyvä että huono. Parhaimmassa tapauksessa merireitti on turvattu Tanskan salmista asti Perämerelle tai sitten ei. Jos Ruotsi taas ei olisi sodassa, mikä estää rahdin kuljettamisen laivalla Ruotsin pohjoisimpiin satamiin ja maanteitse Suomen puolelle tai sitten suoraan Norjasta Lapin kautta? Siitä Helsingistä on turha huolehtia, se nyt on todennäköisin paikka, joka sodan seurauksena katoaisi kartalta. Melko hullu saa olla, jos sinne jäisi vaikka pommeja tippuu taivaalta.

 

[peelo]

@Jukkis @Bodyguard ne vetoautot olisivat tietenkin lähtökohtaisesti meidän autoja jos "omilla" laivoilla kulkevat edestakaisin. Eihän ne ulkomaiset toimijat tänne niitä rekkojaan lähetä.

Eikö se purkaminen/lastaaminen nopeutuisi melkoisesti kun autot tulevat sataman portista sisään ja suoraan laivaan. Kauan tuollaiseen menisi 10-15 min ja kauan normaali toimintaan menee. Sen lisäksi se ei rajoittuisi niin paljon puoliperävaunu kuljetuksiin. Tämä tietenkin niissä lastauspaikoissa joissa ei ole normaaleja satamatoimintoja.

 

[scip10]

@Jukkis @Bodyguard ne vetoautot olisivat tietenkin lähtökohtaisesti meidän autoja jos "omilla" laivoilla kulkevat edestakaisin. Eihän ne ulkomaiset toimijat tänne niitä rekkojaan lähetä.

Eikö se purkaminen/lastaaminen nopeutuisi melkoisesti kun autot tulevat sataman portista sisään ja suoraan laivaan. Kauan tuollaiseen menisi 10-15 min ja kauan normaali toimintaan menee. Sen lisäksi se ei rajoittuisi niin paljon puoliperävaunu kuljetuksiin. Tämä tietenkin niissä lastauspaikoissa joissa ei ole normaaleja satamatoimintoja.

Toisaalta ne nupit vie laivan kapasiteettia jota kipeästi tarvitaan, jos aluskäynnit on muutenkin kortilla.

Kyllä saattaisi mennä Suomen meriliikenne kimurantiksi jo matalan intensitettiin hybridikähinässä.

 

[Bodyguard]

Toisaalta ne nupit vie laivan kapasiteettia jota kipeästi tarvitaan, jos aluskäynnit on muutenkin kortilla.

Kyllä saattaisi mennä Suomen meriliikenne kimurantiksi jo matalan intensitettiin hybridikähinässä.

Tuokin on kyllä huomioitava näkökohta, logistiikka ei ole ihan niin helppoa, kuin moni voisi luulla. Siinä täytyyy sitten punnita ne riskit ja hyödyt kussakin toimintamuodossa... Se konttikenttä jatkolastausta varten on riski ( lihava maali ) ja toisaalta myös se, mitä pitempään se laiva seisoo siinä kaijassa myös kasvattaa riskiä... Molemmilla on puolensa...
Pelkät maantiekuljetukset pohjoisen kautta eivät riitä, mutta täydentävänä muotona varmaan käyttökelpinen. Siellä on se maantieverkkokin pienempi kuin etelämpänä, joten niitä maantiekuljetuksia ei pysty hajauttamaan samalla tavalla.... Ja matka etelän pelipaikoille on pitkä. Pääisku oletettavasti kuitenkin tulee tänne etelään...
Kimurantiksi menee koko logistiikka, näin on...Mutta jotenkin siitä pitäisi selvitä... Mitä enemmän mahdollisuuksia, sitä paremmat edellytykset selviytyä.

 

[ctg]

The US Navy needs to upgrade electronic warfare technology faster on more of its surface ships because potential enemies are developing weapons designed to penetrate defensive systems on many U.S. cruisers and destroyers, service leaders said.

The service is now in the process of upgrading its existing SLQ-32 Surface Electronic Warfare Improvement Program, or SEWIP — an electronic warfare sensor now on many guided missile cruisers and destroyers. SEWIP is designed to detect approaching threats, such as anti-ship cruise missiles in time for ship commanders to take defensive or protective actions. It is configured to provide early detection, signal analysis and threat warnings against a range of threats.

“We need to keep working on our electromagnetic spectrum but we need to also be able to counter the weapons that they build. We had SLQ-32s when I was a junior officer – on a lot of our ships and that is still what we have,” Vice Adm. Joseph Mulloy, Deputy Chief of Naval Operations, Integration of Capabilities and Resources, said Tuesday.

http://defensetech.org/2015/03/17/a...ce-fleet-vulnerable-to-ew-attacks/#more-24679

The Block 2 SEWIP advancements include upgrades to the antenna and digital receiver, Ottaviano said. Block 2 upgrades also include the addition of new software engineered to ensure the system is equipped to recognize new, emerging threat signals.

“It provides the digital architecture so it can quickly upgrade and provide additional capability as threats increase in capability,” Ottaviano added.

The Navy plans to configure as many as 140 surface ships with Block 2 SEWIP technology, including carriers, cruisers, destroyers and amphibs, among others. The hardware to the system consists of above and below deck components including a display screen and processing technology, he added.

