Merivoimien kehitysnäkymät

Huhta kirjoitti:
Oletko tietoinen Nemon kantamasta? 10 km on ihan riittävästi, minkään pienen saaren takia konttia ei tarvitse nostaa maihin. Sen kuin ampuu aluksen päältä, ei meillä kuitenkaan ole varaa niin moneen, että niitä voitaisiin sijoittaa saariin ympäri rannikkoa.

http://www.patriamagazine.fi/kevyesti-liikkuva-raskas-kranaatinheitin/

Lisätään vielä, että kontin saa aika pieneenkin veneeseen: http://maanpuolustus.net/threads/merivoimien-kehitysnäkymät.55/page-332#post-450469
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin ... tuota 10 km kantamaa tarkoitin. En minä halua tässä mitenkään dissata kontti-Nemoa, mutta jos siellä on jätetty kerran RFI, niin oletan että useampaa vaihtoehtoa halutaan tutkia. Saaristo on melkoisen kimurantti paikka kulkea, ja kulkuvälineen olisi hyvä olla aika ketterä, matalasyväyksinen, sekä nopea. Tietenkin, jos on tarkoitus hankkia ihan uusi kuljetusalus tätä varten, mutta miksi sitä sitten kiinnitä johonkin olemassa olevaan .. vaikka Jurmoon. Etenkin jos ajatus on ampua aluksen päältä.

PS. se pitää kuitenkin jossain saada laitettua siihen venhoon, vaikkei sitä saareen veisikään.
PPS. edelleen - kontti on ihan ok. Muita näkökantoja on hyvä käydä läpi - eix ?
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Niin ... tuota 10 km kantamaa tarkoitin. En minä halua tässä mitenkään dissata kontti-Nemoa, mutta jos siellä on jätetty kerran RFI, niin oletan että useampaa vaihtoehtoa halutaan tutkia. Saaristo on melkoisen kimurantti paikka kulkea, ja kulkuvälineen olisi hyvä olla aika ketterä, matalasyväyksinen, sekä nopea. Tietenkin, jos on tarkoitus hankkia ihan uusi kuljetusalus tätä varten, mutta miksi sitä sitten kiinnitä johonkin olemassa olevaan .. vaikka Jurmoon. Etenkin jos ajatus on ampua aluksen päältä.

PS. se pitää kuitenkin jossain saada laitettua siihen venhoon, vaikkei sitä saareen veisikään.
PPS. edelleen - kontti on ihan ok. Muita näkökantoja on hyvä käydä läpi - eix ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Nemon kiinnittää johonkin olemassaolevaan alukseen, kuten Jurmoon, niin se syö kyseisen aluksen sitten pois muista tehtävistä (esimerkiksi rannikkojääkäreiden kuljettamisesta). Näin ollen on loogista hankkia samalla uusia aluksia, kun hankitaan uusia aseita.

Jehu täyttää hyvin ketteryyden, matalan syväyksen ja nopeuden suhteen kuviteltavissa olevat vaatimukset. Miksi sitä muuten oltaisiin hankittu rannikkojääkäreille korvaamaan vanhempaa venekalustoa? Seuraavaan tilaukseen, joka arvatenkin tulee ennen pitkää, voitaisiin hyvin sisällyttää esimerkiksi 8 kpl tuollaisia hieman avoimempia versioita pääasiallisesti kuljettamaan rahtia, ml. Nemo-kontteja.

Kontin siirtäminen veneeseen ei ole mikään suuri ongelma. Miten lastaat alukseen mitään muutakaan raskaampaa kuormaa? Todennäköisesti satamassa. Ihan samalla tavalla kuin miinalaivoihin lastataan miinoja. Ei sekään ole ongelma. Jehun tapauksessa lastaus voidaan sitä paitsi tehdä pienten mittojen ansiosta paljon useammassa paikassa, kuten lossirannassa tai venesatamassa. Ei ole nähtävissä mitään syytä, minkä vuoksi konttia pitäisi siirtää sotatilassa järin usein alukseen ja taas pois aluksesta - lähinnä isot huoltotoimenpiteet voisi olla syynä. Jos ammustäyttöä ei voi suorittaa missään laiturissa, mikä tuntuu hyvin epäuskottavalta, niin ajetaan vene rantaveteen ja lasketaan ramppi, minkä jälkeen siirretään ammukset rannalta alukseen käsipelillä.

upload_2016-12-12_15-39-4-png.12637
 
Nyt kun puhutaan näistä Merivoimien pienemmistä aluksista, niin osaako joku selittää miksi Jurmo-luokasta tehtiin aikoinaan niin pienikokoinen...?

