Merivoimien kehitysnäkymät

[Juna112Porojetsiin]

Sorkkikaa nyt vähän rohkeammin niitä julkisia lähteitä. Aiemminkin linkittämässäni gradussa, joka on päivätty vuodelle 2009, todetaan sivulla 41:

Hienoa - tänks, jossain kohdin oli keskustelua ohjusten torjunnasta, ja tämmöistä dokkaria kaipasinkin.

Aika hämmentävän paljon typoja, jos tuo on lopullinen versio gradusta.

 

[Huhta]

En tietenkään ole sitä mieltä että alusten tulee ajaa lähietäisyydellä, vaan sillä etäisyydellä miltä IT pystyy tehokkaasti suojaamaan. Jos mennään useammalla sotalaivalla lähemmäs voi käydä niin että 1 suklari torpedoi ne kaikki jos sattuu huomaamaan useamman laivan melulähteen ensimmäisenä, mikä lienee silloin todennäköistä. Sotalaivojen tulee siis olla sillä etäisyydellä toisistaan ettei yksi suklari pääse kaikkien kimppuun samaan aikaan, mutta jos mahdollista siten että muiden laivojen IT voi tarvittaessa tukea. Kaikkea kalustoa ei tietenkään tarvita yhtä saattuetta suojaamaan, 2+2 lienee vähintäänkin tarpeeksi, yhden kuitenkin pitäisi olla selvästi kauempana itämeren suunnalla ja toisen suomenlahdella luomassa meri + ilma tilannekuvaa, ellei sitä saada riittävästi muista maista. Lopuille löytynee jokin paikka sieltä saarten suojastakin, ja sama pätee myös siihen suomenlahden paattiin, kunhan se saari ei rajoita sensorien toimintaa.

Nyt minusta tuntuu, että usko yksittäisen asejärjestelmän suorituskykyyn on jälleen saavuttanut biblikaaliset mittasuhteet. Kannattaisi meidänkin varmaan ostaa sukellusvene, kun sellaisella torpedoi kokonaisen laivueen, anteeksi laivaston, yhdellä salvolla. /s

Ei muuten ole yllätys, että Venäjä on tälläkin sektorilla vaikeuksissa. Wikin mukaan.

It was reported on 20 May 2013 that the Russian Navy did not have enough torpedoes for training or testing purposes. An unnamed source in the Navy said that "Our manufacturers make obsolete torpedoes that were developed back in the 1980s and we don't even have enough of them for testing when building or refitting ships and submarines. The torpedoes that we have in storage are out of their service lives and can't be used." He added that the problem is that torpedo development is out of step with the type and number of warships that Russia is now building, he added. It is expected that the Navy will only start getting modern fifth-generation torpedoes in 2017. The Fizik-1 or "product 2534" was ready five years ago but has still not been cleared for service while the next version, the Fizik-2, has already appeared.[51] In April 2015, Fizik heat-seeking torpedo entered service to replace wake-homing USET-80 developed in the 1980s.[52][53]

Olen samaa mieltä että lentokoneitakin olisi hyvä pudottaa jos siihen pystytään, en vain ole ollenkaan varma onko tuolla budjetilla hankituista sotalaivoista siihen, eiväthän ne lähietäisyydelle tule vaan käyttävät kaukovaikutteisia aseita tuollaista maalia vastaan. En tiedä miten pitkälle Hämeenmaa-luokan Umkhontojen käyttöikää riittää, mutta jos riittää niin rahojen säästämiseksi kahden korvetin IT voi tulla yksinomaan niistä. Silloin vihollisen meren päällä lentäviä lentokoneita tiputetaan ainoastaan hornetien tai niiden korvaajien ampumilla ohjuksilla, koska ne ei tule niin lähelle että Umkhontolla yltäisi.

Ei iso ohjus vaadi muuta kuin riittävän ison (lue: korkean) siilon. Tutkajärjestelmä lienee joka tapauksessa varsin tehokas etäisyyksien kannalta (200 km tai enemmän?), eikä vaikeuksia hyödyntää realistisesti ajateltavissa olevien ohjusten kantamaa luulisi olevan, pl. ehkä häivehävittäjät. Olettaen siis, ettei merivoimilla ole SM-6 ambitioita, jotka toki kuuluvat minunkin villeimpiin haaveisiin.

Se on sitten toinen asia, millaisia ohjusmääriä saadaan sekä budjetin että alusten rajallisen koon vuoksi. Todennäköisesti alukset eivät kantaisi kuin suhteellisen pienen määrän pitkän kantaman ohjuksia, luultavasti 8-16 per laiva olisi yläraja riippuen vähän muusta aseistuksesta. Tuolla ohjusmäärällä ei ehkä torjuta kokonaista laivuetta, mutta kyllä se on vakavasti otettava ja pelottava uhka. Lisäksi pitää muistaa, että vaikka alukset itsessään eivät lukuisia pudotuksia tekisikään, niiden ilmatorjunta pakottaa vihollisen välttelemään tiettyjä lentokorkeuksia ja/tai maantieteellisiä alueita, mikä helpottaa hävittäjätorjuntaa mahdollisesti huomattavastikin.

Olin siinä käsityksessä että ne torpedot tulee korvetteihin, mikäli niin ei Haminoista oikein ole kuin suklareiden havaitsemiseen, varsinkin jos niissä ei ole edes Raumaluokassa olevia syvyysammuksenheittimiä vaan ainoastaan syvyyspommin pudottimet.
Pitempikantamainen ohjus näyttää varmastikin houkuttelevalta jos sellaiseen on varaa myös määrien suhteen, mutta sillä ei voi suojata yhdellä paatilla Hankoa ja Raumaa samaan aikaan laittamalla paatti niiden väliin, eikä sillä voi välttää avomerelle menemistä.

Minä olen käsittänyt, että Hamina-luokka saa torpedot MLU:n yhteydessä, ainakin aikataulu viittaa vahvasti siihen. Alla on ensimmäisenä nopealla haulla löytynyt uutinen.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...nsimmaista-kertaa-sotavuosien-jalkeen/6138146

IL: Suomeen uusia torpedoja ensimmäistä kertaa sotavuosien jälkeen
Kotimaa Julkaistu 27.10.2016 15:29

10

Merivoimat havaitsi Suomen aluevesillä Helsingin edustalla mahdollisen vedenalaisen kohteen huhtikuussa 2015. Kuvassa Rajavartiolaitoksen vartioalus Turva partiossa Eestiluodon edustalla Sipoon vesialueella Suomenlahdella. Lehtikuva



Suomi on ostamassa merivoimille torpedoasejärjestelmän. Asiasta kertoo Iltalehti.

