Merivoimien kehitysnäkymät

[fulcrum]

Joo mutta siis NH90 ASW-roolissa?

Tarvittavat modifikaatiot taitaisivat tulla liian kalliiksi, eikä maavoimat varmaan innostu vaaditusta harjoittelusta. Tähän on parempi korvamerkitä Rajan kopterit. Sen sijaan pintamaalien torjuntaan saaristossa kopteri on omiaan, Penguinin tapaisilla kevyillä merimaaliohjuksilla varustettuna.

 

[StmSvejk]

Nuo Horneteilla miinoittamisskenaariot taisi olla vähän turhan villejä suunnitelmia, mutta mites NH90 merikäytössä? Niitähän on sen verta runsaasti että pari voisi liietä tälläiseen käyttöön. Joku vitsillä asian mainitsikin mutta näen sen paljon realistisempana kuin Horneteilla väylien miinoittamisen.

Hekojen nopeus on pieni, toki eihän toki siitä haittaakaan ole. Sutoon NH-90:n varustaminen kuulostaisi teknologian nykykehitysvaiheessa vanhakantaiselta. Erilaiset miehittämättömät lavetit ovat jo tätä päivää tulevaisuudesta puhumattakaan. Ehkä jonkinlainen erikoisolosuhderatkaisu jossa Maavoimat päättää luopua osasta hekojaan ja tuupata ne Merivoimille voisi johtaa NH-90:n meritoimintavarusteluun. Toivottavasti näin ei käy vaan katse on tuulilasissa peruutuspeilin sijaan.

Muutenhan hekoille olisi merellisessä ympäristössä käyttöä lähinnä joidenkin laitteiden tai partioiden toimittamiseen etäisille luodoille, tai sitten erikoisjoukkojen toiminnan mahdollistajana.

Pitkällä tähtäimellä koko nykyisen kaltainen miinoitus on toki menneisyyttä, tulevaisuuden Suomenlahden ja Saaristomeren pohja lienevät täynnä rauhan aikana asennettuja kiinteitä sensoreja jotka täydennetään sitten kriisitilanteessa liikkuvilla AUV-sensoreilla sekä erilaisilla torpedo/rakettimiinoilla. Perinteisillä herätemiinoilla tai jopa kosketusmiinoilla voi toki sulkea tiettyjä väyliä ym. Onko tämä sitten todellisuutta 2030 vai 2050, en tiedä, ja joka tapauksessahan siirtymä ei tapahdu hetkessä vaan pitkällä aikavälillä.

 

[StmSvejk]

Tarvittavat modifikaatiot taitaisivat tulla liian kalliiksi, eikä maavoimat varmaan innostu vaaditusta harjoittelusta. Tähän on parempi korvamerkitä Rajan kopterit. Sen sijaan pintamaalien torjuntaan saaristossa kopteri on omiaan, Penguinin tapaisilla kevyillä merimaaliohjuksilla varustettuna.

Epäilisin että parempi taistelukestävyys saavutettaisiin nykypäivänä erilaisilla liikkuvilla (lennokki, miehittämätön pinta-alus) ja kiinteillä sensoreilla (olipa kyse sitten meritiedustelyryhmästä tai valvontakamerasta) ja kuituohjatuilla rannikko-ohjuksilla tai vähän raskaammilla NLOS-ohjuksilla kuten Spike NLOS tai vaikkapa japanilainen Tyyppi 96. Nämä kuituohjatut ohjukset voidaan laukoa sitten vaikka ohjusryhmän toimesta tai vaikkapa pienestä pinta-aluksesta joka voi olla miehitetty tai jopa miehittämätön. Ilmatyynyalus olisi tuollaisten aseiden lavettina todella hyvä, mutta taitaa olla poliittisesti pannassa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Type_96_Multi-Purpose_Missile_System

 

[Rannari]

Sellainen vaihtoehto taidettiin hylätä aika varhaisessa vaiheessa. 76mm tykkiä pidettiin liian köykäisenä. Tuohon aikaan kuitenkin oli käytössä vielä paljon perinteisiä tykkihävittäjiä ja kevyitä risteilijöitäkin joita vastaan 76-millisellä ei olisi mitään tehnyt. Ranskalainen 100mm tykki olisi yksi vaihtoehto, moderni malli tuli kuitenkin markkinoille vasta 1968 ja Bofors oli muutenkin painoon nähden tehokkaampi ase.

