Patu
Kenraali
On varmasti.
Mutta entäs tutkassa? Itse en ole koskaan tutkalla nähnyt kuumailmapalloa. Tai ehkä olenkin, mutta en ole tunnistanut sitä kuumailmapalloksi...
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
On varmasti.
Mutta entäs tutkassa? Itse en ole koskaan tutkalla nähnyt kuumailmapalloa. Tai ehkä olenkin, mutta en ole tunnistanut sitä kuumailmapalloksi...En tiedä, kun en ole tutkaan päässyt ihailemaan Kuumailmapallon lentäessä ..On varmasti.
Peiper
Majuri
Pitkä odotus päättyy – Suomi ostaa ensi kerran sodan jälkeen torpedot
Tänään klo 06:00
Suomi hankkii viimein merivoimille kunnon aseen vihollisen vedenalaisia vehkeitä vastaan. Suomi kasvattaa valmiuksiaan sukellusveneiden torjunnassa ja ostaa merivoimille torpedot.
Tässäkö Suomen seuraava uusi ase? Taiteilijan havainnekuva Saabin kevyestä sukellusveneentorjuntatorpedosta tyyppiä Torped 47. Ruotsi tilasi viime keväänä näitä uusia aluksesta tai helikopterista laukaistavia torpedoja noin 200 miljoonan euron kaupalla maan merivoimille. Uusi torpedo korvaa lähes 30 vuotta sitten kehitetyn aiemman mallin.
Hankinta on historiallinen merkkitapaus, sillä merivoimilla ei ole ollut käytössään torpedoja kertaakaan sotavuosien jälkeen.
Neuvostoliiton ja muiden toisen maailmansodan voittajavaltioiden kanssa tehty rauhansopimus kielsi Suomelta kosketuksetta räjähtävät torpedot. Niitä ole hankittu edes senkään jälkeen, kun Suomi vuonna 1990 katkoi rauhansopimuksen sotilaalliset kahleet.
Merivoimien esikunta vahvisti Iltalehdelle keskiviikkona, että puolustusvoimat on päättänyt hankkia Suomelle torpedoasejärjestelmän.
Kahden vuoden kuluttua
Hankinnat alkavat varsin pian. Merivoimien mukaan hankinta toteutetaan vuosina 2018-2022 hankintamenettelyn mukaisesti.
Hankintapäätös on tehty ilmeisesti vastikään, eikä puolustusvoimat ole tiedottanut asiasta. Iltalehti löysi tiedon eduskunnan puolustusvaliokunnalle lokakuun alussa annetusta muistiosta.
Merivoimat on aiemmin kertonut harkitsevansa torpedoja tuleviin uusiin korvetteihin eli taistelualusluokkaan, joka on vasta piirustuspöydällä ja josta ei ole tehty vielä tilauspäätöstä.
Uutta on se, että torpedojen hankinta on päätetty toteuttaa ja että järjestelmään kytketään myös nykyiset Hamina-luokan ohjusveneet.
Merivoimien antaa hankinnasta tietoa niukasti. Tiedoista ei selviä, asennetaanko torpedot myös ohjusveneisiin ja millä aikataululla uusi asejärjestelmä otetaan palveluskäyttöön.
Väylillä ja avomerellä
Merivoimien mukaan kevyttorpedoasejärjestelmän hankinnalla kehitetään liikkuvaa vedenalaista valvonta- ja sukellusveneentorjuntakykyä.
Järjestelmää käytetään osana meripuolustuksen taistelua, johon kuuluu sukellusveneentorjunnan lisäksi ilma- ja pintatorjunta. Asejärjestelmää on tarkoitus käyttää saariston reiteillä ja avomerellä.
Kevyttorpedojärjestelmän lisäksi Merivoimat kertoo hankkivansa kaikumittaimet tai hinattavat hydrofonikaapelit Hamina-luokan ohjusveneisiin.
