Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
samip kirjoitti:
Millä korvaisitte 130 TK:n suorituskyvyn, jos ne tulevat poistumaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei kanuunaa pysty asiallisesti korvaamaan millään. Moottoroidut patteristot väljyydessä 130mm olisivat jatkossakin käypäinen ratkaisu. 130mm siksi että sille on valmiina olemassa merimaalikranaatit.
 
Rannari kirjoitti:
Ei kanuunaa pysty asiallisesti korvaamaan millään. Moottoroidut patteristot väljyydessä 130mm olisivat jatkossakin käypäinen ratkaisu. 130mm siksi että sille on valmiina olemassa merimaalikranaatit.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitkä moottoroidut patteristot? Nehän on lopetettu jo kauan sitten!
Siinä kyllä olet oikeassa, ettei tornikanuunoiden suorituskykyä voida korvata millään.
 
Huhta kirjoitti:
Ah, aihe minun makuuni!

Tosin heti alkuun pitää ihmetellä henkilöstömääriä: suomenkielisen Wikipedian mukaan Pansio tarvitsee 12 miestä, englanninkielisen mukaan 19 - mistä 22?
Klikkaa laajentaaksesi...

Merivoimat ilmoittaa kalustokuvastossaan ko. vahvuudet.

Huhta kirjoitti:
"Kataisia" tuskin pistetään ennenaikaisesti pataan. Käyttöiän jatkaminen on lähtökohtaisesti edullisempaa kuin uusien alusten hankinta, ja miinanraivaus vaatii myös erikoistunutta osaamista, pelkän moduulin nostaminen kyytiin ei välttämättä riitä. Lisäksi miinanraivauskyky on jo kolmella siihen erikoistuneella aluksella huomattavan keskittynyt, joten en näe roolin siirtymistä monitoimialuksille, se olisi todellista munien sijoittamista yhteen koriin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kataisten käyttöikä päättyy vuoden 2040 tienoilla eikä päivittämisessä ole mieltä alusten yksikäyttöisyyden vuoksi. Moduleilla raivauskykyä voidaan hajauttaa ja siirtää tarvittaessa maitsekin.

Huhta kirjoitti:
Ohjusveneiden rooli pienenee. Verkostokeskeiseen sodankäyntiin sopii valvonta ja vaikuttaminen ilmasta ja maalta käsin, samalla kun alusten kyky suojautua ilmauhalta korostuu entisestään. Ohjusvene on konseptina vanhentunut, kun Hamina on poistoiässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta, suorituskyky siirretään maalle.

Huhta kirjoitti:
Pansio-luokan kuljetuskapasiteetti on varmasti korvattavissa pitkälti muillakin aluksilla, mutta entä kaikista raskaimmat/suurimmat lastit? Voidaanko miinalaiva-tyyppiseen alukseen ajaa esimerkiksi kuorma-auto kontti päällä? Osin voisi toki ajatella turvauduttavan tällaisissa kuljetustehtävissä siviilialuksiin, mutta se taas nojaa mielestäni liikaa oikea-aikaiseen toimivaltuuksien kasvattamiseen poliittisilla päätöksillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voidaan, jos alus on riittävän korkea ja muistuttaa hiukan Pansio-luokkaa, tai mahdollisesti peräkantta käytetään lastikantena,


Mutta heitetään nyt ideaa, vaikka maakrapu olenkin:

Huhta kirjoitti:
1. Merivoimien valvonta- ja reagointikykyä pintamaaleja ja pinnanalaisia maaleja vastaan kehitetään hankkimalla kahdeksan kappaletta helikoptereita. Helikopterit aseistetaan merimaaliohjuksilla (esim. Sea Venom tai NSM) sekä SUTO-torpedoilla. NH90:n meritoimintaversio voisi olla hyvä valinta helikopteriksi, koska se omaa myös hyvän kuljetuskapasiteetin ja tarjoaa yhteneväisyyttä maavoimien helikoptereiden kanssa. Uudet helikopterit sijoitetaan Pansioon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos ilmalavetteihin päädytään niin veikkaan vahvasti että kymmenen vuoden päästä kypsässä vaiheessa on jo useampia eri miehittämättömiä malleja.

