Mielenkiintoinen ase. Paljon potentiaalia. Paino rajoittavin tekijä. Kun akut kehittyvät niin tätä voidaan nähdä ainavain pienemmissä paketeissa. Tänään laivassa, huomenna tankissa ja lopulta käsiaseissa.. Naulapyssyjä. Hehe
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Honcho
SMLNKO M/83
Vähän kämäisiksi näyttäisivät jäävän, ellei lisäbudjeteilla tehdä kaikenlaista...Ruotsihan sinänsä käyttää jo paljon rahaa puolustukseen, mutta tulokset tuntuvat käsittämättömän vähäisiltä panokseen nähden.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1414036957747
"Ruotsissa sosiaalidemokraattien ja ympäristöpuolueen hallitus julkisti torstaina ensimmäisen budjettiesityksensä.
Budjetti sisältää muun muassa odotetun korotuksen puolustusmäärärahoihin. Määrärahat olisivat ensi vuonna 680 miljoonaa kruunua suuremmat kuin nykyisin ja kasvaisivat vähitellen.
Vuoteen 2018 mennessä määrärahat olisivat 1,44 miljardia kruunua (noin 160 miljoonaa euroa) suuremmat kuin nyt.
Materiaalihankintoihin ehdotetaan ensi vuonna kahta miljardia kruunua lisää muun muassa uusien Gripen-hävittäjien hankkimiseksi."
Mielenkiintoinen ase. Paljon potentiaalia. Paino rajoittavin tekijä. Kun akut kehittyvät niin tätä voidaan nähdä ainavain pienemmissä paketeissa. Tänään laivassa, huomenna tankissa ja lopulta käsiaseissa.. Naulapyssyjä. Hehe
Taisi olla jalkaväkiversio "Ahnoldin" elokuvassa "Eraser".
Demolition Man leffassa oliTaisi olla jalkaväkiversio "Ahnoldin" elokuvassa "Eraser".
ehkä vieläkin sopivampi?
Ohjusveneiden murtumien syy selvisi
Rauma-luokan ohjusveneiden rungot ovat alumiinia, jota ei nykyisin juuri käytetä sotalaivoissa
Rauma-luokan aluksia käytetään meriliikenteen suojaamiseen ja pintatorjuntaan. Ohjusvene Raahe Saaristomerellä vuonna 2004.
MATTI KAINULAINEN LEHTIKUVA
Jarmo Huhtanen HS
KOTIMAA Julkaistu 2:00
Merivoimat uskoo löytäneensä syyn siihen, miksi Rauma-luokan ohjusveneisiin on syntynyt väsymismurtumia. Kaikki luokan neljä venettä ovat olleet tilapäisessä käyttökiellossa helmikuusta alkaen, jolloin vaurioita havaittiin kolmessa veneessä.
Helmikuussa löytyneet murtumat olivat runkoon kiinnittyvissä tukirakenteissa. Ne olivat jo toinen väsymismurtumahavainto Rauma-luokan veneissä lyhyen ajan sisällä. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen mukaan murtumilla ei ole merkitystä aluksen kokonaislujuuteen eivätkä rungot ole heikentyneet.
Merivoimat ja Logistiikkalaitos käynnistivät helmikuussa laajan tutkimuksen, jossa on yritetty selvittää väsymismurtumien aiheuttaja. Tutkimus sisältää muun muassa veneiden perärakenteiden värähtelylaskentaa. Tutkimuksen tuloksista on tarkoitus kertoa kesäkuussa.
"Selvitys on ollut käynnissä, ja nyt on löytynyt syy", sanoo komentaja Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta.
Alusluokan ensimmäiseksi korjattavalle veneelle on tehty merikokeita, joilla voidaan varmistaa laskennallisten tulosten paikkansapitävyys. Kun suunnitellut korjaukset on tehty, alus käy uudelleen merikokeissa.
"Meillä on nyt ensimmäiset mittausajot käynnissä, ja niitä on analysoitu, mutta tuloksia ei ole vielä saatu."
Rauma-luokan veneet on valmistettu 1990-luvun alussa Raumalla. Alumiinisille ohjusveneille tehtiin peruskorjaus vuosina 2010–2013.
Heti peruskorjauksen valmistuttua paljastui, että kolmessa veneessä oli väsymismurtumia. Alukset telakoitiin neljäksi kuukaudeksi kunnostusta varten.
Samassa yhteydessä havaittiin kahden veneen propulsiojärjestelmissä outoa värähtelyä, jonka syy on vielä hämärän peitossa. Se saattaa olla yhteydessä väsymismurtumiin.