Ruotsillakin oli tykistöhävittäjiä vielä 70-luvun lopulle joten vielä ei eletty puhdasta ohjuskautta. Suomessa ohjusta edusti Styx joka ei ehkä olisi ollut ihan optimaalinen ase tykkiveneisiin. Peruskorjauksen yhteydessä 80-luvulla tykkiveneisiin haviteltiin ihan tosissaan it-ohjuksia mutta tuo hanke jäi vielä hautumaan ja toteutui sitten Rauma&Hämeenmaa-luokkien kohdalla.

Tuo pintamaaleja vastaan toimiminen on joka tapauksessa huomionarvoinen asia. Hernepyssy keulallaan tykkiveneistä olisi tullut täysin kyvyttömiä hoitamaan päätehtäväänsä eli pintamaalien torjuntaa.

 

[fulcrum]

Epäilisin että parempi taistelukestävyys saavutettaisiin nykypäivänä erilaisilla liikkuvilla (lennokki, miehittämätön pinta-alus) ja kiinteillä sensoreilla (olipa kyse sitten meritiedustelyryhmästä tai valvontakamerasta) ja kuituohjatuilla rannikko-ohjuksilla tai vähän raskaammilla NLOS-ohjuksilla kuten Spike NLOS tai vaikkapa japanilainen Tyyppi 96. Nämä kuituohjatut ohjukset voidaan laukoa sitten vaikka ohjusryhmän toimesta tai vaikkapa pienestä pinta-aluksesta joka voi olla miehitetty tai jopa miehittämätön. Ilmatyynyalus olisi tuollaisten aseiden lavettina todella hyvä, mutta taitaa olla poliittisesti pannassa.

Erona on se että lennokit tai ilmatyynyalukset pitäisi hankkia, luoda tukijärjestelmä, kouluttaa henkilöstö jne. Koptereita meillä on jo huomattava määrä. Toki pintamaalitorjuntaankin niihin pitäisi tehdä modifikaatioita ja kouluttaa miehistöjä mutta investointi jäisi silti kertaluokkaa pienemmäksi.

 

[StmSvejk]

Erona on se että lennokit tai ilmatyynyalukset pitäisi hankkia, luoda tukijärjestelmä, kouluttaa henkilöstö jne. Koptereita meillä on jo huomattava määrä. Toki pintamaalitorjuntaankin niihin pitäisi tehdä modifikaatioita ja kouluttaa miehistöjä mutta investointi jäisi silti kertaluokkaa pienemmäksi.

No, NH-90 kalustollakaan ei nykyään ihmeempiä pintasensoreja tarvitse olla, eli ne pitäisi hankkia ja toiminta kouluttaa sekä harjoitella. Meritiedusteluverkko on jo olemassa, RO:ta on olemassa. Miehitetty heko on iso ja haavoittuva. Aikoinaan Falklandin sodassa ja Persianlahden 1991 sodassa tilanne oli hiukan eri, kun maalialuksilla ei ollut kauaskantoista ilmatorjuntaa. Venäjän pienilläkin aluksilla on sangen kauas kantava it ja niiden kaukotukena voi toimia vaikkapa BUK tai S400 -järjestelmällä varustettu alus.

Mietin myös monikäyttöisyyttä, NH-90 ei toimisi pst-hekona missään tilanteessa, sen sijaan RO:t tai vaikka vähän raskaammat NLOS-ohjukset soveltuisivat tähän jos merellistä tarvetta ei sattuisi olemaan.

Sinänsä hekoilla olisi tuossa tehtävässä käyttöä - viemään ohjusryhmiä ja sensoreja paikoilleen.

 

[fulcrum]

Ruotsillakin oli tykistöhävittäjiä vielä 70-luvun lopulle joten vielä ei eletty puhdasta ohjuskautta. Suomessa ohjusta edusti Styx joka ei ehkä olisi ollut ihan optimaalinen ase tykkiveneisiin. Peruskorjauksen yhteydessä 80-luvulla tykkiveneisiin haviteltiin ihan tosissaan it-ohjuksia mutta tuo hanke jäi vielä hautumaan ja toteutui sitten Rauma&Hämeenmaa-luokkien kohdalla.

Styx oli tietysti liian iso mutta jo 70-luvun alussa tarjolle tulivat Penguin ja Gabriel, molemmat luokkaa 3m/400 kiloa. 2-4 sellaista olisi mahtunut helposti vaikka yhden 40mm Boforsin tilalle, ja jos aluksista olisi tehty vaikka 1.5-2 metriä pidempiä niin ne olisi ollut helppo asentaa muusta aseistuksesta tinkimättä. Etenkin IP-hakuinen Penguin olisi ollut helppo asentaa jälkikäteen.

