Merivoimien kehitysnäkymät

Venäjän oma kauppa on myös osin riippuvainen Pietarin satamista. Myös niiden päästävä ulos salmesta
Ensin on päästävä Suomenlahdesta läpi. Sinkobustereiden esi-isäkin on olemassa
26265388245_8cc7317141_h.jpg
 
Sorkkikaa nyt vähän rohkeammin niitä julkisia lähteitä. Aiemminkin linkittämässäni gradussa, joka on päivätty vuodelle 2009, todetaan sivulla 41:



https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/97091/SM550.pdf?sequence=2



Tanskalaisten Stanflex on tiettävästi hyvinkin onnistunut. Tai näin väitetään.

https://news.usni.org/2015/03/05/what-the-u-s-navy-could-learn-from-danish-frigate-design

Olen ymmärtänyt elektronisen sodankäynnin pelkkää hakupään häirintää laajempana kokonaisuutena mutta mielenkiintoinen detalji tuokin. Kiitokset. ( kuten jo itsekin totesin niin mitään en aiheesta ymmärrä :) )

Ensimmäisenä modulaariratkaisuna tuli mieleen kotimainen pikavaihdettava Mistral/Sergei-hässäkkä. Piti olla yksi hujaus laivalla miehistön toimesta ja käytäntö olikin pari viikkoa varikolla tehtynä.
 
Kiitti, luin.

Kylläpä tuo Tanskan salmien sulkeminen siltoja tuhoamalla on hiukan tyhmä juttu.

Tietenkin sillan tuhoaminen ohjuksella on mahdollista. Mutta ilo olisi Venäjälle onnistumisenkin seurauksena hetkellinen koska ei siinä kauaa mene kun tuhotun sillan rakenteet on raivattu. Siis siinä tapauksessa jos ne estävät merenkulkua, mikä sekään ei ole ollenkaan sanottua. Sitä paitsi Juutinrauman silta menee vain Flintrännanin yli mutta maayhteys kulkee Drodgenin reitin alitse tunnelia pitkin. Iso-Beltin kautta pääsee vain sillan ali ja tämä T-reitti on sikäli tärkeä, että se taitaa olla Tanskan salmista kulkusyväydeltään suurin eli n 15m kun taas Juutinrauma on n. 8 metriä syvä.

Pitää nyt muistaa silti pari juttua: Sillat ovat Nato-maan eli Tanskan valtion saaria yhdistäviä siltoja. Ei niitä niin vain ilman seuraamuksia voi vain siksi tuhota, että suomalaiset eivät saa mennä läpi. Ja toiseksi: Itämerelle pääsee myös Kielin kanavaa (9,5m) pitkin, mikä kulkee Saksan sisällä. Tuhoaako Venäjä sakemannien sulkuportitkin ohjuksilla vain siksi, että suomalaisten laivat ei saa sieltä kulkea?
Venäläinen superohjus tuhoaa siinä sivussa vielä Götan kanavan.
 
Ensimmäisenä modulaariratkaisuna tuli mieleen kotimainen pikavaihdettava Mistral/Sergei-hässäkkä. Piti olla yksi hujaus laivalla miehistön toimesta ja käytäntö olikin pari viikkoa varikolla tehtynä.

Minun on kyllä muutenkin vaikea ymmärtää, mitä silloin ajateltiin, kun Suomessa asennettiin Sergeitä vähän joka alukselle. Monessa on kuitenkin isompikin tykki, ja Mistral/Igla lienee aika lailla Sergeitä tehokkaampi noin yleisesti ottaen.

Venäläinen superohjus tuhoaa siinä sivussa vielä Götan kanavan.

Suomalainen hyperohjus JASSM tuhoaa sitten vastavuoroisesti Venäjän kanavaverkoston.
 
Mihin vedät korvetin tonnistorajan? ;)

Esim. Mk 56 kennoston saa 500 tonniseen alukseen valmistajan mukaan, eikä se varmaan ole ihan niin tonnin päälle. Kun aluksesta jätetään pois tykki sekä pintatorjunnan sekä SUTO:n kaltaiset turhat ominaisuudet pois - muistetaan tämän olevan ilmatorjuntaohjusvene - niin eiköhän tuon kennoston saa johonkin 300-350 tonniseenkin alukseen ilman suurempia ongelmia. Koomisen näköinenhän se tietysti olisi, ja yleisen pilkanteon kohde. Mutta voi pojat, maailman paras ilmatorjuntaohjusvene! Ja maailman ainoa... /Huumori.

