Merivoimien kehitysnäkymät

Kuten peelo sanoi, veneet ovat kyllä aika moderneja. Käyttöikää voisi olla realistisesti vielä n. 15 vuotta: Singaporen laivaston Sjöormen-luokan veneet ovat noin 45 vuotta vanhoja ja ovat pikkuhiljaa menossa poistoon. Tosin veneillä kyllä voisi olla muitakin ottajia. Jos esimerkiksi Singapore löisi kasan taaloja tiskiin niin emme varmaan voisi hintakilpailla. Ruotsalaisilla olisi kova kiusaus myydä vene käyvän hinnan tarjoajalle, kuin meidän p.a. merivoimillemme.

Kyllä noille ruotsalaisveneille varmaan maailmalta potentiaalisia ostajia löytyisi. Singapore se tuskin olisi koska siellä ollaan jo siirtymässä uudisrakenteisiin sukellusveneisiin nyt kun järjestelmä alkaa olla rakennettuna. Markkinoita laatutavaralle taitaa kuitenkin löytyä kaikista maanosista.
 
Vuonna 96 Turussa vieraili ruotsalainen sukellusvene.
Pääsin isäni kanssa tutustumaan sisälle. taputtelin jopa torpedoja ja istuin taistelukeskuksen penkeissä. Tästä huolimatta muistikuvat melko heikot koska olin aika nuori vielä. Olisiko kyseessä ollut Södermanland vai Gotland-luokan vene? Tätä en muista itse. Lienee aika harvinaista siviilien pääsy sukellusveneisiin. Itse pääsin isäni työn puolesta.
 
Sakari Visa aikanaan rummutti noita Sjöormen veneitä 90
Luvun alussa. Oli puhetta alussa jopa ilman aseistusta. En tiedä mikä järki tässä oli mutta näin todella puhuttiin.
 
Singaporella itseasiassa on myös 2 Västergotland luokan venettä. Södermanland-luokka on modattu Västergotland eli Singaporea nuo ei varmaan kiinnosta.

Jep. Ne kaksi jotka ei enää ole Ruotsilla. Ja niiden kaveriksi on jo tilattu 2 kpl saksalaisia AIP-veneitä tyyppiä 218. Ruotsalaisilla vielä olevien veneiden ostajat löytyvät muualta. Ehkä Singaporen naapurista mutta kuitenkin muualta. Thaimaa on yksi ehdokas jonka on arveltu lähiaikoina halajavan ( paluuta ) sukellusvenevaltioksi.
 
Kylläjoo, murtuman kun korjaat niin kohta on vieressä uusi murtuma. Niin se vain valitettavasti alumiini käyttäytyy.
Vaikea uskoa että noita murtumia ei olisi huomattu peruskorjauksessa telakalla jos ne olisivat olleet olemassa jo silloin. Luulisi että jos alumiini tunnetaan suomessa hyvin niin runko käytiin lävitse jollakin tekniikalla jossa väsyminen havaittaisiin.

Jos vauriot ovat peräisin peruskorjauksesta niin telakalla on tehty ilmiselvä moka. Kun kerran merialumiinin käyttäytyminen ja muokkaus sekä elinkaari on tunnettuja kotimaisilla telakoilla niin miksi muutostöden vaikutuksia runkoon ei osattu ennakoida? Raumoihinhan tehtiin mm. isommat tankit pilssivedelle jonka johdosta vesiä ei dumpata mereen ja merelläoloaikaa pidennettiin muillakin järjestelyillä.
 
Kuten peelo sanoi, veneet ovat kyllä aika moderneja. Käyttöikää voisi olla realistisesti vielä n. 15 vuotta: Singaporen laivaston Sjöormen-luokan veneet ovat noin 45 vuotta vanhoja ja ovat pikkuhiljaa menossa poistoon. Tosin veneillä kyllä voisi olla muitakin ottajia. Jos esimerkiksi Singapore löisi kasan taaloja tiskiin niin emme varmaan voisi hintakilpailla. Ruotsalaisilla olisi kova kiusaus myydä vene käyvän hinnan tarjoajalle, kuin meidän p.a. merivoimillemme.