Yhdysvaltain merivoimat harjoitteli sukellusveneentorjuntaa torpedoilla Välimerellä viikko sitten torstaina. Kuva on otettu ohjusristeilijä USS Stoutilta. Nato käyttää yleisesti amerikkalaisia kevyitä sukellusveneentorjuntatorpedoita.
Kopteri kiinnostaa
Merivoimat on harkitsee yhä edelleen myös sukellusveneentorjuntahelikopteria. Tällä hetkellä rahat eivät kuitenkaan riitä koptereihin, sillä edessä on muita kalliita hankintoja.
– Sukellusveneen etsintään ja torjuntaan varusteltu helikopteri toisi merkittävää lisäarvoa erityisesti Itämeren olosuhteissa. Kyseisen suorituskyvyn kehittämistä ja soveltuvuutta osana meripuolustuksen taistelua tutkitaan Merivoimissa osana LV2020 hanketta, Merivoimat kertoo Iltalehdelle.
LV2020-hanke tarkoittaa suunnitteilla olevaa, yli miljardi euroa maksavaa taistelualushankintaa.
Ruotsalainen kiinnostaa?
Koska hankinta-aikataulu on kireä eikä Suomella ole tuoretta omaa valmistusosaamista, torpedot todennäköisesti ostetaan lännestä.
Nato käyttää yleisesti amerikkalaista sukellusveneentorjuntatorpedoa. Yhdysvallat harjoitteli tällä aseella viikko sitten Välimerellä, jonne purjehtii parhaillaan venäläinen taistelualusosasto Syyrian sodan varjolla.
Tuskin paljon erehtyy, jos veikkaa, että suomalaisia meriupseereita kiinnostaa ruotsalainen torpedo. Suomi on tehnyt monta vuotta Ruotsin kanssa meripuolustusyhteistyötä, muun muassa torpedotutkimuksessa.
Ruotsi tilasi keväällä Saabilta suurkaupalla uuden sukupolven sukellusveneentorjuntatorpedon. Saabin torpedon voi ripustaa myös helikopteriin.
Isältä pojalla
Torpedo on todennäköisesti Suomen pisimpään vatuloitu asehankinta. Se on siirtynyt merisotilaiden sukupolvelta toiselle.
Suomi kehitteli pitkään, ainakin 25 vuotta salaa omaa torpedoa 1960-luvulta 1980-luvun alkuun. Useita protyyppejä saatiin valmiiksi ja alustavissa testeissä ne toimivat lupaavasti.
Hanke kaatui kuitenkin ratkaisevaan kokeeseen.
Kymmenen torpedon koelaukaisusarjassa kahdeksan torpedon olisi pitänyt osua maaliin, mutta osumia tuli vain seitsemän. Merivoimat hautasi hiljaa hankkeen vaikkakin monta kokemusta rikkaampana.
Sukellusvenekin tutkittiin
Suomen irtauduttua rauhansopimuksen sotilasrajoitteista vuonna 1990 asekauppiaat ryhtyivät vuoroin tarjoamaan Suomelle sukellusveneitään, jotka nekin olivat olleet Suomelta aiemmin kiellettyjä.
Ensimmäisen tarjouksen teki Saksa. Se kaupitteli vanhoja, ilmeisesti 206-luokan sukellusveneitään. Niitä päätyi lopulta Kolumbian merivoimille.
Seuraavaksi esikunnan oveen koputtivat ruotsalaiset.
Ruotsi teki erittäin edulliselta vaikuttaneen tarjouksen käytetyistä Sjöormen-sukellusveneistä. Merivoimien komentaja tutkitutti ehdotuksen.
Tarjous kätki kalliit huoltokustannukset tai ehkä vielä parempi ylläpitokustannukset.
Sukellusveneiden akustot olisi pitänyt vaihtaa viimeistään viiden vuoden välein. Vaihtaminen olisi ollut niin kallis operaatio, että Merivoimien ylläpitovarat eivät olisi alkuunkaan riittäneet.
Ruotsi myi sukellusveneensä Singaporelle.
Kaupoille pyrki myös Venäjä. Se esitteli pienehköä rannikkosukellusvenemalliaan.