Peruskorjauksen jälkeen löytyneet väsymismurtumat olivat eri paikassa kuin helmikuussa löytyneet murtumat. Murtumia on tähän mennessä löytynyt sekä perästä että keskilaivasta.
Heinosen mukaan oli puhdas sattuma, että lyhyen ajan sisällä löytyi väsymismurtumia kahdesta eri paikasta.
"Se johtuu alumiinin elinkaaresta. Tässä vaiheessa ja tuollaisella käytöllä, missä alukset ovat olleet, niitä alkaa tulla."
"Ne ovat kaksi eri ilmiötä, jotka eivät riipu mitenkään toisistaan."
Sotalaivoja ei nykyisin juuri rakenneta alumiinista. Oliko alumiinirakenne alun perin virhe?
"Alumiini tuntui 1990-luvun alussa fiksulta ratkaisulta. Siitä oli kokemusta Helsinki-luokan ohjusveneistä, mutta niissä oli eri konstruktio. Levyn paksuus, kaaritiheys ja rungon rakenne poikkesivat Rauma-luokasta", Heinonen sanoo.
"Rauma-luokan veneistä haluttiin matalakulkuisia, nopeita ja kevyitä. Tämän kompromissina Rauma-luokan runkoratkaisusta tuli tuon näköinen konstruktio. Alusten elinkaari näyttää joka tapauksessa täyttyvän. Se on ollut tiedossa, että alumiini jossain vaiheessa alkaa käyttäytyä noin."
Vielä ei tiedetä varmuudella, oliko ohjusveneiden peruskorjauksella jotain tekemistä väsymismurtumien syntymisen ja värähtelyjen kanssa. Merivoimien tavoite on, että ohjusveneet saataisiin takaisin operatiiviseen käyttöön tämän vuoden aikana. Veneet on tarkoitus korjata Pansiossa ja myöhemmin telakalla.
Rauma-luokan puuttuminen rivistä tarkoittaa sitä, että 40 prosenttia Suomen taistelualuksista on poissa käytöstä. Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen ovat nyt neljän Hamina-luokan ohjusveneen ja kahden miinalaivan kontolla.
Rauma-luokan ohjusveneiden rungot ovat alumiinia, jota ei nykyisin juuri käytetä sotalaivoissa
Rauma-luokan aluksia käytetään meriliikenteen suojaamiseen ja pintatorjuntaan. Ohjusvene Raahe Saaristomerellä vuonna 2004.
MATTI KAINULAINEN LEHTIKUVA
Jarmo Huhtanen HS
KOTIMAA Julkaistu 2:00
Merivoimat uskoo löytäneensä syyn siihen, miksi Rauma-luokan ohjusveneisiin on syntynyt väsymismurtumia. Kaikki luokan neljä venettä ovat olleet tilapäisessä käyttökiellossa helmikuusta alkaen, jolloin vaurioita havaittiin kolmessa veneessä.
Helmikuussa löytyneet murtumat olivat runkoon kiinnittyvissä tukirakenteissa. Ne olivat jo toinen väsymismurtumahavainto Rauma-luokan veneissä lyhyen ajan sisällä. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen mukaan murtumilla ei ole merkitystä aluksen kokonaislujuuteen eivätkä rungot ole heikentyneet.
Merivoimat ja Logistiikkalaitos käynnistivät helmikuussa laajan tutkimuksen, jossa on yritetty selvittää väsymismurtumien aiheuttaja. Tutkimus sisältää muun muassa veneiden perärakenteiden värähtelylaskentaa. Tutkimuksen tuloksista on tarkoitus kertoa kesäkuussa.
"Selvitys on ollut käynnissä, ja nyt on löytynyt syy", sanoo komentaja Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta.
Alusluokan ensimmäiseksi korjattavalle veneelle on tehty merikokeita, joilla voidaan varmistaa laskennallisten tulosten paikkansapitävyys. Kun suunnitellut korjaukset on tehty, alus käy uudelleen merikokeissa.
"Meillä on nyt ensimmäiset mittausajot käynnissä, ja niitä on analysoitu, mutta tuloksia ei ole vielä saatu."
Rauma-luokan veneet on valmistettu 1990-luvun alussa Raumalla. Alumiinisille ohjusveneille tehtiin peruskorjaus vuosina 2010–2013.
Heti peruskorjauksen valmistuttua paljastui, että kolmessa veneessä oli väsymismurtumia. Alukset telakoitiin neljäksi kuukaudeksi kunnostusta varten.
