Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Se on ihan Maavoimien oma ongelma, jos eivät osaa markkinoida projektejaan yhtä hyvin poliitikoille ja muille yhteiskunnallisille vaikuttajille kuin Ilma- ja Merivoimat.

Kyllähän se niin menee, että Ilma- ja Merivoimat ovat aina osanneet kaikenlaisen suhde ja PR-toiminnan huomattavasti Maavoimia paremmin. Kaikella kunnioituksella Maavoimia kohtaan, mutta oman rajoittuneen kokemuspiirini mukaan Ilma- ja Merivoimien upseeristo on myös keskimäärin sivistyneempää, ja ainakin ulospäin ammattitaitoisemman oloista. Lisäksi he ovat usein sanavalmiimpia ja omaavat paljon laajemmat kontaktiverkostot aina maamme ylintä johtoa myöten verrattuna keskimääräiseen Maavoimien upseeriin.

Suuren yleisön silmissä Maavoimat on vähän sellainen "tyhmien tykkimiesten" puolustushaara, jossa vain istutaan jossain kuusen juurella rynnäkkökivääri kädessä odottamassa ylivoimaisen puna-armeijan invaasiota. Erilaiset tärkeätkin Maavoimien kehityshankkeet ovat yleensä hyvin vähän esillä mediassa, tai jos ovatkin niin Maavoimat ei oikein osaa oikealla tavalla kertoa niiden tarpeellisuudesta maanpuolustuksen kokonaisuuden kannalta.

Ilmavoimat taas on aina kyennyt hyödyntämään omassa markkinoinnissaan tiettyä lentäjäromantiikkaa, sekä asemaansa huipputeknisenä puolustushaarana, jonne pääsevät palvelukseen vain parhaat.

Onhan siinä aivan huikea ero, että Ilmavoimien tunnuslauseenakin on "Qualitas Potentia Nostra", kun taas Maavoimissa on aina vannottu suuren reserviläisarmeijan ja koko maan puolustustamisen nimeen.

Kyllähän sen nyt pitäisi jokaisen tajuta, että on aika paljon mediaseksikkäämpää puhua Ilmavoimien uusista hävittäjistä tai Merivoimien uusista taistelualuksista kuin vaikkapa jostain Maavoimien huollon uusista konsepteista, vaikka kaikkia näitä todellisuudessa tarvitaankin.

Tässä olisi siis ennen kaikkea Ilma- ja Merivoimien kadehtimisen sijaan parantamisen paikka Maavoimien oman viestinnän ja suhdetoiminnan suhteen. Jos Maavoimat eivät itse pidä puoliaan, niin ei sitä kukaan muukaan Maavoimien puolesta tee...

Meri- ja Ilmavoimilla on myös se etu että heillä on aina kärjessä joku lähes eroottinen erikoiskäkätin. Maavoimilla taas on kymmenittäin erilaisia toinen toistaan tylsempiä nimikkeitä.

Olet kyllä oikeassa eli tässä olisi ehdottomasti paremman markkinoinnin ja tuotteistamisen paikka.
 
Iskanderin optinen hakupää on tarkoitettu kiinteitä maaleja vastaan ja sillä ei taatusti pysty iskemään liikkuviin maaleihin. Tietysti jos uskoo venäläistä markkinointia, niin sillähän ammutaan vaikka yksittäisiä ihmisiä kun se on niin hieno...

Se on totta että venäjällä on turvallisuuspoliittiset ja ehkä kaupallisetkin intressit ylimainostaa vuolaasti omaa kalustoaan ja sen suorituskykyä kuten kaikilla muillakin. Sen minkä kuitenkin itse löydän eri julkisista dokumenteista, konsensus lännessä tuntuu olevan että tämä mahdollisuus olisi olemassa Iskander-M:llä ja K:lla. En ole vielä nähnyt tai löytänyt sen kiistämiseksi mistään lähteestä tai dokumentista mainintaa, vaikka se olisikin alunperin venäläisestä mainoskataloogista repäisty väite. Jos sinulla olisi sellainen osoittaa niin kovin kiitollisena siihen tutustuisin.
 
