Ensin on päästävä Suomenlahdesta läpi. Sinkobustereiden esi-isäkin on olemassaVenäjän oma kauppa on myös osin riippuvainen Pietarin satamista. Myös niiden päästävä ulos salmesta
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Ensin on päästävä Suomenlahdesta läpi. Sinkobustereiden esi-isäkin on olemassaVenäjän oma kauppa on myös osin riippuvainen Pietarin satamista. Myös niiden päästävä ulos salmesta
Sorkkikaa nyt vähän rohkeammin niitä julkisia lähteitä. Aiemminkin linkittämässäni gradussa, joka on päivätty vuodelle 2009, todetaan sivulla 41:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/97091/SM550.pdf?sequence=2
Tanskalaisten Stanflex on tiettävästi hyvinkin onnistunut. Tai näin väitetään.
https://news.usni.org/2015/03/05/what-the-u-s-navy-could-learn-from-danish-frigate-design
Venäläinen superohjus tuhoaa siinä sivussa vielä Götan kanavan.Kiitti, luin.
Kylläpä tuo Tanskan salmien sulkeminen siltoja tuhoamalla on hiukan tyhmä juttu.
Tietenkin sillan tuhoaminen ohjuksella on mahdollista. Mutta ilo olisi Venäjälle onnistumisenkin seurauksena hetkellinen koska ei siinä kauaa mene kun tuhotun sillan rakenteet on raivattu. Siis siinä tapauksessa jos ne estävät merenkulkua, mikä sekään ei ole ollenkaan sanottua. Sitä paitsi Juutinrauman silta menee vain Flintrännanin yli mutta maayhteys kulkee Drodgenin reitin alitse tunnelia pitkin. Iso-Beltin kautta pääsee vain sillan ali ja tämä T-reitti on sikäli tärkeä, että se taitaa olla Tanskan salmista kulkusyväydeltään suurin eli n 15m kun taas Juutinrauma on n. 8 metriä syvä.
Pitää nyt muistaa silti pari juttua: Sillat ovat Nato-maan eli Tanskan valtion saaria yhdistäviä siltoja. Ei niitä niin vain ilman seuraamuksia voi vain siksi tuhota, että suomalaiset eivät saa mennä läpi. Ja toiseksi: Itämerelle pääsee myös Kielin kanavaa (9,5m) pitkin, mikä kulkee Saksan sisällä. Tuhoaako Venäjä sakemannien sulkuportitkin ohjuksilla vain siksi, että suomalaisten laivat ei saa sieltä kulkea?
Ensimmäisenä modulaariratkaisuna tuli mieleen kotimainen pikavaihdettava Mistral/Sergei-hässäkkä. Piti olla yksi hujaus laivalla miehistön toimesta ja käytäntö olikin pari viikkoa varikolla tehtynä.
Venäläinen superohjus tuhoaa siinä sivussa vielä Götan kanavan.
Mihin vedät korvetin tonnistorajan?
Esim. Mk 56 kennoston saa 500 tonniseen alukseen valmistajan mukaan, eikä se varmaan ole ihan niin tonnin päälle. Kun aluksesta jätetään pois tykki sekä pintatorjunnan sekä SUTO:n kaltaiset turhat ominaisuudet pois - muistetaan tämän olevan ilmatorjuntaohjusvene - niin eiköhän tuon kennoston saa johonkin 300-350 tonniseenkin alukseen ilman suurempia ongelmia. Koomisen näköinenhän se tietysti olisi, ja yleisen pilkanteon kohde. Mutta voi pojat, maailman paras ilmatorjuntaohjusvene! Ja maailman ainoa... /Huumori.
