Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Tvälups kirjoitti:
Vaikka linnakkeet unohdettaisiinkin niin silti RBS-70 soveltuisi hyvin myös näiden liikkuvien rannikonpuolustajien käyttöön. yksi manpad laukaisulaite maksaa rapiat 70000 ja yksi ohjus 6000 niin eipä kovin paljoa tulisi maksamaan jos merivoimille hommattaisiin oma satsi. 10 miljonaalla eurolla saisi jo sata laukaisualustaa sekä 5 ohjusta kullekin alustalle. Ei olisi ollenkaan turhempi hankinta....
Rannikkojääkärit rauhaanpakottajina
Osaisiko joku sanoa, mihin suomalaisten voisivat maihinnousta rannikkojoukkojen kalustolla siten, että saappaat hieman kostuisivat? Mihin asti nyt Uisko 600:lla nyt sitten mentäisiinkään? Varsinais-Suomeen Turun saaristoonko?
Mosuri kirjoitti:
Osaisiko joku sanoa, mihin suomalaisten voisivat maihinnousta rannikkojoukkojen kalustolla siten, että saappaat hieman kostuisivat? Mihin asti nyt Uisko 600:lla nyt sitten mentäisiinkään? Varsinais-Suomeen Turun saaristoonko?
yrjö
Ylipäällikkö
RE: Rannikkojääkärit rauhaanpakottajina
Oletan, että nuo Jurmot on rakennettu juuri saaristossa ja rannikolla tapahtuvaa ajelua ja toimintaa silmällä pitäen. Sinänsä noilla pystyisi kelin salliessa ajelemaan koko Suomen rannikolla ja vaikka lähimpiin ulkomaan kohteisiinkiin eli Venäjälle, Ruotsiin tai Viroon. Vaikka sellaista tarvetta tuskin tulee. Uskoisin niin, että käytännössä melkein mihin tahansa Suomen rannikolla olevaan saareen voi Jurmolla ajaa niin, että saappaat kostuvat. Useammin taitaa saappaat pysyä kuivina.
Jos intin kotisivujen kalustokuvastossa mainittujen kylkinumeroiden perusteella suoraan päättelee veneiden lukumääriä ja jos ottaa laskuihin vielä vanhemmat uiskot, niin kyllä noilla suhteellisen isoa joukkoa liikuttelee. Reippaasti yli tuhatta ukkoa pelkillä Jurmoilla ja sen edeltäjillä Uiskoilla jos leikitään, että kaikki veneet kuskaa ukot samaan paikkaan samaan aikaan. Lisäksi päälle merivartioston veneet, mahdollinen ottoaluskalusto eli joku sata meripelastusseuran venettä, luotsikutteria, työvenettä ja päälle "kymmenentuhatta busteria". Rannikkojoukkojen liikkuvuus ei ainakaan kaluston määrästä jää kiinni.
Sinänsä tuo termi "kansainvälinet operaatiot" pitää sisällään niin Dragan joukkojen yhteistoiminnan ruotsalaisten kanssa kuin Afganistaninkin operaatiot. Eli ihan kaikki kansainvälinen toiminta ei välttämättä ole pois Suomen puolustuksesta jossain kolmannen maan pusikossa. Ruotsi on niin lähellä ja sen rannikko samankaltainen joten sen rannikkojoukkojen yhteistoiminnan ja harjoitusten myötä saatu kokemus ja mahdolliset uudet näkemykset mielestäni hyödyttää tätä puolustuksen muotoa, kuului rannikkojääkärit sitten mihin puolustushaaraan hyvänsä. Ei se kovin suurta summaa vuodessa millään voi edes maksaa.
jokiranta kirjoitti:
Oletan, että nuo Jurmot on rakennettu juuri saaristossa ja rannikolla tapahtuvaa ajelua ja toimintaa silmällä pitäen. Sinänsä noilla pystyisi kelin salliessa ajelemaan koko Suomen rannikolla ja vaikka lähimpiin ulkomaan kohteisiinkiin eli Venäjälle, Ruotsiin tai Viroon. Vaikka sellaista tarvetta tuskin tulee. Uskoisin niin, että käytännössä melkein mihin tahansa Suomen rannikolla olevaan saareen voi Jurmolla ajaa niin, että saappaat kostuvat. Useammin taitaa saappaat pysyä kuivina.