Puolustusvoimat on aiemmin kertonut kaavailevansa torpedojen hankkimista, mutta varsinaisesta hankintapäätöksestä ei ole tiedotettu julkisuuteen. Iltalehden uutisoimat tiedot löytyivät eduskunnan puolustusvaliokunnalle lokakuun alussa annetusta muistiosta.

Iltalehden mukaan on toistaiseksi epäselvää, millä aikataululla asejärjestelmä olisi tarkoitus ottaa palveluskäyttöön. Hankintojen on kuitenkin määrä tapahtua suhteellisen ripeällä aikataululla, vuosien 2018 ja 2022 välillä.

Uudella asejärjestelmällä pyritään kehittämään merivoimien valvonta- ja sukellusveneentorjuntakykyä. Torpedot on tarkoitus ottaa osaksi meripuolustusta saariston reiteillä ja avomerellä. Järjestelmään kytketään uuden, vasta suunnitteilla olevan taistelualusluokan lisäksi nykyiset Hamina-luokan ohjusveneet.

Kyseessä on ensimmäinen kerta sotavuosien jälkeen, kun merivoimat on saamassa käyttöönsä torpedoja.

 

[Leaderwolf]

Mistä löysit tiedon että rata Trondheimista Sundsvalliin on vähäliikenteinen ja yksiraiteinen?
Jos löysit netistä niin linkki olis hyvä, niin voisi itsekkin katsella mitä muuta infoa sieltä löytyy.

Itseasiassa satelliittikuvista alunperin tuon yksirataisuuden. Mutta hetken järkeiltyäni löysin ihan Wikipediasta artikkelit radoista, pistän ne alle linkeiksi. Myös ruotsinkielistä, tarkempaa tietoa löytyy googlella ja Wikipedia lähteistä mutta vähän tönkköä luettavaa kääntäjän kanssa. Ruotsia en puhu sanaakaan.

There are two daily passenger train services operated by the Norwegian State Railways and a limited number of freight trains hauling lumber and wood chippings

From 1900 to 2005 Meraker Smelteverk was a major customer, using the line to haul carbide, and later microsilica, from their mill at Kopperå to the port at Muruvik. The Norwegian National Rail Administration plans to have electrified and installed centralized traffic control by 2023.

The entire line is electrified at 15 kV  16 2⁄3 Hz AC, but the Norwegian section is not. This requires all trains to Norway to be diesel trains.

In November 2013 the railway had to be closed near the border because of high risk of landslide, opened again February 2015.[2] The place is 1 km from the border and named "Stora Helvetet" ("Big Hell", named after the troubles of building the railway here in 1877).

Tästä saa aika hyvin kuvan että kriisiaikana rata olisi käytössä ilman suurempia murinoita liikenteen puolesta. Jos se on 2013-2015 voitu pitää kiinnikin rajan läheltä varotoimenpiteenä. Liikenne lisääntyy kohti Itämerta, mutta Sundsvallia kohden on kaksiraiteista pätkää ja ohituspaikkojakin enenevästi.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Central_Line_(Sweden)

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Meråker_Line

 

[fyysikko]

Nyt minusta tuntuu, että usko yksittäisen asejärjestelmän suorituskykyyn on jälleen saavuttanut biblikaaliset mittasuhteet. Kannattaisi meidänkin varmaan ostaa sukellusvene, kun sellaisella torpedoi kokonaisen laivueen, anteeksi laivaston, yhdellä salvolla. /s

No ei suinkaan asejärjestelmän suorituskykyyn, vaan idioottimaisen taktiikan seurauksiin. Tulee mieleen tuntematon sotilas leffan kohtaukset hyökkäävistä puskar... stä, juostaan suoraan kohti kp:n kansa maastoutuneita suomalaisia yrittämättäkään maastoutua pitkällä matkalla kertaakaan. Tämähän oli sinun kysymyksesi, eikä ole hajuakaan mistä moisen ajatuksen sait: "Oletko nyt sitä mieltä, että kaikki alukset olisivat sotatilassa saattueen ympärillä lähietäisyydellä?"

Itämerellä suklarilla on kyllä oikeastikin etunsa, se on pirun vaikeaa löytää avomerellä jos se on maastoutuneena pohjan lähellä eikä pidä mitään ääntä. Toki helpompaa jos meikäläisten saaristoon erehtyy tulemaan suoraan hydrofonikenttien päältä. Joka tapauksessa jos sulla on tiedossa tehokas vasta-ase pinta-alusta vastaan käytettävälle torpedolle, niin annapa tulla infoa.
Itse en edes ole varma mihin sensoreihin niiden löytäminen kohteeseen nykyään perustuu. Edelleenkö pelkkään kaikuluotaukseen kuten ww2 aikoina, vaiko moneen muuhunkin, kuten kohteen magneettikenttään, laivan tekemiin aaltoihin, ... Jokaista sensoria on varmaankin mahdollista hämätä, mutta millä aikataululla siitä kun torpedo on tiedossa?

 

[kimmo.j]

Toisaalta sodassa menee tavaraa ja resursseja rikki. Junarata on perinteisesti ollut nopea korjattava, kuvittelisin että näin nykyäänkin. Ja täyttä sotaahan tuossa käydään, joten ei me varmaankaan anneta kenenkään tulla helposti niitä pommittamaan. Iskandereilla ei yllä kuin osaan kohteista ja hyötysuhdekin saattaa olla kyseenalainen.

Ruotsalaisten sukellusveneet olisi kyllä hyödyllisiä Itämerenlaivaston ahdistamiseen. Mitenköhän iivana on ajatellut sotatilanteessa laivastonsa kanssa toimia Itämerellä. Oma satama on melkoinen pussi, ulkona on naapureiden sukellusveneitä kuin lipin piruja ja sotasatama on kevyesti Puolan kenttätykistön kantaman sisällä.

Olet oikeassa, ei tässä anneta toisten rauhassa puuhastella, vaan ammutaan takaisin. Omiin tappioihin pitää varautua ainakin henkisesti.
Mutta miksei tämä tunnu riittävän selitykseksi merellä? Moni(et ehkä juuri sinä) pitää ehdotettujen alusten tuhoa varmana, mutta yhden paikallaan pysyvän junaradan kohdalla asia ei ole niin helppoa.Tornio joen yli kulkee siltoja joiden korjaaminen ei käy käden käänteessä.