Samassa yhteydessä havaittiin kahden veneen propulsiojärjestelmissä outoa värähtelyä, jonka syy on vielä hämärän peitossa. Se saattaa olla yhteydessä väsymismurtumiin.
Peruskorjauksen jälkeen löytyneet väsymismurtumat olivat eri paikassa kuin helmikuussa löytyneet murtumat. Murtumia on tähän mennessä löytynyt sekä perästä että keskilaivasta.
Heinosen mukaan oli puhdas sattuma, että lyhyen ajan sisällä löytyi väsymismurtumia kahdesta eri paikasta.
"Se johtuu alumiinin elinkaaresta. Tässä vaiheessa ja tuollaisella käytöllä, missä alukset ovat olleet, niitä alkaa tulla."
"Ne ovat kaksi eri ilmiötä, jotka eivät riipu mitenkään toisistaan."
Sotalaivoja ei nykyisin juuri rakenneta alumiinista. Oliko alumiinirakenne alun perin virhe?
"Alumiini tuntui 1990-luvun alussa fiksulta ratkaisulta. Siitä oli kokemusta Helsinki-luokan ohjusveneistä, mutta niissä oli eri konstruktio. Levyn paksuus, kaaritiheys ja rungon rakenne poikkesivat Rauma-luokasta", Heinonen sanoo.
"Rauma-luokan veneistä haluttiin matalakulkuisia, nopeita ja kevyitä. Tämän kompromissina Rauma-luokan runkoratkaisusta tuli tuon näköinen konstruktio. Alusten elinkaari näyttää joka tapauksessa täyttyvän. Se on ollut tiedossa, että alumiini jossain vaiheessa alkaa käyttäytyä noin."
Vielä ei tiedetä varmuudella, oliko ohjusveneiden peruskorjauksella jotain tekemistä väsymismurtumien syntymisen ja värähtelyjen kanssa. Merivoimien tavoite on, että ohjusveneet saataisiin takaisin operatiiviseen käyttöön tämän vuoden aikana. Veneet on tarkoitus korjata Pansiossa ja myöhemmin telakalla.
Rauma-luokan puuttuminen rivistä tarkoittaa sitä, että 40 prosenttia Suomen taistelualuksista on poissa käytöstä. Alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen ovat nyt neljän Hamina-luokan ohjusveneen ja kahden miinalaivan kontolla.
Honcho
SMLNKO M/83
Tarkoittaako tuo Rauma-luokan juttu käytännössä sitä että alukset voidaan ehkä piankin ottaa taas rauhanajan käyttöön?
HS:kin taas tehokkaasti luo kuvaa, että 40 prosenttia Merivoimien kapasiteetista on poissa käytöstä. Ihan kuin jotkut pienet väsymiset paljoa tarkoittaisi jos pilliin puhallettaisiin. Menee rauhanajan varomääräykset ja sodan ajan vahvuus sekaisin.
HS:kin taas tehokkaasti luo kuvaa, että 40 prosenttia Merivoimien kapasiteetista on poissa käytöstä. Ihan kuin jotkut pienet väsymiset paljoa tarkoittaisi jos pilliin puhallettaisiin. Menee rauhanajan varomääräykset ja sodan ajan vahvuus sekaisin.
Kun alukset edustavat kuitenkin suurta pääosaa vedenalaisen valvonnan kyvystämme niin murhe ei ole vähäinen. Rauhan ajan suorituskykyhän yhtään liioittelematta romahti Rauma-luokan jäädessä pois rivistä. Toivottavasti murheista päästään pian eroon. Ennuste vain on valitettavan huono korjauskierteen jo alettua.
crane
Ylipäällikkö
Kylläjoo, murtuman kun korjaat niin kohta on vieressä uusi murtuma. Niin se vain valitettavasti alumiini käyttäytyy.
Onko niin että Kuha-lk ja Kiiski-lk ovat käytössä enää ainoastaan Merivoimien maakuntajoukoilla ( raivaajaosasto Sääksi ) ? Ei noita ainakaan tuoreimmissa prosyyreissä mainita kun esitellään vaikkapa Pansioon sijoitetun 4. miinalaivueen kalustoa. Ainoastaan Katanpäät ja sukeltajat on katsottu maininnan arvoisiksi.
yrjö
Ylipäällikkö
En ole pitänyt sukellusveneiden hankintaa Suomeen minään kovin järkevänä ideana, mutta kun miettii että tulevaisuus Merivoimien osalta on mahdollisesti erittäin synkkä (=1-3 isoa tehtäviin soveltumatonta alusta) niin voisiko tässä sittenkin olla jotain ideaa. Uudet sukellusveneet ovat kalliita hankkia (>300 milj €) ja vielä kalliimpia käyttää, mutta käytettynä hankkiminen (vuokraaminen?) voisi pitää kustannukset jollain tapaa järkevinä. Käyttökuluja voitaisiin pienentää hankkimalla alukset maasta jonka kanssa tehtäisiin yhteistyötä huolto/koulutus alueilla. Ruotsi olisi tähän ihanteellinen vaihtoehto. Vain välttämättömät päivittäiset toiminnot olisivat omassa tukikohdassa ja sitten isommat huollot/koulutus tapahtuisi jossain Muskössä vast.
