Onhan tämä nyt kuitenkin huikeata mannaa varmasti foorumilaisille, sillä Suomella on 10v päästä ihan oikeita sotalaivoja. Isompia ja ilkeämpiä kuin Ruotsilla. Ymmärrän että kaikkia (minuakin) jännittää että jätetäänkö jotain tärkeää ostamatta ja millainen kokoonpano se lopulta on?
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Toivottavasti voidaan olla jälkikäteen tyytyväisempiä kuin edellisen kerran jälkeen
Toivottavasti voidaan olla jälkikäteen tyytyväisempiä kuin edellisen kerran jälkeen
Saman kokoluokan aluksia ollaan hankkimassa...
Joo. Uskon kyllä, että analyysit on merivoimissa oikein tehty, mutta aika paljon ollaan laittamassa pelimerkkejä kiinni vain neljään alukseen. Paree omasuojan olla tosiaan kunnossa.
Panssarilaivojenkin kanssa kävi vähän köpösti, kun toinen upposi heti ensimmäisessä operaatiossa.
rukkaskikka
Majuri
Vahvennettu saattaa olla oikea vastaus.
“For example, if the bow is of open water design, it will push the ice in front and the ship loses speed, and a poor propulsion line design causes the ship to finally stop. By making relatively small changes in the bow design so that the ice moves easier to the side, this problem can be solved." (Sivu 7)
http://akerarctic.fi/sites/default/...fields/field_magazine_file/passion_1_2012.pdf
Maritimeforumilta vuodelta 2006: "Credo lienee todellakin ensimmäinen ei-Spliethoffin omistama alus, jossa on tuo erikoinen jäissäliikkumista helpottava keularatkaisu."
Spliethoffin etusivulla on video heidän keulastaan, josta vähemmän vaatimaton käyttäisi nimitystä SPLITBOW™ tai SPLIETBOWW™.
http://www.spliethoff.com
kimmo.j
Respected Leader
Sota-aluksissa upppoaminen on jopa todennäköistä. Sellaista sotilaskalustoa ei olekkaan jota vihollinen ei voisi tuhota.
Sama koskee sotilaitakin, kaatuneita ja haavoittuneita tulee sodassa, jos pelkää liikaa tappioita, voi sotiminen jäädä kyyristelyksi.
Totta kai. Se on vain isompi menetys, jos laivoja on vähän ja ne ovat isompia, kuin jos ne ovat vähän pienempiä ja niitä on enemmän.
Periaatteessahan panssarilaiva toimi ihan kohtuullisesti, jos asiaa tarkastellaan Fleet in Being -strategian puolesta.
NL oli aina varuillaan ja keskitti upotuspuuhiin melkoisesti resurssia, joka näkyi mm. Nioben pommituksessa.
Kirov kävi kerran kokeilemassa rannikkotykkejä ja näitä kahta hitaasti liikkuvaa rannikkotykkiä vastaan ja se riitti. Tosin NL:n laivaston tilassa ei kovin ollut kehumista ylipäänsä.
Italialla oli vastaavasti kasapäin yksin taistelulaivoja ja silti joutuivat tyytymään käytöllä uhkaamiseen / joukkojen sitomiseen Iso-Britanniaa vastaan.
Jotain vielä nopeammin vanhenevaa niiden rahoilla olisi kuitenkin parhaimmillaan saatu. Esim. 20-luvun lopun lentokone ei olisi ollut hääppöinen talvisodan tullen kun lentokoneiden kehitys oli noina aikoina nopeimmillaan. Käsissä olisi ollut pahimmillaan ensimmäisen maailmansodan tasoista romua.
NL oli aina varuillaan ja keskitti upotuspuuhiin melkoisesti resurssia, joka näkyi mm. Nioben pommituksessa.
Kirov kävi kerran kokeilemassa rannikkotykkejä ja näitä kahta hitaasti liikkuvaa rannikkotykkiä vastaan ja se riitti. Tosin NL:n laivaston tilassa ei kovin ollut kehumista ylipäänsä.
Italialla oli vastaavasti kasapäin yksin taistelulaivoja ja silti joutuivat tyytymään käytöllä uhkaamiseen / joukkojen sitomiseen Iso-Britanniaa vastaan.
Jotain vielä nopeammin vanhenevaa niiden rahoilla olisi kuitenkin parhaimmillaan saatu. Esim. 20-luvun lopun lentokone ei olisi ollut hääppöinen talvisodan tullen kun lentokoneiden kehitys oli noina aikoina nopeimmillaan. Käsissä olisi ollut pahimmillaan ensimmäisen maailmansodan tasoista romua.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Olet oikeassa, muistin Hämeenmaan jääluokituksen täysin väärin. Korkea jääluokitus tullee rajoittamaan jonkun verran koneistovaihtoehtoja ja nopeusvaatimuksia: kaasuturbiinit saanee ainakin unohtaa (ehkä oltaisiin joka tapauksessa, dieselit on taloudellisempia), samaten 30 solmun nopeuden.
Tuon nopeuden merkitystä kun peräänkuulutettiin niin saattavalla aluksella saisi olla kyllä jonkunmoinen nopeusetu saatettavaan nähden, muuten operointi vaikeutuu kun mikä tahansa manööveri jättäisi sen saatettavan taakse. Paljonkos moderni konttialus liikkuu, 20-22 solmua? Kyllä se 26 solmua saisi saattoalus vähintään kulkea, mikä taidettiin nopeusvaatimukseksi mainitakin. Lisäksi nopeus tietenkin auttaa omasuojassa - vaikka ohjusta tai lentokonetta ei pääse pakoon purjehtimalla, niin nopean aluksen ei tarvitse viettää niin pitkää aikaa vaara-alueella. Lisäksi torpedojen väistäminen helpottuu jos nopeutta löytyy.