Venäläiset olivat selvästi perillä Suomen meripuolustuksen järjestelyistä. Venäläiset nimittäin kehaisivat, että veneillä voi ajaa merellä kaksi kolme päivää, jonka jälkeen ne voi tuoda ladattaviksi jollekin linnakkeelle.
Suomi käytti sodassa
Merivoimien tutkimus- ja kehitystoiminnasta tuolloin vastannut upseeri Jyrki Berner kertoo, että sukellusvene olisi ollut kaikista vaihtoehdoista paras vieraiden sukellusveneiden etsijä ja torjuja, mutta hirmuiset kustannukset tekivät hankinnasta aivan mahdottoman.
– Seuraavaksi parhaaksi sukellusveneentorjujaksi totesimme itsestään selvästi torpedon. Torpedoilla Suomi on aikaisemminkin upottanut sukellusveneitä, komentaja evp. Berner kertoo.
Merivoimat käynnisti noin vuonna 1993 esiselvityksen sukellusveneentorjuntatorpedon hankkimiseksi. Aikaa tästä ehti vierähtää melkein neljännesvuosisata ennen kuin hankinta nytkähti eteenpäin vihdoin tänä syksynä.
OLLI AINOLA
[email protected]
Täysversio
Tänään klo 06:00
Suomi hankkii viimein merivoimille kunnon aseen vihollisen vedenalaisia vehkeitä vastaan. Suomi kasvattaa valmiuksiaan sukellusveneiden torjunnassa ja ostaa merivoimille torpedot.
- Merivoimat ei ole vielä tiedottanut asiasta.
- Iltalehti löysi tiedon eduskunnan puolustusvaliokunnalle lokakuun alussa annetusta muistiosta.
- Hanke toteutetaan vuosina 2018-2022.
Tässäkö Suomen seuraava uusi ase? Taiteilijan havainnekuva Saabin kevyestä sukellusveneentorjuntatorpedosta tyyppiä Torped 47. Ruotsi tilasi viime keväänä näitä uusia aluksesta tai helikopterista laukaistavia torpedoja noin 200 miljoonan euron kaupalla maan merivoimille. Uusi torpedo korvaa lähes 30 vuotta sitten kehitetyn aiemman mallin.
Hankinta on historiallinen merkkitapaus, sillä merivoimilla ei ole ollut käytössään torpedoja kertaakaan sotavuosien jälkeen.
Neuvostoliiton ja muiden toisen maailmansodan voittajavaltioiden kanssa tehty rauhansopimus kielsi Suomelta kosketuksetta räjähtävät torpedot. Niitä ole hankittu edes senkään jälkeen, kun Suomi vuonna 1990 katkoi rauhansopimuksen sotilaalliset kahleet.
Merivoimien esikunta vahvisti Iltalehdelle keskiviikkona, että puolustusvoimat on päättänyt hankkia Suomelle torpedoasejärjestelmän.
Kahden vuoden kuluttua
Hankinnat alkavat varsin pian. Merivoimien mukaan hankinta toteutetaan vuosina 2018-2022 hankintamenettelyn mukaisesti.
Hankintapäätös on tehty ilmeisesti vastikään, eikä puolustusvoimat ole tiedottanut asiasta. Iltalehti löysi tiedon eduskunnan puolustusvaliokunnalle lokakuun alussa annetusta muistiosta.
Merivoimat on aiemmin kertonut harkitsevansa torpedoja tuleviin uusiin korvetteihin eli taistelualusluokkaan, joka on vasta piirustuspöydällä ja josta ei ole tehty vielä tilauspäätöstä.
Uutta on se, että torpedojen hankinta on päätetty toteuttaa ja että järjestelmään kytketään myös nykyiset Hamina-luokan ohjusveneet.
Merivoimien antaa hankinnasta tietoa niukasti. Tiedoista ei selviä, asennetaanko torpedot myös ohjusveneisiin ja millä aikataululla uusi asejärjestelmä otetaan palveluskäyttöön.
