Merivoimien kehitysnäkymät

peelo kirjoitti:
@Sardaukar itsekin tuota on tullut aikaisemmissa keskusteluissa todettua. Eli hangaarin tarve on kyseenalainen. Sen takia olisi hyvä nähdä mitä aluksen takakannelle on taiteilija taiteillut.

Jo nähdyissä kuvissa on hangaarin kohdalla molemmin puolin venekannet eli tilaa ei näyttäisi olevan hangaarille.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa näyttäisi olevan 2x6 (tai 8...vaikea sanoa) VLS etukannella. Vaikuttaa hieman vaatimattomalta.
 
Alusten leveys tulee olemaan jotain 13-14 metriä. Hangaarin ei tarvitse olla kun 5-6 metriä leveä (esim. Sigma class) niin sinne mahtuu jopa NH90:n kokoinen helikopteri säältä suojaan.
 
Mikä into sille hangaarille on?

Kun samaan tilaan saa todella hyvän suto-kaluston ja paljon muuta.

Tietysti jos komppaa Olli Ainolaa, niin alusten oikea toimenkuva on kansainvälinen vierailu ja lipunnäyttö meriparaateissa.
 
Millennium Gunin osalta kiinnostava verrokki on Indonesialle tehtävä korvetti pohjautuen Damenin SIGMA 10514:een.

105m pituutta, 14m leveyttä, 2400 tn, 76mm kanuuna, 12 MICA VLS (kuulemma sittemmin vaihdettu Aster 15:een), MM-40 Exocet block III, torpedoja sekä tutkana SMART-S MK2. Sekä 1x Millennium Gun.

PKR+10514_Defense+Studies.JPG


http://www.navyrecognition.com/inde...eet-pictures-photos-video-specifications.html
 
Viimeksi muokattu:
Sardaukar kirjoitti:
Tuossa näyttäisi olevan 2x6 (tai 8...vaikea sanoa) VLS etukannella. Vaikuttaa hieman vaatimattomalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

16 on varmaankin se maksimimäärä mitä kennoja tulee. Ohjustyyppi sitten määrittää montako ohjusta. CAMMilla voi tulla vain 8 kennoakin, jos yhteen kennoon mahtuu 4 ohjusta. Tällöin kyllä olisi hyvä olla optio myös toiselle 8 kennostolle.
 
StmSvejk kirjoitti:
Vastaavasti voi pohtia, kuinka toimii lasikuiturunkoinen miinantorjunta-alus jäissä?

Herätteellä ei ole väliä jos robotti laitetaan tiedustelemaan ja raivaamaan. Tulevaisuudessa ei ole väliä mikä raivausrobottien tukialuksen heräte on. Esim. brittiläis-ranskalainen MMCM toimii tällä periaatteella ja toki myös LCS:n miinantorjuntavarustus myös. Pelkästään miinantorjuntaan tarkoitetut alukset ovat juuri nyt vanhentumassa oleva konsepti.Kataiset ovat viimeiset länsimaiset miinantorjunta-alukset, lajinsa viimeiset, varmaan myös parhaat.

http://navaltoday.com/2016/09/08/au...d-vessels-within-french-mine-warfare-program/

http://newatlas.com/thales-antimine-robots/36838/
Klikkaa laajentaaksesi...

Katanpää-luokka ei suinkaan ole lajinsa viimeinen. Puolalla on Kormoran II rakenteilla.
 
Soldierblue kirjoitti:
Jaha minkäläinen aseistus jos katsoo kuvaa? missä ilmatorjuntaohjukset?
Klikkaa laajentaaksesi...

Keulassa, komentosillan edessä kannessa olevat pienet luukut. ovat IT-ohjusten VLS-järjestelmä.

Soldierblue kirjoitti:
Torpeedot ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jonkin kyljessä olevista pienemmistä luukuista takana.

Soldierblue kirjoitti:
, ne valkoiset tuubit keskellä, merimaaliohjus?
Klikkaa laajentaaksesi...