Se on totta että venäjällä on turvallisuuspoliittiset ja ehkä kaupallisetkin intressit ylimainostaa vuolaasti omaa kalustoaan ja sen suorituskykyä kuten kaikilla muillakin. Sen minkä kuitenkin itse löydän eri julkisista dokumenteista, konsensus lännessä tuntuu olevan että tämä mahdollisuus olisi olemassa Iskander-M:llä ja K:lla. En ole vielä nähnyt tai löytänyt sen kiistämiseksi mistään lähteestä tai dokumentista mainintaa, vaikka se olisikin alunperin venäläisestä mainoskataloogista repäisty väite. Jos sinulla olisi sellainen osoittaa niin kovin kiitollisena siihen tutustuisin.

Iskander-M on mahdollista varustaa optisella DSMAC-sensorilla:

https://en.wikipedia.org/wiki/TERCOM#DSMAC eli Digital Scene-Mapping Area Correlator (DSMAC)

Mutta tämä on tarkoitettu tarkkuuden parantamiseen kiinteitä maaleja vastaan. Liikkuvia maaleja vastaan en ole löytänyt Iskander-ohjuksen osalta mitään relevanttia. Tiettävästi kiinalaiset ovat tutkineet ns. ASBM (eli anti-shipping ballistic missile)-teknologiaa suurella kiinnostuksella, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia jopa lentotukialuksen kokoista maalia vastaan.

Esim:

http://nationalinterest.org/blog/th...tary-not-panic-mode-over-chinas-carrier-16651

Ongelmana ballistisen ohjuksen sensoreille on ns. ilmakehään paluu (Iskanderkin käy muistaakseni 50km korkeudessa). Tämä aiheuttaa suuria ongelmia muissa kuin GPS/GLONASS-tyylisissä ratkaisuissa.
 
Ballistisella Iskander-M:llä ja risteilyohjus K malleilla on kyky iskeä myös liikkuviin maaleihin. Suuremmanpuoleinen pinta-alus on varmasti potentti maali siinä missä muukin liikkuva kohde. Aikaisemman sukupolven venäläisillä ballistilla ohjuksilla tätä kykyä ei ollut, siinä olet oikeassa.

Mitä piilossapysymiseen tulee, ajan kanssa konfliktin mahdollisesti pitkittyessä paljastumisen/löytymisen riski kasvaa. Jos tätä maata vastaan hyökätään, kyllä tänne myös kohdistetaan tiedustelukapasiteettia se mikä vain pystytään. Konfliktin ollessa lyhyt, piiloonjäämisen mahdollisuus on toki parempi.

Miten voi tulla näin paljon soopaa yhdestä tuutista... Ettei vaan olis viidennen kolonnan miehiä koko kaveri. Nämä venäläiset iskander superohjukset on tiukkaa retrotavaraa suoraan kasikytluvulta. Länsimaissa tämän kaltaisten puikkojen kehitys on lopetettu jo ajat sitten, vertailukohtaa voi hakea esim ATACSM ohjuksista. JASSM kantaa saman verran hyötykuormaa kuin superohjus iskander, että se siitä. Lisäksi ryssillä arvioidaan olevan iskandereita ennemminkin kymmeniä kuin satoja. Että semmoinen superase...
 
Joskus muinoin 1950-luvulla Ameriikan Yhdysvalloissa kehitettiin isokokoinen pitkän matkan ilmatorjuntaohjus laivastokäyttöön, ohjus sai nimen RIM-8 Talos ja sen valmisti Bendix. Myöhemmin kun tuolla Talos-asejärjestelmällä varustetut sotalaivat poistettiin käytöstä niin jäljellä olevat ohjukset konvertoitiin maaliohjuksiksi. Ne kun olivat kuin tehtyjä simuloimaan itänaapurin isoja ja nopeita (muttei kovin hienostuneita) merimaaliohjuksia. Konvertoitu maaliohjus sai nimen MQM-8 Vandal.