 

[Rannari]

eikä ole hajuakaan mistä moisen ajatuksen sait: "Oletko nyt sitä mieltä, että kaikki alukset olisivat sotatilassa saattueen ympärillä lähietäisyydellä?"

Kyllä sellainenkin taktiikka on joskus lehdessä esitelty. Erityistärkeän kuljetuksen suojauksesta oli kyse ja siinä suojattava alus ympäröitiin neljällä ohjusveneellä. Ihan päämenetelmäksi tuosta ei taida olla tai laivastolta voi loppua saattoalukset

 

[Rannari]

Minä olen käsittänyt, että Hamina-luokka saa torpedot MLU:n yhteydessä, ainakin aikataulu viittaa vahvasti siihen. Alla on ensimmäisenä nopealla haulla löytynyt uutinen.

Näinhän tuo on uutisoitu ja Pv:nkin toimesta ilmoitettu että sutotorpedot tulevat niin Hamina-luokalle kuin uusille korveteillekin.

"Sukellusveneentorjuntakykyä kehitetään hankkimalla kokonaan uusi kevyt torpedo -järjestelmä. Torpedohankinta sisältyy sekä LV2020- että LV2000-hankkeisiin"

 

[Leaderwolf]

Krhm.. miksi muuten pinta-alukseen kevyt eikä raskas? Uppelusveneellä on huomattava etu raskaine torpedoineen kantamassa. Ja tietysti latauksen koossa. Pinta-alukseenkin saisi raskaita torpedoita, ainakin Saabilta, muttei ilmeisesti kukaan käytä kuin kevyitä pinnalta, miksi?

 

[fulcrum]

Krhm.. miksi muuten pinta-alukseen kevyt eikä raskas? Uppelusveneellä on huomattava etu raskaine torpedoineen kantamassa. Ja tietysti latauksen koossa. Pinta-alukseenkin saisi raskaita torpedoita, ainakin Saabilta, muttei ilmeisesti kukaan käytä kuin kevyitä pinnalta, miksi?

Kyllä niitäkin käytetään (pääasiassa venäläiset) mutta ilman helikopteria pinta-alus harvoin havaitsee sukellusvenettä niin kaukaa että raskaan torpedon kantamasta olisi etua, ja jos käytössä on helikopteri niin se voi itse pudottaa sen kevyen torpedon vaikka suklarin päältä. Lisäksi torpedot ovat vauriontorjuntariski ja raskas torpedo on tietysti sitä vielä enemmän. Aika moni alus tuhoutui kun omat torpedot räjähtivät osumasta.

edit. isommilla laivastoilla tietysti on käytössä suto-ohjukset joilla alus voi toimittaa kevyttorpedon hyvin nopsaan kauaskin. Jenkeillä käytössä on VL-ASROC ja venakoilla SS-N-15. Edellinen ammutaan VL-siilosta ja jälkimmäinen raskaan torpedon putkesta.

 

[fulcrum]

Tarkasti lukemalla Puolustusvoimien vastineesta Hesarille selviää mm. seuraavat asiat:
-suunnittelutyötä on tehty jo pitkään, tämä voi osaltaan "pienentää" hintalappua verrattuna joihinkin ulkomaisiin projekteihin joissa tämä suunnittelutyö olisi laskettu projektin budjettiarvioon.
-missään ei ole varmaan mainittu mikä on "ulkomainen, sotalaivasuunnitteluun erikoistunut suunnittelutoimisto" mutta meneeköhän pahasti vikaan jos kyseessä on Blohm+Voss?
-"joitain elementtejä hankitaan osana muita käynnissä olevia hankintoja"? Tällä varmaan viitataan Laivue 2000 modernisointiin. Vai voisiko kyseessä olla myös nyt tapetille nostettu ohjuksien osto NASAMS 2:een? Tätä vastaan puhuu se ettei taistelujärjestelmän (ja sitä myötä myös ohjusjärjestelmän) toimittajaa ole lyöty lukkoon.
-vanhojen alusten järjestelmiä kierrätetään kuten odotettiinkin.

Barak-8:sta kun oli puhetta niin tuossa messukuva. Kuten näkyy, järjestelmä mahtuu melko pieneenkin alukseen...

Kaksi Barak-8 laukaisinta Kolkata-luokan hävittäjän etukannella. Taempana näkyy paljon massiivisempi Brahmos-laukaisin.

 

[Rannari]

Kyllä niitäkin käytetään (pääasiassa venäläiset) mutta ilman helikopteria pinta-alus harvoin havaitsee sukellusvenettä niin kaukaa että raskaan torpedon kantamasta olisi etua, ja jos käytössä on helikopteri niin se voi itse pudottaa sen kevyen torpedon vaikka suklarin päältä. Lisäksi torpedot ovat vauriontorjuntariski ja raskas torpedo on tietysti sitä vielä enemmän. Aika moni alus tuhoutui kun omat torpedot räjähtivät osumasta.

edit. isommilla laivastoilla tietysti on käytössä suto-ohjukset joilla alus voi toimittaa kevyttorpedon hyvin nopsaan kauaskin. Jenkeillä käytössä on VL-ASROC ja venakoilla SS-N-15. Edellinen ammutaan VL-siilosta ja jälkimmäinen raskaan torpedon putkesta.

Lisäksi kevyitä torpedoja voidaan kuljettaa mukana huomattavasti suurempia määriä. Sekä laivasta että helikopterista laukaistavaksi. Muistaakseni joissain fregatti/hävittäjäluokan aluksissa on mainittu olevan n. 30 torpedon varasto. Ollenkaan kaikista aluksista ei tätä ominaisuutta kyllä ole kommentoitu mitenkään. Ei onnistu tuollainen määrä 533mm torpedoilla kuin sukellusveneessä.

 

[Huhta]

Itämerellä suklarilla on kyllä oikeastikin etunsa, se on pirun vaikeaa löytää avomerellä jos se on maastoutuneena pohjan lähellä eikä pidä mitään ääntä. Toki helpompaa jos meikäläisten saaristoon erehtyy tulemaan suoraan hydrofonikenttien päältä. Joka tapauksessa jos sulla on tiedossa tehokas vasta-ase pinta-alusta vastaan käytettävälle torpedolle, niin annapa tulla infoa.
Itse en edes ole varma mihin sensoreihin niiden löytäminen kohteeseen nykyään perustuu. Edelleenkö pelkkään kaikuluotaukseen kuten ww2 aikoina, vaiko moneen muuhunkin, kuten kohteen magneettikenttään, laivan tekemiin aaltoihin, ... Jokaista sensoria on varmaankin mahdollista hämätä, mutta millä aikataululla siitä kun torpedo on tiedossa?

