Merivoimien kehitysnäkymät

Laivue 2020 alushankkeella ei ole mitään yhteyttä Ainolan mainitsemaan Littoral Combat Ship -konseptiin. Yhdysvaltalaisen LCS:n suunnitteluperusteet ja ratkaisut ovat aivan erilaiset.

Lauri Puranen

Strategisten hankkeiden koordinaattori, Puolustusministeriö, resurssipoliittinen osasto

Sampo Eskelinen

Osastopäällikkö, Pääesikunta, suunnitteluosasto
Siinäpä se tuli.
 
Ainolasta voi olla montaa mieltä, mutta faktat täytyy muistaa. Suurvaltavastustaja havaitsee varmasti niin halutessaan laivastomme suurimmat pinta-alukset esimerkiksi tiedustelusateliiteilla, tutkilla ja erilaisilla tiedustelukoneilla. Etenkin viimeistään niiden lähdettyä liikkeelle. Ja tämän jälkeen niihin on verraten helppo keskittää esimerkiksi massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla. Ja kannattaa keskittää, koska suuri pinta-alus on arvokas maali ja arvokkaiden asejärjestelmien käytön arvoinen, vaikka osa ei osuisi torjunnasta johtuen, osa menisi ohi tai tulisi muuten ammuttua turhaan.

Pahimmillaan useiden vuosien määrärahat upotetaan nopeasti pohjaan ja panostus menee hukkaan, jolla olisi ollut muutakin käyttöä merivoimissa. Ettei käy kuten Ilmarisen kanssa aikoinaan...
 
No eihän se oma suoja ole riittävässä kunnossa nykyisissä aluksissa ja tuskin tulevissakaan. Jos toiminta on oikeasti aktiivista niin se alus ei voi vain piiloutua jonnekin saarenkylkeen ja leikkiä haamua. Jos tarkoitus on aidosti suojata kauppamerenkulkua niin kuin on kerrottu niin kyllä se vaatii siltä suojaavalta alukselta monimaali torjunta kykyä ja reilua kapasiteettia niin pintaan, pinnan alle kuin ilmaankin. Eikä mitään sellaista, että hankitaan sitten harmaassa vaiheessa koska täälläkin kerrottujen juttujen mukaan noiden paattien pitäisi olla se joiden turvin tänne sitä kamaa laivataan eli siis voisi puhua strategisesta asejärjestelmästä jonka varassa roikkuu koko Suomen huoltovarmuus ja samalla luonnollisesti niiden harmaassa vaiheessa toimitettavien aseiden kuljetukset.

Ei koko huoltovarmuus riipu noiden alusten varassa. Sotamateriaalia saa Suomeen lentämälläkin, etenkin ohjusten kaltaisia artikkeleja, joita mahtuu yhdenkin ison kuljetuskoneen ruumaan sadoittain.

Siviilipuoli on sitten asia erikseen. Uusia autoja tai paperia ja koneita Suomesta maailmalle ei kyllä liikutella lentäen.
 
Ei koko huoltovarmuus riipu noiden alusten varassa. Sotamateriaalia saa Suomeen lentämälläkin, etenkin ohjusten kaltaisia artikkeleja, joita mahtuu yhdenkin ison kuljetuskoneen ruumaan sadoittain.

Siviilipuoli on sitten asia erikseen. Uusia autoja tai paperia ja koneita Suomesta maailmalle ei kyllä liikutella lentäen.

Taitaa suomen tuontirahdista tulla 70% merikuljetuksina jos en ihan väärin muista? Meritien sulkeminen edellyttäisi ankaria säännöstelytoimia koko yhteiskunnassa ja vaarantaisi vakavasti ihan päivittäisten kulutushyödykkeiden tuonnin. Ruokahuolto yksi esimerkki.

Huoltovarmuus kriisitilanteissa, paras tapa varautua niin kaikkien hyödykkeiden kun sotamateriaalinkin suhteen on etukäteisvaraaminen ja varastointi. Maan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, taisteluita käydään pitkään vain sillä materiaalilla joka on varastoituna.
 
Ainolasta voi olla montaa mieltä, mutta faktat täytyy muistaa. Suurvaltavastustaja havaitsee varmasti niin halutessaan laivastomme suuret pinta-alukset tiedustelusateliiteilla, tutkilla ja erilaisilla tiedustelukoneilla. Etenkin viimeistään niiden lähdettyä liikkeelle. Ja tämän jälkeen niihin on verraten helppo keskittää esimerkiksi massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla. Ja kannattaa keskittää, koska suuri pinta-alus on arvokas maali ja arvokkaiden asejärjestelmien käytön arvoinen, vaikka osa ei osuisi torjunnasta johtuen, menisi ohi tai tulisi muuten ammuttua turhaan.