MQM-8G_Vandal_missile_launch_1999.jpg


Noita käytettiin muunmuassa silloin kun evaluoitiin RIM-162 ESSM ohjuksen suorituskykyä 90- ja 2000-lukujen vaihteessa. Alla olevassa surkealaatuisessa videossa näytetään kohdasta 3:35 eteenpäin kun ESSM torjuu kolme Vandal maaliohjusta jotka lentävät erilaisilla lentoprofiileilla, yksi matalalla ja toinen syöksyy ylhäältäpäin ja kolmas mutkittelee 10G vaakasuuntaisilla kaarroksilla kohti maaliansa. ESSM onnistuu torjumaan nämä kaikki.


Tämä vain vihjeenä nille jotka kuvittelevat että ylisooninen nopea idän ihmeohjus on omnipotentti tappokone. Toki laivan tutka- ja tulenjohtojärjestelmältä vaaditaan hyvää suorituskykyä sen ohjuksen lisäksi, mutta uskon että tuollainen järjestelmä on mahdutettavissa korvetin kokoiseen alukseen ja hankintamäärärahabudjettiin.

Laivue2020_Havainnekuva2.jpg


Uudemmissa Laivue 2020 havainnekuvissa on Thalesin integroitu I-Mast 400, jossa ilmatorjuntatutkakomponenttina on Thales Sea Master 400:

https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/Datasheet IM400_DS163_10_12_HR.pdf
https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/asset/document/sea_master_400-v01.pdf

Lisäksi noissa havainnekuvissa on vielä komentosillan päällä Saab Ceros 200 tulenjohtotutka.

http://saab.com/naval/weapon_systems/weapon-control-systems/CEROS-200/

Uskon että noilla eväillä, ja ESSM Block 2 ohjuksilla, saadaan erinomainen torjuntakyky ylisoonisiakin merimaaliohjuksia vastaan.
 
Ei hän kyllä sitä ehdottanut.

Artikkeli oli vähän epäselvä sen suhteen mitä oikein esitettiin. Twitterissä Ainola kertoi että hän viittasi siihen, että asejärjestelmiä voi olla halvoilla alustoilla. (postasin twitterketjun alun jo aiemmin tässä aiheessa)

Ne halvat alustat ovat sitten jotenkin turvassa niiltä superohjuksilta?
Ainola ei taida vain tajuta, että kun ruvetaan sotimaan tulee ruumita ja rauta palaa. Ihan maalla, merellä ja ilmassa, kuten Korkkareissa todettiin.

Itse en osaa arvioida onko hanke realistinen, mutta jos tehdään alus jolla voidaan torjua uskottavasti ilmauhkaa, sukellusveneitä ja edes hiukan pintamaaleja on selvää, että se maksaa. Saadaanko tämä kyky halvemmalla jos jokaiselle on oma halpa runko, tuskin. Veikkaan että ase ja tutkajärjestelmät ovat se kallein osa hankkeesta. Ainolan ratkaisussa luovumme oman merialueen puolustuksesta ja jäämme passivisesti odottamaan Itämeren laivastoa. Sitä odotellessa saattaa tulla nälkä ja kylmäkin.
Mielestäni Ainola syyllistyy pöhköön "Onpa kallista, ei voi maksaa noin paljon" ajatukseen. Laivue 2020 hankkeessa pitää määrittää mitä suorituskykyä tarvitaan ja sitten miettiä miten se saavutetaan. Ainola unohtaa tämän osion ja kevyesti määrittelee tarpeen uudestaan todeten, ettei mikään voi onnistua ihmeohjuksia vastaan. Niin helppoa se meillä amatööreillä on:D
 
Sen minkä kuitenkin itse löydän eri julkisista dokumenteista, konsensus lännessä tuntuu olevan että tämä mahdollisuus olisi olemassa Iskander-M:llä ja K:lla.

Miksi naapuri ei raijannut iskanderia syyriaan? Varmaan sekin tarvitsee näytönpaikkoja. Enemmän kuin laivaston risteilyohjustimet, silti ovat tyytyneet pelkään ilma ja laivasto kurmoottamiseen kuin tykistöohjustimella mättämiseen. Jenkit toisaalta testasivat heidän vehkeitään jo ensimmäisen persian konfliktissa ja sitä enemmän tämän vuosituhannen puolella.
 
