Merivoimien kehitysnäkymät

[Leaderwolf]

Ei tuossa HS:n pääkirjoituksessa ja sitä viikko myöhemmin seuranneessa kirjoituksessa ole mitään outoa ja ihmeellistä.

Nehän edustavat tismalleen Hesarin omaksumaa linjaa ja heidän näkökulmastaan kyse on jopa vastuullisesta sekä suoraselkäisestä vaikuttamisesta.

Tässä vaiheessa alkaa monen foorumilaisen kasvot punehtua ja alkaa kuulua mutinaa näppäimistön äärestä. "Miten helvetissä puolustushankintojen vastustaminen voi olla mitenkään vastuullista?!"

Selitys on varsin yksinkertainen. Uusi Pohjanmaa luokka sopii merivoimien kylmän sodan ajan jälkeiseen tehtävään eli meriliikenteen suojaamiseen. Se on selvästi sotilaallisesti liittoutumattoman maan ratkaisu.

HS ajaa täysin avoimesti Suomen Nato jäsenyyttä. Se mullistaisi merivoimien tehtävät kerralla ja muuttaisi strategisen asetelman vuosia 1941-1944 vastaavaksi. Nato Suomen tehtävänä olisi yhdessä Viron ja muiden Nato maiden kanssa Suomenlahden sulkeminen jostain Helsinki-Tallinna linjan itäpuolelta. Lisäksi tehtäväksi tulisi vahvan rannikkopuolustuksen luominen Vironlahden ja uuden sulkulinjan välille. Nato Suomen merellinen osaaminen vaatisi ennenkaikkea kykyä miinasodankäyntiin ja Suomenlahden sulkemista voimakkaalla rt- ja meritorjuntaohjus keskittymällä. Siinä tulevaisuudessa ei tarvita uutta Pohjanmaa luokkaa meriliikenteen suojaamiseen.

Mutta vaikeasti havaittavat, ja raskailla ohjuksilla aseistetut korvetithan ovat omiaan pitämään naapuri kaukana mereltä. Ne eivät voisi tietää merelle lähtiessään väijyttääkö se Viron rannikolla vai odottaako Utön takana saalistaan kantamalle. Tai voi, kaiken voi paikantaa. Mutta ei se Venäjällekään helppoa ole jos on siis sodassa Naton kanssa.

Edit. Helpompaa se on valvoa vain rannikon suuntaa että koska ne Sisut lähettävät puikkonsa, kuin että korvetit ovat jossain suunnalla 360°.

 

[magitsu]

Tottahan se on, että ohi maalin menneitä "paljastuskirjoja" on syntynyt. Mutta Sainio kirjoitti myös keväällä 1982 eli hyvin nopeasti asian noustua uutiseksi kirjan "Mitä tapahtui Urho Kekkoselle". Hän ei tiettävästi ole lääkäri eikä kuulunut UKK:n lähipiiriin, mutta keskeiset johtopäätökset osoittautuivat täysin oikeiksi myöhemmin, kun enemmän tietoa oli käytettävissä.

Taisteluhelikoptereista oli myös oikeammassa kuin aikalaiset puolustusvoimien johdossa. Poislukien ehkä ilmavoimien Ahola, joka muun muassa roimi typerryttävästä vaihtoehtoiskustannuksien laskennan puutteesta. Se olisi osoittanut sijoitukset panssarintorjuntaan paljon kannattavammaksi. Sainio itse taas osasi laskea ja päätellä kuinka tarvittava lisälentäjien yms. määrä olisi ollut kauhistuttava. Sekä osoittaa, että panssarihaupitseja ja raskaita raketinheittimiä on haluttu mutta ei ole ollut vara ostaa. Se, että niitä lopulta ostettiin mutta taisteluhekoja ei osoitti näkemyksen oikeaksi.

Punertaa yleisesti ottaen liikaa, jolloin näkemys on etenkin vanhemmiten hämärtynyt.