Jos intin kotisivujen kalustokuvastossa mainittujen kylkinumeroiden perusteella suoraan päättelee veneiden lukumääriä ja jos ottaa laskuihin vielä vanhemmat uiskot, niin kyllä noilla suhteellisen isoa joukkoa liikuttelee. Reippaasti yli tuhatta ukkoa pelkillä Jurmoilla ja sen edeltäjillä Uiskoilla jos leikitään, että kaikki veneet kuskaa ukot samaan paikkaan samaan aikaan. Lisäksi päälle merivartioston veneet, mahdollinen ottoaluskalusto eli joku sata meripelastusseuran venettä, luotsikutteria, työvenettä ja päälle "kymmenentuhatta busteria". Rannikkojoukkojen liikkuvuus ei ainakaan kaluston määrästä jää kiinni.
Sinänsä tuo termi "kansainvälinet operaatiot" pitää sisällään niin Dragan joukkojen yhteistoiminnan ruotsalaisten kanssa kuin Afganistaninkin operaatiot. Eli ihan kaikki kansainvälinen toiminta ei välttämättä ole pois Suomen puolustuksesta jossain kolmannen maan pusikossa. Ruotsi on niin lähellä ja sen rannikko samankaltainen joten sen rannikkojoukkojen yhteistoiminnan ja harjoitusten myötä saatu kokemus ja mahdolliset uudet näkemykset mielestäni hyödyttää tätä puolustuksen muotoa, kuului rannikkojääkärit sitten mihin puolustushaaraan hyvänsä. Ei se kovin suurta summaa vuodessa millään voi edes maksaa.
JOKO kirjoitti:
No ei todellakaan ole. Viime vuosina toteutuneissa kaupoissa hinnat ovat olleet luokkaa 80-100 k€ per ohjus ja ehkä noin parisataatuhatta per laukaisulaite. Nuo Cavemanin hinnat ovat voineet olla totta joskus 30 vuotta sitten. 10 miljoonalla saisi nykypäivänä ehkä 10 laukaisulaitetta ja 80 ohjusta niihin.
Tvälups
Ylipäällikkö
RE: Rannikkojääkärit rauhaanpakottajina
Niinhän se pitää, muttei kuitenkaan. Kalustoa uusitaan nato-yhteensopivaksi, mutta hankintoja ei kirjata kv-toiminnan momentille. Mihin me tarvitsemme Suomen puolustamisen kannalta esim. Etelä-Afrikasta ostettuja ajoneuvoja, joilla pörrätään Afgoissa?yrjö kirjoitti:
Ruotsi on liian lähellä jos totta puhutaan. EU:ssa Ruotsi on saanut ulkoistettua oman puolustuksensa entiselle vasallimaalleen. Persviikarit treenaavat Ruotsin rannikon puolustusta ja kun oikein katsoo karttaa niin huomaa kuinka Ruotsin itäistä maarajaa suojaa suomalainen varuskuntaverkosto. Sattumaa?yrjö kirjoitti:
Koska suomalaiset ovat laskeutuneet puusta vasta ruotsalaisten jälkeen, ei pidä hämmästellä sitä sosiaalisen perinnön määrää, jonka pääomatuotosta ruotsalaiset ammentavat.
Suomen ainoa keino palauttaa Ruotsin puolutus, on vuokrata Maarianhamina laivastotukikohdaksi Venäjän federaation asevoimien Itämeren laivastolle sekä luvata myöhemmin puolustuspolitiikan tutkimista puhtaalta pöydältä ennen ennakko-olettamuksia.