Onhan se selkeä parannus Uisko-luokkaan verrattuna, mutta kuitenkin selkeästi pienempi ruotsalaisten samoihin aikoihin käyttöönottamaan Stridsbåt 90:iin verrattuna, joka on myös ollut jonkinlainen myyntimenestys maailmalla...

Itsekin kun on tullut muutaman kerran oltua Jurmon kyydissä, niin kyllähän sinne nyt miehet mahtuvat, muttei sinne kyllä paljoakaan tavaraa saa kyytiin ja kovemmassa merenkäynnissä kyyti voi myös olla melkoista.

Samalla kiinnostaisi myös tietää tarkemmin yleisellä tasolla Syöksy-luokan komentoveneille alunperin kaavaillusta käyttötarkoituksesta ja kriisinajan tehtävistä toki kertomatta mitään salassapidettävää tai turvaluokiteltua tietoa...

Täytyy kyllä sanoa, että Merivoimat on 1970-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti ollut kyllä aikamoinen kavalkadi erilaisia pikkukippoja, on ollut Kuha- ja Kiiski-luokkaa, Valas-luokkaa, Uiskoja ja G-veneitä, paljon erilaisia vartioveneitä, Helsinki-luokka ja muut ohjarit aina Tuima-luokasta alkaen tykki- ja torpedoveneitä unohtamatta, ja puolet varmaan jäi mainitsemattakin tässä lyhyehkössä listauksessa...
 
Einomies1 kirjoitti:
http://www.mbda-systems.com/product/aster-15-30/
http://www.naval-technology.com/projects/evolved-sea-sparrow-missile-essm/
Kun vertaat linkeissä olevia faktoja niin kyllä Asterilla ja ESSM:llä on kokoeroa: Aster 15:a paino 310 kg, pituus 4,2 m ja ESSM RIM-162 paino 280 kg, pituus 3,64m. Okei, painoero ei ole merkittävä mutta ohjusten 0,5m korkeusero vaatii enemmän tilaa kannen alta laukaisujärjestelmältä.Meidän alusten tulisi kuitenkin olla profiililtaan melko matalia jotta ne voisivat olla tutkalla vaikeammin havaittavissa siellä saaristossa joten tuossa on eroa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän se ohjuksen koko merkitse vaan laukaisimen...Sylver A-43 (minimi Aster-15:lle) on 5.4 metriä korkea, ja A-50 6 metriä. Vastaavasti Mk41 Tactical on 6.8 metriä korkea. Tietysti voitaisiin käyttää myös Mk56-laukaisinta joka on vain 4.65m korkea mutta siinä ei voi sitten käyttää mitään muita ohjuksia. ESSM Block 2 on muuten painavampi ja ilmeisesti pitempikin kuin Block 1.
Modulin korkeuden en usko olevan mainittava haittatekijä. Onhan Venäjä laittanut järeitä UKSK-moduleita (korkeus 9.5 metriä) 1000 tonninkin aluksiin.

Einomies1 kirjoitti:
ESSM:n kantama on yli 50 km ja nopeus yli mach 4. Aster-15 kantama on 30km+ ja nopeus mach 3. Jos verrattaisiin Aster-30 versioon noita arvoja niin toki kantama lisääntyy huomattavasti mutta paino ja pituuskin kasvavat ja koska boosteri on kiinni ohjuksessa jonkun matkaa, ei pystytä torjumaan ohjuksia aluksen lähellä. Aster-30 on enemmän pitkän kantaman it-järjestelmä joka ei ole tarkoitettu ihan samaan kuin ESSM eli torjumaan huippunopeita merimaaliohjuksia pinnassa.

Suhtaudun skeptisesti siihen että taistelualus kykenisi torjumaan matalalla lentäviä ohjuksia tai taistelukoneita saariston katveissa ylipäätään millään ohjuksella tehokkaasti. Tämä nähtiin Falklandeilla kun Type-42 fregatit käskettiin lähelle rantaa San Carlosin lahdella.

