Merivoimien kehitysnäkymät

Viro oli kiinnostunut jo Pohjanmaasta, heille lahjoittaisin Hämeenmaat heti kun mahdollista jos heillä on varaa ne ottaa vastaan.
Raumat myös vaikka taitaa olla rungoiltaan valmiit mutta ehkä heillä menisivät vielä pitkäänkin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: PSS
Olen tossa miettinyt kun nuo meidän Haminaluokka menee peruskorjaukseen ja niihin hankitaan uudet ohjukset ym laitteistoa sekä kuulemma Haminaluokka määrää ne ohjukset mitä käytetään Laivue 2020 niin onko niin että noita kuluja on hajautettu näihin muihin projekteihin.
Kansitykit myös ehkä poistetaan näistä meidän Hamina luokan paateista että saadaan painoa säästettyä kun tulee laitteistoa lisää mikä ei enää mahdu muuten alukseen sekä mm isommat polttoaine säiliöt.

Jos kerran ainakin osa ohjuksista ostetaan ilmeisesti tuon peruskorjauksen varjolla.
 
Rannari kirjoitti:
Minä junailisin tuon niin että ensin Rauma-luokalta otetaan miehitys kahdelle ensimmäiselle korvetille. Sen jälkeen miinalaivat poistoon ja miinalaivoilta miehitys kahdelle viimeiselle korvetille. Näin toimien olisi koko ajan käytettävissä sekä jäissä kulkevia että miinoituskykyisiä aluksia. Ja miehitys pitää tässä kohdin ymmärtää virkoina. Ei niin että pursimies X kykkii neljä vuotta Pansion laiturilla ongella uutta paattia odottelemassa. Rauma-luokan poistaminen hyvissä ajoin tuo joka tapauksessa parhaimman pelivaran miehityksen puolelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suunnitelmien mukaan LV2020 rakennustyöt aloitetaan 2019 ja lopullinen operatiivinen valmius saavutetaan v 2027. Koska nykyisistä suorituskyvyistä miinoittaminen on mahdoton toteuttaa ohjusveneistä tai maalta käsin, pitää Hämeenmaat pitää rivissä vielä yli kymmenen vuotta, eli siihen asti, että kaikki korvetit on käytössä.
 
scip10 kirjoitti:
Suunnitelmien mukaan LV2020 rakennustyöt aloitetaan 2019 ja lopullinen operatiivinen valmius saavutetaan v 2027. Koska nykyisistä suorituskyvyistä miinoittaminen on mahdoton toteuttaa ohjusveneistä tai maalta käsin, pitää Hämeenmaat pitää rivissä vielä yli kymmenen vuotta, eli siihen asti, että kaikki korvetit on käytössä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ensimmäiset alukset voivat olla kykeneviä miinanlaskuun vaikka koko laivue ei olisikaan vielä joka suhteessa täysin valmis. Pieni porrastaminen on täysin mahdollista ja todennäköisesti myös välttämätöntä.
 
Rannari kirjoitti:
Ensimmäiset alukset voivat olla kykeneviä miinanlaskuun vaikka koko laivue ei olisikaan vielä joka suhteessa täysin valmis. Pieni porrastaminen on täysin mahdollista ja todennäköisesti myös välttämätöntä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta, ja koska koko laivueen valmistumisessa menee aikaa, tarvitaan siirtymävaiheessa Hämeenmaat vielä useiksi vuosiksi. Siksi Hämeenmaa-luokan päivitys on ihan perusteltua, vaikka poistumassa ovatkin.
 
scip10 kirjoitti:
Totta, ja koska koko laivueen valmistumisessa menee aikaa, tarvitaan siirtymävaiheessa Hämeenmaat vielä useiksi vuosiksi. Siksi Hämeenmaa-luokan päivitys on ihan perusteltua, vaikka poistumassa ovatkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tässä sellainen kutina on että Raumat lähtevät nopsaan ihan jo MTO85:n hapantumisen myötä ja ainakin toinen miinalaivoista palvelee vielä hyvän aikaa. Viimeisenä hommana on varmaan koulutuspurjehdukset.
 
Jos etukannelta poistetaan Bofors, riittääkö torpedot tasapainoittamaan painopisteen, se on kuitenkin 14 tonnin keulapaino? Koska muuten Haminasta tulee melko keuliva purkki asennoltaan. Kevyt jo valmiiksi ja kun 57 nostetaan pois, ja takana ei paino ainakaan vähene ilmatorjunnan päivittämisen myötä jne niin näen tuossa pienen ongelman.
 