Suomen ainoa keino palauttaa Ruotsin puolutus, on vuokrata Maarianhamina laivastotukikohdaksi Venäjän federaation asevoimien Itämeren laivastolle sekä luvata myöhemmin puolustuspolitiikan tutkimista puhtaalta pöydältä ennen ennakko-olettamuksia.
yrjö
Ylipäällikkö
RE: Rannikkojääkärit rauhaanpakottajina
No uusitaan, mutta tuskinpa Jurmot tai muut rannikkojääkärien vehkeet on NATO-yhteensopivuutta silmällä pitäen hankittu. Ihan tavallisia veneitä ja uskon, että samanlaiset olisi hankittu jos vaikka vallalla olisi Varsovan liitto-yhteensopivuusajattelu tai ei lainkaan yhteensopivuusajattelua.
Etelä-Afrikan autohankinnoista en osaa sanoa juuta tai jaata. Olet varmasti oikeassa siinä, että niiden hyöty Suomen puolustukselle on olematon. Hyvä kuitenkin, että jos nyt jokatapauksessa suomalaisia sotilaita maailmalle on lähetetty, että ovat ainakin kelvollisin vehkein liikkeellä oman turvallisuutensa ja miksei hiukan Suomen maineenkin takia. Nämä partioajoneuvot eivät taida liittyä Merivoimien kehitysnäkymiin kuitenkaan ja on ihan oma keskustelunsa miten hyödyllistä ja tarpeellista Suomen läsnäolo Afganistanissa on. Lyhyesti muotoiltuna noin yleisesti olen sitä mieltä, että oman maan puolustuksen kuuluu olla vankasti etusijalla kun (vähäisiä) rahallisia panostuksia allokoidaan. Se, mille momentille noiden autojen hankinnat menee kuuluu ihan toiseen keskusteluun. Tuskinpa sentään Jurmo-veneiden tai muiden rannarien vehkeiden pitäisi kuulua kv-momentille vaikka he ruotsalaisten kanssa säännöllisesti harjoittelevat?
Myös Ruotsin joukot harjoittelee Suomessa, sanookohan ne Ruotsin MÖP-henkilöiden kansoittamilla palstoilla, että siellä ne meidän rannikkojoukot harjoittelee Suomen puolustamista? Ruotsille on ilman muuta hyväksi, että Suomi on tässä välissä, mutta näin se nyt vaan on ja mitään ei voi. Ruotsi välillisesti hyötyy jos Suomen puolustus on kunnossa. Pitäisikö jonkun mielestä yhteisharjoittelua Ruotsin rannikkojoukkojen kanssa vähentää tai esim. lopettaa kokonaan ja jos niin miksi?
Noin vielä ihan asian sivusta sanoen, varttuneempi ruotsalaisväki mitä olen tavannut ja keskustellut lähinnä merivoimien näkökulmasta heidän kanssaan yleisemminkin ei vaikuta olevan maan hallituksen puolustuspoliittisten päätösten takana ja mielestäni aiheesta harmittelevatkin otettua suuntaa sekä sanovat miten Suomessa sentään vielä on asiat hyvin varsinkin asevelvollisuuden suhteen. Yleisestä mielipiteestä en osaa sanoa kun nämä nyt ovat yksittäistapauksia. Ovat kuitenkin itse tehneet aloitteen keskustelussa koska en oma-aloitteisesti paljasta olevani MÖP. Ties miksi hulluksi luullaan tässä oudoksi muuttuneessa nykyilmapiirissä. Oletan kuitenkin, että nuorempi polvi lahden takana ei noin yleisesti ottaen ole kovinkaan innostunut sotilaallisesta maanpuolustuksesta.
Tvälups kirjoitti:
No uusitaan, mutta tuskinpa Jurmot tai muut rannikkojääkärien vehkeet on NATO-yhteensopivuutta silmällä pitäen hankittu. Ihan tavallisia veneitä ja uskon, että samanlaiset olisi hankittu jos vaikka vallalla olisi Varsovan liitto-yhteensopivuusajattelu tai ei lainkaan yhteensopivuusajattelua.
