Hyvähän tuo olisi, mutta hinta, se hinta... Järjestelmän tutka ei varmaankaan ole ihan halpa, ja toisaalta ohjusmäärä on vaatimattomampi kuin tavallisessa RAM-laukaisimessa (11 vs. 21 ohjusta). Eikä mikään CIWS-järjestelmä taida olla laaki ja vainaa, koska jos ohjus on jo päässyt CIWS-järjestelmän kantamalle, niin torjunnalla on kiire ja lähestyvää ohjusta ammutaan kaikella mahdollisella torjuntamahdollisuuksien maksimiseksi. Tai no, tilanteestahan tuo riippuu. Joskus voidaan hyvin aloittaa ampuminen vaikka sieltä seitsemästä kilometristä, mutta CIWS:n tärkein käyttökohde on mielestäni silti yllätystilanne: "Oho, saaren takaa ilmestyi ohjus, etäisyys 1500 metriä".
Elämä on....RAM:n osumatodennäköisyyttä eräs seilori USN:ä mainosti 100% mutta sitä se ei tietenkään ole. Mutta kyllä ohjautuva projektiili aina tyhmän tykinammuksen voittaa tarkkuudessa, miksi ohjuksiin muuten siirryttäisiin? Yksittäinen 20-30mm tykinkranaatti on tietysti halvempi mutta niitä meneekin sitten helposti kymmeniä, jopa satoja kun ammutaan yhtä maalia kovalla tulinopeudella joten ei sekään ihan halpaa ole. Ohjus kykenee pudottamaan maalin hyvin suurella todennäköisyydellä yhdellä tai kahdella laukauksella(riippuen maalista) pidempää ja torjumaan useita maaleja yhtä-aikaisesti (RAM), tähän ei tykki pysty. Lainaus linkistäsi:
The RAM missile has been fired in over 150 flight tests to date, with a success rate of greater than
95%. This extremely high reliability is the culmination of years of development, testing, and design
improvements.
RAM:n latausta:
Laukaisu ja osuma:
Yksikköhinta-arvio:
Price/Unit Cost:
The RIM-116C Block 2 missile has a unit cost of $759,636 (recurring cost in FY 2014).
http://www.fi-aeroweb.com/Defense/Rolling-Airframe-Missile.html
Suomen etäisyyksillä ei toki ole tarvetta HEKO:n tukeutumiselle, mutta kv-operaatioissa voi olla. Nyt on kuitenkin tulossa aika iso alus, joten polttoainetta ja muuta helikopterin tarvitsemaa mahtuu kyytiin ainakin jonkinlaisia määriä, jos hekolla ei ole tarkoitus operoida satoja tunteja, jolloin tulee isommat määräaikaishuollot ja vastaavat ongelmiksi. Tietysti voidaan toimia pelkillä veneilläkin, mutta kyllähän alustarkastusosasto laskeutumassa köysillä NH90:n kyydistä olisi päheä.
Tarkoitin sitä että pienelle alukselle ei voi PYSYVÄSTI sijoittua mikään keskiraskas heko kuten NH. AB 412 on siinä ja tässä, en ole varma mutta se vaatisi poltto-ainetta, tilat miehistöille ja hekon aseille jne. Ei toimi, hyöty-hinta suhde ei hyvä.
Kaikki on suhteellista. Mainitsemasi AB 412 tai vastaava riittää ihan hyvin SUTO-tehtäviin: brittien, saksalaisten ja lukuisten muiden SUTO-kopterina käyttämä
Lynx on tyhjänä vähän kevyempi kuin AB 412 eikä maksimilentoonlähtöpainossakaan ole mainittavaa eroa koptereiden välillä. Lynxistä on nyttemmin kehitetty
Wildcat, joka on modernimpi ja toimii SUTO-kopterina ja pintamaalienkin torjunnassa.
Kyllä, olet oikeassa, otan takaisin. AB 412 olisi muokattavissa helposti ASW-rooliin. Esim. Kanada käyttää AB 412 EP-versiota vuodesta 1998:
412EP Sentinel: First of two modified in 1998 by Heli-Dyne Systems with quick-change ASV and ASW mission packages; intended for Ecuadorean Navy, but order cancelled and aircraft became demonstrator. ASV equipment comprises Honeywell RDR-1500B chin radar, Hughes Starburst searchlight, radar warning receiver, Wescam sensor turret and possibly Penguin Mk 2 Mod 7 ASMs; ASW fit is L3 Ocean Systems AN/AQS-18A dipping sonar and Raytheon Mk 46 torpedo.
Säästäisimme aika lailla uuteen koneeseen verrattuna jos 2 Rajan käyttämää AB 412 hekoa varustettaisiin sonarilla ja torpedoilla vahventamaan Merivoimia tarvittaessa. Lynx/Wildcat olisi kyllä todella lukusta mutta hinta lienee hirveä..
Noista tulevista purkeista itselle välittyy vahvasti sellainen kuva, että mahdollisimman halvalla, ostetaan mahdollisimman suurta joka jää kuitenkin pieneksi. Tähän runkoon sitten yritään uittaa kaikki mahdollinen meritorjunnasta, ilmatorjuntaan ja sutosta, miinoitukseen. Konseptina mielenkiintoinen mutta mielestäni lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan koska rahoitus ja koska pieni runko. Tuollainen tehtävä määrä tulisi ympätä johonkin minimissään fregatti luokan runkoon ja mielellään hävittäjä kokoluokan runkoon. Nyt saadaan neljä paattia jotka osaavat tehdä kaikkea mutta eivät ole missään hyviä. Ei suto kopteria, ei alueilmatorjuntaa tai korkeintaan pieni sellainen, muutama mto mutta ei kunnollista, aktiivista omasuoja järjestelmää, pieni miinakansi, jne
Kyllähän tähän haasteita liittyy kieltämättä kun yhteen runkoon pitää saada mahtumaan kaikkea mahdollista. Seurauksena on jonkinlainen kompromissi mutta se ei tarkoita välttämättä huonoa tuotetta jos tiedetään mitä tarvitaan ja suunnittelu on huippua. Runkoa ja aluksen tekniikkaa en epäile ensimmäisenä koska Suomessa on kiistatonta huippuosaamista jäissäliikkumiseen kykenevissä teräsrunkoisissa aluksissa. Alumiinirakentaminen tuonkokoiseen taas ei olisi ehkä niin varmaa.