Mites vaikka nämä? Tehokkuudesta en toki mitään voi väittää tietäväni, mutta sitäpä harva tietää muutenkaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/AN/SLQ-25_Nixie
https://en.wikipedia.org/wiki/SSTD

Rikkailla on jopa hienompiakin systeemejä työn alla:

http://www.defensetech.org/2013/10/28/navy-deploying-new-anti-torpedo-technology/
https://news.usni.org/2013/06/20/navy-develops-torpedo-killing-torpedo

 

[Leaderwolf]

US Navy’s New Fleet Goal: 355 Ships

Tossing overboard the budget constraints that have weighed down the US Navy’s attempts to grow its fleet, the world’s most powerful sea service is embarking on the biggest proposed expansion since the early 1980s, upping its goals from today’s 308 ships to a whopping 355 ships – beyond even the incoming Trump administration’s stated 350-ship goal

The new Force Structure Assessment (FSA) provides one more aircraft carrier, 16 more large surface combatants and 18 more attack submarines over the current FSA. The plan also calls for 4 more amphibious warfare ships, 3 more expeditionary support bases and five more support ships

Siellä on nyt amiraaleilla niin sanotusti sokka irti

http://www.defensenews.com/articles/us-navys-new-fleet-goal-355-ships

 

[Falangi]

Itämerellä suklarilla on kyllä oikeastikin etunsa, se on pirun vaikeaa löytää avomerellä jos se on maastoutuneena pohjan lähellä eikä pidä mitään ääntä. Toki helpompaa jos meikäläisten saaristoon erehtyy tulemaan suoraan hydrofonikenttien päältä. Joka tapauksessa jos sulla on tiedossa tehokas vasta-ase pinta-alusta vastaan käytettävälle torpedolle, niin annapa tulla infoa.
Itse en edes ole varma mihin sensoreihin niiden löytäminen kohteeseen nykyään perustuu. Edelleenkö pelkkään kaikuluotaukseen kuten ww2 aikoina, vaiko moneen muuhunkin, kuten kohteen magneettikenttään, laivan tekemiin aaltoihin, ... Jokaista sensoria on varmaankin mahdollista hämätä, mutta millä aikataululla siitä kun torpedo on tiedossa?

Mm. tällainen on olemassa. Tehosta en tiedä.

http://www.defense-aerospace.com/ar...dcns-torpedo-defense-system-passes-tests.html

 

[Sardaukar]

https://news.usni.org/2013/06/20/navy-develops-torpedo-killing-torpedo

 

[JR49]

Uutta tietoa.

19.12.2016 (Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tiedote)

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähettää Laivue 2020:n alusten taistelujärjestelmän osallistumishakemuspyynnön

Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähettää Laivue 2020:n alusten taistelujärjestelmän hankintaan liittyvän osallistumishakemuspyynnön 12 kotimaiselle ja ulkomaiselle yritykselle. Vastauksia odotetaan 13.2.2017 mennessä, jonka jälkeen kevään aikana lähetetään valituille toimittajille neuvottelukutsut ja tarjouspyynnöt. Laivue 2020:n alusten taistelujärjestelmä kilpailutetaan kokonaistoimituksena, johon kuuluu järjestelmien integrointi aluksiin. Taistelujärjestelmä koostuu asejärjestelmistä, johtamisjärjestelmistä sekä sensorijärjestelmistä.

Osallistumishakemuspyyntö käynnistää tarjouskilpailun ensimmäisen vaiheen. Pyyntö sisältää kriteerit ehdokkaiden valinnalle. Osallistumishakemuspyynnön vastausten analyysin perusteella valitaan mahdolliset tarjoajat mukaan neuvotteluun. Valituille tarjoajille lähetetään neuvottelukutsu ja alustava tarjouspyyntö

Ensimmäinen neuvottelukierros käydään vuoden 2017 aikana. Alustavan tarjouksen jättöaika on syksyllä 2017. Toinen neuvottelukierros aloitetaan jo loppuvuodesta 2017 ja sitä jatketaan talvella 2018. Lopullinen tarjouskierros ja sopimuksen allekirjoitus toteutetaan vuoden 2018 aikana.

Puolustusvoimat selvittää mahdollisuuden hankkia Laivue 2020 -alukset kotimaiselta Rauma Marine Constructions Oy -telakkayritykseltä. Asiasta on tehty telakan kanssa aiesopimus, jossa selvitetään yrityksen telakkakapasiteetin, huoltovarmuuden ja sotalaivojen rakentamisen edellytykset.

Joulukuussa 2015 logistiikkalaitos lähetti tietopyynnön ja sai vastauksia noin 80 kotimaiselta ja ulkomaiselta toimittajilta keväällä 2016.

Merivoimien ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen useilla tutkimushankkeilla, simuloinneilla ja mallikokeilla on luotu edellytykset taistelualuksen tekniselle määrittelylle ja kotimaiselle suunnittelulle vastaamaan kansallisia erityisvaatimuksia. Myös alusten esisuunnittelu on jo tehty.

Puolustusministeri valtuutti 23.9.2015 Puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen. Päätöksen mukaan Merivoimien suorituskyvyn edellyttämän huolto-, ylläpito- ja vauriokorjauskyvyn varmistamiseksi hankittavaa järjestelmää koskevien palveluiden on oltava kriittisiltä osiltaan saatavissa Suomesta. Laivue 2020:n alukset suunnitellaan kotimaan puolustuksen tarpeisiin. Niillä turvataan tai luodaan kyky tilannekuvan luomiseen, liikkuvaan vedenalaiseen valvontaan, pinta- ja ilmatorjuntaan, vedenalaiseen vaikuttamiseen ja merimiinoittamiseen. Alusluokalla kyetään tukemaan muita puolustushaaroja ja muita viranomaisia.

Taistelujärjestelmän tarkka kokoonpano selviää suunnittelun edetessä. Pääasejärjestelmiksi on suunniteltu ainakin merimiinoja ja ohjuksia. Laivue2020 hanke sisältää neljän jäissä operointiin kykenevän aluksen rakentaminen. Merivoimien nykyisistä taistelualuksista neljän Rauma-luokan ohjusveneen ja kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan elinkaari päättyy 2020-luvun puolivälissä. Näiden alusten elinkaarta ei voida jatkaa enää kustannustehokkaasti.
http://www.defmin.fi/puolustushalli...ualushanke_laivue_2020/laivue_2020_tiedotteet

 

[Rannari]

Liekö tämä ollut jo foorumilla esillä? Päiväys mil.fi -sivulla on 16.12.2016, joten saattaa sisältää joitain uusia tiedon murusia?