Väylillä ja avomerellä
Merivoimien mukaan kevyttorpedoasejärjestelmän hankinnalla kehitetään liikkuvaa vedenalaista valvonta- ja sukellusveneentorjuntakykyä.
Järjestelmää käytetään osana meripuolustuksen taistelua, johon kuuluu sukellusveneentorjunnan lisäksi ilma- ja pintatorjunta. Asejärjestelmää on tarkoitus käyttää saariston reiteillä ja avomerellä.
Kevyttorpedojärjestelmän lisäksi Merivoimat kertoo hankkivansa kaikumittaimet tai hinattavat hydrofonikaapelit Hamina-luokan ohjusveneisiin.
Yhdysvaltain merivoimat harjoitteli sukellusveneentorjuntaa torpedoilla Välimerellä viikko sitten torstaina. Kuva on otettu ohjusristeilijä USS Stoutilta. Nato käyttää yleisesti amerikkalaisia kevyitä sukellusveneentorjuntatorpedoita.
Kopteri kiinnostaa
Merivoimat on harkitsee yhä edelleen myös sukellusveneentorjuntahelikopteria. Tällä hetkellä rahat eivät kuitenkaan riitä koptereihin, sillä edessä on muita kalliita hankintoja.
– Sukellusveneen etsintään ja torjuntaan varusteltu helikopteri toisi merkittävää lisäarvoa erityisesti Itämeren olosuhteissa. Kyseisen suorituskyvyn kehittämistä ja soveltuvuutta osana meripuolustuksen taistelua tutkitaan Merivoimissa osana LV2020 hanketta, Merivoimat kertoo Iltalehdelle.
LV2020-hanke tarkoittaa suunnitteilla olevaa, yli miljardi euroa maksavaa taistelualushankintaa.
Ruotsalainen kiinnostaa?
Koska hankinta-aikataulu on kireä eikä Suomella ole tuoretta omaa valmistusosaamista, torpedot todennäköisesti ostetaan lännestä.
Nato käyttää yleisesti amerikkalaista sukellusveneentorjuntatorpedoa. Yhdysvallat harjoitteli tällä aseella viikko sitten Välimerellä, jonne purjehtii parhaillaan venäläinen taistelualusosasto Syyrian sodan varjolla.
Tuskin paljon erehtyy, jos veikkaa, että suomalaisia meriupseereita kiinnostaa ruotsalainen torpedo. Suomi on tehnyt monta vuotta Ruotsin kanssa meripuolustusyhteistyötä, muun muassa torpedotutkimuksessa.
Ruotsi tilasi keväällä Saabilta suurkaupalla uuden sukupolven sukellusveneentorjuntatorpedon. Saabin torpedon voi ripustaa myös helikopteriin.
Isältä pojalla
Torpedo on todennäköisesti Suomen pisimpään vatuloitu asehankinta. Se on siirtynyt merisotilaiden sukupolvelta toiselle.
Suomi kehitteli pitkään, ainakin 25 vuotta salaa omaa torpedoa 1960-luvulta 1980-luvun alkuun. Useita protyyppejä saatiin valmiiksi ja alustavissa testeissä ne toimivat lupaavasti.
Hanke kaatui kuitenkin ratkaisevaan kokeeseen.
Kymmenen torpedon koelaukaisusarjassa kahdeksan torpedon olisi pitänyt osua maaliin, mutta osumia tuli vain seitsemän. Merivoimat hautasi hiljaa hankkeen vaikkakin monta kokemusta rikkaampana.
Sukellusvenekin tutkittiin
Suomen irtauduttua rauhansopimuksen sotilasrajoitteista vuonna 1990 asekauppiaat ryhtyivät vuoroin tarjoamaan Suomelle sukellusveneitään, jotka nekin olivat olleet Suomelta aiemmin kiellettyjä.
Ensimmäisen tarjouksen teki Saksa. Se kaupitteli vanhoja, ilmeisesti 206-luokan sukellusveneitään. Niitä päätyi lopulta Kolumbian merivoimille.