Etelä-Afrikan autohankinnoista en osaa sanoa juuta tai jaata. Olet varmasti oikeassa siinä, että niiden hyöty Suomen puolustukselle on olematon. Hyvä kuitenkin, että jos nyt jokatapauksessa suomalaisia sotilaita maailmalle on lähetetty, että ovat ainakin kelvollisin vehkein liikkeellä oman turvallisuutensa ja miksei hiukan Suomen maineenkin takia. Nämä partioajoneuvot eivät taida liittyä Merivoimien kehitysnäkymiin kuitenkaan ja on ihan oma keskustelunsa miten hyödyllistä ja tarpeellista Suomen läsnäolo Afganistanissa on. Lyhyesti muotoiltuna noin yleisesti olen sitä mieltä, että oman maan puolustuksen kuuluu olla vankasti etusijalla kun (vähäisiä) rahallisia panostuksia allokoidaan. Se, mille momentille noiden autojen hankinnat menee kuuluu ihan toiseen keskusteluun. Tuskinpa sentään Jurmo-veneiden tai muiden rannarien vehkeiden pitäisi kuulua kv-momentille vaikka he ruotsalaisten kanssa säännöllisesti harjoittelevat?
Myös Ruotsin joukot harjoittelee Suomessa, sanookohan ne Ruotsin MÖP-henkilöiden kansoittamilla palstoilla, että siellä ne meidän rannikkojoukot harjoittelee Suomen puolustamista? Ruotsille on ilman muuta hyväksi, että Suomi on tässä välissä, mutta näin se nyt vaan on ja mitään ei voi. Ruotsi välillisesti hyötyy jos Suomen puolustus on kunnossa. Pitäisikö jonkun mielestä yhteisharjoittelua Ruotsin rannikkojoukkojen kanssa vähentää tai esim. lopettaa kokonaan ja jos niin miksi?
Noin vielä ihan asian sivusta sanoen, varttuneempi ruotsalaisväki mitä olen tavannut ja keskustellut lähinnä merivoimien näkökulmasta heidän kanssaan yleisemminkin ei vaikuta olevan maan hallituksen puolustuspoliittisten päätösten takana ja mielestäni aiheesta harmittelevatkin otettua suuntaa sekä sanovat miten Suomessa sentään vielä on asiat hyvin varsinkin asevelvollisuuden suhteen. Yleisestä mielipiteestä en osaa sanoa kun nämä nyt ovat yksittäistapauksia. Ovat kuitenkin itse tehneet aloitteen keskustelussa koska en oma-aloitteisesti paljasta olevani MÖP. Ties miksi hulluksi luullaan tässä oudoksi muuttuneessa nykyilmapiirissä. Oletan kuitenkin, että nuorempi polvi lahden takana ei noin yleisesti ottaen ole kovinkaan innostunut sotilaallisesta maanpuolustuksesta.
MÖP:t ja moderaatit RE: Rannikkojääkärit rauhaanpakottajina
Minusta pakkoruotsin harjaannuttamiseksi nimenomaan pitää harjoitella ruotsalaisten kanssa ja oikeastaan he voisivat lähettää vaikka oman prikaatinsa jonnekin Ahvenanmaan ja Hangon välille, jotta voisivat iltalomilla oppia suomalaista ajattelua, siis ajattelua, sivistyksensän tilalle.
Itse olen jutellut ruotsiksi lähinnä vain joidenkin ruotsalaisten tykistön majureiden ja entisten huoltomajureiden kanssa ja heillä oli lievää huolestumista alasajon nopeudesta ja suuruudesta jo 2005, kun oli tiedossa tykkimiesten varusmieskoulutuksen lakkauttaminen, koska tiesivät, että kun ensiksi on lakkautettu jalkaväelle tulitueksi tarkoitettu tykistö, sitten lakkautetaan jalkaväki, jolla ei ole enää tykistöä.