Merivoimat voisi koostua 2025 seuraavanlaisesta kokoonpanosta.
MTA2020 2-3 kpl
Hamina-lokka 4 kpl
Sukellusveneet 2 kpl (ex-Södermanland)
Södermanland-luokan sukellusveneet ovat valmistuneet vuonna 1989 ja ne on täysin uudistettu 2003-04 (AIP-asennus). Jos nämä otettaisiin käyttöön 2020 paikkeilla kuinka paljon niillä olisi käyttöikää jäljellä? 5 vuotta? 10? 15? Tämä voi tietysti muodostua ongelmaksi.
Tällä hankinnalla voitaisiin keventää MTAn vaatimuksia tietyiltä osin ja Merivoimien suorituskykyyn ei tulisi ihan järkyttävää lovea Hämeenmaan ja Rauman poistuttua.
Merivoimat voisi koostua 2025 seuraavanlaisesta kokoonpanosta.
MTA2020 2-3 kpl
Hamina-lokka 4 kpl
Sukellusveneet 2 kpl (ex-Södermanland)
Södermanland-luokan sukellusveneet ovat valmistuneet vuonna 1989 ja ne on täysin uudistettu 2003-04 (AIP-asennus). Jos nämä otettaisiin käyttöön 2020 paikkeilla kuinka paljon niillä olisi käyttöikää jäljellä? 5 vuotta? 10? 15? Tämä voi tietysti muodostua ongelmaksi.
Tällä hankinnalla voitaisiin keventää MTAn vaatimuksia tietyiltä osin ja Merivoimien suorituskykyyn ei tulisi ihan järkyttävää lovea Hämeenmaan ja Rauman poistuttua.
Tämä olisi mielestäni ihan loistava kokoonpano lisättynä vielä Katanpäillä, jos vaan rahoitus riittäisi tuohon kaikkeen. Valitettavasti se ei kuitenkaan millään taida riittää...
fulcrum
Greatest Leader
Kuten peelo sanoi, veneet ovat kyllä aika moderneja. Käyttöikää voisi olla realistisesti vielä n. 15 vuotta: Singaporen laivaston Sjöormen-luokan veneet ovat noin 45 vuotta vanhoja ja ovat pikkuhiljaa menossa poistoon. Tosin veneillä kyllä voisi olla muitakin ottajia. Jos esimerkiksi Singapore löisi kasan taaloja tiskiin niin emme varmaan voisi hintakilpailla. Ruotsalaisilla olisi kova kiusaus myydä vene käyvän hinnan tarjoajalle, kuin meidän p.a. merivoimillemme.
Sukellusveneissä ongelmana on niiden tarvitsema ainutlaatuinen infrastruktuuri. Täytyy olla pelastusalus ja -laitteistot ja tarvittavat koulutuslaitteet ja simulaattorit jne. Sukellusveneet tarvitsevat myös kokonaan oman koulutusohjelmansa. Ei mitenkään halpaa ja siksi moni eurooppalainen maa onkin luopunut sukellusveneistä. Mutta jos voisimme pohjoismaisen yhteistyön varjolla tilata kaikki nämä Ruotsilta niin se varmaan laskisi kustannuksia huomattavasti. Tällaisen mahdollisuus kannattaisi ainakin tutkia.
Sukellusveneissä ongelmana on niiden tarvitsema ainutlaatuinen infrastruktuuri. Täytyy olla pelastusalus ja -laitteistot ja tarvittavat koulutuslaitteet ja simulaattorit jne. Sukellusveneet tarvitsevat myös kokonaan oman koulutusohjelmansa. Ei mitenkään halpaa ja siksi moni eurooppalainen maa onkin luopunut sukellusveneistä. Mutta jos voisimme pohjoismaisen yhteistyön varjolla tilata kaikki nämä Ruotsilta niin se varmaan laskisi kustannuksia huomattavasti. Tällaisen mahdollisuus kannattaisi ainakin tutkia.