Seuraavaksi esikunnan oveen koputtivat ruotsalaiset.
Ruotsi teki erittäin edulliselta vaikuttaneen tarjouksen käytetyistä Sjöormen-sukellusveneistä. Merivoimien komentaja tutkitutti ehdotuksen.
Tarjous kätki kalliit huoltokustannukset tai ehkä vielä parempi ylläpitokustannukset.
Sukellusveneiden akustot olisi pitänyt vaihtaa viimeistään viiden vuoden välein. Vaihtaminen olisi ollut niin kallis operaatio, että Merivoimien ylläpitovarat eivät olisi alkuunkaan riittäneet.
Ruotsi myi sukellusveneensä Singaporelle.
Kaupoille pyrki myös Venäjä. Se esitteli pienehköä rannikkosukellusvenemalliaan.
Venäläiset olivat selvästi perillä Suomen meripuolustuksen järjestelyistä. Venäläiset nimittäin kehaisivat, että veneillä voi ajaa merellä kaksi kolme päivää, jonka jälkeen ne voi tuoda ladattaviksi jollekin linnakkeelle.
Suomi käytti sodassa
Merivoimien tutkimus- ja kehitystoiminnasta tuolloin vastannut upseeri Jyrki Berner kertoo, että sukellusvene olisi ollut kaikista vaihtoehdoista paras vieraiden sukellusveneiden etsijä ja torjuja, mutta hirmuiset kustannukset tekivät hankinnasta aivan mahdottoman.
– Seuraavaksi parhaaksi sukellusveneentorjujaksi totesimme itsestään selvästi torpedon. Torpedoilla Suomi on aikaisemminkin upottanut sukellusveneitä, komentaja evp. Berner kertoo.
Merivoimat käynnisti noin vuonna 1993 esiselvityksen sukellusveneentorjuntatorpedon hankkimiseksi. Aikaa tästä ehti vierähtää melkein neljännesvuosisata ennen kuin hankinta nytkähti eteenpäin vihdoin tänä syksynä.
OLLI AINOLA
[email protected]
Täysversio
Peiper
Majuri
Ei nykyisessä konfiguraatiossa, mutta eihän mikään (muu kuin raha) estä tekemästä siitä sellaista. _Luulisin_ että tämä helposti toteutettavissa, koska nykyaikaiset sotakalut ovat usein siinä määrin modulaarisia, ettei varsinaisia muutostöitä yleensä paljon tarvitse tehdä.
edit: Ruotsihan muutti osan koptereistaan...
"
Sweden[edit]
A pair of Swedish HKP14 inflight, 2012
In 2001, Sweden signed a contract for 18 NH90 TTH, made up of 13 TTThttps://en.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90#cite_note-124/SAR and 5 SAR/ASW to be operated by the Swedish Air Force.[124][125] Because of renewed foreign submarine activity at the Swedish coast in 2014 it was decided in 2015 that four TTT/SAR would be modified to SAR/ASW in order to increase the anti-submarine warfare capability, so there will be 9 TTT/SAR and 9 SAR/ASW.[126] The NH90 is known as the Helikopter 14 (HKP14) in Swedish service, the FOC version of TTT/SAR are designated HKP14E and the FOC version of SAR/ASW are designated HKP14F.[127]
By November 2015, Sweden had ordered 18 NH90s with ten helicopters delivered.[51] Sweden did not expect their NH90s to be operational until 2020 and ordered 15 UH-60M Black Hawks in 2011,[128] Sweden deployed four of their new Black Hawks to Afghanistan in March 2013.[129] In December 2015, the first Swedish NH90 in a full ASW configuration was delivered.[130][131]"
https://en.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90
edit: Ruotsihan muutti osan koptereistaan...