Kuitenkaan ruotsalaisessa ajattelussa ei ole syntynyt mitään paniikkia sen suhteen, että maavoimat on ajettu alas, koksa yleensäkään Ruotsissa ei ole kovaa keskustalaisuutta, perussuomalaisuutta eikä itsenäisyyspuoluelaisuutta, joka potisi eräänlaista sieluntuskaa siitä, jos Keski- ja Pohjois-Ruotsi tyhjentyy ruotsalaisista.
Periaatteessa on niin, että riittää, että on hyvinvointia ja että sosialidemokraatit ja moderaatit saavat keskittää väen taloudellisesti tehokkaasti Tukholman ja Skånen seuduille, jonka puolustamiseksi itää vastaan tarvitaan pääasiassa rynnäköiviä ilmavoimia ja merivoimat.
Toisin sanoen Ruotsin yleinen mielipide on lievästä hiljaisesta ja suomalaisten fennomaanien silmiin osumattomasta harmistumisesta huolimatta luottavainen.
Norjan ja Suomen kanssa asiat ovat toisellla lailla. Kun Norja sai riittämätöntä tukea Britannialta ja Ranskalta ja Saksan miehitys vieläkin harmittaa ainakin noin 1,5 promillen - 2,5 promillen humalassa, on Norja strategialtaan transatlanttinen. Kuitenkin Norja on edelleen moderni henkinen kansallisvaltio niin kuin Suomikin, missä hyvinvoinnin ja postmodernismin kannattajien on pakko käyttää kaikki keinot kansanvaltaisen nationalismin nujertamiseen ajan kanssa.
Norja ja Suomi ovat EU/ETA:n ulkorajavaltioita, joissa on erilaiset kauppapolitiikat mm. Venäjän suhteen ja erilainen puolutuspolitiikka kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tanskassa todettiin jo parlamentaarisesti joskus 1978, ettei Tanskaa voida puolustaa. Ruotsi alkaa olla ajattelussaan irtisanoutunut Norjan ja Suomen linjasta ja lähenee Tanskaa. Norjan ja Tanskan puolustuspolitiikan ero on kuin yön ja päivän. Norja varakkaana yrittää ylläpitää myös maanpuolustusta voittaakseen aikaa, kun taas Ruotsi keskittyy kansainväliseen toimintan ja maineenhallintaan mm. Yhdysvalloissa. Kun Ruotsin toiminta on niin "pehmeää", se pyrkii mm. signaalitiedustelulla ja merivoimien yhteistyöllä Yhdysvaltain kanssa paikkaamaan näennäisen pehmeyden ja julkisen puolueettomuutensa puutteet. Juuri siksi Ruotsi on vakoillut taitamattomasti Suomessa ja Neuvostoliitossa ja juuri siksi Ruotsi pyrkii vakoilemaan FRA:lla. Juuri siksi Ruotsi maksoi Facebookin palvelimesta saadakseen sen omalla valtioalueelleen.
Sen lisäksi, että Ruotsi voisi miehittää Suomen prikaatillaan Hangon tasaan asti, olen sitä mieltä, että norjalaisten ja venäläisten kanssa pitäisi Suomen Lapissa käydä sotaharjoituksia. Näin tavallaan realismia voisi tihkua Helsinkiinkin asti siitä, miten ahkeria venäläiset toistaiseksi vielä vähin varoin yrittävät olla.
Ruotsissa kuitenkaan ei ole ruvettu mellakoimaan säästöjä ja maavoimien alasajoa vastaan niin kuin Suomessa. Se on ruotsalaisen harkitsevuuden ja sivistyksen mitta, koska uskovat, ettei Suomi aio miehittää Pohjois-Ruotsia suomenkielisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja suomen kielen ja kulttuurin elvyttämiseksi.
Koskahan Helsingin Sanomat ja Yleisradio brändää MÖP:n Suomeen? MÖP:ejä pitää tarkkailla.
yrjö kirjoitti:
Minusta pakkoruotsin harjaannuttamiseksi nimenomaan pitää harjoitella ruotsalaisten kanssa ja oikeastaan he voisivat lähettää vaikka oman prikaatinsa jonnekin Ahvenanmaan ja Hangon välille, jotta voisivat iltalomilla oppia suomalaista ajattelua, siis ajattelua, sivistyksensän tilalle.