Sukellusveneissä ongelmana on niiden tarvitsema ainutlaatuinen infrastruktuuri. Täytyy olla pelastusalus ja -laitteistot ja tarvittavat koulutuslaitteet ja simulaattorit jne. Sukellusveneet tarvitsevat myös kokonaan oman koulutusohjelmansa. Ei mitenkään halpaa ja siksi moni eurooppalainen maa onkin luopunut sukellusveneistä. Mutta jos voisimme pohjoismaisen yhteistyön varjolla tilata kaikki nämä Ruotsilta niin se varmaan laskisi kustannuksia huomattavasti. Tällaisen mahdollisuus kannattaisi ainakin tutkia.
Käyttöikä riippunee myös rungoista (kaksois-/yksipainerunko), käytöstä ja ehkä veden suolapitoisuudestakin. Ruotsalaisveneet eivät sukella syvälle koska eivät pysty siihen eikä siihen ole tarvettakaan. Veneet uivat myös miedossa suolaliemessä (0,9%) verrattuna valtameriin ja ehkä niissä ei korroosio ole ongelmana. Veneissä riittää tuo yksipainerunko mutta kaksoisrunko toisi etuja kuten paremman äänieristyksen.

Global Security sivuston mukaan veneillä olisi ollut 2003-2004 AIP modernisoinnin jälkeen n. 20 vuotta käyttöikää jäljellä ilman iso modernisaatiota. Jos tuo on totta niin pitää kyllä tarkastella alusten myyntihintaa ja mahdollista päivityshintaa/tarvetta jos hankintaa edes suunnitellaan. En tiedä yhtään mitä noista voisi tarjota (pyytäähän voi aina vaikka mitä). Se on selvää että millekkään romuraudalle meillä ei ole tarvetta tai rahaa. Jos noita hankittaisiin niin niiden pitäisi olla A1 kunnossa ja täydessä taisteluvalmiudessa koska pelkkiä koulutusveneitä ei ole järkeä hankkia.

Se noissa on mielenkiintoinen lisä että taistelusukeltajat voivat myös käyttää veneitä.
The upgrade of the Södermanland class provided two practically new submarines, capable of operating for the next twenty years with no further modernisation. The submarines were lengthened by inserting a Stirling AIP section. This section, fully fitted and equipped prior to installation, contains several Stirling units, liquid oxygen tanks and electrical equipment. Consequently, all operational submarines in the Swedish fleet now have Stirling air-independent propulsion - unique among navies equipped with conventional (non-nuclear) submarines. An important aspect of the Södermanland class upgrade programme is that the vessels are now equipped for international peacekeeping missions in warmer and more saline waters. This has involved fitting completely new refrigeration systems and climate control system. The Command, Control, Computer, Communication and Intelligence systems (C4I) of the Södermanland class have been upgraded to the latest standards and the boats' stealth capabilities are being further refined. The submarines have also been equipped with a new airlock for divers.

The two Södermanland (previously Västergötland) (Type A-17) boats built by Kockums for the Swedish Navy have been designed to carry out a variety of roles to provide defence against invasion. Among the missions envisaged for the boats are attack, mining, surveillance, anti-submarine and interjection of Special Forces. The two-deck single-hull design features two watertight compartments divided by a centre watertight bulkhead. The pressure hull is of circular cross-section ending in truncated cones. Fore and aft the hull extends into ballast tanks. The forward compartment houses accommodation, stores, communications room and control room on the upper level, with weapons handling and nine torpedo tubes (six conventional 533 mm with 12 torpedoes and three 400 mm tubes with six weapons), forward battery section and auxiliary machinery on the lower deck.