Vaikka kyllähän uskottavan ilmatorjuntakyvyn saa aika pieneenkin purtiloon, esim. Tanskan Flyvefiskenit. Niihin mahtuu neljä Stanflex-moduulia, ja moduulivalikoimaan kuuluu mm. kuuden ohjuksen laukaisin (Sea Sparrow / ESSM). Eli periaatteessa 24 ilmatorjuntaohjusta menee kyytiin, ja kovin ihmeellistä tutkaa ei tarvita, kun ohjuksellakaan ei juuri yli 50 kilometriin ammuta. Toimintamatkaa on liki 4000 merimailia, kun Haminoilla on vain 500, eli karsimalla toimintamatkasta tonnistot saisi varmaan sieltä 320-450 tonnin hujakoilta lähemmäs Haminan 250 tonnia.
Ensimmäisenä modulaariratkaisuna tuli mieleen kotimainen pikavaihdettava Mistral/Sergei-hässäkkä. Piti olla yksi hujaus laivalla miehistön toimesta ja käytäntö olikin pari viikkoa varikolla tehtynä.
Iltalööpin kirjoitus menee niin vahvasti Not Even Wrong- osastolle ettei sitä oikein jaksa edes kritisoida. Ainolan purkauksen mukaan meille hankitaan "valtamerialuksia", jotka kuitenkin perustuvat jenkkien Littoral Combat Shipin eli suomeksi rannikkotaistelualuksen konseptiin. Mielenkiintoista. Saammeko siis rannikkovaltamerialuksia? Onko eräs usein foorumilta bännätty sisävesivisionääri kenties toimittaja Ainola?
Tanskan salmien katkaisu Juutinrauman silta tuhoamalla ja telakkateollisuuden ylikuumentaminen neljällä korvetilla herättävät lähinnä myötähäpeää.
Mutta jos kaipaat vastaehdotuksia Laivue2020:lle, niin kerro toki ajatuksesi. Kun unohdetaan Nemo-kontin kaltaiset huumorivaihtoehdot, niin mitä jää jäljelle? Uusia ohjusveneitä Rauma-luokan tilalle? Rannikolta ammuttavia meritorjuntaohjuksia meillä on, ja ne on tarkoitus uusia. Hamina-luokka pysyy.
Pintatorjunnan lisäksi merivoimien tulee kyetä sutoon ja miinoittamiseen. Koska uhka tulee kaukaa ja ilmasta, tarvitaan näiden tehtävien hoitamiseen vahva IT. Kun nämä leivotaan samaan runkoon niin kas kummaa, yhtäkkiä meillä on käsissä monitoimikorvetti.
Olkoonkin että kyseessä on Ilta-Pulu mutta silti.
Merivoimien hankintaosaamiseen on käsketty luottamaan tälläkin forumilla. @Rannari n kertoman moduliasejärjestelmän ajatus tosiaan oli, että ohjusten loputtua tykkimiehistö vaihtaa suitsait Sergein samaan lavettiin ja siivoaa sillä loput vihamiehet
taivaalta. Mun kuuleman mukaan vaihtotyö kesti ainoastaan päiviä mutta korjaamotyönä se tosiaan piti tehdä. Ja maavoimien Sergeit taas tuli laivoille siksi, että venäläinen 30 mm miehittämätön keskusohjattava kaksoistykki oli Merivoimien mielestä liian
kallis. Kotimaassa osataan tehdä meidän vaatimukset täyttävä ratkaisu halvemmalla.
Ensimmäinen versio oli pultata Sergei suoraan laivan kanteen kiinni. Suuntaus kyllä tehtiin koneelliseksi jolloin käyttäjäksi riitti yksi mies. Hintama vain se, että tykkilaskin korvattiin II MS:n aikaisella rengastähtäimellä eli huononnettu versio alkuperäisestä.
Laivan keinuessa suuntauslaitteesta tuli lähinnä kiinnipitokahva ampujalle jolloin ei tietenkään ollut mahdollisuutta mihinkään osua. Sitten kehitettiin vakautettu alalavetti ja lopulta koko loppukin tykki uusittiin keskusohjatuksi tarkaksi tykiksi. Juuri kun olisi
ollut valmista vaihtui sukupolvi vakautinlaitteissa ja hyrräkoneistoista piti siirryä sähköisiin kulma-antureihin. Aikaa ei mennyt kuin runsas neljännesvuosisata ja kustannuksia varmaan moninkerroin veli venäläisen vaihtoehtoon verrattuna.