En usko että mikään tutkaohjus kykenisi tehokkaasti torjumaan katveissa lentäviä ohjuksia rikkonaisessa saaristossa ainakaan yhden pintatutkan avulla. Aktiivinen tutkaohjaus vaatii sekin kuitenkin TJ-tutkan apua vaikean maalin torjunnassa ja saarten sekä meren pintavälke vaikeuttaa havaitsemista. Eriasia on sitten jos ohjaus tulisi toisaalta kuten ilmassa lentävältä tutkalta (eräänlainen versio USN NIFC-CA:a). Saaristossa alusten pitää luottaa rikkonaisen saariston tuomaan suojaan, olivat ne liikkeessä tai verkotettuina suoja-asemissa. Stealth tuo apua myös. Vain korkealla lentävät maalit ovat helposti torjuttavissa. Toisaalta myös vastapuolen sensorin on noustava korkeammalle jotta se voisi havaita kohteita saariston suojassa. Matalalla lentävä kohde ei näe sekään saaristossa hyvin katveista johtuen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aster 15:n kantama on "yli 30km", käytännössä luultavasti samoissa liikutaan kuin ESSM. Siinähän on kuitenkin buusteri+sustainer, kun ESSM lentää yhdellä moottorin poltolla koko matkan. Loppupeleissä Aster on varmasti ketterämpi kuin ESSM.
Saaristo-olosuhteet ovat haastavia kaikille ohjustyypeille (myös merimaaliohjuksille!), 30+ vuodessa on kuitenkin jotain kehitystä tapahtunut maavälkkeen hallinnassa. Siksihän jenkkilaivasto kehitti SM-6:n ja ESSM block 2:n jotta torjunta olisi mahdollista tutkakatveessakin.
Asterit ovat kyllä vissiin aika kalliita, yksi motiivi CAMMin kehittämiselle taisi olla juuri Aster-ohjusten hinta. Budjettivaihtoehto voisi olla yksi Sylver-moduuli, toiselle varattu tila ja CAMM-ohjukset. Näin myöhemmin voitaisiin päivittää Asteriinkin jos siihen satuttaisiin saamaan rahaa.

Toki jos ESSM on ainoa pitemmän kantaman ohjus johon rahat riittää niin siitä sitten vain, ilman muuta. Mutta voihan olla ettei rahat oikeasti riitä kuin Umkhonton isonnettuun versioon.
 
NEMO-konttiin vielä, tälläinen tieto armyrecognitionista mikä helpottaisi suuresti ympärivuotista käyttöä, mutta millainen prosessi lienee tornin asentaminen konttiin ja kontista veneeseen?

http://www.armyrecognition.com/idex...tem_in_a_container_at_idex_2017_20021716.html

"The container can also be purchased as a separate unit without the weapon system, in which case the customer can make cost-effective use of its existing Nemo equipment."
 
Juna112Porojetsiin kirjoitti:
Niin ... tuota 10 km kantamaa tarkoitin. En minä halua tässä mitenkään dissata kontti-Nemoa, mutta jos siellä on jätetty kerran RFI, niin oletan että useampaa vaihtoehtoa halutaan tutkia. Saaristo on melkoisen kimurantti paikka kulkea, ja kulkuvälineen olisi hyvä olla aika ketterä, matalasyväyksinen, sekä nopea. Tietenkin, jos on tarkoitus hankkia ihan uusi kuljetusalus tätä varten, mutta miksi sitä sitten kiinnitä johonkin olemassa olevaan .. vaikka Jurmoon. Etenkin jos ajatus on ampua aluksen päältä.

PS. se pitää kuitenkin jossain saada laitettua siihen venhoon, vaikkei sitä saareen veisikään.
PPS. edelleen - kontti on ihan ok. Muita näkökantoja on hyvä käydä läpi - eix ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kontin kuljettaminen saaristossa ei ole ongelma, päinvastoin.

Merivoimien alusten lisäksi kriisitilanteessa on käytettävissä myös siviilikalustoa. Merellä konttia voidaan kuljettaa millä tahansa aluksella, jossa on joko raskaan ajoneuvon tai merikontin kuljettamiseen soveltuva kansi tai muu lastitila. Käytännössä mikä tahansa yhteysalus, huoltoalus, lossi, lautta tai proomu kuljettaa ampumavalmiin Nemo-kontin.