Pahimmillaan useiden vuosien määrärahat upotetaan pohjaan ja panostus menee hukkaan, jolla olisi ollut muutakin käyttöä merivoimissa. Ettei käy kuten Ilmarisen kanssa aikoinaan...
Nyt vasta tajusin pojat me on hävitty tää peli! :confused: Vittu loppuu tuo mussutus että A2keltainen näkee,kuulee,löytää,tuhoaa kaiken.:camo:

Älä puhu Ainolasta ja faktoista samassa lausessa.:mad: :facepalm:
 
Laitetaan nyt leikekin tänne talteen kun kerran joku tolkuntyyppi näkee vaivaa kirjoitella:
Puolustusministeriö: Suomi tarvitsee taistelualuksia

Maanantai 12.12.2016 klo 17.12


Puolustusministeriön julkaisema havainnekuva neljästä korvetista, jotka on tarkoitus rakentaa vuodesta 2019 alkaen. (PUOLUSTUSMINISTERIÖ)

Olli Ainola arvostelee (IL 11.12.) merivoimien tulevaa alushankintaa. Aluksia ei pidä tarkastella irrallisena hankkeena. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kybertoimintaympäristöissä. Puolustuskykymme suunnitellaan ja rakennetaan kokonaisuutena. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joten emme myöskään meripuolustuksessa voi laskea ulkoisen avun varaan.

Poistuvien alusten korvaamista on valmisteltu puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa. Merivoimilta poistuu käytöstä lähitulevaisuudessa kuusi alusta. Vanhenevaa aluskalustoa korvataan Laivue 2020 -hankkeella. Hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljardia euroa.

Meripuolustuksen tulee kyetä normaaliolojen valvontaan, poikkeusolojen hyökkäysten torjuntaan sekä meriyhteyksien turvaamiseen. Liikkuva alueellisen koskemattomuuden valvonta, merimiinoittaminen, sukellusveneen etsintä ja torjunta sekä miinantorjunta ovat tehtäviä, jotka voidaan tehdä vain aluskalustolla.

Alukset suunnitellaan kansallisista lähtökohdista Itämeren olosuhteisiin. Ne ovat aikaisempia hieman isompia, koska niiden tulee kyetä kantamaan asejärjestelmien lisäksi miinalastia sekä liikkumaan kaikissa olosuhteissa myös saariston ulkopuolella. Alusten koko ja kulkusyväys on mitoitettu mahdollistamaan operointi saaristo- ja rannikkoväylästöllä sekä avomerellä. Kansainvälisen alusluokittelun mukaan korvetit ovat taistelualuksista pienimpiä.

Laivue 2020 alukset muodostavat tulevaisuuden meripuolustuksen iskukyvyn rungon. Merivoimien tärkein aluskalusto tulee 2025 jälkeen koostumaan uusista Laivue 2020 -aluksista, peruskorjatuista Hamina-luokan ohjusveneistä, peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Katanpää-luokan miinantorjunta-aluksista. Miinoja voidaan laskea tarvittaessa myös joistakin kuljetusaluksista. Meripuolustuksen ohjusjärjestelmään sisältyy kuorma-autoille asennetut laukaisuyksiköt. Rannikkojoukkoja kehitetään edelleen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin.

Alukset on tarkoitus rakentaa kotimaassa, koska näin voidaan parhaiten luoda edellytykset alusten kriisiajan ylläpitokyvylle. Merivoimien tarpeita vastaavaa valmista aluskonseptia ei ole. Suomelle tärkeät jäissäkulkukyky ja miinoittaminen edellyttävät aluksen suunnittelua nämä ominaisuudet huomioiden. Suomi on tehnyt tutkimusyhteistyötä mm. alusten taistelunkestävyydestä Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa. Laivue 2020 alushankkeella ei ole mitään yhteyttä Ainolan mainitsemaan Littoral Combat Ship -konseptiin. Yhdysvaltalaisen LCS:n suunnitteluperusteet ja ratkaisut ovat aivan erilaiset.

LV2020 monitoimikorvetit ovat ratkaisu Suomen puolustuksen merellisten tehtävien toteuttamiseen. Ratkaisussa on huomioitu käytettävissä olevan palkatun henkilöstön määrä ja alusten elinkaarikustannukset. Uusilla aluksilla kyetään toimimaan ilmaan, pintaan, veden alle sekä maalle, yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa. Kyseessä ei ole pelkästään alushankinta, vaan merkittävä osa puolustusjärjestelmäkokonaisuutta.


Lauri Puranen

Strategisten hankkeiden koordinaattori, Puolustusministeriö, resurssipoliittinen osasto

Sampo Eskelinen

Osastopäällikkö, Pääesikunta, suunnitteluosasto

Tuosta saa käsityksen, että mm miinoitus tulee kaikkiin aluksiin (mahdollisuus) ja kaikkiin jäissäkulkukyky..
 