Talvela kirjoitti:
Viro oli kiinnostunut jo Pohjanmaasta, heille lahjoittaisin Hämeenmaat heti kun mahdollista jos heillä on varaa ne ottaa vastaan.
Raumat myös vaikka taitaa olla rungoiltaan valmiit mutta ehkä heillä menisivät vielä pitkäänkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Viron, ja muidenkin Baltian maiden, osalta on hyvä ymmärtää, että järkevän käyttöikänsä lopussa oleva kalusto ei ole heillekään mikään taivaanlahja. Miinalaiva Pohjanmaa myytiin lopulta 100 000 eurolla, joten hankintahinnasta se ei virolaisillakaan jäänyt kiinni. Mitä ilmeisimmin päivityskulut olisivat olleet niin kalliit, ettei alus olisi tarjonnut maalle paljoakaan suhteessa siihen.

Jos mietitään Viron tarpeita ylipäätään, niin heille maihinnousun estäminen on lipun näyttämisen ja kv-operaatioiden ohella ykkösprioriteetti. Viron resursseilla ei kauppamerenkulkua turvata koskaan, ja sitä myöten suuret sukellusvenejahdit ja yksittäiset ilmatorjuntafregatit ovat pelkkää haihattelua. Maihinnousun torjunta taas onnistuu luultavasti parhaiten maalta käsin, vaihtoehtoisesti ohjusveneillä. Viron rannikko on varsin yhtenäinen, Suomen kaltaista saaristoa ei ole olemassa, mikä heikentää esim. miinoitusten tehoa ja vaikeuttaa piiloutumista saariston suojiin.

Rauma-luokassa tuskin on paljoa annettavaa Virolle. Alukset ovat vanhahkoja, niiden rungoissa on ilmennyt ongelmia, ja aseistus on heikohko tämän päivän mittapuulla. Hamina-luokassa olisi jotakin järkeä, jos Suomi luopuisi aluksista osittain tai kokonaan MTA2020-hankinnan yhteydessä. Esimerkiksi kaksi alusta olisi varmasti sulautettavissa Viron merivoimiin suhteellisen pienellä panostuksella, eivätkä alukset vaatisi ikänsä puolesta suuria toimenpiteitä ollakseen käyttökelpoisia. Mahdollisesti FNS Hamina voitaisiin ostaa reserviin ja FNS Tornio sitten enemmän aktiivikäyttöön, jälkimmäinen kun on vuosia uudempi. Mutta onko Suomi sitten Hamina-luokasta luopumassa tai edes supistamassa sitä, tuskinpa.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Leaderwolf kirjoitti:
Jos etukannelta poistetaan Bofors, riittääkö torpedot tasapainoittamaan painopisteen, se on kuitenkin 14 tonnin keulapaino? Koska muuten Haminasta tulee melko keuliva purkki asennoltaan. Kevyt jo valmiiksi ja kun 57 nostetaan pois, ja takana ei paino ainakaan vähene ilmatorjunnan päivittämisen myötä jne niin näen tuossa pienen ongelman.
Klikkaa laajentaaksesi...

Se näyttää Iivanan periskoopissa menevän kovaa komeesti keulien, joten toveri ottaa reilusti ennakkoa. :)
 
Puolustusministeriö on herännyt puolustamaan LV2020 -hanketta.

Näiden ulostulojen myötä asianharrastajalle alkaa hiljalleen aueta matalan budjetin salaisuus: järjestelmiä otetaan poistuvista aluksista, osa aseistuksista sisältyy muihin hankintoihin (MTO:t, ehkä IT) ja suunnittelu- ja valmistelutyötä on jo tehty valmiiksi.



Merivoimien alushankkeen kustannusarviolle on perusteet
Alukset pyritään hankkimaan huoltovarmuussyistä suomalaiselta telakalta.
Mielipide
Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi


Julkaistu: 20.12. 2:00

Julkaistu: 20.12.2016 2:00

Eeva Palojärvi kirjoitti (HS 12.12.http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005004477.html) kustannusten kasvun uhasta Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa. Rakennettavat alukset ovat ainutlaatuisia, kuten kirjoituksessa todettiin. Lähes kaikki Merivoimiemme alushankinnat ovat olleet ja tulevat olemaan ainutlaatuisia.