Itse olen jutellut ruotsiksi lähinnä vain joidenkin ruotsalaisten tykistön majureiden ja entisten huoltomajureiden kanssa ja heillä oli lievää huolestumista alasajon nopeudesta ja suuruudesta jo 2005, kun oli tiedossa tykkimiesten varusmieskoulutuksen lakkauttaminen, koska tiesivät, että kun ensiksi on lakkautettu jalkaväelle tulitueksi tarkoitettu tykistö, sitten lakkautetaan jalkaväki, jolla ei ole enää tykistöä.
Kuitenkaan ruotsalaisessa ajattelussa ei ole syntynyt mitään paniikkia sen suhteen, että maavoimat on ajettu alas, koksa yleensäkään Ruotsissa ei ole kovaa keskustalaisuutta, perussuomalaisuutta eikä itsenäisyyspuoluelaisuutta, joka potisi eräänlaista sieluntuskaa siitä, jos Keski- ja Pohjois-Ruotsi tyhjentyy ruotsalaisista.
Periaatteessa on niin, että riittää, että on hyvinvointia ja että sosialidemokraatit ja moderaatit saavat keskittää väen taloudellisesti tehokkaasti Tukholman ja Skånen seuduille, jonka puolustamiseksi itää vastaan tarvitaan pääasiassa rynnäköiviä ilmavoimia ja merivoimat.
Toisin sanoen Ruotsin yleinen mielipide on lievästä hiljaisesta ja suomalaisten fennomaanien silmiin osumattomasta harmistumisesta huolimatta luottavainen.
Norjan ja Suomen kanssa asiat ovat toisellla lailla. Kun Norja sai riittämätöntä tukea Britannialta ja Ranskalta ja Saksan miehitys vieläkin harmittaa ainakin noin 1,5 promillen - 2,5 promillen humalassa, on Norja strategialtaan transatlanttinen. Kuitenkin Norja on edelleen moderni henkinen kansallisvaltio niin kuin Suomikin, missä hyvinvoinnin ja postmodernismin kannattajien on pakko käyttää kaikki keinot kansanvaltaisen nationalismin nujertamiseen ajan kanssa.
Norja ja Suomi ovat EU/ETA:n ulkorajavaltioita, joissa on erilaiset kauppapolitiikat mm. Venäjän suhteen ja erilainen puolutuspolitiikka kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Tanskassa todettiin jo parlamentaarisesti joskus 1978, ettei Tanskaa voida puolustaa. Ruotsi alkaa olla ajattelussaan irtisanoutunut Norjan ja Suomen linjasta ja lähenee Tanskaa. Norjan ja Tanskan puolustuspolitiikan ero on kuin yön ja päivän. Norja varakkaana yrittää ylläpitää myös maanpuolustusta voittaakseen aikaa, kun taas Ruotsi keskittyy kansainväliseen toimintan ja maineenhallintaan mm. Yhdysvalloissa. Kun Ruotsin toiminta on niin "pehmeää", se pyrkii mm. signaalitiedustelulla ja merivoimien yhteistyöllä Yhdysvaltain kanssa paikkaamaan näennäisen pehmeyden ja julkisen puolueettomuutensa puutteet. Juuri siksi Ruotsi on vakoillut taitamattomasti Suomessa ja Neuvostoliitossa ja juuri siksi Ruotsi pyrkii vakoilemaan FRA:lla. Juuri siksi Ruotsi maksoi Facebookin palvelimesta saadakseen sen omalla valtioalueelleen.