Selvää on että pakko on painottaa jotain kykyä toisen kustannuksella mutta Merivoimat on pitänyt ehdottoman tärkeänä miinoituskykyä ja pintatorjuntaa. Suto lisätään mutta se ei ole aluksen päätehtävä kuten ei ole ilmapuolustuskaan. Silti suorituskykyä voidaan nostaa huomattavasti nykyisestä tasosta. Aluksiin tulee kuitenkin moderni ilmatorjuntajärjestelmä mutta ei sillä voida vaikuttaa Hangosta Pietariin saakka. Samaten ASW-kyky on olemassa lähi-alueella (Saab ASW 601+Torped) mutta heko vaadittaisiin pidemmän kantaman torjuntaan ja havainnointiin eikä sitä kykyä tule tuohon hintaan. Vertailu pitää kuitenkin tehdä vastaaviin lavetteihin kuten Visby-luokkaan ja Venäjän Steregushchy-luokkaan.
Visby on vaajasti varustettu ja 4 viidestä aluksesta pitää päätehtävänään ASW:n. Ilmatorjunnan puute ja puutteellinen ympärivuotinen toimintakyky Itämerellä on heikkoudet. Uskon että aseistuksen ja toimintakyvyn osalta 2020-alukset ovat parempia. Teräsrunko on myös kestävämpi vaurioita ja käyttöä huomioiden. Häivetekniikka on varmasti Visbyssä se paras osa ja siihen on panostettu kuten muotoilussakin näkee. Alusta on vaikea havaita tutkalla pinnasta tai ilmasta.
Steregushchy on kutakuinkin samaa kokoa suunnitellun 2020 luokan kanssa: 105m pituutta, uppouma 2100 tn. Uusimmat Venäläisluokan alukset saavat Redut-K SAM järjestelmän Kashtan-M tilalle. Aluksilla on myös 100mm tykki, ASW-kyky ja hangaari Ka-27 hekolle. Kh-35 ja 3M54 Club ohjukset on pintatorjuntaan. Projekti 20380 käyttää myös häivetekniikkaa hyödykseen mutta kuten jo kuvasta näkee, Venäläisaluksen profiili on huomattavan korkea eikä siinä ole Visbyn kaltaisia häiveominaisuuksia.
Vaikka Merivoimilla on takanaan epäonnistumisia (Tuuli-projekti) niin myös onnistumisia Hamina- ja Rauma-luokat. Häivetekniikkaa on myös sovellettu suomalaisaluksiin 1990-luvulta saakka joten 2020-luokassa ne ovat varmasti hyvin ajanmukaisia. Sensorit, taistelujärjestelmät sekä häive yhdessä hyvän pintatorjuntakyvyn kanssa takaavat sen että uudet alukset ovat iskukykyisiä ja vaikeita vastustajia. Ilmatorjuntaa ja ohjustorjuntaa on oltava mutta mikään alus ei kykene yksinään taistelemaan nykyisiä ohjuksia ja ilmauhkaa vastaan yksin. Verkottuminen on a ja o.
Selvää on että verrattuna nykyiseen Hämeenmaa-luokan miinalaivoihin, saamme varmasti paljon lisää kykyä merelle uusilla aluksilla.
Mitään liian mahtailevia kuvitelmia ei kuitenkaan kannata viljellä, todellisia ADW-hävittäjiä/fregatteja ei ole tulossa koska ne maksaisivat maltaita ja vaatisivat 120-140 m pituisia aluksia.
Kukas semmoista valmistaa? Vai pannaanko taas 15-vuotinen projekti pystyyn ja kehitetään ite? 80km kantavalle kanuunalle ei ole tarvetta. Mahdolliset maalit ovat 130mm tykkien kantamalla. kauemmas voidaan vaikuttaa ohjuksilla. En myöskään ottaisi Maavoimien puolelta parasta kalustoa toissijaisiin hommiin.
Samaa mieltä, 130mm pitäisi pitää kuosissa niin pitkään kuin ne pelittävät ja sitten siirtyä ohjuksiin.
Suuremmalla kantamalla saa mahdollisuuden vaikuttaa useampiin maaleihin ja paremman peiton. Käyttämällä yhdessä erilaisia maaliin vaikuttamisen välineitä (tykistö, merimaaliohjus ym.) aiheutetaan viholliselle hankalampia torjuntatilanteita.
Kyllä mutta tulevaisuus on ohjusten. Meillä ei varmaankaan riitä 155mm kalustoa rannikkopuolustukseen ihan hetkeen vaan ne tarvitaan maavoimien operaatioissa.
Jos vedettävää 155m kalustoa sopivalla a-tarvikkeella olisi mahdollista hankkia niin ehkä se olisi halvin ratkaisu. Tosin huonosti liikkuvat tykit eivät selviä enää kauan pitkän kantaman täsmäohjuksia vastaan. Liikkuvuus on tulivoiman ja tarkkuuden lisäksi ehdoton edellytys.
