Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Rbs-15Mk3:lla on rajoitettu maahyökkäyskyky ja käsittääkseni näitä ominaisuuksia on päivityksen yhteydessä pultattu myös Suomen käyttämiin ohjuksiin. Ja itse asiassa periaatteessa melkein mikä vaan merimaaliohjus voidaan ampua maakohteeseen mikäli se vain tuottaa selvästi erottuvan tutkakaiun...intialaiset ampuivat Styxejä Pakistanin satamiin jo 1971. Tulevaisuudessa nämä ominaisuudet varmasti lisääntyvät ja paranevat. Eri asia sitten onko se operatiivisesti tarkoituksenmukaista, samanlaisia ohjuksia voidaan tietysti ampua ilmasta tai maaltakin. Kehitys tuntuu olevan kohti 'universaaleja' ohjuksia joilla voi ampua sekä meri- että maamaaleja.
ESSM:ää en usko hankittavan ainakaan nykymuodossaan, puoliaktiivinen järjestelmä ei ole suht pienelle alukselle saaristoon sopivin, ja aktiivinen järjestelmä voi olla halvempikin, ainakin jos ei ohjusten hintaa lasketa mukaan.
Todennäköisesti tulevissa aluksissa tulee olemaan nykyistä tehokkaampi tykki, nykyaikaiset laivatytkit ovat hyvin monipuolisia aseita. Niillä voidaan torjua sekä pinta- että ilmamaaleja, myös ohjuksia, ja ERGM:n tai Vulcanon tapaisilla erikoisammuksilla tukea myös maajoukkoja turvalliselta etäisyydeltä.
Tuo MTO-85 ajatus lähti pyörimään JOINT ajattelun pohjalta. Esimerkinä vaikka Ahvenanmaalle suoritettavassa vastahyökkäyksessä voitaisiin pehmittää samalla alustalla komentopaikkaa, vastustajan aluksia jne.
Toki tekniikka ja taloua sekä realismi asettaa rajoitteita haaveisiin
Olisi aivan järjetöntä lähteä erikseen rakentamaan mereltä-maalle kykyä rajoitetuilla resursseilla. Toki useilla nykyaikaisilla järjestelmillä on mahdollisuus ohjata tulivaikutusta erilaisiin maaleihin, mutta käytännössä näin ei tehdä kuin aivan viimeisenä vaihtoehtona. Meritorjuntaohjukset merimaaleihin ja muilla sitten maalla. Sitten kun kaikilla asejärjelmillä on satojen kilometrien kantama ja ne soveltuvat yhtä hyvin kaikkiin mahdollisiin maaleihin ei enää laukaisulavetilla ole väliä. Näin pitkällä ei vielä olla.
Pienessä aluksessa todennäköisesti on vain yksi TJ-tutka ja silloin puoliaktiivisella ohjuksella pystytään torjumaan vain yhtä maalia kerrallaan. Meritorjuntaohjusten osalla maalit tulevat vielä ajallisesti hyvin lähekkäin, reaktioaika on lyhyt ja maalit tulevat vielä mahdollisesti useasta eri suunnasta, eli vaikeaksi menee. Aktiiviseen tutkahakeutumiseen tai lämpöhakeutuvaan perustuva ohjusjärjestelmä omaa hyvin kevyelläkin kokonaisuudella vähintään auttavan monimaalikyvyn. Jo 3D-tutkan, TJ-tutkan ja IRST yhdistelmällä pystytään seuraanmaan tarkasti vähintään kahta maalia ja välttävästi kymmeniä maaleja samanaikaisesti. Ohjusten määrä on lähinnä rajoittavana tekijänä torjuttavien samanaikaisten maalien osalta.
Pienessä aluksessa todennäköisesti on vain yksi TJ-tutka ja silloin puoliaktiivisella ohjuksella pystytään torjumaan vain yhtä maalia kerrallaan. Meritorjuntaohjusten osalla maalit tulevat vielä ajallisesti hyvin lähekkäin, reaktioaika on lyhyt ja maalit tulevat vielä mahdollisesti useasta eri suunnasta, eli vaikeaksi menee. Aktiiviseen tutkahakeutumiseen tai lämpöhakeutuvaan perustuva ohjusjärjestelmä omaa hyvin kevyelläkin kokonaisuudella vähintään auttavan monimaalikyvyn. Jo 3D-tutkan, TJ-tutkan ja IRST yhdistelmällä pystytään seuraanmaan tarkasti vähintään kahta maalia ja välttävästi kymmeniä maaleja samanaikaisesti. Ohjusten määrä on lähinnä rajoittavana tekijänä torjuttavien samanaikaisten maalien osalta.
Jotenkin LK-110:sta tulee mieleen eräs historian henkilö ja hänen pakkomielteensä haaskata sotaa käyvän valtion vähiä resursseja erilaisiin "superaseisiin". En jaksa uskoa 110 megawatin jäänmurtajan taloudelliseen kannattavuuteen. Tuollaista hirviötä seuraavan kauppalaivankin tulee olla varsin hyvin jäävahvistettu, sillä murtajan takana pintaan pulpahtelee pienen jäävuoren kokoisia kokkareita, jotka potkurivirta heittää perässä seuraavan laivan keulaa vasten.