Vaikka kyllähän uskottavan ilmatorjuntakyvyn saa aika pieneenkin purtiloon, esim. Tanskan Flyvefiskenit. Niihin mahtuu neljä Stanflex-moduulia, ja moduulivalikoimaan kuuluu mm. kuuden ohjuksen laukaisin (Sea Sparrow / ESSM). Eli periaatteessa 24 ilmatorjuntaohjusta menee kyytiin, ja kovin ihmeellistä tutkaa ei tarvita, kun ohjuksellakaan ei juuri yli 50 kilometriin ammuta. Toimintamatkaa on liki 4000 merimailia, kun Haminoilla on vain 500, eli karsimalla toimintamatkasta tonnistot saisi varmaan sieltä 320-450 tonnin hujakoilta lähemmäs Haminan 250 tonnia.

Olen joskus itsekin kaavaillut it-ohjusvenettä. Kuten Flyvefiskeneistä nähdään, ei se mahdoton ole, mutta ongelmaksi tulee näissä pienen aluksen rajoitukset: mahdollisuudet asentaa voimakas tutka ovat huonot ja pienen aluksen huonompi merikelpoisuus on taktinen rajoite mikä pahimmillaan voi merkitä aseistuksen toimimattomuutta.

Mitä Stanflexeihin tulee, tanskalaisetkin pääasiassa ovat 'lukinneet' ohjusveneensä tiettyyn rooliin. Meilläkin modulaarisuudella leikittiin ymmärtääkseni Raumojen kanssa ja lopputulos oli sama kuin muillakin, ei se vaan toimi. Stanflexit kyllä mahdollistavat aseistuksen helpon 'kierrättämisen' mikä on yksi syy sille että Absalonit ja Iver Huitfeldit tulivat niin halvoiksi.
 
Ensimmäisenä modulaariratkaisuna tuli mieleen kotimainen pikavaihdettava Mistral/Sergei-hässäkkä. Piti olla yksi hujaus laivalla miehistön toimesta ja käytäntö olikin pari viikkoa varikolla tehtynä.

Merivoimien hankintaosaamiseen on käsketty luottamaan tälläkin forumilla. @Rannari n kertoman moduliasejärjestelmän ajatus tosiaan oli, että ohjusten loputtua tykkimiehistö vaihtaa suitsait Sergein samaan lavettiin ja siivoaa sillä loput vihamiehet
taivaalta. Mun kuuleman mukaan vaihtotyö kesti ainoastaan päiviä mutta korjaamotyönä se tosiaan piti tehdä. Ja maavoimien Sergeit taas tuli laivoille siksi, että venäläinen 30 mm miehittämätön keskusohjattava kaksoistykki oli Merivoimien mielestä liian
kallis. Kotimaassa osataan tehdä meidän vaatimukset täyttävä ratkaisu halvemmalla.

Ensimmäinen versio oli pultata Sergei suoraan laivan kanteen kiinni. Suuntaus kyllä tehtiin koneelliseksi jolloin käyttäjäksi riitti yksi mies. Hintama vain se, että tykkilaskin korvattiin II MS:n aikaisella rengastähtäimellä eli huononnettu versio alkuperäisestä.
Laivan keinuessa suuntauslaitteesta tuli lähinnä kiinnipitokahva ampujalle jolloin ei tietenkään ollut mahdollisuutta mihinkään osua. Sitten kehitettiin vakautettu alalavetti ja lopulta koko loppukin tykki uusittiin keskusohjatuksi tarkaksi tykiksi. Juuri kun olisi
ollut valmista vaihtui sukupolvi vakautinlaitteissa ja hyrräkoneistoista piti siirryä sähköisiin kulma-antureihin. Aikaa ei mennyt kuin runsas neljännesvuosisata ja kustannuksia varmaan moninkerroin veli venäläisen vaihtoehtoon verrattuna.
 
Iltalööpin kirjoitus menee niin vahvasti Not Even Wrong- osastolle ettei sitä oikein jaksa edes kritisoida. Ainolan purkauksen mukaan meille hankitaan "valtamerialuksia", jotka kuitenkin perustuvat jenkkien Littoral Combat Shipin eli suomeksi rannikkotaistelualuksen konseptiin. Mielenkiintoista. Saammeko siis rannikkovaltamerialuksia? Onko eräs usein foorumilta bännätty sisävesivisionääri kenties toimittaja Ainola?