Todennäköisesti kyllä.

Soldierblue kirjoitti:
mikä tykki on nokassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Joku tykki.

Kuvassa ei ole lopullinen malli. Nyt on vasta pyydetty valmistajilta tietoja mahdollisista aseista ja muista järjestelmistä.
 
samip kirjoitti:
Millä korvaisitte 130 TK:n suorituskyvyn, jos ne tulevat poistumaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

K9. Perusteluna se, että ei ole viitteitä minkään muun tykistöasejärjestelmän hankinnasta. Merivoimat tarvitsee tulevaisuudessakin tykkejä, koska rannikko-ohjuksilla ja meritorjuntaohjuksilla ei voida todellakaan toteuttaa kaikkia tulitehtäviä.

En usko, että Puolustusvoimien suorituskykyisintä tykistöjärjestelmää sidotaan yksittäisten taisteluosastojen tukemiseen. Mikäli näin tehdään, niin asejärjestelmästä ei oteta kaikkea irti. Monikäyttöisyys on nykyinen musta.
 
Tällainen klippi löytyi Tubesta vajaa vuoden takaa:
Esittelyssä Sea-Air-Space 2016 näyttelyssä (USA) mm.
- Tomahawk Block IV
- Kongsberg NSM
- RGM-84L, viimeisin Harpoon
- L&M LRASM

L&M esitteli myös mallinsa kannen yläpuolisesta laukaisutelineestä LRASM:lle.
USN LCS:n ja DDG-51 hävittäjien uudesta pintatorjuntajärjestelmästä tulee kova kilpa, Tomahawk sopii tosin vain VLS Mk41:n.
 
magitsu kirjoitti:
Millennium Gunin osalta kiinnostava verrokki on Indonesialle tehtävä korvetti pohjautuen Damenin SIGMA 10514:een.

105m pituutta, 14m leveyttä, 2400 tn, 76mm kanuuna, 12 MICA VLS (kuulemma sittemmin vaihdettu Aster 15:een), MM-40 Exocet block III, torpedoja sekä tutkana SMART-S MK2. Sekä 1x Millennium Gun.

PKR+10514_Defense+Studies.JPG


http://www.navyrecognition.com/inde...eet-pictures-photos-video-specifications.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Alankomaat tekevät kauniita aluksia :)

2400 tn. kuullostaa kuitenkin hieman suurelta korvetiksi, oliskohan jossain 2000 tn. kieppeillä realistinen koko?
Teräsrunko tietysti lisää aluksen painoa vs. alumiini tai muu. Aluksessa toivoisi olevan paukkua myös niin että se on kohtalaisen nopea myös miinoilla kuormattuna. Maksiminopeus pitäisi olla suurempi kuin Hämeenmaalla eli 25 knts.luokkaa. Cruising nopeus taas vähintään 15 solmua taistelukuormassa.

Visby-luokan uppoma on 640 tn johtuen hunajakennorakenteesta jossa ei ole metallia mutta se on turkasen kallis rakentaa eikä varmaankaan sovellu jäänmurtamiseen.

12 Itoa tuntuu liian vähäiseltä nykypäivänä, ehkä 16 olisi tavoiteltava minimi ja optimi?

57mm mk 110 on varmaan "weapon of choice" koska se on niin monipuolinen ja tarkka. Ei ole tarvetta erikseen toiselle tykille siinä tapauksessa.
Itse lisäisin ilmasuojaksi vielä CIWS:n kuten Phalanx RAM:n jolla on pidempi kantama kuin Gatlingilla tai Rheinmetallilla. Ilmahyökkäys(ohjusten muodossa) on kuitenkin kaikkein todennäköisin uhka alukselle nykyään.
 