Laivue 2020 osana Suomen puolustusjärjestelmää

Merivoimien aluskaluston merkittävä osa vanhenee 2020-luvun puolivälissä. Puolustusvoimat on valmistellut merivoimien taistelualuskaluston korvaamista ja tutkinut ratkaisuvaihtoehtoja osana puolustusvoimien normaalia pitkän tähtäimen suunnittelua ja tutkimusta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti hallitus päättää merivoimien taistelualuskaluston korvaamisesta. Aluskaluston korvaamista valmisteleva Laivue 2020 -hanke on käynnistetty 25.9.2015 puolustusministeri Niinistön päätöksellä. Alusten rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2019 ja valmistuvan vuoden 2024 kuluessa. Operatiivinen valmius saavutetaan vuoteen 2027 mennessä.

Merivoimien Laivue 2020 ja ilmavoimien hävittäjäkaluston korvaaminen ajoittuvat 2020-luvulle. Niitä ennen tulee maavoimien merkittävimpien, tulivoimaan ja liikkuvuuteen keskittyvät hankkeet saada toteutettua. Laivue 2020 on merivoimien tulevaisuuden pääjärjestelmä. Sillä korvataan seitsemän elinkaarensa päässä olevaa alusta. Hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 Mrd euroa, mikä on tarkoitus osoittaa lisärahoituksena puolustusvoimille.

Pääosa keskeisistä merivoimien tehtävistä edellyttää aluskalustoa. Laivue 2020 hankkeen ideointivaiheessa tutkittiin lukumäärältään ja kokoluokaltaan erilaisia alusvaihtoehtoja erilaisissa käyttöskenaarioissa. Tarkastelun muuttujina olivat merivoimien muut suorituskyvyt, LV2020 -hankkeen suorituskykyvaatimukset, merivoimien henkilöstömäärä ja alusten elinjaksokustannukset. Syntyneessä asetelmassa tunnistettiin omat roolit johtoportaille, Hamina-luokan ohjusvenelaivueelle, meritorjuntaohjuspattereille, miinantorjunta-aluksille, miinalautoille ja Laivue 2020 -aluksille.

Kuva: Laivue 2020 aluksilta vaaditaan kykyä monipuoliseen merisodankäyntiin.

Meripuolustuksen rooli korostuu jo kriisin alkuvaiheesta alkaen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Meripuolustuksen tulee kyetä hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät merialueet. Merenhallinta muodostetaan olemalla ympärivuotuisesti läsnä ja valvomalla nämä alueet sekä tarvittaessa miinoittamalla ja käyttämällä pintatorjuntaohjusten torjuntakykyä rannikolle ja avomerelle. Näin kyetään muodostamaan uhka mahdolliselle hyökkääjälle ja korkea kynnys hyökkäyksen aloittamiselle.

Aluksia käytetään alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja torjuntatehtäviin, meriliikenteen suojaamiseen ja hyökkäysten torjuntaan. Suorituskykyvaatimukset syntyvät ensisijaisesti näiden kansallisen puolustuksen tehtävien kautta. Samoja kykyjä voidaan tarvittaessa käyttää soveltuvin osin myös muissa lakisääteisissä tehtävissä, muiden viranomaisten tukemisessa ja kriisinhallinnassa. Alusten valvontajärjestelmien ja aseiden tulee vastata kaikkien tehtävätyyppien vaatimuksiin. Tehtävät edellyttävät sensori- ja asekalustoa ilmaan, pintaan ja veden alle.

Tehtävät ovat usein sidottuja tiettyyn kriisin vaiheeseen, kuten miinoittaminen hyökkäyksen uhkan alla tai ohjusammunnat hyökkäyksen torjunnassa. Miina-aseella on keskeinen rooli Suomen meripuolustuksessa. Miina-aseen käyttö edellyttää niiden lastaamiseen ja laskuun kykeneviä riittävän isoja aluksia. Miina-asetta käytetään tyypillisesti kriisin tietyssä vaiheessa. Pelkästään miinanlaskuun kykenevät alukset olisivat suuren osan ajasta tarpeettomia. Ohjusaseen käytölle on niin ikään oma aikansa. Pelkästään ohjusalustoiksi tarkoitetut alukset voisivat olla melko pieniä. Ohjusase on keksimisensä jälkeen ollut pinta-alusten perusmeritaisteluväline. Pintataisteluohjusten poisjättäminen sota-aluksesta tekisi siitä käytännössä aseettoman taistelussa toisia pinta-aluksia vastaan. Alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyvä toiminta on tyypillisesti pitkäkestoista ja edellyttää toimintaa saariston ulkopuolella. Toisaalta nyt rakennettavilla aluksilla tulee olla myös edellytykset toimia saariston suojassa. Suomen saaristo- ja rannikko muodostaa Merivoimille hyvän tukialueen. Jatkuvalla liikkeellä, alusten omasuojajärjestelmillä ja oikealla taktiikalla kyetään suojautumaan vihollisen asevaikutukselta. Aluksen kokoluokka perustuu edellä mainittuihin vaatimuksiin. Kansainvälisen alusluokittelun mukaan korvetit ovat taistelualuksista pienimpiä.

Laivuekonseptia kehitettäessä harkittiin erilaisia partioalusten, ohjusveneiden ja miinalaivojen yhdistelmiä. Neljän monitoimikorvetin ratkaisuun päädyttiin, koska muut kokoonpanot olisivat sisältäneet liian monta alusta tai jättäneet osan kalustosta osittain tarpeettomaksi tietyssä kriisin vaiheessa. Muut ratkaisut eivät olisi olleet kustannustehokkaita.

Poistuvien alusten korvaamista on valmisteltu osana puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelua. Puolustusvoimat on yhteistyössä yritysten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa tutkinut keskeisiä aihealueita, kuten taistelun kestävyyttä, ja vertaillut erilaisia aluskonsepteja, jotta varsinainen alussuunnittelu on voitu aloittaa ja valmiudet Laivue 2020 -hankkeelle luotu.

Merivoimien tarpeita vastaavaa valmista aluskonseptia ei ole. Suomelle tärkeät jäissäkulkukyky ja miinoittaminen edellyttävät aluksen suunnittelua nämä ominaisuudet huomioiden. Alukseen integroidaan nykyaikaiset valvonta- ja asejärjestelmät. Lopputuloksena syntyy toimintaympäristöömme soveltuva iskukykyinen monitoimikorvetti.