 

[Old Boy]

Taisteluhelikoptereista oli myös oikeammassa kuin aikalaiset puolustusvoimien johdossa. Poislukien ehkä ilmavoimien Ahola

Täällä ei koskaan huomata, että toimittajat harvoin kirjoittavat juttunsa omasta päästään. 1990 -luvulla Sainion lähteet oli selvästi palveluksessa sen ajan Maavoimissa. Itekin muistan monet asiat aivan samoin. Nyt ne (he) ovat eläköityneet kuten toimittaja Sainiokin, eikä teksteillä ole enää samaa painoarvoa. Viime kirjasta ainoa mitä jäi käteen oli Hornet -kaupan osuus joka käsittikin varmaan 40 % tekstistä. Ahola saattoi taas puhua vapaasti taisteluhekoista, koska hän oli jo eläkkeellä ja hoiti ma kansliapäällikön virkaa. Tosin tämän lausunnon jälkeen liian suuri suu tukittiin ministerin mahtikäskyllä.

 

[Huhta]

Mutta vaikeasti havaittavat, ja raskailla ohjuksilla aseistetut korvetithan ovat omiaan pitämään naapuri kaukana mereltä. Ne eivät voisi tietää merelle lähtiessään väijyttääkö se Viron rannikolla vai odottaako Utön takana saalistaan kantamalle. Tai voi, kaiken voi paikantaa. Mutta ei se Venäjällekään helppoa ole jos on siis sodassa Naton kanssa.

Edit. Helpompaa se on valvoa vain rannikon suuntaa että koska ne Sisut lähettävät puikkonsa, kuin että korvetit ovat jossain suunnalla 360°.

Maalavettien paikantaminen on lähtökohtaisesti huomattavasti vaikeampaa kuin pinnalla kelluvien. Piiloutumismahdollisuuksia on lukuisia: metsässä naamioverkon alla, teollisuushallissa kaupungin laitamilla, sillan alla tai tunnelissa... Viestiyhteydet on mahdollista hoitaa kaapelilla, radioihin ei tarvitse koskea lähelläkään lavettia.

Merellä kulkeva alus on helpommin ilmatiedustelun havaittavissa, kun ympärillä on vain vettä. Sukellusveneet kuuntelevat pinnan alla, mille maalavetit ovat immuuneja, samaan aikaan kun ELSO-joukot yrittävät päästä käsiksi aluksen radioviestintään.

Kyllä Pohjanmaa-luokka on selkeästi suunniteltu meriliikenteen suojaamiseen ja miinoittamiseen, ei miksikään ylikokoiseksi ohjusveneeksi rannikon suojaamiseen maihinnousulta. Siihen soveltuu paremmin rannikkosijoitteinen ohjuskalusto kuin pienen fregatin kokoinen alus. "Rannikkosijoitteinen" on sekin hieman harhaanjohtava käsite, koska 50 kilometrin päässä rannikolta Kouvolassa oleva NSM-ohjuspatteri voisi hyvin ampua Pietarista aina Tallinnaan ja Helsinkiin asti vaikuttaen koko merialueella.

 

[Leaderwolf]

Maalavettien paikantaminen on lähtökohtaisesti huomattavasti vaikeampaa kuin pinnalla kelluvien. Piiloutumismahdollisuuksia on lukuisia: metsässä naamioverkon alla, teollisuushallissa kaupungin laitamilla, sillan alla tai tunnelissa... Viestiyhteydet on mahdollista hoitaa kaapelilla, radioihin ei tarvitse koskea lähelläkään lavettia.

Merellä kulkeva alus on helpommin ilmatiedustelun havaittavissa, kun ympärillä on vain vettä. Sukellusveneet kuuntelevat pinnan alla, mille maalavetit ovat immuuneja, samaan aikaan kun ELSO-joukot yrittävät päästä käsiksi aluksen radioviestintään.

Kyllä Pohjanmaa-luokka on selkeästi suunniteltu meriliikenteen suojaamiseen ja miinoittamiseen, ei miksikään ylikokoiseksi ohjusveneeksi rannikon suojaamiseen maihinnousulta. Siihen soveltuu paremmin rannikkosijoitteinen ohjuskalusto kuin pienen fregatin kokoinen alus. "Rannikkosijoitteinen" on sekin hieman harhaanjohtava, koska 50 kilometrin päässä rannikolta Kouvolassa oleva NSM-ohjuspatteri voisi hyvin ampua Pietarista aina Tallinnaan ja Helsinkiin asti vaikuttaen koko merialueella.