Jos kontti halutaan maihin, se voidaan joko nostaa laiturille nosturilla tai ajaa maihin auton lavalla tai perävaunussa. Jos saaresta löytyy tie, sieltä (yleensä) löytyy myös laituri. Jos saaressa ei ole tietä eikä laituria, ei sinne tarvitse viedä konttiakaan.
 
StmSvejk kirjoitti:
NEMO-konttiin vielä, tälläinen tieto armyrecognitionista mikä helpottaisi suuresti ympärivuotista käyttöä, mutta millainen prosessi lienee tornin asentaminen konttiin ja kontista veneeseen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Nemoa ei tällä hetkellä ole suunniteltu toistuvaan / jatkuvaan edestakaiseen vaihtamiseen kahden eri alustan välillä, mutta rahalla saa kaikkea;)
 
Tähystäjä kirjoitti:
Nyt kun puhutaan näistä Merivoimien pienemmistä aluksista, niin osaako joku selittää miksi Jurmo-luokasta tehtiin aikoinaan niin pienikokoinen...?

Onhan se selkeä parannus Uisko-luokkaan verrattuna, mutta kuitenkin selkeästi pienempi ruotsalaisten samoihin aikoihin käyttöönottamaan Stridsbåt 90:iin verrattuna, joka on myös ollut jonkinlainen myyntimenestys maailmalla...

Itsekin kun on tullut muutaman kerran oltua Jurmon kyydissä, niin kyllähän sinne nyt miehet mahtuvat, muttei sinne kyllä paljoakaan tavaraa saa kyytiin ja kovemmassa merenkäynnissä kyyti voi myös olla melkoista.

Samalla kiinnostaisi myös tietää tarkemmin yleisellä tasolla Syöksy-luokan komentoveneille alunperin kaavaillusta käyttötarkoituksesta ja kriisinajan tehtävistä toki kertomatta mitään salassapidettävää tai turvaluokiteltua tietoa...

Täytyy kyllä sanoa, että Merivoimat on 1970-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti ollut kyllä aikamoinen kavalkadi erilaisia pikkukippoja, on ollut Kuha- ja Kiiski-luokkaa, Valas-luokkaa, Uiskoja ja G-veneitä, paljon erilaisia vartioveneitä, Helsinki-luokka ja muut ohjarit aina Tuima-luokasta alkaen tykki- ja torpedoveneitä unohtamatta, ja puolet varmaan jäi mainitsemattakin tässä lyhyehkössä listauksessa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Meriuiskon kanssa tuli aikanaan sellainen ongelma ettei sitä voinut antaa varusmiehen vastuulle. Siksi kehitettiin rinnalle yksinkertaisempi Rannikkouisko jonka perillinen tuo Jurmo on. Jehussa lienee jälleen henkilökuntaan kuuluva kippari?

Syöksyt kai ovat juurikin komentoveneitä eli liikkuvia johtamispaikkoja? Enemmän olettamaa kuin tietoa.
 
fulcrum kirjoitti:
Eihän se ohjuksen koko merkitse vaan laukaisimen...Sylver A-43 (minimi Aster-15:lle) on 5.4 metriä korkea, ja A-50 6 metriä. Vastaavasti Mk41 Tactical on 6.8 metriä korkea. Tietysti voitaisiin käyttää myös Mk56-laukaisinta joka on vain 4.65m korkea mutta siinä ei voi sitten käyttää mitään muita ohjuksia. ESSM Block 2 on muuten painavampi ja ilmeisesti pitempikin kuin Block 1.
Modulin korkeuden en usko olevan mainittava haittatekijä. Onhan Venäjä laittanut järeitä UKSK-moduleita (korkeus 9.5 metriä) 1000 tonninkin aluksiin.

Aster 15:n kantama on "yli 30km", käytännössä luultavasti samoissa liikutaan kuin ESSM. Siinähän on kuitenkin buusteri+sustainer, kun ESSM lentää yhdellä moottorin poltolla koko matkan. Loppupeleissä Aster on varmasti ketterämpi kuin ESSM.
Saaristo-olosuhteet ovat haastavia kaikille ohjustyypeille (myös merimaaliohjuksille!), 30+ vuodessa on kuitenkin jotain kehitystä tapahtunut maavälkkeen hallinnassa. Siksihän jenkkilaivasto kehitti SM-6:n ja ESSM block 2:n jotta torjunta olisi mahdollista tutkakatveessakin.
Asterit ovat kyllä vissiin aika kalliita, yksi motiivi CAMMin kehittämiselle taisi olla juuri Aster-ohjusten hinta. Budjettivaihtoehto voisi olla yksi Sylver-moduuli, toiselle varattu tila ja CAMM-ohjukset. Näin myöhemmin voitaisiin päivittää Asteriinkin jos siihen satuttaisiin saamaan rahaa.