Viimeksi muokattu:
Nyt vasta tajusin pojat me on hävitty tää peli! :confused: Vittu loppuu tuo mussutus että A2keltainen näkee,kuulee,löytää,tuhoaa kaiken.:camo:

Älä puhu Ainolasta ja faktoista samassa lausessa.:mad: :facepalm:

Pahoittelut, muotoilin lauseeni väärin.

Ainolasta riippumatta, suurvaltavastustajalla on yleensä puolellaan hyvä tiedustelukyky ja kehittyneitä asejärjestelmiä vihollisen lyömiseen, myös määrällisesti jos omiimme vertaa. Tiedustelukyky ei tosiaan kyllä aukoton ja kaikenkattava ole, siinä olet oikeassa. En pidä sitä tappiomielialan lietsomisena vaan ihan realismina ja tosiasiana.
 
Ainolasta voi olla montaa mieltä, mutta faktat täytyy muistaa. Suurvaltavastustaja havaitsee varmasti niin halutessaan laivastomme suurimmat pinta-alukset esimerkiksi tiedustelusateliiteilla, tutkilla ja erilaisilla tiedustelukoneilla. Etenkin viimeistään niiden lähdettyä liikkeelle. Ja tämän jälkeen niihin on verraten helppo keskittää esimerkiksi massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla. Ja kannattaa keskittää, koska suuri pinta-alus on arvokas maali ja arvokkaiden asejärjestelmien käytön arvoinen, vaikka osa ei osuisi torjunnasta johtuen, osa menisi ohi tai tulisi muuten ammuttua turhaan.

Pahimmillaan useiden vuosien määrärahat upotetaan nopeasti pohjaan ja panostus menee hukkaan, jolla olisi ollut muutakin käyttöä merivoimissa. Ettei käy kuten Ilmarisen kanssa aikoinaan...

Jätetään ne saattue Muurmanskin tyyppiset mielikuvat pois. Ahvenanmaan ja ruotsin rannikon välillä on kivenheiton matka avomerta. Merenkurkussakaan ylitys ei vie matkustajalaivallakaan kuin 4,5 h. Tiedustelukoneet ei kauaa ilmassa keiku tilanteen ollessa päällä, tutkista en viitsi edes kommentoida. Saaristoon saa ampua pitkänkantaman Mto-ohjuksia reilulla kädellä ennenkuin vaikutusta tulee.
 
Pahoittelut, muotoilin lauseeni väärin.

Ainolasta riippumatta, suurvaltavastustajalla on yleensä puolellaan hyvä tiedustelukyky ja kehittyneitä asejärjestelmiä vihollisen lyömiseen, myös määrällisesti jos omiimme vertaa. Tiedustelukyky ei tosiaan kyllä aukoton ja kaikenkattava ole, siinä olet oikeassa. En pidä sitä tappiomielialan lietsomisena vaan ihan realismina ja tosiasiana.
:D:D:D Nythän se tietäjä on löytynyt.
 
:D:D:D Nythän se tietäjä on löytynyt.

Tietäjä en ole. Mutta suurvaltavastustaja kyllä on varautunut isompienkin alusmäärien tuhoamiseen kun neljän korvetin tai monitoimialuksen.

Saaristo toki tarjoaa hyvääkin suojaa kuten sanoit, mutta kriisin pitkittyessä ei voi piileskellä ihan loputtomiin. Ja kun käry käy niin kyyti saattaa olla kovaa sen jälkeen. Ei minulla muuta.

Ja tosiaan, Iskenderin M ja K mallilla pystyy mainiosti ampumaan myös pinta-aluksia, kunhan ne on ensin maalitettu. Pelkkiin mto:ihin ei tosiaan tarvitse tyytyä.
 
Tietäjä en ole. Mutta suurvaltavastustaja kyllä on varautunut isompienkin alusmäärien tuhoamiseen kun neljän korvetin tai monitoimialuksen.

Saaristo toki tarjoaa hyvääkin suojaa kuten sanoit, mutta kriisin pitkittyessä ei voi piileskellä ihan loputtomiin. Ja kun käry käy niin kyyti saattaa olla kovaa sen jälkeen. Ei minulla muuta.

Selvennätkö tyhmemmälle miksei laivat voi olla saariston suojassa vaikka koko kriisin ajan???
 
Selvennätkö tyhmemmälle miksei laivat voi olla saariston suojassa vaikka koko kriisin ajan???