 

[Rannari]

Styx oli tietysti liian iso mutta jo 70-luvun alussa tarjolle tulivat Penguin ja Gabriel, molemmat luokkaa 3m/400 kiloa. 2-4 sellaista olisi mahtunut helposti vaikka yhden 40mm Boforsin tilalle, ja jos aluksista olisi tehty vaikka 1.5-2 metriä pidempiä niin ne olisi ollut helppo asentaa muusta aseistuksesta tinkimättä. Etenkin IP-hakuinen Penguin olisi ollut helppo asentaa jälkikäteen.

Olisiko se ollut tuossa vaiheessa poliittisesti mahdollinen hankinta?

 

[Rannari]

Olisiko se ollut tuossa vaiheessa poliittisesti mahdollinen hankinta?

Ja tarkoitan tässä lähinnä sisäpolitiikkaa. Nato-ohjus vastaan Neukkulan rauhanohjus jne. Drakeneille oltiin jo veivaamassa länsiohjuksia joten Penguin olisi voinut olla tuossa kohdin liikaa. Hesareita aseistettaessa oli jo hankittu ilmatorjunnan itäkalut joten tasapaino ei enää järkkynyt. Etenkin kun hankinnat tehtiin yksinomaan Ruotsista joka muutti tilanteen muodollisesti ihan eri näköiseksi kuin suoraan USA:sta tilaaminen. Taisi Penguin tosin olla Ruotsissa käytössä joten ehkä tuokin olisi saatu ketkuiltua ruotsalaiseksi?

Ehkä tilavaraus olisi joka tapauksessa kannattanut tehdä. Se ei varmaan olisi paljoa maksanut.

 

[Old Boy]

Ei se tykki mitään vanhentunut ollut. Aikanaan aivan ylivoimainen ase luokassaan, ainoastaan italialaisten 127mm tykki oli ehkä edes lähellä Boforssin suorituskykyä

Kun egyptiläiset puiset Komar -luokan ohjusveneet upottivat israelilaisen hävittäjä Eilatin 6 pv:n sodan jälkeen syksyllä 1967, merkitsi se loppua aikakaudelle, jossa tykistöalukset mätkivät toisiaan II MS alun
tapaan. Venäläiset olivat kehittäneet Styx-ohjuksen jo 60 -luvun alussa, mutta sen kyky pysyi piilossa v 1967 asti. Ei meillä tietenkään ollut parempaa tietoa, mutta heti kuitenkin toimittiin. Ohjuslautta Isku
otettiin käyttöön jo 1970. Ite muistan ohjukset Turunmaa-tykkiveneiden mahdollisena aseistuksena niin, että Wärtsilä kauppasi kovasti nykyaikaisia aluksiaan ulkomaille. Aseistuksen hommaaminen eli nyky-
kielellä järjestelmäkoordinointi oli vaan jäänyt ostajan murheeksi. Pienillä mailla ei tähän ollut kykyä eikä kauppoja siten tullut. Nythän samaa tekee Patria meillä. En ite muista Turunmaa-luokan lisähankintoja
harkitun; sehän olisi syönyt kaikki laivarahat koko 70-luvun ajaksi.

Styx oli hyvin alkeellinen ohjus. Se sopi paremmin pienen veneen aseistukseksi sen vuoksi, että ohjuksen matkagyrolle piti "opettaa" suunta ajamalla laivaa samaan suuntaan, johon ohjuksen halusi lentävän.
Siis kuten pommikone pommituksessa. Maali löytyi sitten IR-herätteellä. Sariston suojasta ei siis voinut ampua ja iskua tekemään oli hyvä olla useita veneitä, koska tämä ohjus ei ollut kovin osumatarkka.
Länsimaisia ohjuksia alkoi myös pian ilmestyä. Ensimmäiseksi Israelin Gabriel I v 1970, jonka on sanottu olleen eka sea-skimming ohjus. Norjan PV:n suunnittelema Penguin seurasi perääsä vuosi myöhemmin.
Valmistus annettiin nyt meille tutulle Kongsbergille.

