Merivoimien kehitysnäkymät

[Tykimies]

Häivekään ei välttämättä ole tulevaisuudessa enään niin "cool".

http://www.tekniikkatalous.fi/innov...n+mika+perustutkalta+jaa+huomaamatta/a1051974

 

[Jukkis]

valitettavasti en tiedä häivetegnologiasta juurikaan mitään, joten vaikea on kommentoida.. Jotenkin vaan on sellainen tunne, että ne häiveominaisuudet laivoissa olisivat ( ainakin osittain ) jonkinlainen hifistelevä muoti-ilmiö... Mutta kuten sanoin, en tunne asiaa tarpeeksi...

Eivät ne ole muoti-ilmiö, mutta eivätpä kyllä sitäkään mitä julkisuudessa yleensä puhutaan. Avomerellä on mahdotonta piiloutua, jos ei ole sukellusvene, mutta sitä miltä tutkassa yms. näyttää voi säätää. Esimerkiksi brittien Type 45-ilmatorjuntahävittäjästä väitetään että sen tutkaheijaste on yhtä suuri kuin pienellä kalastusaluksella. Aika hyvin yli 8000 tonnin laivalta. Tämä auttaa myös ohjuksia vastaan puolustautumisessa, sillä kaikenlaiset häirintäkeinot silpusta kehittyneisiin ELSO-häirintälaitteisiin ovat tehokkaampia kun suojattavan kohteen oma heräte on pienempi. Stealth ei siis ole itseisarvo, mutta parantaa muiden järjestelmien ja temppujen toimivuutta.

 

[Commander]

Kokeiluun meni Tuulen osalta n. 13,5 miljoonaa euroa. Varmaan jotain tuon päälle koulutukseen ja satamarakenteisiin.

Hamina-luokkaa vanhemmat ohjusveneet on rakennettu 80- ja 90-luvuilla. Tuolloin (Hesarien ja Raumojen aikaan) MTO:n julkisesti ilmoitettu kantama oli ulkomuistista äkkiä vetäen tasan 70 km.

MTO:n pidentynyt kantama saattaa siirtää ohjuksia maihin, varsinkin jos ja kun Mark IV joskus tulee ja saadaan myös meille operatiiviseen käyttöön. Kritiikkiä esitettäessä on siis ymmärrettävä että ohjusten pidentynyt kantama on tapahtunut yli 10 vuotta sen jälkeen kun esim. Raumat oli rakennettu.

Tuuli maksoi aikoinaan (1998) 90 miljoonaa markkaa ja U-niemen platta&henkilöstön koulutus in USA vähän ed päälle.

MTO 85:n virallinen "vanha" kantama oli 70km+. Saab lanseerasi konseptinsa uudesta RBS 15 mk4 -ohjuksesta jo 2007, jolloin kantamavaihtoehdot muistaakseni olivat 350 ja 500km. Tähän päivään mennessä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut mitään, eikä tietääkseni tapahdukkaan, ellei löydy ulkopuolista kehityskustannuksien maksajaa (=asiakas). Saab kehitti mk3 -version omalla kustannuksellaan, eivätkä nähtäväst ryhdy moiseen uudestaan :-(

 

[Commander]

Asejärjestelmien osuus sotalaivojen hinnasta on niin suuri, että oman rungon suunnittelu ei välttämättä kasvata hintaa kohtuuttomasti, etenkin kun laivojen suunnittelu osataan täällä ennestään eikä siinä ole odotettavissa suurempia yllätyksiä. Laivat eivät myöskään skaalaudu sarjatuotantoon ihan niin hyvin kuin esim lentokoneet, joten oma tuotanto ei automaattisesti kasvata hintalappua yhtä radikaalisti kuin monissa muissa tapauksissa.
Olennaisin erityisolosuhde tässä lienee vesialueen pienuus ja rikkonainen ja matala rannikko. Meidän tarkoituksiimme monet valmiista ratkaisuista korostavat liikaa kokoa ja toiminta-aikaa. Kun avomerellä toimiminen ei ole ensisijainen vaatimus ja tukikohta on lähellä, niin kamat voidaan ahtaa pienempään runkoon mikä säästää rahaa ja sopii meille paremmin.