Nämä venäläiset iskander superohjukset on tiukkaa retrotavaraa suoraan kasikytluvulta. Länsimaissa tämän kaltaisten puikkojen kehitys on lopetettu jo ajat sitten, vertailukohtaa voi hakea esim ATACSM ohjuksista. JASSM kantaa saman verran hyötykuormaa kuin superohjus iskander, että se siitä. Lisäksi ryssillä arvioidaan olevan iskandereita ennemminkin kymmeniä kuin satoja. Että semmoinen superase...

Vaikka olisivatkin kuten sanot, niin kyllä ne silti meille varteenotettavan uhan muodostaisivat kriisitilanteessa, etenkin jos määrät ovat mainitsemiasi suurempia.
 
Ballistisella Iskander-M:llä ja risteilyohjus K malleilla on kyky iskeä myös liikkuviin maaleihin. Suuremmanpuoleinen pinta-alus on varmasti potentti maali siinä missä muukin liikkuva kohde. Aikaisemman sukupolven venäläisillä ballistilla ohjuksilla tätä kykyä ei ollut, siinä olet oikeassa.
En jaksa uskoa että edes yrittäisivät osua ballistisilla ohjuksilla laivoihin.
Maalilla on tässä tapauksessa erinomaiset sensorit joilla havaita lähestyvä ohjus. 20+ solmua kulkevaan ja väistöliikkeitä tekevään maaliin osuminen on tuollaisella melko mahdoton temppu.
Ei kaalimaalaisilla niin paljon iskandereita ole että niitä olisi mitään järkeä hassata noin, kun meritorjuntaohjuksetkin on keksitty.
 
Vaikka olisivatkin kuten sanot, niin kyllä ne silti meille varteenotettavan uhan muodostaisivat kriisitilanteessa, etenkin jos määrät ovat mainitsemiasi suurempia.
No ei muodosta laivoille, kyllä nuo on ihan muihin töihin tarkoitettu.
 
Joskus muinoin 1950-luvulla Ameriikan Yhdysvalloissa kehitettiin isokokoinen pitkän matkan ilmatorjuntaohjus laivastokäyttöön, ohjus sai nimen RIM-8 Talos ja sen valmisti Bendix. Myöhemmin kun tuolla Talos-asejärjestelmällä varustetut sotalaivat poistettiin käytöstä niin jäljellä olevat ohjukset konvertoitiin maaliohjuksiksi. Ne kun olivat kuin tehtyjä simuloimaan itänaapurin isoja ja nopeita (muttei kovin hienostuneita) merimaaliohjuksia. Konvertoitu maaliohjus sai nimen MQM-8 Vandal.

MQM-8G_Vandal_missile_launch_1999.jpg


Noita käytettiin muunmuassa silloin kun evaluoitiin RIM-162 ESSM ohjuksen suorituskykyä 90- ja 2000-lukujen vaihteessa. Alla olevassa surkealaatuisessa videossa näytetään kohdasta 3:35 eteenpäin kun ESSM torjuu kolme Vandal maaliohjusta jotka lentävät erilaisilla lentoprofiileilla, yksi matalalla ja toinen syöksyy ylhäältäpäin ja kolmas mutkittelee 10G vaakasuuntaisilla kaarroksilla kohti maaliansa. ESSM onnistuu torjumaan nämä kaikki.

Nuo maaliohjukset ei välttämättä ole kaikki Vandaleja, sillä USN hankki 90-luvulla myös aitoja uusia neukkuohjuksia - Kh-31:stä - joita käytettiin maaliohjuksina tyyppinimellä MA-31. Aika hämmästyttävää näin jälkikäteen että uusinta & hoteinta ohjusta suostuttiin myymään jenkkilään, toki ilman hakupäitä. Sitten myöhemmin tulikin hommalle stoppi eikä ohjuksia enää saatu. Boeing tarjoutui valmistamaan ohjuksia itse, mutta olisi vissiin tullut liian kalliiksi. Vandalit oli kalliita ylläpitää eikä vanha ohjus oikein taipunut sellaisiin lentoprofiileihin joita uudemmat merimaaliohjukset osasivat.