Toimintaympäristömme keskeisiä elementtejä ovat saaristo ja jäätyvä meri. Toimintaperiaatteista johtuva erilaisuus useimpiin laivastoihin nähden on miina-aseemme vahva rooli. Alusten tulee kyetä liikkumaan saaristossa ja sen ulkopuolella kaikkina vuodenaikoina ja kuljettamaan miinoja.

Hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 miljardin euron budjetilla – lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä. Kustannusarvio perustuu tietoihin ulkomaisista aluskaupoista, asejärjestelmien hintatietoihin ja kotimaisen alusrakentamisen hinta-arvioon sekä oman tavoitetason tunnistamiseen.

Aluksen suunnittelua ja sitä pohjustavaa tutkimusta on tehty jo useita vuosia. Sotalaivasuunnittelun tukevaa tutkimusta on tehty yhteistyössä muun muassa Saksan ja Yhdysvaltojen merivoimien kanssa. Esisuunnittelua on teetetty myös ulkomaisessa, sotalaivasuunniteluun erikoistuneessa suunnittelutoimistossa.

Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutetaan hankintaan suunnitellulla rahoituksella. Kustannukset jakaantuvat siten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet, taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiin loppuosa.

Laivue 2020 -taistelujärjestelmän joitakin elementtejä hankitaan osana muita käynnissä olevia hankintoja. Tämän lisäksi aluksissa käytetään myös käytöstä poistuvien alusten järjestelmiä.

Alukset pyritään hankkimaan huoltovarmuussyistä suomalaiselta telakalta. Alusten taistelujärjestelmä hankitaan kilpailutuksen perusteella yhdeltä kokonaisvastuulliselta toimittajalta.

Taistelujärjestelmä muodostuu useista osajärjestelmistä, joiden hintoihin ja yhteensovittamiseen liittyvä integrointiriski on kiinteähintaisessa hankinnassa myyjällä.

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien hankinta- ja kunnossapito-organisaatioiden henkilöstöresurssit pienenivät. Tässä yhteydessä Puolustusvoimien hoitamia tehtäviä siirrettiin kotimaisten strategisten teollisuuskumppaneiden tehtäväksi.

Puolustusvoimilla on kuitenkin edelleen resurssit osaavaan ostamiseen. Laivue 2020 -hankinnan tarvitseman kotimaisen teollisuusyhteistyön järjestelyt ovat parhaillaan käynnissä.

Lauri Puranen

strategisten hankkeiden koordinaattori

puolustusministeriö

resurssipoliittinen osasto
 
Huhta kirjoitti:
Viron, ja muidenkin Baltian maiden, osalta on hyvä ymmärtää, että järkevän käyttöikänsä lopussa oleva kalusto ei ole heillekään mikään taivaanlahja. Miinalaiva Pohjanmaa myytiin lopulta 100 000 eurolla, joten hankintahinnasta se ei virolaisillakaan jäänyt kiinni. Mitä ilmeisimmin päivityskulut olisivat olleet niin kalliit, ettei alus olisi tarjonnut maalle paljoakaan suhteessa siihen.

Jos mietitään Viron tarpeita ylipäätään, niin heille maihinnousun estäminen on lipun näyttämisen ja kv-operaatioiden ohella ykkösprioriteetti. Viron resursseilla ei kauppamerenkulkua turvata koskaan, ja sitä myöten suuret sukellusvenejahdit ja yksittäiset ilmatorjuntafregatit ovat pelkkää haihattelua. Maihinnousun torjunta taas onnistuu luultavasti parhaiten maalta käsin, vaihtoehtoisesti ohjusveneillä. Viron rannikko on varsin yhtenäinen, Suomen kaltaista saaristoa ei ole olemassa, mikä heikentää esim. miinoitusten tehoa ja vaikeuttaa piiloutumista saariston suojiin.