Pintataistelualuksissa kustannukset jakaantuvat yleensä seuraavasti: runko/lavetti&tukijärjestelmä 1/3, asejärjestelmät 1/3 sekä taistelunjohto, tiedonsiirto ja sensorit 1/3. Mikäli siirrytään miinantorjunta-aluksiin tai sukellusveneisiin niin lavetin osuus kasvaa huomattavasti.

 

[hessukessu]

Tässähän voisi olla yksi vaihtoehto:

http://en.wikipedia.org/wiki/Baynunah-class_corvette
1 × OTO Melara 76 mm/62 caliber naval gun
2 × Rheinmetall MLG 27 27 mm guns
8 × MBDA MM40 block 3 Exocetmissiles
1 × mk49 mod3 21-cell RAM launcher for RAM block 1A missile system
Aviation facilities: Aft helicopter deck and hangar
Cost, as of February 2009, is US$820 million for the entire 6 ship programme.

Neljä noita maksaisi varmaan puolisen miljardia euroa. Jäisi toiset puoli miljardia ties mihin.

 

[peelo]

Tässähän voisi olla yksi vaihtoehto:

Neljä noita maksaisi varmaan puolisen miljardia euroa. Jäisi toiset puoli miljardia ties mihin.

Tossa aluksessa ei ole mitään muuta hyvää kuin hinta! Lähinnä pintatorjuntaan.

@KymJP1/96 linkkasi MILGEM-corvetti/fregatti aluksen. Ensimmäinen jollain tavalla varteenotettavan oloinen. Toki hiukan iso mutta pienillä muutoksilla tosta saisi varmaan ihan hyvän. Pakokanavat vaakatasoon, RAM-pois, edellisten tilalle Sylverin-VLS, jäävahvistus, HEKO-hangaari pois, monitoimikansi perään ja vedettävä kaikuluotain.

 

[Tups]

Voi tulla pojille kylmä, jos arabilaivoja yritetään täällä meikäläisten vesillä operoida. Ilmatorjuntakykykin on vähän mitä on.

 

[Raveni]

Ei siellä italiassakaan kamalasti pakkasia ole, jäistä puhumattakaan ja silti katanpäät siellä tehtiin...

 

[peelo]

Voi tulla pojille kylmä, jos arabilaivoja yritetään täällä meikäläisten vesillä operoida. Ilmatorjuntakykykin on vähän mitä on.

En ainakaan itse hankkisi mitään noilta, mutta toi MILGEM-näyttää ihan pätevältä ainakin turkkilaisille. Tuollaisenaan ei tietenkään tänne sovellu kuten ei moni muukaan alustyyppi.

 

[Raveni]

Miten tämä tulisi vaikuttamaan juuri merivoimien toiminta ympäristöön? Kyllähän tuo vaikeuttaa juuri sitä huoltovarmuutta

UPM karsisi Suomen satamaverkostoa rajusti - HS: Vain muutama riittää
Talouselämä
12:13


UPM:n mukaan Suomen rannikoilla toimivien 23 vienti- ja tuontisatamien lukumäärä voitaisiin karsia yhdeksään, kertoo Helsingin Sanomat.

"Emme me mitenkään halua profiloitua satamien lahtareina, mutta tämä on näkemys, joka meille on muodostunut viime vuosien aikana", sanoo UPM:n kuljetuksista vastaava logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas Helsingin Sanomille.

UPM uskoo, että vientiteollisuus joutuu kantamaan lopulta kuljetusverkoston hajanaisuuden kustannukset. Hajanaisuus on tullut näkyviin, kun teollisuus ei pysty enää elättämään yhtä paljon satamia kuin ennen.

Metsäteollisuuden kuljetusmäärät satamien kautta ulkomaille ovat vähentyneet vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen noin kolmanneksen, kertoo Helsingin Sanomat.


Sarvikas uskoo, että satamaverkoston tehostuminen käynnistyy markkinaehtoisesti. Hän itse jättäisi Suomeen vain kolme vientisatamaa. Näistä viennille ja tuonnille saisi säännöllisen linjaliikenteen palveluja.

"Vientiyritykset alkavat keskittää kysyntäänsä tiettyihin satamiin. Seurauksena niiden palvelu ja investointikyky paranevat. Lisääntyvät kuljetusmäärät alentavat maksutasoa."

 

[Tykimies]

Miten tämä tulisi vaikuttamaan juuri merivoimien toiminta ympäristöön? Kyllähän tuo vaikeuttaa juuri sitä huoltovarmuutta

UPM karsisi Suomen satamaverkostoa rajusti - HS: Vain muutama riittää
Talouselämä
12:13


UPM:n mukaan Suomen rannikoilla toimivien 23 vienti- ja tuontisatamien lukumäärä voitaisiin karsia yhdeksään, kertoo Helsingin Sanomat.