Tanskan salmien katkaisu Juutinrauman silta tuhoamalla ja telakkateollisuuden ylikuumentaminen neljällä korvetilla herättävät lähinnä myötähäpeää.

Mutta jos kaipaat vastaehdotuksia Laivue2020:lle, niin kerro toki ajatuksesi. Kun unohdetaan Nemo-kontin kaltaiset huumorivaihtoehdot, niin mitä jää jäljelle? Uusia ohjusveneitä Rauma-luokan tilalle? Rannikolta ammuttavia meritorjuntaohjuksia meillä on, ja ne on tarkoitus uusia. Hamina-luokka pysyy.

Pintatorjunnan lisäksi merivoimien tulee kyetä sutoon ja miinoittamiseen. Koska uhka tulee kaukaa ja ilmasta, tarvitaan näiden tehtävien hoitamiseen vahva IT. Kun nämä leivotaan samaan runkoon niin kas kummaa, yhtäkkiä meillä on käsissä monitoimikorvetti.

^Siinä on monta totuuden sanaa. Toisin kuin Ainolan artikkelissa jonka virheitä kaikesta huolimatta yritän korjata:

-taistelulaiva on historiallinen alustyyppi, ei yleisnimitys sotalaivalle.

-panssarilaivamyytti se ei vaan suostu kuolemaan. Panssarilaivat rahoitettiin v. 1927 osoitetulla erillisrahoituksella + merivoimien määrärahoilla. Maavoimilla jäi ennen talvisotaa rahaa käyttämättä.

-kuten moni muukin huomautti, ei LCS-projektilla ole mitään tekemistä Laivue 2020:n kanssa. Aluksilla ei ole muuta yhteistä kuin että ne kelluvat.

-miinoja ei lasketa "avomerellä". Alusten koko on ensisijaisesti seurausta sen vaaditusta varustuksesta. Yhden tehtävän alukset menivät muodista 90-luvulla.

-"Rannikkopuolustuksen tärkein ase on merimaaliohjus" -Väärin, rannikkopuolustuksen tärkein ase on merimiina.

-'Kaliningradin teräskupu'? Onko Ainola katsonut karttaa?

kicg4Ie.jpg


Ainola ei ymmärrä meripuolustuksen tehtäviä eikä hän ole ollenkaan visioinut minkäänlaisia uskottavia skenaarioita, eikä selvästi tiedä ylipäätäänkään modernista merisodankäynnistä mitään, joten millä eväillä hän kirjoittelee valtakunnallisiin lehtiin 'analyysejä'? Olkoonkin että kyseessä on Ilta-Pulu mutta silti.
 
Merivoimien hankintaosaamiseen on käsketty luottamaan tälläkin forumilla. @Rannari n kertoman moduliasejärjestelmän ajatus tosiaan oli, että ohjusten loputtua tykkimiehistö vaihtaa suitsait Sergein samaan lavettiin ja siivoaa sillä loput vihamiehet
taivaalta. Mun kuuleman mukaan vaihtotyö kesti ainoastaan päiviä mutta korjaamotyönä se tosiaan piti tehdä. Ja maavoimien Sergeit taas tuli laivoille siksi, että venäläinen 30 mm miehittämätön keskusohjattava kaksoistykki oli Merivoimien mielestä liian
kallis. Kotimaassa osataan tehdä meidän vaatimukset täyttävä ratkaisu halvemmalla.

Ensimmäinen versio oli pultata Sergei suoraan laivan kanteen kiinni. Suuntaus kyllä tehtiin koneelliseksi jolloin käyttäjäksi riitti yksi mies. Hintama vain se, että tykkilaskin korvattiin II MS:n aikaisella rengastähtäimellä eli huononnettu versio alkuperäisestä.
Laivan keinuessa suuntauslaitteesta tuli lähinnä kiinnipitokahva ampujalle jolloin ei tietenkään ollut mahdollisuutta mihinkään osua. Sitten kehitettiin vakautettu alalavetti ja lopulta koko loppukin tykki uusittiin keskusohjatuksi tarkaksi tykiksi. Juuri kun olisi
ollut valmista vaihtui sukupolvi vakautinlaitteissa ja hyrräkoneistoista piti siirryä sähköisiin kulma-antureihin. Aikaa ei mennyt kuin runsas neljännesvuosisata ja kustannuksia varmaan moninkerroin veli venäläisen vaihtoehtoon verrattuna.