The hardware may be configured differently depending upon the structure of a given ship, Ottaviano explained. For example, the EW antenna on the Navy’s new destroyer, the DDG 1000, is conformed to align with the ship’s hull.

Following SEWIP Block 2, the Navy plans to develop and acquire a Block 3 SEWIP electronic attack technology, Navy and Lockheed officials said. In addition to “listening” or passive electromagnetic detection, Block 3 will include the ability to transmit signals and potentially jam or disrupt enemy signals.

 

[ctg]

In its funding proposal, the Armed Forces Command (AFC), envisaged a more expansive naval-strengthening plan costing up to $2 billion. The government's response has been to announce the purchase of two new A26-class submarines. The capital budget earmarked for the A26-class submarine acquisition amounts to $950 million.

http://www.defensenews.com/story/de...ts-in-naval-capacity-and-baltic-sea/25093841/

Formally announcing the move on 19 March, Swedish defence minister Peter Hultqvist said that he had given the armed forces the go-ahead to proceed with the A26 buy at a not-to-exceed cost of SEK8.2 billion (USD943 million). Hultqvist had publicly revealed the imminent approval during a visit to the Saab Kockums shipyard in Karlskrona two days before the announcement.

http://www.janes.com/article/50076/sweden-gets-set-for-a26-order

 

[VUps]

Olisikohan järkeä hankkia ilmavoimille Quickstrike miinoja Horneteihin? Kyseessähän on Mk-80 -sarjan pommeihin liitettävä mekanismi. Noiden avulla saisi nopealla varoitusajalla blokattua yksittäisiä kapeikoita.

 

[peelo]

Olisikohan järkeä hankkia ilmavoimille Quickstrike miinoja Horneteihin? Kyseessähän on Mk-80 -sarjan pommeihin liitettävä mekanismi. Noiden avulla saisi nopealla varoitusajalla blokattua yksittäisiä kapeikoita.

Ja nyt siihen ei pystytä riittävällä nopeudella perinteisin keinoin?

 

[Tähystäjä]

Haluaisin kiinnittää foorumin huomiota sellaiseen seikkaan, että miten tämä meidän merikuljetusten suojaaminen sitten hoidetaan, jos Venäjä yllättäen valtaakin Gotlannin?

Voisi kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa Ruotsin ilma- ja merivoimilla olisi muutakin tekemistä kuin meidän meidän merikuljetusten turvaaminen...

Joka tapauksessa tällöin ei voitaisi kuvitellakaan mitään merikuljetuksia meille Tanskan salmien kautta.

Lisäksi Venäjä saisi Gotlannista hyvän tukikohdan suorittaa hyökkäyksiä myös pohjoiselle Itämerelle. Tietysti Ahvenanmaan valtaus pahentaisi tilannetta vielä entisestään, mutta Baltian tilanteen vuoksi pidän Gotlannin valtausta todennäköisempänä.

 

[Talvela]

Haluaisin kiinnittää foorumin huomiota sellaiseen seikkaan, että miten tämä meidän merikuljetusten suojaaminen sitten hoidetaan, jos Venäjä yllättäen valtaakin Gotlannin?

Voisi kuvitella, että tuollaisessa tilanteessa Ruotsin ilma- ja merivoimilla olisi muutakin tekemistä kuin meidän meidän merikuljetusten turvaaminen...

Joka tapauksessa tällöin ei voitaisi kuvitellakaan mitään merikuljetuksia meille Tanskan salmien kautta.

Lisäksi Venäjä saisi Gotlannista hyvän tukikohdan suorittaa hyökkäyksiä myös pohjoiselle Itämerelle. Tietysti Ahvenanmaan valtaus pahentaisi tilannetta vielä entisestään, mutta Baltian tilanteen vuoksi pidän Gotlannin valtausta todennäköisempänä.

Niitä suojataan pitämällä Ahvenanmaa sekä ajamalla Ruotsin/Norjan maantiet ruvelle ja kiskot solmuun.

 

[Tähystäjä]

Niitä suojataan pitämällä Ahvenanmaa sekä ajamalla Ruotsin/Norjan maantiet ruvelle ja kiskot solmuun.

Tähän kallistuisin itsekin...

Nyt sitten voidaan vaan miettiä, että kannattaako Merivoimille välttämättä hankkia jollain miljardilla eurolla uusia saattokykyisiä korvetteja, vai voisiko ne rahat sittenkin käyttää jotenkin toisin kokonaismaanpuolustuksen kannalta järkevämmällä tavalla?

Ja tämä kaikki tulee alunperin Merivoimissa palvelleelta...

 

[SJ]

Ja nyt siihen ei pystytä riittävällä nopeudella perinteisin keinoin?

Perinteisiin tehtäviin nopeus on varmaan ihan riittävä. Mutta mihin uusiin tehtäviin kyettäisiin noilla uusilla miinoilla?

 

[peelo]

Perinteisiin tehtäviin nopeus on varmaan ihan riittävä. Mutta mihin uusiin tehtäviin kyettäisiin noilla uusilla miinoilla?

Jos halutaan harjoittaa hyökkäyksellistä miinoitusta niin sitten ihan jees. Mielestäni puolustuskäyttöön muutamalla miinalla ei saada merkittävää hyötyä varsinkin kun otetaan huomioon että ilmavoimillamme on tärkeämpiäkin tehtäviä.