Miksi sitä sitten pitäisi kutsua risteilyohjukseksi? Eihän esim. Exocetkaan ole miksikään risteilyohjukseksi muuttunut, vaikka sen uusimmalla versiolla (MM40 Block 3) on kyky iskeä maamaaleihin. Muutenkin noilla on risteilyohjuksiksi aika lyhyet kantamat.
Länsiohjuksista kutsuisin täysiveriseksi risteilyohjukseksi vain LRASM ohjusta, jonka kantama on 500+ km. Eli mitä tahansa 500 ja 1000km väliltä. Tietysti TAS-M Tomahawk mutta se ei virallisesti ainakaan ole enään käytössä.
Luulin että puhuttiin vain merimaaliohjuksista jotka voisi luokitella risteilyohjuksiksi hyvin mielin. Ohjus joka hakee itse oman reittinsä eli ei ballistisella radalla, osaa hakeutua maaliinsa vaikka kadottaa yhteyden lähettäjäänsä ja väistelee torjuntaa, olisi oma mielipiteeni mikä tekee risteilyohjuksen.LRASM pohjautuu JASSM-ER:ään, joka taas pohjautuu meikäläistenkin hankkimaan JASSM-risteilyohjukseen. Että eiköhän sekin mahtuisi budjettiin.
Yksikin LRASM aiheuttaa todella mittavaa vahinkoa maalissa, 1000 paunan taistelukärki on kunnioitettavaa kokoluokkaa. NSM/JSM ja jopa RBS-15 ovat LRASM:n rinnalla suorastaan kissanpieruja.
Mutta niin paljon kuin sitä haluaisinkin, niin LRASM tuskin on todellinen vaihtoehto. Tai aika huonosti LRASM sopisi Haminoille, kun SUTO-varustuksen asentaminen aiheuttaa jo muutenkin paino-ongelmia.
Onko niin, ettei JASSM ole risteilyohjus? Kantamaa vain 370 km plus.
Entä Joint Strike Missile, eikö se ole risteilyohjus?
https://en.wikipedia.org/wiki/Naval_Strike_Missile#Joint_Strike_Missile
Jos minulta kysyttäisiin, mikä tekee risteilyohjuksen, niin vastaisin: "Tarkkuus." Käytännössä siis kuvantava IR-hakupää.
Hyvän risteilyohjuksen ominaisuuksiin kuuluu tarkkuus, ei risteilyohjuksen määritelmään.
Kyky väistellä torjuntaa ei kuulu risteilyohjuksen määritelmään. Jo ww2 aikainen saksalaisten V1 (tai toiselta nimeltään Fi-103 tai FZG-76) oli risteilyohjus.
Ja se oli peräti autonomisesti toimiva. Jenkkien ensimmäinen mereltä laukaistava ydinpeloteohjus, SSM-N-8 Regulus, oli kauko-ohjattava! Silti sekin luetaan risteilyohjuksiin. Eli jäljelle jää... aerodynaaminen lentorata ja mahdollisesti jokin kantamaan liittyvä raja.
Tuossa otsikon kuvassa on mielenkiintoinen luonnos päivitetystä LCS Independence luokasta. Lisätty 16kpl harppuunoita(eteen ja taakse) ja 2X VLS kennostot, säilytetty Bofors keulalla ja SeaRam. Pois on heitetty somalin hätistimet eli 30mm. Sekä lisätty jotain mikä näyttää aivan MASS heittimiltä sivuille ja komentosillan päälle. Toisessa luonnoksessa näkyy 30mm moduulikonttien tilalla 2x6kpl NSM laatikoita jotka nousisivat samalla lailla kuin Haminassa.
Tuo suunnitelma kuuluu tietääkseni USN "Distributed Lethality"- konseptiin jossa pintatorjuntakykyä on tarkoitus lisätä kautta koko laivaston. https://www.usni.org/magazines/proceedings/2015-01/distributed-lethality
TacTom eli "Tactical Tomahawk" on kehitteillä ja on syytä olettaa että Tommy tekee paluun ASM-roolissa pian. Viimeisin versio on xGM-109 Block IV.
Tiedän kyllä mutta ei se tee siitä yhtään halvempaa. LRASM ei kerkeä kuitenkaan 2020 vuoteen valmiiksi tai ainakaan tuotantoon kun taas NSM on valmis paketti ja tuotannossa. NSM:n kantama 100NM+ on aivan riittävä Suomenlahdella ja Itämerellä, emmekä tarvitse mitään 900 km asetta. Meillä ei ole sille kantamalle järjestelmiä (satelliitit, raskaat UAV:t) jotka tuottaisivat maalitietoa kaukaa horisontin takaa. Väitän että LRASM on ainakin 2 x kalliimpi kuin NSM.
.Kuten NSM testivideoilla nähdään, sen vaikutus fregatti- ja hävittäjäluokan maaleihin on aivan riittävä. Tämän suurempia pintamaaleja ei Itämerellä juuri näe. Jos maali on isompi niin voihan sitä ampua useammalla ohjuksella. Silloin on myös todennäköisempää osua ja läpäistä puolustukset paremmin.