"
Sweden[edit]
.jpg)
A pair of Swedish HKP14 inflight, 2012
In 2001, Sweden signed a contract for 18 NH90 TTH, made up of 13 TTThttps://en.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90#cite_note-124/SAR and 5 SAR/ASW to be operated by the Swedish Air Force.[124][125] Because of renewed foreign submarine activity at the Swedish coast in 2014 it was decided in 2015 that four TTT/SAR would be modified to SAR/ASW in order to increase the anti-submarine warfare capability, so there will be 9 TTT/SAR and 9 SAR/ASW.[126] The NH90 is known as the Helikopter 14 (HKP14) in Swedish service, the FOC version of TTT/SAR are designated HKP14E and the FOC version of SAR/ASW are designated HKP14F.[127]
By November 2015, Sweden had ordered 18 NH90s with ten helicopters delivered.[51] Sweden did not expect their NH90s to be operational until 2020 and ordered 15 UH-60M Black Hawks in 2011,[128] Sweden deployed four of their new Black Hawks to Afghanistan in March 2013.[129] In December 2015, the first Swedish NH90 in a full ASW configuration was delivered.[130][131]"
https://en.wikipedia.org/wiki/NHIndustries_NH90
Peiper
Majuri
Siitä ei ole epäilystäkään, enkä ihmettelisi vaikka näin tähtäisiinkin tulevaisuudessa.
Mikä lienee hinta TTH-NFH-konversiolla?
Tässä muuten svenssoniksi lisää Saabin Torped 47:sta.
http://www.affarsliv.com/nyheter/ny...linkoping-och-testas-i-vattern-om4146162.aspx
Viimeksi muokattu:
Jos Itämeren alueen turvallisuustilanne heikkenee entisestään, niin uskon yhteistä tahtoa löytyvän puolustusbudjetin kasvattamiseen. Tällöin toivottavasti kopterit tulisivat kuvioon ja 2020 laivue varustettaisiin vähemmän nuukasti. Vielä onneksi ne ovat vasta paperilla, ja näin ollen uhkakuvaan nähden niitä voidaan tuunata.
yrjö
Ylipäällikkö
Katselin kopterin esitettä ja tietoja NH:n kotisivuilta. Niiden mukaan aika isot erot näyttäisi olevan versioissa joten konversio olisi luultavasti todella kallis.
http://www.nhindustries.com/site/docs_wsw/PDF/NH90_brochure_2016.pdf
http://www.nhindustries.com/site/en/ref/NFH-Configuration_48.html#1
Raveni
Greatest Leader
Ei aavistustakaan. Toden näköisesti liikaa mutta vähemmän mitä kokonaan uusi kopteri. Toisaalta jos tänne kerran hommataan neljä korvettia ja tehtävät ovat mitä on esitetty niin kyllä hän se 1,5mrd€ hanke suorastaan huutaa muutamaa suto/meritoiminta kopteria aluksille. Saataisiin hommasta täysi hyöty irti ja se teho jota kaivataan. Tuossa hinnassa ei uskoisi pari helikopteria enään tuntuvuvan. Samaan konkurssiin menee
Raveni
Greatest Leader
Toisaalta kiitos naapurin viimeisten alusten siirtojen niin niitä uhkakuvia on helpompi poliitikoille esittää ja maalailla. Vähän sen suuntaista uutistakin jo tuli.
Vonka
Supreme Leader
Mitä höpöä. Riga-luokan fregateissa oli torpedot. Muistatte varmaan esim. saattaja Hämeenmaan. Se taisi palvella aina vuoteen 1987 asti.
Torpedoase poistettiin Suomessa muistaakseni 1994. Vuosiluku on Suomen laivaston historia-teoksen osasta 3. Tuossa vaiheessa oli tallella vielä 60-luvulla ostetut brittitorpedot ( Mk8, Suomessa T/61 ) ja sodanaikainen saksalainen G7a ( Suomessa T/45 ). Yhteensä noita oli ilmeisesti n. 50-60kpl ja niitä olisi käytetty Nuoli-luokan moottoritorpedoveneissä. Neuvostoliitto tarjosi Suomelle 50-luvun lopun asekauppojen yhteydessä omaa torpedoaan mutta tyyppi oli liian raskas Nuoli-luokalle ja täydentävät hankinnat tehtiin lopulta Britanniasta.