Alukset on tarkoitus rakentaa kotimaassa. Merivoimien nykyisestä aluskalustosta valtaosa on kotimaista. Alusten hankinnan keskeinen elementti on niiden koko elinkaaren aikaisen ylläpidon järjestäminen. Huoltokyky pyritään saamaan kotimaahan. Hankkeessa sovelletaan Euroopan unionin ja kotimaista lainsäädäntöä siten, että teollista yhteistyötä toimittajayritysten kanssa kyetään hyödyntämään kansallista huoltovarmuutta rakennettaessa. Kotimaisille toimijoille luodaan osaaminen ja kyky ylläpitää myös alusten ulkomaisia keskeisiä järjestelmiä.

LV2020 -hankintaan on suunniteltu hankintamallia, jossa alukset rakennetaan suomalaisella telakalla ja niihin asennettava taistelujärjestelmä hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun tuloksena. Taistelujärjestelmähankinta sisältää mm. valvonta-, ilmapuolustus- ja johtamisjärjestelmiä. Laivue2020 hankinta ei sisällä mm. laivatykkiä, meritorjuntaohjusjärjestelmää, torpedojärjestelmää ja miinoja jotka hankitaan osana muita käynnissä olevia hankkeita tai ovat jo olemassa olevaa puolustusvoimien materiaalia.

Hankintamallissa puolustusvoimat vastaa kahden eri pääsopimuksen välisestä koordinoinnista ja teknisen yhteensovittamisen onnistumisesta. Mallissa johtaminen, suunnittelu ja kriittinen osaaminen säilyvät keskeisiltä osin kotimaassa. Tätä tehtävää varten perustetaan projektitoimisto, jota vahvennetaan tarvittaessa kaupallisesti pääsopimuksista riippumattomilla teollisuuden resursseilla. Koko Laivue2020 hanke toteutetaan ”Design to Cost” periaatteella siten, että tavoiteltu suorituskyky saavutetaan 1,2 Mrd eurolla.

 

[Tups]

Hesari kirjoittaa Haminoista:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005012324.html

Merivoimilla tulossa kalliit ruuhkavuodet – neljä uutta sotalaivaa ja 190 miljoonan euron remontti ohjusveneille
Merivoimat elää poikkeuksellisia ruuhkavuosia. Vanhoja aluksia kunnostetaan ja uusia suunnitellaan ennätystahtiin.

Puolustusvoimat aloittaa neljän Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjauksen ensi vuoden lopulla. Alusten elinkaaren puolivälissä suoritettavan remontin hinta on yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Peruskorjaus maksaa lähes kolme kertaa enemmän kuin vuosina 2010–2013 tehty vanhempien Rauma-luokan ohjusveneiden vastaava päivitys.

Puolustusvoimat on valinnut Hamina-luokan ohjusveneiden elinkaaripäivityksen päätoimittajaksi suomalaisen puolustusalayhtiön Patrian. Puolustusvoimien logistiikkalaitos neuvottelee parhaillaan Patrian kanssa sopimuksen tarkemmasta sisällöstä.

”Tarkoitus on allekirjoittaa hankintasopimus ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä”, kertoo kommodori Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta.

”Tilauksen tärkeimmät osat pitävät sisällään Hamina-luokan alusten eliniän jatkamisen 2030-luvulle, taistelujärjestelmän päivittämisen ja uutena asejärjestelmänä torpedot.”

Hamina-luokan peruskorjauksen rinnalla on tarkoitus päivittää kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan taistelujärjestelmät.

Ensimmäinen peruskorjattu ohjusvene tulee ulos telakalta vuonna 2019 ja viimeinen vuonna 2021. Telakointi tapahtuu siten, että kaksi ohjusvenettä on korjauksessa kerrallaan.

Patrian vastuulla on alusten peruskorjauksen tekevän telakan kilpailuttaminen. Patria tekee myös sopimukset erilaisten järjestelmätoimittajien kanssa.

Vielä ei pystytä sanomaan, kuinka suuri osa rahasta menee mihinkin kohteeseen, kuten asejärjestelmiin tai aluksen peruskunnostukseen. Se riippuu siitä, millaisia sopimuksia Patria tekee.

Heinosen mukaan Hamina-ohjusveneiden alumiinista rakennettujen runkorakenteiden kestävyydestä tehdään perinpohjainen analyysi.

Merivoimat ei halua samanlaisia ongelmia kuin muutama vuosi sitten, kun Rauma-luokan ohjusveneistä löytyi yllättäen väsymismurtumia heti peruskorjauksen jälkeen.

Hamina-luokan ohjusveneiden asejärjestelmien valinta on osa isoa palapeliä, johon liittyy neljän uuden sotalaivan (Laivue 2020) rakentaminen ja uuden meritorjuntaohjuksen valinta.

Peruskorjattaviin ohjusveneisiin on tarkoitus asentaa sama meritorjuntaohjus kuin suunnitteilla oleviin neljään lähes satametriseen sotalaivaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Puolustusvoimat voi valita sellaista ohjusta, joka ei mahdu pieniin 50-metrisiin ohjusveneisiin.

”Hamina-luokka määrää ohjuksen, joka tulee Laivue 2020 -aluksille. Ohjuksista ovat tarjouspyynnöt ulkona. Vastaukset tulevat maaliskuun loppuun mennessä, jolloin päästään purkamaan kokonaisuutta”, Heinonen sanoo.

”Ohjuksen pitää olla valittuna, ennen kuin pääsemme eteenpäin Hamina-luokan peruskorjauksessa. Tässä on monta päällekkäistä ja ristiin vaikuttavaa valintaa.”

Kommodori Veli-Petteri Valkamo Merivoimien esikunnasta sanoo, että Hamina-luokan remontin tavoitteena on parantaa alusten ilma- ja sukellusveneentorjuntakykyä.

Ohjusveneisiin ollaankin hankkimassa nykyistä tehokkaammat ilmatorjuntaohjukset. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi nykyisten Umkhonto-ohjusten päivittäminen uudempaan versioon.

Suomen merivoimilla ei ole ollut torpedoja vuosikymmeniin. Sukellusveneiden torjuntaan ostettavat torpedot vaativat rinnalleen joko kaikumittaimen tai hinattavan hydrofonikaapelin, joita Hamina-luokan aluksissa ei nyt ole.