Ylisoonisten ohjusten tuoma riskitekijä ei ole niinkään se että ne olisi mahdotonta ampua alas, poislukien lyhytkantamaisimmat tykkijärjestelmät, ei ylisooninen ohjus ole geometrisesti sen hankalampi maali kuin alisooninenkaan. Jo aivan ensimmäisen polven it-ohjukset osasivat ampua alas ylisoonisia maaleja. Ongelma on reaktioaika, tosielämän sotatoimista tiedämme että jo alisoonisetkin merimaaliohjukset usein yllättävät kohteen ilman että taistelujärjestelmä on täydessä valmiudessa. Kolme kertaa nopeammalla ohjuksella ongelma tietenkin korostuu. Ylisooniset seaskimmerit ovat enempi taktinen, kuin tekninen dilemma nykyaikaisille sotalaivoille.
 
Vai olisiko havaittu sittenkin! Vaikea nimittäin uskoa että Venäjän maihinnousukyvyn hidas hiipuminen havaittiin sattumalta samaan aikaan kun murheenkryyni Tuuli oli koeajovaiheessa. Vastaavanlaista aluskonseptia ei ollut missään muualla. Sen piti pystyä
kantamaan ilmatyynynsä voimalla mm vähintään 500 kg kappaleelta painavia miinoja. Merivoimien mukaan kaikki tavoitteet saavutettiin. Hajatiedot aselajin sisältä kertoivat muuta, mutta ainahan on ylennyksissä sivuutettuja tai muutoin katkeroituneita...
Keskittyminen uuteen päätehtävään ja kansainvälisiin tehtäviin takasi sen, että meillä jatkossakin on iso laivasto ja uusia amiraaleja ylennetään. Tämä kaikki sitten muuttui kun talouskasvu loppui ja ihan oikea laajamittainen sotakin näytti taas mahdolliselta.

Oma tulkintani T2000-projektista on aina ollut että se oli jonkun (tai joidenkin) hyvin korkea-arvoisen upseerin lempilapsi joka jatkoi inertialla etenemistään senkin jälkeen kun raison d’être näille aluksille katosi. Tällaiset 'viime sodan aseet' ovat hyvin yleisiä kaikkialla. Sitten kun miehistö vaihtui, projektin töpseli vedettiin seinästä hyvin nopeasti. Varmaan jonain päivänä tästäkin projektista uskalletaan kirjoittaa muutenkin kuin kiertoilmauksin.

Ainolan eräs virhe on se että hän jämähtää tähän samaan vanhaan paradigmaan joka siis jo tuohon aikaan todettiin vanhanaikaiseksi. Hän näkee meripuolustuksen roolin edelleen torjumassa D-Day tyyppistä massiivista maihinnousua avomereltä. Tällainen uhkakuva ei ole ollut realismia neljännesvuosisataan.

Tämä oli siis asia, jonka Ainola kyseenalaisti. Sensaatiohakuisesti tietysti; mihinkäs koira karvoistaan pääsisi. Asiantuntijoiden hankintaosaamiseen luottaminen voi tosin olla vaaralllista. Ite muistan erään asiantuntijan lausunnon 90 -luvulta: "Meiltä puuttuu
toistaiseksi vielä kokonaan helikopteriaselaji." Ja PV:n silloisen komentajan täydellä tuella ja arvovallalla. Maavoimien onneksi se puuttuu yhä edelleen.

No ao. asiantuntijahan oli aivan oikeassa. Eihän Suomella ollut kuin symbolinen, lähinnä helikopterien peruskäytön harjoitteluun sopiva kopterikalusto. Kokonaan toinen juttu sitten korjattiinko asia parhaalla mahdollisella tavalla, tst-kopterivisioista puhumattakaan.