Varmaan ja toivottavasti pystyvät, varsinkin jos kriisi on lyhyt. Epäilen kuitenkin että kriisin pitkittyessä suurvaltavastustajaa vastaan, paljastumisen mahdollisuudet kasvavat ajan kuluessa. Osaat varmasti vastata minua paremmin esittämääsi kysymykseen, mutta tarjoaisin itse vastaukseksi niitä tiedustelukeinoja, joita suurvallat ovat tottuneet käyttämään viime vuosikymmeninä käymissään kriiseissä. Sateliittitiedustelua, ilmatiedustelua, erikoisjoukkojen toimintaa, elektronista tiedustelua erilaisilla etukäteen sijoitetuilla sensoreilla kohdealueella ja niin edelleen.

Korostan sitä, että toivottavasti sinä olet oikeassa ja minä väärässä liian pessimistisenä tässä asiassa.
 
Varmaan ja toivottavasti pystyvät, varsinkin jos kriisi on lyhyt. Epäilen kuitenkin että kriisin pitkittyessä suurvaltavastustajaa vastaan, paljastumisen mahdollisuudet kasvavat ajan kuluessa. Osaat varmasti vastata minua paremmin esittämääsi kysymykseen, mutta tarjoaisin itse vastaukseksi niitä tiedustelukeinoja, joita suurvallat ovat tottuneet käyttämään viime vuosikymmeninä käymissään kriiseissä. Sateliittitiedustelua, ilmatiedustelua, erikoisjoukkojen toimintaa, elektronista tiedustelua erilaisilla etukäteen sijoitetuilla sensoreilla kohdealueella ja niin edelleen.

Korostan sitä, että toivottavasti sinä olet oikeassa ja minä väärässä liian pessimistisenä tässä asiassa.
Olet oikeassa, minä olen oikeassa
 
Ainolasta voi olla montaa mieltä, mutta faktat täytyy muistaa. Suurvaltavastustaja havaitsee varmasti niin halutessaan laivastomme suurimmat pinta-alukset esimerkiksi tiedustelusateliiteilla, tutkilla ja erilaisilla tiedustelukoneilla. Etenkin viimeistään niiden lähdettyä liikkeelle. Ja tämän jälkeen niihin on verraten helppo keskittää esimerkiksi massamaisia hyökkäyksiä erilaisilla moderneilla ballistisilla ohjuksilla, risteilyohjuksilla, meritorjuntaohjuksilla ja ilmavoimilla. Ja kannattaa keskittää, koska suuri pinta-alus on arvokas maali ja arvokkaiden asejärjestelmien käytön arvoinen, vaikka osa ei osuisi torjunnasta johtuen, osa menisi ohi tai tulisi muuten ammuttua turhaan.

Pahimmillaan useiden vuosien määrärahat upotetaan nopeasti pohjaan ja panostus menee hukkaan, jolla olisi ollut muutakin käyttöä merivoimissa. Ettei käy kuten Ilmarisen kanssa aikoinaan...
Aika paljon vedät mutkia suoraksi. Aivan kuin korvetit olisivat pelkkiä uivia maaleja. Kyse on asejärjestelmästä, joka kytkeytyy muuhun puolustusjärjestelmään. Korvetit saavat apua ilmavoimilta ja muulta ilmapuolustusjärjestelmältä muun muassa tilannekuvan muodossa.
Ja se mikä minua vaivaa, on tämä käsitys, että se on laaki ja vainaa, kun ohjus tulee. Ei se näin ole. Esimerkiksi tämä Ainolan "teräskuvun" Bastion. Käyttää omaa tutkaansa lähestyessään kohdetta ja tämän lähteen mukaan loppusuoralla hyvin matalalla. Miten mahtaa suoriutua saaristo-olosuhteissa? Löytääkö maalin ja erottaako luodosta? Avomerellä en epäile, mutta korveteilla on varmasti kyky vaikuttaa saariston suojista. Ei se mainitsemasi massamainen ohjusmatto koko ajan ole päällä.
Eikä Venäjän rynnäkkökoneiden määrä ole lähimainkaan sitä mitä Neuvostoliiton aikaan. Neljä korvettia ilmatorjuntajärjestelmineen, ilmavoimien tukeman, niin olispa kiintoisaa nähdä, kuinka lähestyvän venäläisten rynnäkköosaston käykään.
http://www.military-today.com/missiles/bastion_p.htm
 
Selvennätkö tyhmemmälle miksei laivat voi olla saariston suojassa vaikka koko kriisin ajan???

Niin ja Ressu, unohdin vielä tämän. Itse mietin asiaa pidemmällä, 15-20 vuoden aikajänteellä joka tulee varmasti olemaan suunniteltujen alusten elinkaaren sisällä.

Rohkenen väittää että etenkin elektronisen tiedustelun menetelmät tulevat kehittymään tänä aikana ja mehän emme koskaan tiedä mihin suuntaan esimerkiksi venäjän tiedustelukyky tulee kehittymään. Huonoimmassa tapauksessa suojaa tarjoavasta saaristostamme tulee pienempi paikka pysyä piilossa.
 
Back
Top