Huhta kirjoitti:
2. Merivoimien kykyä KV-operaatioihin, raskaisiin kuljetustehtäviin ja meriliikenteen saattoon kehitetään rakentamalla MTA2020:n pohjalta parannettu ja suurennettu alusluokka, MTA2035. Aluksia hankitaan kaksi. MTA2035:n suunnittelussa korostuvat kyky siirtää raskasta kalustoa miinoittamisen lisäksi sekä kyky toimia Pohjoisella jäämerellä. Aluksen ilmatorjunta on selvä hyppäys MTA2020:een nähden, koska MTA2020:een ei saatu riittävää ilmatorjuntakykyä ja koska uudet tehtävät sitä välttämättä edellyttävät.

Ominaisuuksia (mittasuhteet saa laatia joku koneinsinööri):

-Jäävahvisteinen runko
-Helikopterikopterikannen lisäksi hangaari yhdelle NH90-kokoiselle helikopterille
-Etenkin korkeussuunnassa riittävän tilava miinakansi kuljetustarpeita ajatellen
-Aseistus: 76 tai 127 mm tykki, 16-32 alueilmatorjuntaohjusta (esim. SM-6), 24-32 kohdeilmatorjuntaohjusta (esim. ESSM tai CAMM), 8-16 meritorjuntaohjusta, 4-6 SUTO-torpedoa, Laser-CIWS x 2

3. Näiden hankintojen jälkeen suljetaan loputkin maavoimien varuskuntaverkosta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näkisin itse kaksi vaihtoehtoa:

1.) Kaksi isompaa alusta jotka voivat toimia emäaluksina miehittämättömille aluksille ja joille voidaan unelmoida parempaa ilmatorjuntakykyä. Merivoimien toiveissa koska kv.

2.) 4-8 miinalautan tapaista jäänmurtokykyistä alusta jotka voivat kuljettaa, miinoittaa, toimia miehittämättömien raivaus / tiedustelu / sutoalusten emäaluksina. Näillä omasuojailmatorjuntakyky joka optimisesti voi olla laser-CIWS.
 
Merimiinoitteiden suojaus ja maihinnousun torjunta onnistuu kyllä ihan kohtuullisesti jo Spike-ER ohjauksella. Korvaavan välineen pitää olla sellainen että sillä pystyy ampumaan eri tyyppisiä maaleja kuten Spikellä voi. Keveys tietysti plussaa myös. Varsinainen meritorjuntaohjus ei kelpaa, eikä NEMOkaan.
 
Old Boy kirjoitti:
Mitkä moottoroidut patteristot? Nehän on lopetettu jo kauan sitten!
Siinä kyllä olet oikeassa, ettei tornikanuunoiden suorituskykyä voida korvata millään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niinhän ne ilmeisesti on. Asia ei kuitenkaan siitä muutu. Ne olisivat silti käypä ratkaisu.
 
peelo kirjoitti:
Merimiinoitteiden suojaus ja maihinnousun torjunta onnistuu kyllä ihan kohtuullisesti jo Spike-ER ohjauksella. Korvaavan välineen pitää olla sellainen että sillä pystyy ampumaan eri tyyppisiä maaleja kuten Spikellä voi. Keveys tietysti plussaa myös. Varsinainen meritorjuntaohjus ei kelpaa, eikä NEMOkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kantaman soisi olevan 15-20km luokassa niin rannikko-ohjuksesta tulisi huomattavasti käyttökelpoisempi. Toki kevyt ohjus saa kantaman osalta etua siitä että se voidaan viedä eteen jonkin verran huomaamattomammin kuin kanuunapatteristo :)
 
peelo kirjoitti:
Merimiinoitteiden suojaus ja maihinnousun torjunta onnistuu kyllä ihan kohtuullisesti jo Spike-ER ohjauksella. Korvaavan välineen pitää olla sellainen että sillä pystyy ampumaan eri tyyppisiä maaleja kuten Spikellä voi. Keveys tietysti plussaa myös. Varsinainen meritorjuntaohjus ei kelpaa, eikä NEMOkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Spike NLOS kantama olisi 25km ja voi ohjata loppuun saakka. Mikä vika?
 