Saattoi toki olla päiviä eikä viikkoja. Joka tapauksessa jotain aivan muuta kuin mitä alkuun arvioitiin.

Kauhuesimerkki "Tein itse ja säästin"-ratkaisusta.
 
Itsekin olin lähtökohtaisesti Laivue 2020 hankkeen suhteen epäileväinen aluksi mutta otin selvää, luulisi onnistuvan toimittajalltakin.
Ainolan toiminta HX ja Laivue-2020 hankkeiden ympärillä höystettynä aikaisemmalla toiminnalla esim. viestitiedustelun ympärillä saa kysymään kuka häntä mahdollisesti ohjailee.
Suomi on turvallisuutensa kanssa tilanteessa jossa molemmat hankkeet täytyy saada vietyä loppuun aikataulussa, täysmittaisena ja juuri siinä muodossa kuin selvitykset esittävät.
Hankkeiden kyseenalaistaminen millään tasolla on epäisänmaallista, lehdistöllä on valvova roolinsa mutta näissä hakkeissa täytyy valvoa vain poliitikkoja joiden kuuluisi toimia täysin puolustusvoimien selvitysten mukaisesti.
Jo puolustusvoimat tekee virheen se kuuluu luonnollisesti kertoa, näissä hankkeissa kuitenkin ainoa kompetenssi tässä maassa tehdä oikeita tai vääriä päätöksiä on puolustusvoimilla.
 
Tuo moduuliajattelun voisi käsittää myös hieman karkeammin. Eli laivan runko ja sen fasiliteetit mahdollistavat sen muuttamisen useampaan tehtävään ihan tarpeiden ja teknologiakehityksen myötä. Se ei siis välttämättä tarkoita, että muutos tehdään käden käänteessä ja tämän tästä vaan, että itse merikelpoisuus ja tilat ovat useaan tehtävään soveltuvat.
 
Tuo moduuliajattelun voisi käsittää myös hieman karkeammin. Eli laivan runko ja sen fasiliteetit mahdollistavat sen muuttamisen useampaan tehtävään ihan tarpeiden ja teknologiakehityksen myötä. Se ei siis välttämättä tarkoita, että muutos tehdään käden käänteessä ja tämän tästä vaan, että itse merikelpoisuus ja tilat ovat useaan tehtävään soveltuvat.

Ei noita merkittäviä muutoksia kuvittelisi tulevankaan kuin ehkä miinakannen varustelussa eikä sielläkään yhtäkkiä. Sinne on helppo kärrätä peräporteista tavaraa sisään ja ulos. Noin iso alus pystyy kyllä muilta osin kantamaan tarvittavan varustuksen jatkuvasti. Se on sitten toinen asia jos on vaikka neljä runkoa ja varustus vain kahteen...
 
Kiitti, luin.

Kylläpä tuo Tanskan salmien sulkeminen siltoja tuhoamalla on hiukan tyhmä juttu.

Tietenkin sillan tuhoaminen ohjuksella on mahdollista. Mutta ilo olisi Venäjälle onnistumisenkin seurauksena hetkellinen koska ei siinä kauaa mene kun tuhotun sillan rakenteet on raivattu. Siis siinä tapauksessa jos ne estävät merenkulkua, mikä sekään ei ole ollenkaan sanottua. Sitä paitsi Juutinrauman silta menee vain Flintrännanin yli mutta maayhteys kulkee Drodgenin reitin alitse tunnelia pitkin. Iso-Beltin kautta pääsee vain sillan ali ja tämä T-reitti on sikäli tärkeä, että se taitaa olla Tanskan salmista kulkusyväydeltään suurin eli n 15m kun taas Juutinrauma on n. 8 metriä syvä.

Pitää nyt muistaa silti pari juttua: Sillat ovat Nato-maan eli Tanskan valtion saaria yhdistäviä siltoja. Ei niitä niin vain ilman seuraamuksia voi vain siksi tuhota, että suomalaiset eivät saa mennä läpi. Ja toiseksi: Itämerelle pääsee myös Kielin kanavaa (9,5m) pitkin, mikä kulkee Saksan sisällä. Tuhoaako Venäjä sakemannien sulkuportitkin ohjuksilla vain siksi, että suomalaisten laivat ei saa sieltä kulkea?