Tarinaa mm. Suomen kylmän sodan aikaisesta torpedoaseesta.
-Edit-
Mark 8 saattoi kyllä tarkemmin pohiten olla myös T/51. Samalla tyypillä upotettiin tiettävästi General Belgrano Falklandin sodassa.
Viimeksi muokattu:
CSIS: Undersea Warfare in Northern Europe
https://www.csis.org/events/undersea-warfare-northern-europe
https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_frigate_Hämeenmaa
https://www.csis.org/events/undersea-warfare-northern-europe
En.wikissä lukee, että rempattiin 80-luvun vaihteessa (fi.wikissä mainittu 78-79) miinalaivaksi, jonka yhteydessä torpedot poistettiin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_frigate_Hämeenmaa
Viimeksi muokattu:
Täysi standardista toiseen konversio maksaa tietysti mansikoita. Alaslaskettavat sonarit, hydrofonipoijut ja signaalien prosessointijärjestelmät eivät ole halpoja.
Toisessa ääripäässä on sitten käyttää nykyisiä hekoja kantamaan maissa esiohjelmoidut torpedot muiden sensorien avulla määriteltyyn pudotuspisteeseen. Integrointi vaatii tietysti vähintään ripustintelineiden hankinnan jos niitä ei vielä ole, ja aerodynaamiset testit lentämisen ja pudottamisen turvallisuuden toteamiseksi.
Välimaastoon jää sitten kehittää oma versio. Tämä on tietysti tässä vaiheessa suurimman riskin vaihtoehto, kun NFH:kin lentää jo useamman maan asevoimissa, eli lopullinen hinta voi olla korkein vaikka alkuperäinen arvio olisi hyvinkin maltillinen. Toisaalta järjestelmiä voitaisiin hankkia enemmän kotimaasta, onhan meillä vielä 90-luvulla valmistettu vedettäviä kuuntelulaitteita ja analyysityöpisteitä. Toki jos noiden jälkeen ei ole alalla mitään tehty niin tietotaito on jo ruostunut. Näistä asioista kun ei kovin paljon julkisuudessa huudella.
Edit: Wikipedian mukaan NFH on n.4-10 miljoona dollaria kalliimpi kuin TTH. Eiköhän se konversio tuossa hintaluokassa pyöri.
Viimeksi muokattu:
Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta katsottuna oman NFH:ta vastaavan järjestelmän kehittäminen olisi typeryyttä. Voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että matkassa tulisi olemaan monia mutkia, ja aikataulut sekä budjetit paukkuisivat jatkuvasti. Syynä ihan puhtaasti se, ettei tiedetä tiedetä 100% tarkasti mihin ollaan ryhtymässä.
Viisaita sanoja. Poliitikot tietysti puhuvat työpaikoista ja Suomeen jäävästä rahasta, mutta pitää muistaa että se Patriakin on enää vaan puoliksi suomalainen.
Vonka
Supreme Leader
Ainola hosui vähän, mutta ei tuo nyt maailmaa kaada.
Ja virallisestihan torpedot oli tosiaan ainoastaan saattajilla sinne 80-luvulle saakka Ja onhan tuo siltä kantilta ihan totta että nyt ollaan hankkimassa uudentyyppistä asejärjestelmää kun puhutaan kevyistä sutotorpedoista. Ei noilla paljoa yhteistä ole vanhojen suoraan pyyhkäisevien kanssa. Ehkä torpedomiehen hihamerkki tekee samalla paluun Merivoimiin. 80-luvulla tuollaisia vielä näki Upinniemessä. Tai muistan ainakin yhden sellaisen bonganneeni. Saattoi olla lajinsa viimeisiä?
Parasta uutisessa on jälleen yksi vihje siitä että Hamina-luokallekin on tulossa sutokyky. Saas nähdä tuleeko samalla minkä verran runkoon pidennystä?