"Emme me mitenkään halua profiloitua satamien lahtareina, mutta tämä on näkemys, joka meille on muodostunut viime vuosien aikana", sanoo UPM:n kuljetuksista vastaava logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas Helsingin Sanomille.

UPM uskoo, että vientiteollisuus joutuu kantamaan lopulta kuljetusverkoston hajanaisuuden kustannukset. Hajanaisuus on tullut näkyviin, kun teollisuus ei pysty enää elättämään yhtä paljon satamia kuin ennen.

Metsäteollisuuden kuljetusmäärät satamien kautta ulkomaille ovat vähentyneet vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen noin kolmanneksen, kertoo Helsingin Sanomat.


Sarvikas uskoo, että satamaverkoston tehostuminen käynnistyy markkinaehtoisesti. Hän itse jättäisi Suomeen vain kolme vientisatamaa. Näistä viennille ja tuonnille saisi säännöllisen linjaliikenteen palveluja.

"Vientiyritykset alkavat keskittää kysyntäänsä tiettyihin satamiin. Seurauksena niiden palvelu ja investointikyky paranevat. Lisääntyvät kuljetusmäärät alentavat maksutasoa."

Kuulostaa markkinataloudelta. Sopii minulle.

 

[Bodyguard]

Miten tämä tulisi vaikuttamaan juuri merivoimien toiminta ympäristöön? Kyllähän tuo vaikeuttaa juuri sitä huoltovarmuutta

UPM karsisi Suomen satamaverkostoa rajusti - HS: Vain muutama riittää
Talouselämä
12:13


UPM:n mukaan Suomen rannikoilla toimivien 23 vienti- ja tuontisatamien lukumäärä voitaisiin karsia yhdeksään, kertoo Helsingin Sanomat.

"Emme me mitenkään halua profiloitua satamien lahtareina, mutta tämä on näkemys, joka meille on muodostunut viime vuosien aikana", sanoo UPM:n kuljetuksista vastaava logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas Helsingin Sanomille.

UPM uskoo, että vientiteollisuus joutuu kantamaan lopulta kuljetusverkoston hajanaisuuden kustannukset. Hajanaisuus on tullut näkyviin, kun teollisuus ei pysty enää elättämään yhtä paljon satamia kuin ennen.

Metsäteollisuuden kuljetusmäärät satamien kautta ulkomaille ovat vähentyneet vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen noin kolmanneksen, kertoo Helsingin Sanomat.


Sarvikas uskoo, että satamaverkoston tehostuminen käynnistyy markkinaehtoisesti. Hän itse jättäisi Suomeen vain kolme vientisatamaa. Näistä viennille ja tuonnille saisi säännöllisen linjaliikenteen palveluja.

"Vientiyritykset alkavat keskittää kysyntäänsä tiettyihin satamiin. Seurauksena niiden palvelu ja investointikyky paranevat. Lisääntyvät kuljetusmäärät alentavat maksutasoa."

Markkinataloutta kylläkin, mutta keskittää ehkä jopa liikaa.... Toimintamahdollisuudet kapenevat... Voi mennä jopa kriittiseksi, mutta sitä ei valitettavasti näin rauhan aikana mietitä... Toivottavasti emme joudu sellaiseen tilanteeseen, missä tuollainen päätös kaduttaisi...
Tosin sitä ei vielä tehdä, on onneksi vasta ehdotus. Karsia niitä toki voi, mutta rajansa kaikella...

 

[Raveni]

Markkinataloutta kylläkin, mutta keskittää ehkä jopa liikaa.... Toimintamahdollisuudet kapenevat... Voi mennä jopa kriittiseksi, mutta sitä ei valitettavasti näin rauhan aikana mietitä... Toivottavasti emme joudu sellaiseen tilanteeseen, missä tuollainen päätös kaduttaisi...
Tosin sitä ei vielä tehdä, on onneksi vasta ehdotus. Karsia niitä toki voi, mutta rajansa kaikella...

Kolmekin satamaa alkaa olemaan sellainen määrä että vihollisen ei kannata tuhlata resursseja alusten löytämiseen ja liikkumisen estämiseen.. Riittä että lamauttaa ne satamat jotka ei liiku ja joita ei saa piiloon...