Hydrofoni on vedessä toimiva mikrofoni. Sen avulla kuunnellaan ja paikallistetaan sukellusveneitä.

Hinattava hydrofonikaapeli ei ole yksinään niin tehokas kuin kaikumittain. Hydrofonikaapelia käytettäisiinkin yhdessä Merivoimien rakentamien vedenalaisten kiinteiden hydrofonikenttien ja muiden sukellusveneentorjuntakykyisten alusten kanssa.

Merivoimat haluaa myös pidentää ohjusveneiden toiminta-aikaa merellä. Siksi niiden polttoainetankkien kokoa suurennetaan remontin yhteydessä.

Merivoimat on paraikaa tutkimassa, miten vedenalaista sodankäyntiä pitää kehittää. Konkreettisesti kyse on vedenalaisesta valvonnasta ja sukellusveneiden torjunnasta, jossa Suomella on ollut puutteita.

”Uuden torpedojärjestelmän myötä joudumme ajattelemaan asioita doktrinaalisesti vähän uudella tavalla ja kouluttamaan henkilöstöä. Sitä osaamista, mikä torpedoihin liittyen on ollut, sitä ei enää ole muualla kuin museoissa”, Valkamo muistuttaa.

Hamina-luokan veneisiin asennettavat uudet järjestelmät tarkoittavat sitä, että jotain vanhaa pitää ottaa pois. Alusten painoa ei voi enää lisätä.

Valkamon mukaan yksi kevennyspaikka voisi olla esimerkiksi nykyinen raskas keulatykki, joka voitaisiin päivittää kevyempään.

Laivue 2020 -alusten valmistuttua Merivoimat poistaa käytöstä kuusi taistelualusta: kaksi miinalaivaa ja neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Niissä on järjestelmiä ja laitteita, joita siirretään Laivue 2020 -aluksiin ja jopa Hamina-luokan ohjusveneisiin.

”Niistä jää jäljelle paljon järjestelmiä, joita voimme hyödyntää”, Valkamo sanoo.

”Osan voi hyödyntää suoraan ja osan pienen järjestelmäpäivityksen jälkeen.”

Hamina-luokan ohjusveneet ovat Suomen tuoreinta taistelualuskalustoa. Uusin niistä on valmistunut telakalta vasta kymmenen vuotta sitten. Alusten päivitystarve näin pian rakentamisen jälkeen kertoo asetekniikan nopeasta kehityksestä.

Merivoimissa eletäänkin poikkeuksellisen kovatahtisia ruuhkavuosia mitä tulee vanhojen alusten korjauksiin ja uusien rakentamiseen.

Merivoimien päähanke on Laivue 2020, joka on nyt suunnitteluvaiheessa. Neljän uuden sotalaivan rakentaminen alkaa vuonna 2019 ja maksaa yhteensä 1,2 miljardia euroa.

Parhaillaan on työn alla kolmen Pansio-luokan miinalautan peruskorjaus. Niistä yksi on jo valmis, yksi työn alla ja yksi odottaa vuoroaan.

Lisäksi on käynnissä Merivoimien rannikkojoukkoja koskevia pienempiä hankkeita. Rannikkojoukot ovat vastikään saaneet uusia Jehu-taisteluveneitä. Niitä on tilattu 12 kappaletta.

Vanhempien Jurmo-kuljetusveneiden peruskorjaus on sekin alkamassa ensi vuonna. Niitäkin on käytössä lähes 40.

Kaiken lisäksi Merivoimat on ottamassa käyttöön kolmea uutta Italiasta ostettua miinantorjunta-alusta. Pitkäksi venähtänyt hanke on vasta nyt lähestymässä loppuaan, kun viimeinen alus kuljetettiin Suomeen muutama viikko sitten.

 

[Rannari]

Eli korvetteihin näkyy olevan 57mm tykit jotka ovat nykyään Hamina-luokan keulalla. Hesarin jutusta voinee myös päätellä että jutut ohjusveneisiin tuloillaan olevasta rungon pidennyksestä ovat huuhaata.

Rahoituksen puolella tulee melkoinen setti kun ynnää L2020 ja Hamina-MLU:n hinnan sekä uudet pintatorjuntaohjukset ja mahdollisesti myös torpedot kunkin erillisinä hankkeina.

 

[JR49]

Liekö tämä ollut jo foorumilla esillä? Päiväys mil.fi -sivulla on 16.12.2016, joten saattaa sisältää joitain uusia tiedon murusia?

Laivue 2020 osana Suomen puolustusjärjestelmää

Merivoimien aluskaluston merkittävä osa vanhenee 2020-luvun puolivälissä. Puolustusvoimat on valmistellut merivoimien taistelualuskaluston korvaamista ja tutkinut ratkaisuvaihtoehtoja osana puolustusvoimien normaalia pitkän tähtäimen suunnittelua ja tutkimusta. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti hallitus päättää merivoimien taistelualuskaluston korvaamisesta. Aluskaluston korvaamista valmisteleva Laivue 2020 -hanke on käynnistetty 25.9.2015 puolustusministeri Niinistön päätöksellä. Alusten rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2019 ja valmistuvan vuoden 2024 kuluessa. Operatiivinen valmius saavutetaan vuoteen 2027 mennessä.

Merivoimien Laivue 2020 ja ilmavoimien hävittäjäkaluston korvaaminen ajoittuvat 2020-luvulle. Niitä ennen tulee maavoimien merkittävimpien, tulivoimaan ja liikkuvuuteen keskittyvät hankkeet saada toteutettua. Laivue 2020 on merivoimien tulevaisuuden pääjärjestelmä. Sillä korvataan seitsemän elinkaarensa päässä olevaa alusta. Hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia. Hankkeen kustannusarvio on 1,2 Mrd euroa, mikä on tarkoitus osoittaa lisärahoituksena puolustusvoimille.

Pääosa keskeisistä merivoimien tehtävistä edellyttää aluskalustoa. Laivue 2020 hankkeen ideointivaiheessa tutkittiin lukumäärältään ja kokoluokaltaan erilaisia alusvaihtoehtoja erilaisissa käyttöskenaarioissa. Tarkastelun muuttujina olivat merivoimien muut suorituskyvyt, LV2020 -hankkeen suorituskykyvaatimukset, merivoimien henkilöstömäärä ja alusten elinjaksokustannukset. Syntyneessä asetelmassa tunnistettiin omat roolit johtoportaille, Hamina-luokan ohjusvenelaivueelle, meritorjuntaohjuspattereille, miinantorjunta-aluksille, miinalautoille ja Laivue 2020 -aluksille.