StmSvejk kirjoitti:
Kataisten käyttöikä päättyy vuoden 2040 tienoilla eikä päivittämisessä ole mieltä alusten yksikäyttöisyyden vuoksi. Moduleilla raivauskykyä voidaan hajauttaa ja siirtää tarvittaessa maitsekin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuinka saat teräsrunkoisen (jäissäkulkukyky) taistelualuksen herätteen yhtä pieneksi kuin lasikuiturunkoisella miinanraivaajalla? Lisäksi propulsiojärjestely on erilainen (potkurit vs. Voith Schneider).
 
Tups kirjoitti:
Kuinka saat teräsrunkoisen (jäissäkulkukyky) taistelualuksen herätteen yhtä pieneksi kuin lasikuiturunkoisella miinanraivaajalla? Lisäksi propulsiojärjestely on erilainen (potkurit vs. Voith Schneider).
Klikkaa laajentaaksesi...

Vastaavasti voi pohtia, kuinka toimii lasikuiturunkoinen miinantorjunta-alus jäissä?

Herätteellä ei ole väliä jos robotti laitetaan tiedustelemaan ja raivaamaan. Tulevaisuudessa ei ole väliä mikä raivausrobottien tukialuksen heräte on. Esim. brittiläis-ranskalainen MMCM toimii tällä periaatteella ja toki myös LCS:n miinantorjuntavarustus myös. Pelkästään miinantorjuntaan tarkoitetut alukset ovat juuri nyt vanhentumassa oleva konsepti.Kataiset ovat viimeiset länsimaiset miinantorjunta-alukset, lajinsa viimeiset, varmaan myös parhaat.

http://navaltoday.com/2016/09/08/au...d-vessels-within-french-mine-warfare-program/

http://newatlas.com/thales-antimine-robots/36838/
 
Rannari kirjoitti:
Rheinmetall Oerlikon Millennium Gun
Klikkaa laajentaaksesi...

AHEAD-ammuksella tuo on aika hyvä CIWS. Ja meillä on kokemusta 35mm Oerlikoneista ilmatorjunnassa pitkältä ajalta.

Anekdoottina ja omana kokemuksena skapparina Lohtajan ampumaleirillä. Koitin ottaa päivällä lounaan jälkeen (n. 12.30) nokosia parakissa (oli loppupäivä vapaata koska olin päivystävän upseerin kakkosmies seuraavana yönä). It-tykkiammunnat alkoivat, 23mm ItK 63 tai 95:n pauke ei haitannut. Mutta perkele kun 35mm Oerlikonit ampuivat niin sen tunsi jo maaperän kautta parakkiin ja poskeen. Sen verran oli aseissa eroa.
 
Joo kyllä se tykki on näkynyt aikaisemmissakin kuvissa. Ajattelin vaan että oliskohan siellä ollut muitakin kuvia esim. takaviistosta, kun se kertoisi taas vähän lisää aluksen mahdollisesta rakenteesta (HEKO hangaari yms.).
 
En kyllä koe heko-hangaaria millään tavalla tarpeelliseksi Itämerellä. Laskeutumisalusta kyllä, mutta hekot voivat näillä etäisyyksillä toimia aivan hyvin maalta.
 
@Sardaukar itsekin tuota on tullut aikaisemmissa keskusteluissa todettua. Eli hangaarin tarve on kyseenalainen. Sen takia olisi hyvä nähdä mitä aluksen takakannelle on taiteilija taiteillut.

Jo nähdyissä kuvissa on hangaarin kohdalla molemmin puolin venekannet eli tilaa ei näyttäisi olevan hangaarille.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top