Laivue2020:n vertailu tst-koptereihin tai panssarilaivoihin ontuu muutenkin. Valaisen asiaa:
Tst-kopterihankinnassa oltaisiin jouduttu uhraamaan merkittäviä maavoimien muita taistelukyvyn osa-alueita jotta se oltaisiin saatu rahoitettua. Samaten, panssarilaivojen ongelma oli että ne oli tarkoitettu vain osaksi laivastoa, mutta suunniteltuja muita panssarilaivoja tukevia aluksia ei sitten hankittukaan. Sen sijaan Laivue 2020:n tarkoitus on laajentaa merivoimien nykyistä taistelukykyä. Meille jää edelleen yksi laivue ohjusveneitä, samaten jää raivaajia, miinantorjunta-aluksia, miinanlaskijoita ja rannikko-ohjuspattereita. Laivue 2020 olisi konseptimielessä kestämätön jos ajateltaisiin että ne ovat meripuolustuksen alfa ja omega eikä muuta enää tarvita. Näinhän ei kuitenkaan asia ole.
 
Hesarilta vähän paremmin perusteltu artikkeli jossa sentään esitetään ihan hyviäkin varaumia. Yllättävää että lehdessä on melkein asiallinen sotilasaiheinen artikkeli, mutta varmaan seuraavan päivän lehdessä vaaditaan taas asevelvollisuuden lakkauttamista ja hävittäjähankinnan perumista...


Teollisuus epäilee sotalaivahankinnan kulujen karkaavan


Teollisuus epäilee merivoimien suuren sotalaivahankinnan budjetin pitävyyttä. Merivoimien mukaan 1,2 miljardin euron kustannusarvioon sisältyy myös budjettiylitys.

-----------------------------------------------------------------------

"Yritämme hoitaa tämän tehokkaammin kuin eräissä muissa keskeneräisissä hankinnoissa on tehty." <- viittaa varmaan etenkin puolalaisten pahasti flopanneeseen korvettiprojektiin.
 
Miten voi tulla näin paljon soopaa yhdestä tuutista... Ettei vaan olis viidennen kolonnan miehiä koko kaveri. Nämä venäläiset iskander superohjukset on tiukkaa retrotavaraa suoraan kasikytluvulta. Länsimaissa tämän kaltaisten puikkojen kehitys on lopetettu jo ajat sitten, vertailukohtaa voi hakea esim ATACSM ohjuksista. JASSM kantaa saman verran hyötykuormaa kuin superohjus iskander, että se siitä. Lisäksi ryssillä arvioidaan olevan iskandereita ennemminkin kymmeniä kuin satoja. Että semmoinen superase...

Hauskaa, että kritisoit toista kirjoittajaa soopasta ja sitten itse tarjoat tuollaisen vastineen...
Iskander-M tuli palvelukseen 2006. Länsimaissa tällaisten puikojen kehittelyä ei ole lopetettu. Sinunkin mainitsema ATACSM on ollut kovassa käytössä ja sitä on päivitetty jatkuvasti, lisäksi Yhdysvaltojen maavoimat on nimennyt korvaavan ohjuksen hankintaan tähtäävän ohjelman Long-Range Precision Fires, jonka puitteissa maavoimille tuotetaan uusi ballistinen ohjus 20-luvun alkupuoliskolla(vastaavalla 500km kantamalla kuin Iskanderilla). Ja Israel kehitti 2000-luvulla oman lyhyen kantaman ballistisen ohjuksensa LORA:n.
Iskandereiden määrästä löytyy ihan julkisista lähteistä hyvin tietoa. 9 Prikaatia on tähän mennessä toimitettu, jokaisessa prikaatissa on 12 laukaisualustaa (joissa kussakin 2 ohjusta) ja 12 latauslavettia eli 48 ohjusta, yhteensä siis 9 prikaatissa on 432 ohjusta. Lukuun ei tietenkään sisälly varastoissa olevat ekstrat, joita on tuntematon määrä.
Superasejutut on aina roskalehtien retoriikkaa, mutta ei sitä oikein kieltää voi että esim. meidän suomalaisten näkökulmasta kyseessä on hyvin ikävä ase. Kun moderni teknologia mahdollistaa kyvyn iskeä pistemaaleihin noinkin suurella kantamalla, eikä meillä ole edes teoreettista torjuntakykyä tuollaisia ballistisia ohjuksia vastaan, niin noiden ohjusten muodostaman uhan vähättely ei vaikuta rationaaliselta.
 
Back
Top