Se että italiaanot teki vielä 70-luvulla 5 tuuman laivatykin, ei tarkoita mitään meidän käytön kannalta. Aluksiamme ei tarkoitettu rannikon tulitukeen, kuten NATO-maissa. Sitä varten oli liikkuva rt, jolla 60-luvulla
oli 152 mm tykit. OTO Melaran 127 54 cal torni oli kevyt, koska sirpalesuojan tilalla oli lasikuitukate. Tulinopeus taas huomattavasti Boforsia pienempi. It-käyttöön taas 120 mm oli aivan liian suuri. Eihän II MS
jäleen maa-it:lläkään ollut yli 57 mm tykkejä. Turunmaan muiden aseiden kelvottomuudesta olen samaa mieltä kun veli @fulcrum. Hispano-Suizan 30 mm tykki on varmaan koko it:mme epäonnistunein hankinta.
Mutta oliko tykkiveneiden 40/70 Boforseissa Galileo -laskin. Näitä Boforsejahan oli todella lukuisia malleja.

 

[fulcrum]

Kun egyptiläiset puiset Komar -luokan ohjusveneet upottivat israelilaisen hävittäjä Eilatin 6 pv:n sodan jälkeen syksyllä 1967, merkitsi se loppua aikakaudelle, jossa tykistöalukset mätkivät toisiaan II MS alun
tapaan. Venäläiset olivat kehittäneet Styx-ohjuksen jo 60 -luvun alussa, mutta sen kyky pysyi piilossa v 1967 asti. Ei meillä tietenkään ollut parempaa tietoa, mutta heti kuitenkin toimittiin. Ohjuslautta Isku
otettiin käyttöön jo 1970. Ite muistan ohjukset Turunmaa-tykkiveneiden mahdollisena aseistuksena niin, että Wärtsilä kauppasi kovasti nykyaikaisia aluksiaan ulkomaille. Aseistuksen hommaaminen eli nyky-
kielellä järjestelmäkoordinointi oli vaan jäänyt ostajan murheeksi. Pienillä mailla ei tähän ollut kykyä eikä kauppoja siten tullut. Nythän samaa tekee Patria meillä. En ite muista Turunmaa-luokan lisähankintoja
harkitun; sehän olisi syönyt kaikki laivarahat koko 70-luvun ajaksi.

Tykkejä käytettiin laivamaaleja vastaan edelleen Falklandilla ja Jom Kippur-sodassa, jossa 25- ja 30mm tykeillä varustetut ohjusveneet olivat avuttomia lähitaistelussa 76-millisillä varustettuja israelilaisveneitä vastaan. Ohjusten kantama oli lyhyt, Penguinhan ei kantanut paljoa kauemmaksi kuin tykki, Styxin kantama oli parempi mutta ohjusveneiden sensorirajoitusten vuoksi silläkin ampumaetäisyydet ei usein olleet kovin pitkiä (Eilat upotettiin n. 30km etäisyydeltä). Etenkin saaristossa tykki oli edelleen hyvin käyttökelpoinen pintamaaliase.

Laivaston hankintaohjelma käsitti kuusi tykkivenettä, näistä kaksi hankittiin NL:stä, kaksi tehtiin Suomessa ja kolmas pari oli tarkoitus hankkia myöhemmin, varmaankin olisi ollut käyttökokemusten perusteella paranneltu Turunmaa-tyyppi. Kun ohjukset kuitenkin tulivat sallituiksi, muutettiin suunnitellut tykkivene- ja motyv-lisähankinnat ohjusveneiksi.

Se että italiaanot teki vielä 70-luvulla 5 tuuman laivatykin, ei tarkoita mitään meidän käytön kannalta. Aluksiamme ei tarkoitettu rannikon tulitukeen, kuten NATO-maissa.

Kyllä Nato-maatkin tykkejään suunnittelivat muuhunkin käyttöön, Falklandilla päätykkejä käytettiin ilmatorjunnassa ja Bofors oli takuuvarmasti parempi it-ase kuin vanhahtavampi 4.5" (asehan oli alkujaan tarkoitettukin it-tykiksi). 80-luvun puoliväliin asti pääasiallinen ilmauhka oli rautapommeja pudottavat rynnäkkökoneet ja tykit olivat ihan käyttökelpoisia sellaisen torjuntaan. Nykyäänhän päätykeille mainostetaan jopa ohjustorjuntakykyä. Amerikkalaisilla tietysti rannikon tulituki on tärkeänä vaatimuksena joten he ovat tyytyneet hitaammin ampuviin tykkeihin. Venäläiset kehittivät 130mm kaksoistykin samaan rooliin, mutta tekivät siitä paljon tulivoimaisemman (ja raskaamman).