Kyllä tiedän tuon kaiken. Mutta korvetti on silti monipuolisempi. Ja ainoa argumenttini olikin että korvetti voi olla missäpäin tahansa, ei vain Suomen rannikolla.

 

[Huhta]

Kyllä tiedän tuon kaiken. Mutta korvetti on silti monipuolisempi. Ja ainoa argumenttini olikin että korvetti voi olla missäpäin tahansa, ei vain Suomen rannikolla.

Sikäli kun puhutaan rannikon puolustamisesta, siitähän Ingsoc kirjoitti ja sinä lainasit, niin argumentointi Pohjanmaiden puolesta niiden liikkuvuudella ei ole järin vakuuttavaa. Tuossa Nato-skenaariossahan Suomi ja Viro pussittavat Venäjän laivaston täällä päässä Suomenlahdelle miinoitteilla ja ohjuksilla, ja muut Itämeren alueen Nato-maat hoitelevat Kaliningradin sekä mahdollisesti merelle ehtineet venäläisalukset. Jos Tanskan ja Saksan (sekä ehkä Ruotsin?) voimat eivät yksin riitä, niin eiköhän Itämerelle saada nopeasti lisää aluksia esimerkiksi Britanniasta tai Hollannista.

BTW, ohjuslavettikin voi olla Suomen mantereen ulkopuolella. Se voi hyvin olla siirretty sinne Utöseen tai vaikkapa Viron maaperälle.

 

[Leaderwolf]

Sikäli kun puhutaan rannikon puolustamisesta, siitähän Ingsoc kirjoitti ja sinä lainasit, niin argumentointi Pohjanmaiden puolesta niiden liikkuvuudella ei ole järin vakuuttavaa. Tuossa Nato-skenaariossahan Suomi ja Viro pussittavat Venäjän laivaston täällä päässä Suomenlahdelle miinoitteilla ja ohjuksilla, ja muut Itämeren alueen Nato-maat hoitelevat Kaliningradin sekä mahdollisesti merelle ehtineet venäläisalukset. Jos Tanskan ja Saksan (sekä ehkä Ruotsin?) voimat eivät yksin riitä, niin eiköhän Itämerelle saada nopeasti lisää aluksia esimerkiksi Britanniasta tai Hollannista.

BTW, ohjuslavettikin voi olla Suomen mantereen ulkopuolella. Se voi hyvin olla siirretty sinne Utöseen tai vaikkapa Viron maaperälle.

Noh, sota on kaaosta, ja kaaoksessa kannattaa olla mieluummin MacGyver kuin katujyrä. Korvetti on Suomen oma, monipuolinen lavetti. Jätän asian siihen.

 

[Huhta]

Kuinka pahana pidätte Suomen merivoimien sukellusveneiden puutetta? Useat Itämeren rantavaltiothan operoivat sukellusveneitä, Ruotsi ehkä suurimpana esimerkkinä. Voiko pelkkiin pinta-aluksiin nojaava laivasto olla enää uskottava tällä vuosituhannella?

Ilma-alivoimaisen kannalta sukellusveneiden voisi ajatella olevan varsin selviytymiskykyinen vaihtoehto verrattuna pinta-aluksiin. Modernit länsimaiset sukellusveneet, ml. saksalainen Type 212 ja ruotsalainen Gotland, ovat onnistuneet torpedoimaan harjoituksissa jopa amerikkalaisia lentotukialuksia. Lisäksi etäisyydet ovat pohjoisella Itämerellä niin suuria, että SUTO-koptereiden operointi alueella olisi Venäjälle hyvin vaikeaa muuten kuin aluksilta käsin.

Kalliitahan ne pirulaiset ovat, mutta eivät mahdottoman kalliita. Nykyisen korvettiprojektin hinnalla hankkisi jo pari-kolme sukellusvenettä. Rahaa ei toki ole juuri nyt, mutta 2030-luvulla on vanhentumassa mm. Hamina-luokka. Kenties ohjusveneiden suorituskykyä voitaisiin korvata panostamalla pinnanalaiseen toimintaan?

 

[Sardaukar]

Kuinka pahana pidätte Suomen merivoimien sukellusveneiden puutetta? Useat Itämeren rantavaltiothan operoivat sukellusveneitä, Ruotsi ehkä suurimpana esimerkkinä. Voiko pelkkiin pinta-aluksiin nojaava laivasto olla enää uskottava tällä vuosituhannella?

