Siis kyseessähän oli kuvaus koko tulenkäyttösysteemistä rannikolla juuri MERITIEDK näkökulmasta. Juuri tästä syystä TIEDJ toimintaa ei oikeastaan käsitelty ollenkaan vaan keskityttiin Rannikkotutka-ja Merivalvontajoukkueisiin. Toi näytetään varmaan ensimmäisillä oppitunneilla ja siitä saa mielestäni hyvän kuvan kokonaistoiminnasta. Oliskohan sieltä ilmestynyt ihan kokonainen opetuspaketti jossa sitten tarkemmat kuvaukset toiminnasta.
Hieno video. Kiinnitin huomiota mm. että vihollisen esitettiin käyttävän rypälepommeja tiedusteluryhmän tuhoamiseen.
Kyseessä oli Merivalvontaryhmän tai Rannikkotutkaryhmän asema. Nämä joukot toimivat hajallaan siellä saaressa ja silloin rypälepommi on varmaankin tehokas tapa häiritä toimintaa. Rannikkotutka on tärkeä maali, mutta kooltaan hyvin pieni eli jos siihen halutaan vaikuttaa niin se tapahtuu kuvatulla tapaa tai erikoisjoukoilla.
Muilta osin saattoi olla asiallinenkin pläjäys. Hieman ihmettelin tähystyspaikkojen köykäistä naamiointia tähystyssuuntaan.
Ei se tuolla ulkosaaristossa ole niin vaarallista kuin mehtässä. Tähystysetäisyydet ovat pitkiä ja siellä etusuunnassa ei hirveästi muita ole kuin aluksia, joilla ei ole mahdollisuuksia tuollaisia havaita. Suurimman uhan tuolla muodostaa varmaankin vihollisen erikoisjoukot/tiedustelijat eli lähivartionti sinne toiseen suuntaan on tärkeämpi. Merivalvonta/meritulenjohto hommissa tähystyssektori on myös hieman erilainen kuin maalla, joten näkökentän pitää olla laaja. Olihan asema kuitenkin naamioitu edestä navella sekä muista suunnista vielä tehokkaammin. Asema myös pyritään sijoittamaan maastonkohtaan jossa myös luontaista suojaa.
Miksikäs ei? Ei niitä sopivia saaria niin montaa ole, etteikö noiden sijainteja voisi ainakin jossakin määrin arvata ja siis pommittaa vaikka itse havaintoa ei olisikaan.
Karttaruutupommitusta, ei kai sentään edes saaristossa. Kyllä tuosta Helsingin edustaltakin jo löytyy kymmeniä saaria ja osa vielä hyvinkin isoja. MEVA aseman voi perustaa vaikka puuttomalle luodolle.
Kun päästiin ampumaan käytettiin täyspanosta eli pitkä ampumaetäisyys. Silti tuli aloitettiin suoraan vaikutusammuntaja. Kuinka ollakaan heti rupesi tulemaan osumia. Näin ei käy oikeasti, vaan tuli pitäisi korjata maaliin. Sitä ei näytetty eikä oikeastaan koko meritulenjohdon teknistä suoritusta.
Hyvä video silti. Näkyi paljon kalustoa. Naamioinnista taas omana mielipiteenäni sanoisin, että pitää ottaa huomioon vihollisen pitkä etäisyys, jolloin vähäisempikin naamiointi on tehokas. Paikka paljastuu,
kun laserit ja tutkat pannaan päälle. Jälkimmäisessä tulitehtävässä käytetty leikkausmittaus on parempi eli täysin passiivinen.
Taidettiin käyttää puolipanosta! 130 TK on valittavana vain kaksi panosta (puoli/täyspanos). Niin kauan kuin täyspanoksia riittää niin ammutaan niillä vaikka maali olisikin lähellä (lyhyt lentoaika, suora lentorata=suuri pyyhkäisyala). Puolipanos on lähinnä maa-ammuntaja varten.
En ihan tiedä mitä tarkoitat, mutta rannikolla asemat ovat kiinteitä ja rannikko täynnä kiintopisteitä eli tuli on tarkkaa alusta pitäen. Ekassa ampumatehtävässä häirittiin raivaajia ja tokassa sitten torjuttiin maihinnousualus. Jälkimmäinen oli vähän suoraviivaistettu kuvaus, koska nopeaan liikehtimiskykyiseen maaliin on vaikea osua. Mitä kauempana maali on sitä kaarevampi lentorata ja sitä lähempänä maalia iskemäpisteiden pitää olla jotta voi osua. Iskemäpisteen ei siis tarvitse olla maalissa vaan se voi olla myös maalin takana. Eli periaatteessa pyritään ampumaan maalin taakse.