Rauma-luokassa tuskin on paljoa annettavaa Virolle. Alukset ovat vanhahkoja, niiden rungoissa on ilmennyt ongelmia, ja aseistus on heikohko tämän päivän mittapuulla. Hamina-luokassa olisi jotakin järkeä, jos Suomi luopuisi aluksista osittain tai kokonaan MTA2020-hankinnan yhteydessä. Esimerkiksi kaksi alusta olisi varmasti sulautettavissa Viron merivoimiin suhteellisen pienellä panostuksella, eivätkä alukset vaatisi ikänsä puolesta suuria toimenpiteitä ollakseen käyttökelpoisia. Mahdollisesti FNS Hamina voitaisiin ostaa reserviin ja FNS Tornio sitten enemmän aktiivikäyttöön, jälkimmäinen kun on vuosia uudempi. Mutta onko Suomi sitten Hamina-luokasta luopumassa tai edes supistamassa sitä, tuskinpa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pohjanmaan romutus olisi maksanut Suomelle ilmeisesti noin 250 000 euroa joten hinta on ollut lähinnä symbolinen. Ilmaiseksikin sen olisi voinut hyvin antaa.
Mielestäni Merevägi tarvitsisi lähinnä suto-kykyisen aluksen jolla olisi jonkun verran toiminta-aikaa ja jonkunmoinen itsepuolustuskyky. Sillä voisi sitten osallistua myös Naton yhteisiin harjoituksiin Itämeren ja Pohjanmeren piirissä. Aikaisemminhan heillä oli tämänkaltainen alus, tanskalaisilta saatu Hvidbjørnen-luokan partiofregatti Admiral Pitka. 34 vuotta vanha Pohjanmaa taisi vaan olla jo liian kulahtanut korvaamaan tätä.
 
Kyllä on kohta merivoimien kalusto kuosissaan. Taas investoidaan.

Jurmo-luokan miehistönkuljetusalukset peruskorjataan
Puolustusministeriö 20.12.2016 13.50
Tiedote
Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimat tekemään hankintasopimuksen Jurmo-luokan alusten peruskorjauksesta Millog Oy:n kanssa.
Jurmo-luokan peruskorjaushanke kuuluu meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan. Hankinnan kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa, ja toimitukset on suunniteltu vuosille 2017 - 2019.
 
Mitenkäs se 57mm modernin Boforsin poistaminen sopii yhteen ohjustorjunnan kanssa ? Tuon A.Kolhemaisen gradun perusteella (linkki by Huhta) tykillä on kasvava rooli, kun kohtitulevan ohjuksen nopeus kasvaa ja erityisesti jos niitä tulee useampia. Yhtä hyökkäävää ohjusta on melkein pakko lähteä torjumaan ainakin kahdella IT-ohjuksella, vaikka ensimmäinen jo riittäisikin. Tämä kuluttaa nopeasti aluksen ohjustorjuntakyvyn ja ilman tykkiä ollaan tyhjä arpa kourassa.

Rälläkkä kouraan ja virittelemään pidennyspaloja, kuka keksi mennä hankkimaan kääpiökokoisia sotalaivoja.
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Mitenkäs se 57mm modernin Boforsin poistaminen sopii yhteen ohjustorjunnan kanssa ? Tuon A.Kolhemaisen gradun perusteella (linkki by Huhta) tykillä on kasvava rooli, kun kohtitulevan ohjuksen nopeus kasvaa ja erityisesti jos niitä tulee useampia. Yhtä hyökkäävää ohjusta on melkein pakko lähteä torjumaan ainakin kahdella IT-ohjuksella, vaikka ensimmäinen jo riittäisikin. Tämä kuluttaa nopeasti aluksen ohjustorjuntakyvyn ja ilman tykkiä ollaan tyhjä arpa kourassa.

Rälläkkä kouraan ja virittelemään pidennyspaloja, kuka keksi mennä hankkimaan kääpiökokoisia sotalaivoja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkä 57mm menee korvetteihin ja Haminoihin tulee pienemmät tykit tilalle.
 
Falangi kirjoitti:
Esim. Rheinmetall Oerlikon Millennium Gun? Tuo on ainakin reilusti kevyempi paketti, tosin ampumaetäisyys on myös selvästi lyhyempi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai inhorealistisesti nykyisten Raumojen 40 mm tykit... Nykyisiltä Hämeenmaalta, Uusimaalta ja Pohjanmaalta voisi kierrättää 3 kpl 57 mm tykkejä, mutta yksi jää uupumaan. Nämäkin taisivat olla Mk 1:ä. :(
 
Joo ei Mk1:siä kyllä enää ensilinjan laivoihin. Raumojen tykkien kierrätys tuntuisi askeleelta taaksepäin (mikäli tykeillä ja torneilla nyt on käyttöikää jäljellä), tosin 40mm kalipeeri lienee minimi jos halutaan edes jossain määrin vaikuttaa pintamaaleihin muutenkin kuin läheltä. ja älyammuksia kyseiselle kalipeerille on tietysti saatavilla.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top