Einomies1 kirjoitti:
Itse lisäisin ilmasuojaksi vielä CIWS:n kuten Phalanx RAM:n jolla on pidempi kantama kuin Gatlingilla tai Rheinmetallilla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Wikipedian mukaan Phalanxn tehokas ampumaetäisyys on salainen (classified) ja maksimi amet on 3500m, kun taas Rheinmetallin tehokas amet on 3500m, joten taitaa Rheinmetall voittaa tuon kisan.
 
waba kirjoitti:
K9. Perusteluna se, että ei ole viitteitä minkään muun tykistöasejärjestelmän hankinnasta. Merivoimat tarvitsee tulevaisuudessakin tykkejä, koska rannikko-ohjuksilla ja meritorjuntaohjuksilla ei voida todellakaan toteuttaa kaikkia tulitehtäviä.

En usko, että Puolustusvoimien suorituskykyisintä tykistöjärjestelmää sidotaan yksittäisten taisteluosastojen tukemiseen. Mikäli näin tehdään, niin asejärjestelmästä ei oteta kaikkea irti. Monikäyttöisyys on nykyinen musta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Merivoimien tärkeimmät tehtävät tykistöllisesti liittyvät meriammuntoihin. Perustelisitko miksi juuri tykistöasejärjestelmä olisi aivan välttämätön. Maavoimien tykistöä voisi kuvitella olevan käytettävissä isolla osaa rannikon leveydestä.
 
Sardaukar kirjoitti:
En kyllä koe heko-hangaaria millään tavalla tarpeelliseksi Itämerellä. Laskeutumisalusta kyllä, mutta hekot voivat näillä etäisyyksillä toimia aivan hyvin maalta.
Klikkaa laajentaaksesi...
peelo kirjoitti:
itsekin tuota on tullut aikaisemmissa keskusteluissa todettua. Eli hangaarin tarve on kyseenalainen. Sen takia olisi hyvä nähdä mitä aluksen takakannelle on taiteilija taiteillut.
Jo nähdyissä kuvissa on hangaarin kohdalla molemmin puolin venekannet eli tilaa ei näyttäisi olevan hangaarille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän se hangaari tarvita miehittämättömien ilmassa, pinnalla tai veden alla kulkevien vehkeiden operoimiseen ja huoltoon/korjaukseen. Sellaiset operaatiot eivät sovi miinakannelle sotkemaan siellä tapahtuvaa toimintaa ja miehittämättömillä laitteilla on sen verran vähäinen paino, ettei korkeammasta sijainnista ole juuri haittaa.
Mikäli alus mitoitetaan kokonaiskustannusten minimoimisen kannalta järkevästi, tulee siitä sen verran pitkä ettei aallonmuodostus rahtialusten nopeudella (25 solmua) pilaa polttoainetaloutta. Tällöin alukseen jää reilusti tilaa johon voi aivan hyvin sijoittaa kevyen ja halvalla syntyvän hangaarin. Kaikki paino lisää hankintahintaa ja polttoaine kuluja, ei tilavuus.

Mikäli hekoilla halutaan operoida muissakin itämeren osissa kuin pohjoisessa, ei niillä voida operoida tehokkaasti maista käsin, ja hangaari mahdollistaa niiden saamisen kyytiin sotkematta häiveominaisuuksia. Esimerkiksi Estonian uppoamisen yhteydessä kopterien toimintasäteen rajoitteet tulivat aika selkeästi esiin, toki se oli silloin ja nyt on nyt, eli isompia ja pidemmän kantaman koptereita toki löytyy, mutta jo superpumalla tämä seikka on oleellinen.
 
Sardaukar kirjoitti:
Mikä into sille hangaarille on?
Kun samaan tilaan saa todella hyvän suto-kaluston ja paljon muuta.
Tietysti jos komppaa Olli Ainolaa, niin alusten oikea toimenkuva on kansainvälinen vierailu ja lipunnäyttö meriparaateissa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko ongelma siis se, että suto-kalustolle, miehittämättömille lentolaitteille, ym tarkoitettua tilaa ei saa kutsua hangaariksi?
Vai onko sille parhaiten sopiva tila mielestäsi jotenkin hangaarista rakenteellisesti poikkeava?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top