Ilma-alivoimaisen kannalta sukellusveneiden voisi ajatella olevan varsin selviytymiskykyinen vaihtoehto verrattuna pinta-aluksiin. Modernit länsimaiset sukellusveneet, ml. saksalainen Type 212 ja ruotsalainen Gotland, ovat onnistuneet torpedoimaan harjoituksissa jopa amerikkalaisia lentotukialuksia. Lisäksi etäisyydet ovat pohjoisella Itämerellä niin suuria, että SUTO-koptereiden operointi alueella olisi Venäjälle hyvin vaikeaa muuten kuin aluksilta käsin.

Kalliitahan ne pirulaiset ovat, mutta eivät mahdottoman kalliita. Nykyisen korvettiprojektin hinnalla hankkisi jo pari-kolme sukellusvenettä. Rahaa ei toki ole juuri nyt, mutta 2030-luvulla on vanhentumassa mm. Hamina-luokka. Kenties ohjusveneiden suorituskykyä voitaisiin korvata panostamalla pinnanalaiseen toimintaan?

Tahtoo vain olla, että suuri osa alueesta, jolla Merivoimat operoivat on sukellusveneille liian matalaa. Suurin osa sukellusvenetoiminnasta on keskisellä ja eteläisellä itämerellä.

 

[Vonka]

Mihin aikanaan perustui ja voi perustua Suomen puolustuksen runko rannikolla? Miksi tuli viljaa Saksasta? Koska miinat sulkivat punalippuisen laivaston enemmälti pussin perälle.

Otetaanpa tilanne: Jo poistuneen miinalaiva Pohjanmaan lisäksi neljän Rauma-luokan ohjusveneen ja kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan elinkaari päättyy vuosina 2022–2025.

Nyt pitää korvata seitsemän käytöstä poistunutta tai poistuvaa alusta. On siis kyse suorituskyvyn korvaamisesta ja päivittämisestä nykyaikaisia uhkia vastaan hankkimalla neljä monitoimikorvettia.

Näiden suorituskyvyn on suunniteltu olevan käytössä 2050-luvulle asti. Alusten pääominaisuuksia ovat kyky ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon merellä kaikissa Itämeren sää- ja jääolosuhteissa, merioperaatioiden johtamiskyky, pintatorjuntakyky avomerelle, merimiinoittamiskyky sekä sukellusveneentorjuntakyky.

Merivoimien tiedote: "Poistuvien alusten korvaamista on valmisteltu puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa. Puolustusvoimat on tutkinut operatiivisia ja teknisiä ratkaisuja sekä vertaillut erilaisia aluskonsepteja. Merivoimien tarpeisiin vastaavaa valmista aluskonseptia ei ole. Suomelle tärkeät jäissäkulkukyky ja miinoittaminen edellyttävät uuden aluksen suunnittelua. Alukseen integroidaan nykyaikaiset valvonta- ja asejärjestelmät. Lopputuloksena syntyy toimintaympäristöömme soveltuva iskukykyinen monitoimikorvetti."

Mietin vain, että ne miinalaivat tarvitaan joka tapauksessa. Jos siinä miinalaivassa on modernit ohjukset ja suv-torjuntakyky, sen parempi. Se olisi sitten moderni paketti myös rauhanaikaan ja vakauttaisi Itämerta osaltamme.

 

[Rannari]

Jännästi nuo pakosta merellä tapahtuvat toiminnot aina sivuutetaan kun halutaan arvostella korvetit joutaviksi turhakkeiksi. Kuorma-autostakin voi tosiaan ampua pintatorjuntaohjuksia. Vaan voiko sillä autolla miinoittaa tai torjua sukellusveneitä? Jos meillä joka tapauksessa on riittävällä omasuojalla varustetut alukset merellä niin tuskin sillä paljoa saavutetaan että niiltä jätetään pintatorjuntaohjukset pois. Täysin mahdollista se toki on mutta tuo on pelkkää näpertelyä suhteessa kokonaisuuteen.

