Puolustusministeriö: Suomi tarvitsee taistelualuksia
Maanantai 12.12.2016 klo 17.12
Puolustusministeriön julkaisema havainnekuva neljästä korvetista, jotka on tarkoitus rakentaa vuodesta 2019 alkaen. (PUOLUSTUSMINISTERIÖ)
Olli Ainola
arvostelee (IL 11.12.) merivoimien tulevaa alushankintaa. Aluksia ei pidä tarkastella irrallisena hankkeena. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kybertoimintaympäristöissä. Puolustuskykymme suunnitellaan ja rakennetaan kokonaisuutena. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joten emme myöskään meripuolustuksessa voi laskea ulkoisen avun varaan.
Poistuvien alusten korvaamista on valmisteltu puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa. Merivoimilta poistuu käytöstä lähitulevaisuudessa kuusi alusta. Vanhenevaa aluskalustoa korvataan Laivue 2020 -hankkeella. Hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa.
Meripuolustuksen tulee kyetä normaaliolojen valvontaan, poikkeusolojen hyökkäysten torjuntaan sekä meriyhteyksien turvaamiseen. Liikkuva alueellisen koskemattomuuden valvonta, merimiinoittaminen, sukellusveneen etsintä ja torjunta sekä miinantorjunta ovat tehtäviä, jotka voidaan tehdä vain aluskalustolla.
Alukset suunnitellaan kansallisista lähtökohdista Itämeren olosuhteisiin. Ne ovat aikaisempia hieman isompia, koska niiden tulee kyetä kantamaan asejärjestelmien lisäksi miinalastia sekä liikkumaan kaikissa olosuhteissa myös saariston ulkopuolella. Alusten koko ja kulkusyväys on mitoitettu mahdollistamaan operointi saaristo- ja rannikkoväylästöllä sekä avomerellä. Kansainvälisen alusluokittelun mukaan korvetit ovat taistelualuksista pienimpiä.
Laivue 2020 alukset muodostavat tulevaisuuden meripuolustuksen iskukyvyn rungon. Merivoimien tärkein aluskalusto tulee 2025 jälkeen koostumaan uusista Laivue 2020 -aluksista, peruskorjatuista Hamina-luokan ohjusveneistä, peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksista. Miinoja voidaan laskea tarvittaessa myös joistakin kuljetusaluksista. Meripuolustuksen ohjusjärjestelmään sisältyy kuorma-autoille asennetut laukaisuyksiköt. Rannikkojoukkoja kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin.
Alukset on tarkoitus rakentaa kotimaassa, koska näin voidaan parhaiten luoda edellytykset alusten kriisiajan ylläpitokyvylle. Merivoimien tarpeita vastaavaa valmista aluskonseptia ei ole. Suomelle tärkeät jäissäkulkukyky ja miinoittaminen edellyttävät aluksen suunnittelua nämä ominaisuudet huomioiden. Suomi on tehnyt tutkimusyhteistyötä mm. alusten taistelunkestävyydestä Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa. Laivue 2020 alushankkeella ei ole mitään yhteyttä Ainolan mainitsemaan Littoral Combat Ship -konseptiin. Yhdysvaltalaisen LCS:n suunnitteluperusteet ja ratkaisut ovat aivan erilaiset.
LV2020 monitoimikorvetit ovat ratkaisu Suomen puolustuksen merellisten tehtävien toteuttamiseen. Ratkaisussa on huomioitu käytettävissä olevan palkatun henkilöstön määrä ja alusten elinkaarikustannukset. Uusilla aluksilla kyetään toimimaan ilmaan, pintaan, veden alle sekä maalle, yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Kyseessä ei ole pelkästään alushankinta, vaan merkittävä osa puolustusjärjestelmäkokonaisuutta.
Lauri Puranen
Strategisten hankkeiden koordinaattori, Puolustusministeriö, resurssipoliittinen osasto
Sampo Eskelinen
Osastopäällikkö, Pääesikunta, suunnitteluosasto