Toivottavasti hipit eivät näe tuota videota tai alkaa joku hemmetin pelastakaa lokit operaatio
Saturday, April 1, 2017
SAAB to develop new RBS15 Mk4 anti-ship missile
Four RBS15 Mk3 armed Gripen fighter Photo SAAB Copyright
Sweden has signed a contract with SAAB for the development and production of a next generation version of the RBS15 anti-ship missile.
The SEK 3.2 billion ($360 million) contract covers development of both air-launched version to arm the latest SAAB Gripen E version fighters and the ship-launched version to arm Swedish Navy Visby class corvettes.
The new version will sport improved combat range, an upgraded target seeker and reduced weight compared to the present Mk3 version which have a 200-plus km range, active radar seeker and 800 kg weight with booster.
The all-weather fire and forget subsonic missile is powered by a rocket engine in the initial boost phase ( only for surface/ ship launched version), and a turbojet engine in the cruise phase. The missile uses INS and GPS for navigation and flies a sea skimming flight trajectory to evade enemy radars.
In the terminal phase, the missile will have increased thrust and can penetrate enemy counter measures with built in Electronic Counter Countermeasures (ECCM) system.
The missile’s large and lethal 200 kg blast and fragmentation warhead is triggered by delayed impact or proximity fuse function, causing a devastating impact on any target, including large naval vessels.
SAAB says the delivery could begin as early as 2017 and will extend till 2026.
The RBS15 Mk3 missile is jointly produced by Saab and German Diehl Defence GmbH & Co. KG.
Vähän lisää juttua tuosta Saabin uudesta ohjuksesta. Kuulemma ohjukseen tulee lisää työntövoimaa, ja noitahan on ripusteltu varsin mallikas määrä uuteen Gripeniin.
Sen verran täytyy kyllä sanoa vielä aiheesta, että jos - siis jos - Suomeen hankitaan ei-IR-hakeutumiseen kykenevä ohjus, niin se on hieman sääli. Tutkahakupäällä voi olla vaikeuksia valita tarkkaa osumakohtaa maalista, ja luonnollisesti ohjukset saisivat osua sinne missä ne aiheuttavat eniten vahinkoa.
http://www.aviationanalysis.net/2017/04/saab-to-develop-new-rbs15-mk4-anti-ship.html
Poikkeavatko suomalaiset olosuhteet sitten paljonkin muusta maailmasta? Onko täällä enemmän sumua ja sadetta kuin vaikka Lofooteilla?
Parashan olisi tietysti hybridihakupää, ja sellaista minä toivoisin. Vaikka sitten maksaisi paljonkin.
Tässä suhteessa LRASM (ja toki JSM datalinkkeineen ja ESM-sensoreineen, kun se joskus 2025 saadaan täyteen käyttöön) on varmaan paras vaihtoehto, kun siinä kuitenkin on se passiivinen ESM tutkien ja muiden säteilylähteiden havainnointiin. Joskin epäilen vähän sen toimintaa uutta kalustoa vastaan, mutta mistäs minä tiedän.
Ohjukset voitaisiin periaatteessa ampua matkaan pelkästään sillä tiedolla, että Suomen sotilasasiamies Puolassa vaivautuu ulos konsulaatista ja lähtee rajalle katsomaan, milloin Kaliningradista lähtee aluksia. Sitten vain puikulat matkaan ja toivotaan, että ohjus ei erehdy luulemaan Sachsenia tai Perryä venäläisalukseksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-158C_LRASM#Design
Mutta onhan se nyt söötti kuin sika pienenä:
LRASM tuskin saa ainakaan maaltalaukaistavaa lavettia joka olisi meille lähes välttämätön koska kahta ohjustyyppiä ei kannata ylläpitää.LRASM:n käyttöönottohan tapahtuu USAF:ssa ensi vuonna ja USN:ssä 2019. Eli ihan riittävän valmis se kyllä on.
Tosin tuo on ilmalaukaistava variantti, eli ei riitä sellaisenaan meille. Pintalaukaistavaa versiotahan Yhdysvaltain asevoimat eivät edes tässä vaiheessa hanki, vaan LM on itse kehittänyt sitä tarjottavaksi hankkeen toiseen vaiheeseen ("OASuW increment 2"), johon muutkin valmistajat tyrkyttävät noita omia tuotteitaan, joita aiemmin listasit.
Mutta pintalaukaisua kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo vuosia sitten, ja viime vuonna homma vietiin "alusta loppuun asti". Eiköhän tuo soveltuisi meikäläiseenkin aikatauluun, mutta olet varmaan oikeassa siinä, että LRASM on kallis. Ja raskashan se myös on, eli aika huono juttu meikäläiseltä kannalta. Haminaan kun lastaa 4*LRASM, niin paatti painuu pohjaan tai keikahtaa ympäri jo satama-altaassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/AGM-158C_LRASM
.