Soisi merivoimien jotain vastaavan. Ainakin Ainola heittäytyy loistavasti maaliksi.Muistetaan tosiaan että tämän ikioman kuplamme ulkopuolella Ainola näyttäytyy aihepiirin osaajana ja asiantuntijana. Hesariin saatiin aikanaan Kiianlinnalle nopea vastine joka myös julkaistiin riittävän näkyvästi. Ans kattoo miten Pv tähän reagoi?
Tuo moduuliajattelun voisi käsittää myös hieman karkeammin. Eli laivan runko ja sen fasiliteetit mahdollistavat sen muuttamisen useampaan tehtävään ihan tarpeiden ja teknologiakehityksen myötä. Se ei siis välttämättä tarkoita, että muutos tehdään käden käänteessä ja tämän tästä vaan, että itse merikelpoisuus ja tilat ovat useaan tehtävään soveltuvat.
Kiitti, luin.
Kylläpä tuo Tanskan salmien sulkeminen siltoja tuhoamalla on hiukan tyhmä juttu.
Tietenkin sillan tuhoaminen ohjuksella on mahdollista. Mutta ilo olisi Venäjälle onnistumisenkin seurauksena hetkellinen koska ei siinä kauaa mene kun tuhotun sillan rakenteet on raivattu. Siis siinä tapauksessa jos ne estävät merenkulkua, mikä sekään ei ole ollenkaan sanottua. Sitä paitsi Juutinrauman silta menee vain Flintrännanin yli mutta maayhteys kulkee Drodgenin reitin alitse tunnelia pitkin. Iso-Beltin kautta pääsee vain sillan ali ja tämä T-reitti on sikäli tärkeä, että se taitaa olla Tanskan salmista kulkusyväydeltään suurin eli n 15m kun taas Juutinrauma on n. 8 metriä syvä.
Pitää nyt muistaa silti pari juttua: Sillat ovat Nato-maan eli Tanskan valtion saaria yhdistäviä siltoja. Ei niitä niin vain ilman seuraamuksia voi vain siksi tuhota, että suomalaiset eivät saa mennä läpi. Ja toiseksi: Itämerelle pääsee myös Kielin kanavaa (9,5m) pitkin, mikä kulkee Saksan sisällä. Tuhoaako Venäjä sakemannien sulkuportitkin ohjuksilla vain siksi, että suomalaisten laivat ei saa sieltä kulkea?
Noiden tietojen ollessa salaisia voimme vain luottaa, että omasuoja on riittävässä kunnossa. Toki voidaan myös olettaa etteivät sotilaat lainkaan osaa asioitaan, mutta silloin kannattaa koko puolustuslaitos lakkauttaa.Niin, kuinka haavoittuvaisia? Ei näistä puhuta. Esimerkiksi Haminassa ei ole käsittääkseni minkäänlaista EW-kykyä meritorjuntaohjuksia vastaan. Ei kaikkia munia voi pistää pelkkien IT-ohjusten varaan. Mitä jos vastapuoli yrittää kyllästää aluksen omatorjuntajärjestelmää esimerkiksi niin, että suunnittelee kahden tai kolmen ohjuksen reitin sillä tavalla, että ne iskevät alukseen suunnilleen yhtä aikaa useasta ilmansuunnasta?
Jos korvetissa on alansa ehdotonta huippua edustava EW-järjestelmä MTO:n ja muiden uhkien häirintään, erinomaiset häiveominaisuudet(!), IP-alueen häirintäjärjestelmät, ammus-it lähitorjuntaan, ja soveltuva IT-ohjusjärjestelmä (ESSM), niin voidaan puhua jo jonkinlaisesta selviytymiskyvystä.
Muuten on mun mielestä sama, vaikka nakellaan niitä puikkojamme "kaanian" peräkärrystä ja ihan omalta rannikolta.