No näin. Tämä siinä tilanteessa, jossa Nato ei ole kriisin osapuoli.

Jos Nato on osapuoli, ja ollaan käytännöllisesti katsoen totaalisessa sodassa, niin siltojen ja sulkuporttien pilkkomisen yritys on mahdollista. Tosin, Suomen korvetit operoivat siinä vaiheessa Venäjää vastaan yhdessä Naton 100+ aluksen voimin ja vaikka tappioita varmasti tulee ei "Kaliningradin teräskupu" ole tässä vaiheessa mikään end-it-all -linnake. Kyllä ne ohjukset lentää toiseenkiin suuntaan ja taitaa Venäjältä loppua Bastionit kesken ennen kuin Natolta laivat.
 
On se vai hyvä, että Ainola kerto tottuuen:p:p:D:D kas kun eivät ammattilaiset ite hoksanneet ilman asiantuntevan:rolleyes: toimittajan apua. Kopterikustaa se tähänkin liitettiin mukaan, helevatin kallis mies monellakin tapaa. Pilaa kaikki tulevatkin hankinnat etukäteen... Sikäli kyllä poliitikot teki tyhmästi kopterihommassa kun hankkivat vaan ne kuljetus kopukat, olis pitänyt jättää nekin hankkimatta kun ei hankittu TST-hekoja suojaamaan. AI eiku, onhan niissä ovikonekiväärit (pienikaliperiset tosin).
 
Niin, kuinka haavoittuvaisia? Ei näistä puhuta. Esimerkiksi Haminassa ei ole käsittääkseni minkäänlaista EW-kykyä meritorjuntaohjuksia vastaan. Ei kaikkia munia voi pistää pelkkien IT-ohjusten varaan. Mitä jos vastapuoli yrittää kyllästää aluksen omatorjuntajärjestelmää esimerkiksi niin, että suunnittelee kahden tai kolmen ohjuksen reitin sillä tavalla, että ne iskevät alukseen suunnilleen yhtä aikaa useasta ilmansuunnasta?

Jos korvetissa on alansa ehdotonta huippua edustava EW-järjestelmä MTO:n ja muiden uhkien häirintään, erinomaiset häiveominaisuudet(!), IP-alueen häirintäjärjestelmät, ammus-it lähitorjuntaan, ja soveltuva IT-ohjusjärjestelmä (ESSM), niin voidaan puhua jo jonkinlaisesta selviytymiskyvystä.

Muuten on mun mielestä sama, vaikka nakellaan niitä puikkojamme "kaanian" peräkärrystä ja ihan omalta rannikolta.
Noiden tietojen ollessa salaisia voimme vain luottaa, että omasuoja on riittävässä kunnossa. Toki voidaan myös olettaa etteivät sotilaat lainkaan osaa asioitaan, mutta silloin kannattaa koko puolustuslaitos lakkauttaa.

Ohjusten ampuminen rannalta on kannatettavaa, mutta niin ei voi miinoittaa, torjua sukellusveneitä tai valvoa rajoja. Harmaan vaiheen aikana horisontin taakse ammuttu MTO on myös turhan raskas reaktio moneen mahdolliseen uhkaan, ja saattaa siksi jäädä kokonaan käyttämättä.
 
No eihän se oma suoja ole riittävässä kunnossa nykyisissä aluksissa ja tuskin tulevissakaan. Jos toiminta on oikeasti aktiivista niin se alus ei voi vain piiloutua jonnekin saarenkylkeen ja leikkiä haamua. Jos tarkoitus on aidosti suojata kauppamerenkulkua niin kuin on kerrottu niin kyllä se vaatii siltä suojaavalta alukselta monimaali torjunta kykyä ja reilua kapasiteettia niin pintaan, pinnan alle kuin ilmaankin. Eikä mitään sellaista, että hankitaan sitten harmaassa vaiheessa koska täälläkin kerrottujen juttujen mukaan noiden paattien pitäisi olla se joiden turvin tänne sitä kamaa laivataan eli siis voisi puhua strategisesta asejärjestelmästä jonka varassa roikkuu koko Suomen huoltovarmuus ja samalla luonnollisesti niiden harmaassa vaiheessa toimitettavien aseiden kuljetukset.
 
Back
Top