Ensisijaisesti käytetään passiivisia menetelmiä. Tutkaa ei turhaan päälle laiteta ja suurin hyöty siitä saadaankin huonoissa olosuhteissa (sumu/vesisade). Suomenlahti on kapea ja ison osan ajasta kiikarit riittävät tähystykseen, yöllä sitten lämpökamera. Tulenjohdossa käytetään ensisijaisesti leikkausmittausta (passiivinen), jossa siis kaksi MERITJR/MEVAR mittaa vain suuntaa maaliin.
Sitä ihmettelen että videossa näytetään vain kun kiinteät 130mm rannikkokanuunat ampuvat eikä vilaustakaan liikkuvasta rannikkotykistöstä. Onko liikkuva tykistö tosiaan laitettu pataan?
Nuo kiinteät tykit on helppo tiedustella jo rauhanaikana eikä niiden tuhoaminen ole vaikeata kriisinaikana. Meinataankohan liikkuvaa tykistöä kehittää ollenkaan?
Yksi vaihtoehto olisi SPG:n hankinnassa painottaa hyvää operatiivista liikkuvuutta jolloin ehkä määrissä voi joustaa (ja hinnassa). 155mm kaliiperi lienee siinäkin todennäköisin kaliiperi...mikäli hankitaan.
Viimeisessä SA-vahvuusilmoituksessa (vm budjettiasiakirjat) oli 4 kpl Rannikkotykistöpatteristoja (RTPSTO) eli liikkuvaa rannikkotykistöä. Tämä oli jotain 2012-2013, mitään en ainakaan itse ole sen jälkeen kuullut. Videossa ei varmaankaan ole haluttu käyttää mitään vanhoja 80/90-luvun videopätkiä, joten siinä varmaan suurin syy miksi ne videostakin puuttuivat. Ohjukset ovat tämänpäivän juttu (RO/MTO) eli ei ole tulossa enää rannikkotykistöä. Jokainen tornikanuuna on paikannettavissa karttapalvelujen avulla.
Vaasan Rannikkopatteristo oli siis moottorisoitu yksikkö, joka lakkautettiin 1998. Ihan tavallisilla 130 K 54:lla sekä niitä säästellen 76 K 36:lla seurattiin ja ammuttiin liikkuvia merimaaleja. Mikä tää liikkuva rannikkotykistö tänä päivänä on josta puhutaan? Rannikkojoukkojen normi kenttätykistöä?
Nimimerkillä tietoa vailla
Eikös se toiminut Tammisaaressa vielä jonnekin 2005 paikkeille. Tuo on tosin RA-yksikkö ja Rannikkotykistöpatteristot (RTPSTO) oli niitä SA joukkoja. Kalustona oli tosiaan aikaisemmin myös 130 K 60-90 eli Tampellan ensimmäinen omatuotantoa oleva kenttätykki.
Olikohan itelle liian selvä asia...
Tykit voivat olla ja usein ovatkin samoja, jopa samanlaisin suuntausvälinein. Ero on siinä, että maalin liikkuuessa tulenjohtueen suunnanmittaaja mittaa siihen koko ajan. Etäisyys mitataan jollain
frekvenssillä. Tietokone laskee tästä tarvittavan ennakon. Se tarvitaan, koska tyypillinen lentoaika on 30-60 sek, pitkälle ammuttaessa enemmänkin. Tuliasemissa sivusuuntaa ja korotusta muutetaan koko
ajan käsipelissä. Onnistuu kohtuuhyvin, koska putki kääntyy varsin hitaasti.
Kenttätykistön tulenjohtaja taas mittaa kerran suunnan ja matkan ja maali on paikannettu. Liikkuvaan maaliin voitaisiin ampua paikantaen piste liikkeen edestä ja laukaisemalla tykit lentoajan verran
etuajassa. Joskus näin voidaan tehdäkin. Päämenetelmäksi tästä ei kuitenkaan ole lähinnä siksi, että liikkeen suunta olisi arviopeliä. Kenttätykistö soveltuu myös paljon paremmin aluemaalien ammuntaan
kuin laivojen kaltaisten pistemaalien. Liikkuvaa rt:tä viimeksi oli joitakin tuliyksiköitä kalustona edellämainittu 130 K54 sekä 1 psto 130 mm Tampella -tykein.
Tällaiset ajatukset voi samantien unohtaa. Jos tela/ajoneuvotykkihankinta ylipäänsä toteutuu, jäävät määrät niin vähäisiksi, että kaikki tarvitaan ratkaisutaistelujen vastahyökkäysten tukemiseen. Lisäksi
nykyiset 5.5 kk:n palvelusajat mahdollistavat vain yhden taidon opettamisen miehille. Ite usein epäillyt, kuinka hyvin siinäkään todellisuudessa onnistutaan nykyisillä ampumaleiripäivillä.
130 53 TK on hyvin pitkälle automatisoitu. Normaalisti käytetään niin sanottua kaukosuuntausta eli tykki kääntyy automaattisesti TJn mittausten mukaan. Toki käsikäyttökin on koneellisesti tai käsipyörillä.