Immediately aft of the watertight bulkhead is a cylindrical tank section with a passage aft and an escape lock, which connects to a rescue vehicle or bell. The after section houses the electrical control centre with the aft battery section, diesel generators and propulsion motor on the deck below. Manoeuvrability is exercised through an X-configuration rudder/after hydroplane design. The boats carry a comprehensive range of sensors including periscopes, Terma radar, the American EDO RSS AR-700-S5 ESM, and a wide range of ATLAS Elektronik sonars, including the CSU-83. Sonar arrays are mounted on and under the casing. The boats are equipped with an Ericsson IPS-17 weapons control system developed from the NIBS system fitted in the Näcken class.
http://www.globalsecurity.org/military/world/europe/a17-vastergotland.htm
 
Onko kenelläkään tietoa suomen laivaston tai ylipäätään laivastojen käyttämistä syvyyspommeista tällä hetkellä? Tietoa ei juuri saa nettihelvetistä vaan kaikki data koskee I WW-II WW aikaa.
Tiedän kyllä ELMA ASW 601 järjestelmän ja jotain hämärää venäläisestä RBU-1200 suto raketinheittimestä mutta en juuri muuta.

Kiinnostaisi että onko niissä edelleenkään muuta kuin räjähdettä ja syvyyslaukaisin vai onko mukaan tuotu älyä esim. magneettisella tai akustisella sensorilla jne.
Nuo paukut lienevät meidän ainoat aseet miinojen ohella sukellusveneitä vastaan joten heikolta vaikuttaa kun kantamakin on lyhykäinen.

Myöskään suomen merivoimien uudesta Blocker-merimiinasta ei ole mitään tietoa ja vain yhden kuvan olen nähnyt jossain lehdessä, eikä muuta. Onko tästä kellään mitään hajua?

yhden kuvan löysin jossa ilmeisesti Brittien Mk 11 Mod 3 syvyyspommi kopterissa mutta Mk 11 on jo II MS aikaan käytetty ase:

MK11depthcharge.jpg


Turkkilaisilta löytyy ASW-raketti myös:
mb5ti0.jpg
 
Einomies1, ootko jo kattonut Merisotilaan käsikirjan?
 
Onko kenelläkään tietoa suomen laivaston tai ylipäätään laivastojen käyttämistä syvyyspommeista tällä hetkellä? Tietoa ei juuri saa nettihelvetistä vaan kaikki data koskee I WW-II WW aikaa.

yhden kuvan löysin jossa ilmeisesti Brittien Mk 11 Mod 3 syvyyspommi kopterissa mutta Mk 11 on jo II MS aikaan käytetty ase:



Tuommoinen vaaleansininen syvyyspommi, jossa lukee isolla INERT ei sitten välttämättä ole se mitä pitäisi olla siiven alla, kun on tosi kyseessä.
 
Sivulta 10 alkaen löytyy paras esitys jonka olen Suomen sutoaseistukseen liittyen nähnyt:
Kiitos tästä! Parasta settiä mitä olen nähnyt. Tosin tuostakin lehdestä on aikaa jo 14 v. Senverran tuo julkaisu vahvisti epäilystäni että torpedo-aseistusta tarvittaisiin sekä uusille pinta-aluksille että rajavartiolaitoksen keskiraskaille SuperPumille. Uusi pinta-alusluokka olisi myös hyvä varustaa heko-kannella kuten Turvalla on jotta hekojen toiminta-aika merellä saataisiin tankkauksella pidemmäksi.

Aluksille voisi olla järkevää hankkia myös UAV-järjestelmä valvontaan ja etsintään kuten SAAB SKELDAR V-200: http://saab.com/air/airborne-solutions/unmanned-aerial-systems/skeldar-v-200-maritime/
Einomies1, ootko jo kattonut Merisotilaan käsikirjan?
En oo kun en ole merisotilas. Yritin kyllä silliksi mutta eivät päästäneet kun silloiselta asuinseudultani oli vähät paikat laivastoon varattuna kapiaisten mukuloille...:mad:
 
Kiitos tästä! Parasta settiä mitä olen nähnyt. Tosin tuostakin lehdestä on aikaa jo 14 v.

Mitään uutta ei liene tullut käyttöön tällä vuosituhannella. Paitsi tietysti sonarien puolella mutta samoilla aseilla mennään. Koko sutohomma on Suomessa valvontaa lukuunottamatta lapsenkengissä.
 