Turunmaan muiden aseiden kelvottomuudesta olen samaa mieltä kun veli @fulcrum. Hispano-Suizan 30 mm tykki on varmaan koko it:mme epäonnistunein hankinta.
Mutta oliko tykkiveneiden 40/70 Boforseissa Galileo -laskin. Näitä Boforsejahan oli todella lukuisia malleja.

Näin muistan lukeneeni, että Boforseissa oli sama Galileo kuin armeijan modernisoiduissa Boforseissa. Tosin ehkä sekoitan sen Hispanoihin joissa oli myös Galileo? Hispanohan oli kyllä tulivoimainen ase sinänsä muttei ilmeisesti muuten kovin onnistunut.

 

[Merten sheriffi]

Robotti-iskuja maalla, merellä, ilmassa - Yhdysvaltojen uusin sotakone on miehittämätön sukellusveneiden tuhoaja

The Defense Advanced Research Projects Agency eli DARPA on Yhdysvaltain puolustusvoimien siipi, joka kehittää uudenlaisia sodankäyntivälineitä ja -tapoja. Sen kuopus on 40 metriä pitkä ACTUV-robottivene, jonka tehtävänä on paikallistaa ja härnätä vihollisen sukellusveneitä.

ACTUV tulee sanoista Anti-Submarine Warfare Continuous Trail Unmanned Vessel eli miehittämätön jatkuvan jäljittämisen vastasukellusvenealus.

50 km/h eli 27 solmun huippunopeudella kulkeva robottivene etsii sukellusveneitä tarkkojen sensoreidensa sekä pitkän ja lyhyen kantaman kaikuluotaimella, ja se kykenee paikallistamaan jopa hipihiljaa liikkuvat sähkökäyttöiset sukellusveneet.


Löydettyään kohteensa ACTUV jäljittää sen liikkeitä jopa kuukausia. Se kykenee tekemään olemassaolonsa tiettäväksi kohteelle, jotta tämä toivon mukaan ymmärtäisi häipyä hyvän sään aikana. Jos näin ei tapahdu ja uhka on selkeä, aseeton robottivene voi hälyttää muita laivaston aluksia paikalle tekemään kohdesukellusveneestä selvää.

Engadgetin mukaan ACTUV vihitään käyttöön 7. huhtikuuta. Se lasketaan vesille Portlandissa, jonka jälkeen se matkaa kesäksi Kaliforniaan koeajoja varten.

 

[StmSvejk]

Robotti-iskuja maalla, merellä, ilmassa - Yhdysvaltojen uusin sotakone on miehittämätön sukellusveneiden tuhoaja

The Defense Advanced Research Projects Agency eli DARPA on Yhdysvaltain puolustusvoimien siipi, joka kehittää uudenlaisia sodankäyntivälineitä ja -tapoja. Sen kuopus on 40 metriä pitkä ACTUV-robottivene, jonka tehtävänä on paikallistaa ja härnätä vihollisen sukellusveneitä.

ACTUV tulee sanoista Anti-Submarine Warfare Continuous

Suomen oloissa ei tarvita edes noin kunnianhimoisia ASV:tä johtuen siitä että täällä vedet ovat (valtameriin verrattuna) matalia ja etäisyydet lyhyitä. Itse asiassa jo tehokkaalla kalakaiulla (nyt ei puhuta honkkarikamasta vaan troolaritavarasta) varustettu miehittämätön vene olisi tehokas jäljittäjä. Sensorien ja robotiikan halventuessa näitä voi pieni valtiokin hankkia suuren määrän. Rauhan aikana niin sotilas- kuin siviilimittausalukset keräävät laajan tietokannan pohjan muodoista jonka avulla anomaliat on helpompi paljastaa. Toki pakettiin kannattaisi lisätä myös magneettisuusilmaisin joka auttaisi kohteen varmistamisessa.

Kaiuksi sopisi esim. Simrad SX90 - käytössä niin troolareissa kuin eri merivoimien kevyissä partioaluksissa.

http://www.simrad.com/www/01/nokbg0240.nsf/AllWeb/D7C3606382AC8EDBC1257383003AB0C0?OpenDocument

Sensorialukseksi sopisi yllättävänkin pieni alus kun miehistön mukavuudesta merenkäynnissä ei tarvitsisi välittää, ei todennäköisesti myöskään häiveominaisuuksista jos alus olisi tarpeeksi halpa. Ei stealth-alus voisi hyödyntää myös esim. siipipurjetta polttoaineen säästämiseksi jos halutaan pitkä partiointiaika. Virransaannissa siipipurjeesta olisi etu aurinkopaneelialustana.