Vaikka Maanpuolustus.netissä ollaankin, minua on viime aikoina alkanut harmittaa se, että Venäjällä on viime aikoina alettu liittää sotilaallinen aspekti kaikkeen arktisilla alueilla tapahtuvaan toimintaan. Sevmorputkin palautettiin toimintakuntoon huoltamaan pohjoisia joukko-osastoja ja rakentamaan uusia tukikohtia ja koko operatiivinen ydinmurtajalaivasto on toisinaan sidottu saattamaan kaiken maailman ohjusreistailijoita Koillisväylällä, vaikka samanaikaisesti kauppalaivatkin kaipaisivat apua. Elämä ja toiminta siellä on tarpeeksi haastavaa ja raastavaa ilman, että joku amiraali kulkee ympäriinsä sekoilemassa rantapyssyineen ja puukuulineen.
http://defencyclopedia.com/2016/01/02/top-10-most-powerful-frigates-in-the-world/
Järkyttävän hyvä artikkeli listaukseksi.
Mitkä infografiikat.
Järkyttävän hyvä artikkeli listaukseksi.
Mitkä infografiikat.
Samses
Ylipäällikkö
Toisaalta, jos raadon kunnosta voi päätella jotain esim. siihen käytettyjen aseiden tehosta niin...
Ei tainnut olla kyseessä aseiden testaus vaan aluksen. Eli alumiinirungon taistelunkestävyys.
Hä? Turkki kertoo rakentavansa LPD:n, johon 10 F-35B:tä?!? 225m, 2021 ja >1 mrd taalaa.
http://uk.businessinsider.com/turkey-is-building-an-aircraft-carrier-2016-1?r=US&IR=T
Mahtuisi myös 12 kopukkaa, 94 mbt, 700 jv.
Vaikuttaa alustavasti kyllä peeniksen jatkeelta, mutta Kypros varmaan yksi ilmiselvä käyttökohde.
http://uk.businessinsider.com/turkey-is-building-an-aircraft-carrier-2016-1?r=US&IR=T
Mahtuisi myös 12 kopukkaa, 94 mbt, 700 jv.
Vaikuttaa alustavasti kyllä peeniksen jatkeelta, mutta Kypros varmaan yksi ilmiselvä käyttökohde.
Kyproshan on ihan Turkin vieressä. Ei siihen tukialusta tarvita. Tuollaisella kalustolla voi esittää suurvaltaa hiukan etäämmällä.
Kreikassa tuskin katsotaan tuota hyvällä, vaikka NATO-liittolaisia ovatkin.
P-Afrikasta ja Intian valtamereltä varmaan löytyisi potentiaalisia käyttökohteita, jos Erdoganin pitää päästä leikkimään suurvaltaa.
Laivaston sanomat 2/15. Monenmoista asiaa myös ketjun otsakkeeseen liittyen.
E.
Ja löytyihän sieltä myös Laivaston sanomat 1/15. Itselleni uusi tuttavuus koko lehti.
E.
Ja löytyihän sieltä myös Laivaston sanomat 1/15. Itselleni uusi tuttavuus koko lehti.
Katsoppas ilmestyipä sieltä sittenkin numero kakkonen. Kirjaston lehtisalissa on maannut ensimmäinen julkaisu vuoden verran hyllyssä. Luulin jo, että kipinä lehden tekoon sammui jo ensimmäiseen numeroon.
Eipä lehti tarjoa mitään mielenkiintoista ainakaan minulle.
Tyypillinen omaa toimintaa esittelevä ja kehuva työpaikan julkaisu. Rannikon puolustaja parempi.
Aika harvassa ovat lehdet jotka kykenevät kilpailemaan sisällön osalta RP:n kanssa. Mieluusti niitä heikompiakin silti selailee. Jos ei muuta niin kuvien takia
Kyllä tossa Laivaston samat 1/15 lehdessä oli joitain ihan hyödyllisiä yksityiskohtia.
Aikaisemmin oli juttua Rankin siirtymisestä siviiliomistukseen ja sama koskee nyt siis myös Örötä. Mäkiluodossakin on tehty purkutöitä eli mitenköhän on sen laita tai Russarö. Tärkeimmät toimitilat (tykit, komentopaikat, valvonta-ja viesitilat) ilmeisesti kuitenkin edelleen käytössä. Kertausharjoituksia tai ainakaan ammuntoja noissa voi olla vaikea järjestää vai onkohan niistä sovittu erikseen.
Aikaisemmin oli juttua Rankin siirtymisestä siviiliomistukseen ja sama koskee nyt siis myös Örötä. Mäkiluodossakin on tehty purkutöitä eli mitenköhän on sen laita tai Russarö. Tärkeimmät toimitilat (tykit, komentopaikat, valvonta-ja viesitilat) ilmeisesti kuitenkin edelleen käytössä. Kertausharjoituksia tai ainakaan ammuntoja noissa voi olla vaikea järjestää vai onkohan niistä sovittu erikseen.
Rankista voin sanoa omakohtaisesti että siellä on ainakin kaksi tykkitornia ja tulenjohtotorni joiden läheisyyteen meneminen on edelleen kielletyä. Kävin siellä edellisenä kesänä ja minut ja seuralaisen ajoi vartija pois tykkitornin läheisyydestä.