 

[Bodyguard]

Kolmekin satamaa alkaa olemaan sellainen määrä että vihollisen ei kannata tuhlata resursseja alusten löytämiseen ja liikkumisen estämiseen.. Riittä että lamauttaa ne satamat jotka ei liiku ja joita ei saa piiloon...

No, vähän samoilla linjoilla ollaan, ehkä eri näkökulmasta. Mitä vähemmän niitä satamia on, sitä helpompaa se merenkulun lamauttaminen on... Ei ole enää vaihtoehtoja, pannaan kaikki munat samaan koriin...

 

[Raveni]

Toisaalta niiden suojaaminen on pienemmin resurssein mahdollista jos jotain positiivista hakee

 

[Bodyguard]

Toisaalta niiden suojaaminen on pienemmin resurssein mahdollista jos jotain positiivista hakee

Joo, totta tuokin, hyvä näkökohta. Peruskysymys on tietty se, riittävätkö ne resurssit... Valitettavasti sitä vähän epäilen... Vuosaaren satama-alue on muuten yksi KaartJR:n tärkeimmistä harjoitusalueista, siellä kun on myös voimalaitos... tosin se ei tietenkään yksin riitä, pitää olla merellistä puolustuskykyä ja ennen kaikkea myös IT:aa. Siinä mielessä Vuosaari on etulyöntiasemassa, että se kuuluu pääkaupunkiseudun IT:n piiriin, joka lienee se valtakunnan paras... Mutta taas voi naapurikin enemmän keskittyä pariin kolmeen kohteeseen. Se on se toinen puoli... Niitä pitää sitten punnita ja tehdä päätöksiä sen mukaan kumman edut painavat enemmän...

 

[yrjö]

Jo 70 luvulta alkaen on sanottu, että paperirullan kuljettaminen vaikka sitten yksitellen taksin katolla etelän satamiin tulle halvemmaksi kuin pitää Perämeren satamat jäästä auki ympärivuotisesti. Satamien lukumäärä koskee monen muun ohella suoraan myös jäänmurtoa.

Suomen merisatamat ovat nimenomaan aluepolitiikkaa. Ilman ympärivuotisia satamia teollisuudella ei ole edellytyksiä, investointeja ei tule ja pohjoinen Suomi kurjistuu entisestään.

 

[Bodyguard]

Jo 70 luvulta alkaen on sanottu, että paperirullan kuljettaminen vaikka sitten yksitellen taksin katolla etelän satamiin tulle halvemmaksi kuin pitää Perämeren satamat jäästä auki ympärivuotisesti. Satamien lukumäärä koskee monen muun ohella suoraan myös jäänmurtoa.

Suomen merisatamat ovat nimenomaan aluepolitiikkaa. Ilman ympärivuotisia satamia teollisuudella ei ole edellytyksiä, investointeja ei tule ja pohjoinen Suomi kurjistuu entisestään.

Hyvä näkökohta, voi ehkä hillitä tuota lakkauttamisintoa...

 

[Samses]

Kolmekin satamaa alkaa olemaan sellainen määrä että vihollisen ei kannata tuhlata resursseja alusten löytämiseen ja liikkumisen estämiseen.. Riittä että lamauttaa ne satamat jotka ei liiku ja joita ei saa piiloon...

Tuo mainittu yhdeksänkin satamaa on aika vähän. Lamautettavissa.

 

[Tykimies]

Suomen merisatamat ovat nimenomaan aluepolitiikkaa. Ilman ympärivuotisia satamia teollisuudella ei ole edellytyksiä, investointeja ei tule ja pohjoinen Suomi kurjistuu entisestään.

Aluepolitiikkaa ne toki ovat, mutta tarvitaanko pienelle alueelle niin montaa satamaa?

Jos katsotaan matkaa Kaskisista Tornioon, se on 540 kilometrin matka maantietä pitkin. Siinä matkalla on seuraavat satamat: Kaskinen, Vaasa, Pietarsaari, Kokkola, Raahe, Oulu, Kemi ja Tornio.

Toki etelässäkin on satamia tiuhaan, mutta suurin osa niistä on merkittävästi suurempia kuin pohjoisen satamat.

Kyllä tuolta siis karsimaan satamia pystyy ja niin varmaan tehdään, jos poliittista tahtoa siihen on korkeammalta taholta.