 

[Old Boy]

Tykkejä käytettiin laivamaaleja vastaan edelleen Falklandilla ja Jom Kippur-sodassa

Mihin tietosi Jom Kippur sodan tykkitaisteluista perustuvat? Itellä ei wikiä kummempaa lähteistöä ole käytettävissä, mutta sen mukaan 1973 oli 3 meritaistelua pelkästään ohjuksin. Tosin tykkejä tarvittiin ohjusosumasta tai karilleajosta pysähtyneen veneen viimeistelemiseen. Neljäs taistelu oli heti vihollisuuksien puhkeamisen jälkeen. Siinä partiovene oli sattumalta liikkeellä ja tuhosi pienempiä aluksia tykein kun
siinä ei ohjuksia ollut. Varmaan nämä taistelut aiheuttivat hämmennystä meidän Merivoimissa, kun juuri käyttöön tulleet Styx -ohjukset sekosivat 100 % Israelin harhamaali- ja silppuhäirintään.

Falklandilla pintalaivat ei muistaakseni toisiaan nähneet lukuunottamatta joitakin satamaan jääneitä purkkeja. Ilmatorjunta taas epäonnistui, koska moni laiva upotettiin tosiaan rautapommein ja hyökkääviä
Skyhawkeja ei edes kerrallaan monta ollut. Tottakai kaikilla tykeillä ammuttiin mutta kysymyshän onkin siitä olisiko pienempi kaliberi ollut tehokkaampi.

 

[StepanRudanskij]

Ukrainan Mikolaiv'issa olisi muutamakin isompi telakka, jotka osaisivat tämmöisen pikkukaupan hoitaa. Luulenpa, että hintatasokin olisi passeli.

Edit: tämä piti laittaa ketjuun jossa oli keskustelu lähinnä neljän aluksen tarpeellisuudesta. Käy se tähänkin lankaan.

 

[SJ]

Mihin tietosi Jom Kippur sodan tykkitaisteluista perustuvat? Itellä ei wikiä kummempaa lähteistöä ole käytettävissä, mutta sen mukaan 1973 oli 3 meritaistelua pelkästään ohjuksin. Tosin tykkejä tarvittiin ohjusosumasta tai karilleajosta pysähtyneen veneen viimeistelemiseen. Neljäs taistelu oli heti vihollisuuksien puhkeamisen jälkeen. Siinä partiovene oli sattumalta liikkeellä ja tuhosi pienempiä aluksia tykein kun
siinä ei ohjuksia ollut. Varmaan nämä taistelut aiheuttivat hämmennystä meidän Merivoimissa, kun juuri käyttöön tulleet Styx -ohjukset sekosivat 100 % Israelin harhamaali- ja silppuhäirintään.

Falklandilla pintalaivat ei muistaakseni toisiaan nähneet lukuunottamatta joitakin satamaan jääneitä purkkeja. Ilmatorjunta taas epäonnistui, koska moni laiva upotettiin tosiaan rautapommein ja hyökkääviä
Skyhawkeja ei edes kerrallaan monta ollut. Tottakai kaikilla tykeillä ammuttiin mutta kysymyshän onkin siitä olisiko pienempi kaliberi ollut tehokkaampi.

Olisiko ollut typo? Falklandilla ampuivat kai tulitukea maajoukoille.

 

[Rannari]

Itselle täysin uutta ja outoa asiaa mutta wiki tuntee Jom Kippurista neljä meritaistelua

 

[crane]

Tisaalta Falklandin ilmatorjunta onnistui kun vetivät tulen joukojenkuljetusaluksista sotalaivoihin. Nehän oli ihan syöttinä San Carlosin lahdella.

 

[Merten sheriffi]

Akilleen-Katanpääluokalle oli alustavasti suunniteltu uutta 40 mk3 tykkiä. Jopa messuilla pienoismallissa sellainen oli ja on vieläkin missä lieneekin. Kuitenkin jostain kaivettiin vanha käytetty versio käyttöön. Olisiko tullut budjetti vastaan?
Minun aikana muuten Haminassa oli Sergei sekä 57 tilalla vanha 40mm.

 

[Rannari]

Minun aikana muuten Haminassa oli Sergei sekä 57 tilalla vanha 40mm.

Oli vähän erinäköinen Hamina kuin nykyään