Kuva: Laivue 2020 aluksilta vaaditaan kykyä monipuoliseen merisodankäyntiin.

Meripuolustuksen rooli korostuu jo kriisin alkuvaiheesta alkaen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Meripuolustuksen tulee kyetä hallitsemaan oman toiminnan kannalta tärkeät merialueet. Merenhallinta muodostetaan olemalla ympärivuotuisesti läsnä ja valvomalla nämä alueet sekä tarvittaessa miinoittamalla ja käyttämällä pintatorjuntaohjusten torjuntakykyä rannikolle ja avomerelle. Näin kyetään muodostamaan uhka mahdolliselle hyökkääjälle ja korkea kynnys hyökkäyksen aloittamiselle.

Aluksia käytetään alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja torjuntatehtäviin, meriliikenteen suojaamiseen ja hyökkäysten torjuntaan. Suorituskykyvaatimukset syntyvät ensisijaisesti näiden kansallisen puolustuksen tehtävien kautta. Samoja kykyjä voidaan tarvittaessa käyttää soveltuvin osin myös muissa lakisääteisissä tehtävissä, muiden viranomaisten tukemisessa ja kriisinhallinnassa. Alusten valvontajärjestelmien ja aseiden tulee vastata kaikkien tehtävätyyppien vaatimuksiin. Tehtävät edellyttävät sensori- ja asekalustoa ilmaan, pintaan ja veden alle.

Tehtävät ovat usein sidottuja tiettyyn kriisin vaiheeseen, kuten miinoittaminen hyökkäyksen uhkan alla tai ohjusammunnat hyökkäyksen torjunnassa. Miina-aseella on keskeinen rooli Suomen meripuolustuksessa. Miina-aseen käyttö edellyttää niiden lastaamiseen ja laskuun kykeneviä riittävän isoja aluksia. Miina-asetta käytetään tyypillisesti kriisin tietyssä vaiheessa. Pelkästään miinanlaskuun kykenevät alukset olisivat suuren osan ajasta tarpeettomia. Ohjusaseen käytölle on niin ikään oma aikansa. Pelkästään ohjusalustoiksi tarkoitetut alukset voisivat olla melko pieniä. Ohjusase on keksimisensä jälkeen ollut pinta-alusten perusmeritaisteluväline. Pintataisteluohjusten poisjättäminen sota-aluksesta tekisi siitä käytännössä aseettoman taistelussa toisia pinta-aluksia vastaan. Alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyvä toiminta on tyypillisesti pitkäkestoista ja edellyttää toimintaa saariston ulkopuolella. Toisaalta nyt rakennettavilla aluksilla tulee olla myös edellytykset toimia saariston suojassa. Suomen saaristo- ja rannikko muodostaa Merivoimille hyvän tukialueen. Jatkuvalla liikkeellä, alusten omasuojajärjestelmillä ja oikealla taktiikalla kyetään suojautumaan vihollisen asevaikutukselta. Aluksen kokoluokka perustuu edellä mainittuihin vaatimuksiin. Kansainvälisen alusluokittelun mukaan korvetit ovat taistelualuksista pienimpiä.

Laivuekonseptia kehitettäessä harkittiin erilaisia partioalusten, ohjusveneiden ja miinalaivojen yhdistelmiä. Neljän monitoimikorvetin ratkaisuun päädyttiin, koska muut kokoonpanot olisivat sisältäneet liian monta alusta tai jättäneet osan kalustosta osittain tarpeettomaksi tietyssä kriisin vaiheessa. Muut ratkaisut eivät olisi olleet kustannustehokkaita.

Poistuvien alusten korvaamista on valmisteltu osana puolustusjärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelua. Puolustusvoimat on yhteistyössä yritysten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa tutkinut keskeisiä aihealueita, kuten taistelun kestävyyttä, ja vertaillut erilaisia aluskonsepteja, jotta varsinainen alussuunnittelu on voitu aloittaa ja valmiudet Laivue 2020 -hankkeelle luotu.

Merivoimien tarpeita vastaavaa valmista aluskonseptia ei ole. Suomelle tärkeät jäissäkulkukyky ja miinoittaminen edellyttävät aluksen suunnittelua nämä ominaisuudet huomioiden. Alukseen integroidaan nykyaikaiset valvonta- ja asejärjestelmät. Lopputuloksena syntyy toimintaympäristöömme soveltuva iskukykyinen monitoimikorvetti.

Alukset on tarkoitus rakentaa kotimaassa. Merivoimien nykyisestä aluskalustosta valtaosa on kotimaista. Alusten hankinnan keskeinen elementti on niiden koko elinkaaren aikaisen ylläpidon järjestäminen. Huoltokyky pyritään saamaan kotimaahan. Hankkeessa sovelletaan Euroopan unionin ja kotimaista lainsäädäntöä siten, että teollista yhteistyötä toimittajayritysten kanssa kyetään hyödyntämään kansallista huoltovarmuutta rakennettaessa. Kotimaisille toimijoille luodaan osaaminen ja kyky ylläpitää myös alusten ulkomaisia keskeisiä järjestelmiä.

LV2020 -hankintaan on suunniteltu hankintamallia, jossa alukset rakennetaan suomalaisella telakalla ja niihin asennettava taistelujärjestelmä hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun tuloksena. Taistelujärjestelmähankinta sisältää mm. valvonta-, ilmapuolustus- ja johtamisjärjestelmiä. Laivue2020 hankinta ei sisällä mm. laivatykkiä, meritorjuntaohjusjärjestelmää, torpedojärjestelmää ja miinoja jotka hankitaan osana muita käynnissä olevia hankkeita tai ovat jo olemassa olevaa puolustusvoimien materiaalia.

Hankintamallissa puolustusvoimat vastaa kahden eri pääsopimuksen välisestä koordinoinnista ja teknisen yhteensovittamisen onnistumisesta. Mallissa johtaminen, suunnittelu ja kriittinen osaaminen säilyvät keskeisiltä osin kotimaassa. Tätä tehtävää varten perustetaan projektitoimisto, jota vahvennetaan tarvittaessa kaupallisesti pääsopimuksista riippumattomilla teollisuuden resursseilla. Koko Laivue2020 hanke toteutetaan ”Design to Cost” periaatteella siten, että tavoiteltu suorituskyky saavutetaan 1,2 Mrd eurolla.

Olli Ainola -efektiä vastaan selvästi oikeaa tietoa.