Merisotilaan käsikirjan saa ladattua intin sivuilta
 
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/768659/Suuret+puolustushankinnat+odottavat+uutta+hallitusta

Merivoimien puolella suurin haaste on Laivue 2020, jolla pitäisi korvata seitsemän käytöstä poistuvaa sota-alusta. STT:n tietojen mukaan uuden alustyypin rakennustöiden on kaavailtu alkavan vuonna 2019. Poistuvien alusten tilalle haluttaisiin ainakin neljä uutta. Miljardiluokan laivatilaus on hyvin todennäköisesti tulossa suomalaisille telakoille.

– Kyllähän tässä on jokaisella hallinnonalalla Suomessa vastuu tukea kotimaista työllisyyttä ja teollisuutta kaikin järkevin keinoin. Varmaan tullaan jokainen kivi kääntämään sen suhteen, että paljonko voidaan tehdä Suomessa, sanoo konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä.
 
tupla
 
Näistä kotimaan tilauksista päästää taas siihen että mikä on kustannustehokasta... Maksaa hyvässä lykyssä 20-30% enemmän ja huonossa lykyssä vielä enemmän tai sitten teettää työ ulkomailla ja puolalaiset hitsarit jäävät ilman työtä... Suunnitteluhan voidaan tehdä joka tapauksessa Suomessa jos ei valmista ja toimivaa haluta hankkia...

Suomeen täytyy luoda pysyvää työtä... Tällaiset menee samaan kategoriaan kuin teiden rakentaminen eli työtekijät revitään sieltä mistä halvimmalla saadaan ja samalla kupataan valtion kassaa omaan taskuun... Työllistämistä tapahtuu pariksi vuodeksi ja sitten ihmetellään kun kukaan muu ei halua ostaa kompromissien viitoittamaa monitoimi alusta joka on kohtailainen kaikessa mutta hyvä ei missään.
 
Viimeksi muokattu:
Näistä kotimaan tilauksista päästää taas siihen että mikä on kustannustehokasta... Maksaa hyvässä lykyssä 20-30% enemmän ja huonossa lykyssä vielä enemmän tai sitten teettää työ ulkomailla ja puolalaiset hitsarit jäävät ilman työtä... Suunnitteluhan voidaan tehdä joka tapauksessa Suomessa jos ei valmista ja toimivaa haluta hankkia...

Suomeen täytyy luoda pysyvää työtä... Tällaiset menee samaan kategoriaan kuin teiden rakentaminen eli työtekijät revitään sieltä mistä halvimmalla saadaan ja samalla kupataan valtion kassaa omaan taskuun... Työllistämistä tapahtuu pariksi vuodeksi ja sitten ihmetellään kun kukaan muu ei halua ostaa kompromissien viitoittamaa monitoimi alusta joka on kohtailainen kaikessa mutta

Tuossakin täytyy nyt ottaa huomioon se fakta, että sopivia telakoita ei Suomessa liikaa ole. Helsingin telakka kun ei omistajasuhteidensa vuoksi ole vaihtoehto, Turun telakalla on risteilijätilauksia pitkälle tulevaisuuteen ja tuoreimpien huhujen mukaan saattaa tulla lisätilauksia, jotka työllistävät vielä ensi vuosikymmenelläkin. Jäljelle jää Rauman telakka, jonka tilanne tällä hetkellä on jokseenkin epäselvä. Sitten on vielä Uudenkaupungin telakka, mutta pystytäänkö siellä rakentamaan kyseisiä aluksia?

Täytyy kuitenkin muistaa, että Hamina- ja Rauma-luokan ohjusveneet on rakennettu Rauman telakalla. Aivan surkeista suomalaisista laivoista ei kuitenkaan ole kyse.

Mielestäni on perusteltua investoida samalla kertaa Suomen puolustukseen ja kansantalouteen. Suomalainen työ ei ehkä ole halvinta, mutta se on kuitenkin laadukasta.
 
Rauma ja Uki Workboat
 
En tiedä korostetaanko jo nyt liikaakin sitä että Helsingin telakan omistaja toisi laivojen rakentamiseen jotain riskiä... Kyseessä ei kuitenkaan ole nyt niin sensitiiviiset asiat kuin voisi ajatella... Monet tiedoista on saatavissa muutoinkin ja vaikka lahjomalla... Paljon riskejä on poistettavissa valvonnalla... Näin ainakin omasta mielestä...
 
Back
Top