Toki jos ESSM on ainoa pitemmän kantaman ohjus johon rahat riittää niin siitä sitten vain, ilman muuta. Mutta voihan olla ettei rahat oikeasti riitä kuin Umkhonton isonnettuun versioon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Öh, etkö ole toitottanut, ettei isoihin ohjuksiin ole varaa? Joten miksi huolehtia silloin siitäkään, ottaako laajennusvaraa sisältävä siilo vai ei?

Rannari kirjoitti:
Meriuiskon kanssa tuli aikanaan sellainen ongelma ettei sitä voinut antaa varusmiehen vastuulle. Siksi kehitettiin rinnalle yksinkertaisempi Rannikkouisko jonka perillinen tuo Jurmo on. Jehussa lienee jälleen henkilökuntaan kuuluva kippari?

Syöksyt kai ovat juurikin komentoveneitä eli liikkuvia johtamispaikkoja? Enemmän olettamaa kuin tietoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jehun miehistöksi ilmoitetaan kaksi ammattilaista ja neljä varusmiestä/reserviläistä.
 
Laivue 2020 -julkaisu


Laivue 2020 -julkaisu kuvaa meripuolustuksen roolin osana puolustusjärjestelmää ja miten merivoimien suorituskyky ylläpidetään 2020-luvulla poistuvan kaluston jälkeen. Julkaisussa perustellaan myös miksi merivoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi on hankittava neljä monikäyttöistä taistelualusta sekä selvitetään alushankinnan perusteet ottaen huomioon myös huoltovarmuuden näkökohdat.

Julkaisu on tehty puolustusministeriön johdolla. Julkaisun sisältö pohjautuu puolustushallinnon eri organisaatioiden pitkäaikaisen tutkimus- ja suunnittelutyön tuloksiin sekä hankeryhmän tiedonhankintaan ja suunnitteluun.

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/laivue_2020_-julkaisu.8250.news
 
BlackFox kirjoitti:
Katso liite: 13674
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä tämä on minusta varsin fiksu strateginen linjaus mikä on tehty, ettei ole tolkutonta määrää eri alusluokkia erilaisia pikkukiuluja, joiden suorituskyky niille kaavailluissa tehtävissä on myös kyseenalainen. Nyt on selkeästi valittu muutama keskeinen alusluokka, joiden suorituskykyä kehitetään määrätietoisesti eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen.

Toki jos rahaa olisi, niin olisihan se hienoa nähdä vaikka kaikki yllämainitut alusluokat yhtä aikaa palveluksessa. Jonkinlaista tarvetta Hämeenmaa-luokan korvaajalle koululaivakäytössä saattaisi kyllä ideaalitilanteessa olla, mutta nyt mennään varmasti näillä ja tärkein prioriteetti on varmasti se, että saadaan Laivue 2020 -korvetit oikeasti rakennuttua ja varusteltuakin kohtuullisesti...
 
Hiljattain kirjoitti Iltalehteen että alukset hankitaan vain siksi että merivoimat voi tehdö edustavua vierailuja toistenmaiden laivastotukikohtiin mitä viimevuosina on tehty.
Lähettäkää nyt perkele palautetta tuonne iltalehdelle. Jos alkaisivat heräämään tuolla ja mies siirettäisiin vaikka talousasioihin.
Tuossa on linkki laiskimmille:
http://www.iltalehti.fi/info/palaute/?ref=kn
 
StmSvejk kirjoitti:
Helsinki-luokan tykkejä 2kpl ja Hämeenmaa -luokan 2kpl Istuisi pitkään linjaan. Harmi sinänsä, jo 76mm tykillä tulisi uusia kykyjä mutta kun säästetään niin säästetään. Toki LCS:n myötä 57mm uusia a-tarvikkeita on tulossa, mm. ohjautuva ammus.
Klikkaa laajentaaksesi...

No ei ihan tasan varmasti mitään vanhoja Mk1-tykkejä enää oteta käyttöön. Mk3 57mm tykit on 100% varmuudella minimit mitä on tulossa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top