Sen lisäksi, että Ruotsi voisi miehittää Suomen prikaatillaan Hangon tasaan asti, olen sitä mieltä, että norjalaisten ja venäläisten kanssa pitäisi Suomen Lapissa käydä sotaharjoituksia. Näin tavallaan realismia voisi tihkua Helsinkiinkin asti siitä, miten ahkeria venäläiset toistaiseksi vielä vähin varoin yrittävät olla.
yrjö kirjoitti:
Ruotsissa kuitenkaan ei ole ruvettu mellakoimaan säästöjä ja maavoimien alasajoa vastaan niin kuin Suomessa. Se on ruotsalaisen harkitsevuuden ja sivistyksen mitta, koska uskovat, ettei Suomi aio miehittää Pohjois-Ruotsia suomenkielisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja suomen kielen ja kulttuurin elvyttämiseksi.
yrjö kirjoitti:
Koskahan Helsingin Sanomat ja Yleisradio brändää MÖP:n Suomeen? MÖP:ejä pitää tarkkailla.
fulcrum
Greatest Leader
hessukessu kirjoitti:
Taisi kuitenkin olla enempi toisinpäin se scoreline. Kalliosuojatkaan eivät muuten ole nykyään enää idioottivarmoja turvapaikkoja. Itse luolat kyllä varmasti kestävät melkein vaikka mitä, mutta nykyaseet alkavat olla niin tarkkoja että sisäänkäynteihin voidaan iskeä. Saahan siitä kyllä yleensä kivet ja muut romut raivattua ajan kanssa, mutta siinä voi mennä se muutama kriittinen tunti/päivä hukkaan.
hessukessu kirjoitti:
Täytyy pystyä toimimaan joustavasti, laittamaan omat vahvuudet vihollisen heikkouksia vastaan ja sotkemaan vihollisen suunnitelmia. Jos vihollinen ei pysty toteuttamaan suunnitelmaansa, hän häviää, by default. Paikallaan kykkiminen on aina huono ratkaisu, sillä näennäisen suoraviivainenkin strateginen dilemma voi mutkistua tosielämässä. Kesäkuussa 1944 suoritettiin Euroopassa kolme suurhyökkäystä, kaikissa niissä puolustaja tiesi että hyökkäys on tulossa, silti ne olivat puolustajalle yllätys.
hessukessu kirjoitti:
Meillä on jo sellaisia laivoja. Niitä kutsutaan "ohjusveneiksi".
hessukessu kirjoitti:
Huomaan että kuuroille korville menee mutta yritetään silti. Valmiusyksikköjen tehtävä ei ole pysäyttää täysimittaista suurhyökkäystä. Niiden tehtävä on estää yllätyshyökkäys, jossa oletettavasti vihollisellakaan ei ole täyttä hönkää päällä. Jos olisi, niin tuskin se silloin olisi yllätyshyökkäys.
hessukessu kirjoitti:
Eihän niitä tarvitse fyysisesti räjäyttää sinne luolastoihin. Riittää kun vaikka miehitetään se varuskunta jossa niitä säilytetään niin yksikkö on sotilastermein "tuhottu". Itse asiassa riittänee kun suoritetaan operaatio mitä pv:n uhkakuvissa kutsutaan "kaappauksenomaiseksi iskuksi valtiojohtoa vastaan". Sen jälkeen on ihan sama mitä on missäkin, ei ole ketään antamassa niille tulikomentoja.
hessukessu kirjoitti:
Asradin kantama on senverta lyhyt että visuaalinen kantama riittänee. Sinänsä kevyitä ohjusjärjestelmiä toki tarvittaessa voitaisiin siirtää veneillä painopistealueelle. Operointi mistään muusta kuin oikeasta sota-aluksesta lienee aika heikkoa. Suomalaisethan yrittivät ampua Streloja Nuoli-luokan motyveistä (joka on kuitenkin 40 tonnin alus) ja aika hankalaa se taisi olla.
JOKO kirjoitti:
Jos kyseessä on kallioluola, niin silloin siellä voi olla enemmän tavaraa mitä romauttaa sisään, kunhan se nyt saadaan romautettua. Meinaan, että teräsbetoni lienee sinällään aika sitkeää kamaa verrattuna kiveen, joskin tietyt kivilajit ovat kestävämpiä kuin betonirakenteet. Ja jos tarkoitus on pitää joku menemästä sisään tai ulos, niin se romauttaminen voi hyvinkin riittää. Esim. jos tarkoitus on vangita MTO -lavetit luolaan muutamaksi tunniksi, niin ei vissiin hankala juttu. Jos on tarkoitus haitata ydinohjelmaa, niin se voi olla hankalampaa.