Miten niin? Taistelualuksien määrä putoaa 10:stä kahdeksaan (11:stä jos jo poistunut Pohjanmaa lasketaan). Ei nyt kovin dramaattinen muutos. On niitä joskus ollut vähemmänkin.
Siinä on kyllä insinööreillä melkoinen pähkinä purtavana. Varmasti mielenkiintoisempaa hommaa kuin jonkun maantielautan suunnittelu.
Ja mitä määriin tulee niin 4 Haminaa korvasi periaatteessa 15 poistunutta alusta. Nyt on paljon parempi vaihtosuhde. Vaikka ei kai asioita ihan noin voi ynnäillä. Uusi kalusto tuo aina muassaan myös uudet kujeet.
fulcrum
Greatest Leader
Italian taistelulaivat purjehtivat aika aktiivisesti, varmaan enemmän kuin saksalaiset. Mutta italialaisilla ei ollut tutkaa, joten taistelu piti aina lopettaa kun alkoi pimetä, eikä ratkaisua voitu saada aikaiseksi pelkästään päivänvalolla kaukaa ampumalla.
Britit naljailevat aina Mussolinin taistelulaivoista, vaikka he itse olivat laivojensa kanssa yleensä hyvin varovaisia. Kun japanilaiset hyökkäsivät Ceyloniin, Royal Navyn viisi taistelulaivaa pötkivät pakoon.
fulcrum
Greatest Leader
Sain käsityksen että jotain on ainakin jo sovittu. Muistaakseni olemassaolevista aluksista Uusimaa ja miinalautat hankittiin edellisen laman aikana telakkatuella. Olisiko Raumatkin, en muista.
Uusimaa ja miinalautat on kai maksettu ainakin osin tukiaisilla. Samoin Hamina. Tai ainakin niiden rungot. Nyt ei oikein voi hehkuttaa telakkateollisuuden ahdinkoa 90-luvun malliin. Rauman suunnalle voisi ehkä jotain tukea kehitellä.
Yhteenotoissa voitot jäi vähiin. Matapanissa kolme tuoreimmasta päästä olevaa raskasta risteilijää ja pari tuhoojaa koki loppunsa.
RM onnistui lähinnä miinoituspuuhissaan ja ajoittain tuhoamaan Maltan huoltoliikennettä. Taktisia voittoja, strategisia tappiota, kuten: https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Harpoon_(1942) -> https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Pedestal
Ehkä suoritukseen vaikutti yleinen italialaisen sodanjohdon sekoilu. Ambitiot ulottui aina yli kykyjen.
Telakkatuki ei ole vissiin laitonta, mutta en usko alkuunkaan sen käytön mahdollisuuteen kun muistaa kuinka ylpeitä oltiin kun sen käytöön ei jouduttu STX:n tapauksessa vaan selvittiin kuivin jaloin ja toiminta jatkui Meyerin lipun alla.
Viimeksi muokattu:
Juu, en suinkaan tarkoittanut siis neljään kokonaisuudessaan, vaan että seitsemän korvataan neljällä.
Ei meillä ei ole se tilanne, mikä oli viime maailmanpalossa. Ja hyvä niin.
Toin vain tämän näkökulman esiin yleisenä muistutuksena.
En ole lukenut ketjua perusteellisesti ja alusten omasuojaa on varmaan jo käsitelty. Mikä on yhteenveto, miten haavoittuvia alukset olisivat esim. itänaapurin meritorjunta / risteilyohjuksia vastaan?
Korvettia ja loistoristeilijää koskee eri säännöt.
Toivottavasti voidaan olla jälkikäteen tyytyväisempiä kuin edellisen kerran jälkeen
Hanke vaikuttaa älyvapaalta ja ylimitoitetulta. Jää todennäköisesti torsoksi ja tulee silti imemään kaikki rahat.
Valitettavasti tämäkin on ihan realistinen lopputulema mikäli rahoitus sakkaa ( tai laskelmat )
Niin aloitehan ei kuitenkaan ole Suomella, joten luultavasti ne alukset pääsisivät kokeilemaan omasuojiaan. Kyllä minusta kuitenkin tuo 4 korvettia + 4 ohjusvenettä on parempi ratkaisu kuin edellinen. Eihän noissa miinalaivoissa ollut kunnollista mikään, kuin miinojen lasku. Raumaluokan ja koko merivoimien ilmatorjunta olematonta. Rauma-luokka kykenee hätyttämään, ei oikeasti uhmaamaan sukellusveneitä. Se pystyy ampumaan 6 merimaaliohjusta. Nyt tulevat luokat tuovat voimaa kaikille osa-alueille ja pystyvät suojautumaan paremmin. Ilmatorjuntavoima merialueilla kasvaa huimasti. Samoin Suto-kyky ja todennäköisesti pinta-alustorjunta ja kaiken kukkuraksi nuo pystyvät laskemaan miinoja tiukan paikan tullen, koska niillä tulee olemaan ruutia käytössä. Jos Haminat sitten korvataan samanlaisilla, on Suomen merivoimat minusta ihan ok tilassa.Toivottavasti voidaan olla jälkikäteen tyytyväisempiä kuin edellisen kerran jälkeen