Tässä kohtaa kannattanee alkaa laskea ohjuksen hyötykuormaa, ellei risteilyohjuksessa käytetä taktista ydinkärkeä, jossa pienellä hyötykuormalla saadaan hyvä räjähdys- ja vielä kaupan päälle säteilyvaikutus gammasäteilynä, joka haittaa raivaamista. Tavanomaisessa bunkkeripommissa pitää olla hieman tuhdisti räjähdettä, jotta se tehoaisi kallioon hyvin.
Tämä menee varmaan pioneeriopin ja rakennustekniikan puolelle.
Tämä menee varmaan pioneeriopin ja rakennustekniikan puolelle.
fulcrum
Greatest Leader
Tuossa kun mainittiin taas sukellusveneet ja merivoimat samassa yhteydessä, niin tuon jälleen esille näkemykseni että paras tapa Suomelle liittyä kuplapäiden kerhoon olisi ostaa (tai vaikka ihan vuokrata) joku käytetty pienehkö vene, vaikka joltain pohjoismaalta tai Saksalta. Meillä on sellainen ongelma että kun meillä ei ole omia sukellusveneitä niin emme osaa myöskään torjua niitä niin hyvin kuin pitäisi. Oikea sukellusvene harjoituksissa toisi ihan uutta realismia, lisäksi oppisimme itsekin kokemuksen kautta mitä nykyään sukellusveneellä voi oloissamme tehdä. Ja olisihan sille kriisiaikanakin käyttöä. Sukellusveneen hankinnassa ongelma on että pitäisi sitten hankkia kaikki tarvittava koulutus- ja pelastusinfrastruktuuri ja sehän tietysti maksaa. Mutta ehkä voisimme esim. kouluttaa miehistöt Ruotsissa ainakin aluksi. Ihan uuden veneen hankinta olisi varmasti liian kallista. Vanhakin vene voi palvella pitkään, Puolan ostamat norjalaiset Kobbenit alkavat olla jo 45 vuotta vanhoja, ja tarkoitus on kai ajella niillä vielä jonkun aikaa.
Tässäkin vain on taas se ongelma että suuri yleisö mieltää kaikki sellaiset aseet, joita Suomella ei ennestään ole, turhiksi ja kalliiksi valkoisiksi elefanteiksi. Aikaisemmat puheet sukellusveneiden hankinnasta ovat aina saaneet pilkallisen vastaanoton. Vaikkei hankinta välttämättä tulisi kovin kalliiksi.
Tulipa muuten mieleen, onko Kiisla-luokka poistettu? Ei näy merivoimien kalustoluettelossa tai missään, jostain netin syövereistä löytyi maininta että 7. Ohjuslaivue on "ansiokkaasti toteuttanut Kiisla-luokan alasajon?" Eikö niitä tarvita vai mikä on? Kummallista kun alukset eivät kelvanneet sen paremmin Rajalle kuin merivoimillekaan.
Tässäkin vain on taas se ongelma että suuri yleisö mieltää kaikki sellaiset aseet, joita Suomella ei ennestään ole, turhiksi ja kalliiksi valkoisiksi elefanteiksi. Aikaisemmat puheet sukellusveneiden hankinnasta ovat aina saaneet pilkallisen vastaanoton. Vaikkei hankinta välttämättä tulisi kovin kalliiksi.
Tulipa muuten mieleen, onko Kiisla-luokka poistettu? Ei näy merivoimien kalustoluettelossa tai missään, jostain netin syövereistä löytyi maininta että 7. Ohjuslaivue on "ansiokkaasti toteuttanut Kiisla-luokan alasajon?" Eikö niitä tarvita vai mikä on? Kummallista kun alukset eivät kelvanneet sen paremmin Rajalle kuin merivoimillekaan.