 

[StmSvejk]

Jännästi nuo pakosta merellä tapahtuvat toiminnot aina sivuutetaan kun halutaan arvostella korvetit joutaviksi turhakkeiksi. Kuorma-autostakin voi tosiaan ampua pintatorjuntaohjuksia. Vaan voiko sillä autolla miinoittaa tai torjua sukellusveneitä? Jos meillä joka tapauksessa on riittävällä omasuojalla varustetut alukset merellä niin tuskin sillä paljoa saavutetaan että niiltä jätetään pintatorjuntaohjukset pois. Täysin mahdollista se toki on mutta tuo on pelkkää näpertelyä suhteessa kokonaisuuteen.

Juu, näinpä. Maalta käsin ei voi myöskään hoitaa meriliikenten ilmatorjuntaa. Pintatorjuntaohjukset monitoimialuksilla ovat ehkä kokonaisuuden kannalta aika merkityksettömiä, mutta kustannussäästö olisi pieni. Toisaalta voi kehitellä ihan relevantin skenaarion jossa aluksen oma pintatorjuntavoima onkin tärkeää.

 

[StmSvejk]

Ilma-alivoimaisen kannalta sukellusveneiden voisi ajatella olevan varsin selviytymiskykyinen vaihtoehto verrattuna pinta-aluksiin. Modernit länsimaiset sukellusveneet, ml. saksalainen Type 212 ja ruotsalainen Gotland, ovat onnistuneet torpedoimaan harjoituksissa jopa amerikkalaisia lentotukialuksia. Lisäksi etäisyydet ovat pohjoisella Itämerellä niin suuria, että SUTO-koptereiden operointi alueella olisi Venäjälle hyvin vaikeaa muuten kuin aluksilta käsin.

Kalliitahan ne pirulaiset ovat, mutta eivät mahdottoman kalliita. Nykyisen korvettiprojektin hinnalla hankkisi jo pari-kolme sukellusvenettä. Rahaa ei toki ole juuri nyt, mutta 2030-luvulla on vanhentumassa mm. Hamina-luokka. Kenties ohjusveneiden suorituskykyä voitaisiin korvata panostamalla pinnanalaiseen toimintaan?

Liian kalliita hyötyyn nähden, lisäksi teknologian tässä kehitysvaiheessa on nähtävissä, että Suomenlahdella ja Saaristomerellä ei pian enää sukellusveneitä tarvita. UUV't, älykkäät miinat ym. hoitavat tehtävät sukellusveneitä paremmin.

 

[Rannari]

Toisaalta voi kehitellä ihan relevantin skenaarion jossa aluksen oma pintatorjuntavoima onkin tärkeää.

Jos alus pystyy maalittamaan ja alueelle kyetään ampumaan maalavetilta ohjuksia tuon maalittamisen perusteella niin on aika vähän tilanteita joissa saadaan erityistä hyötyä siitä että ohjus laukaistaan juuri siltä maalittamisen suorittaneelta alukselta. Näkisin suurimman hyödyn siinä että omalla kannella olevat ohjukset ovat taatusti käytettävissä juuri silloin kun niitä tarvitaan.

Päämenetelmän pitäisi olla se että kaikki maalittavat ja lähin maalavetti ampuu. Mikäli se ei ole mahdollista ammutaan alukselta. Maalaveteille on kuitenkin paljon helpompi toimittaa täydennyksiä.

 

[Talvela]

Mihin aikanaan perustui ja voi perustua Suomen puolustuksen runko rannikolla? Miksi tuli viljaa Saksasta? Koska miinat sulkivat punalippuisen laivaston enemmälti pussin perälle.

Otetaanpa tilanne: Jo poistuneen miinalaiva Pohjanmaan lisäksi neljän Rauma-luokan ohjusveneen ja kahden Hämeenmaa-luokan miinalaivan elinkaari päättyy vuosina 2022–2025.

Nyt pitää korvata seitsemän käytöstä poistunutta tai poistuvaa alusta. On siis kyse suorituskyvyn korvaamisesta ja päivittämisestä nykyaikaisia uhkia vastaan hankkimalla neljä monitoimikorvettia.

Näiden suorituskyvyn on suunniteltu olevan käytössä 2050-luvulle asti. Alusten pääominaisuuksia ovat kyky ympärivuotiseen ja pitkäkestoiseen läsnäoloon merellä kaikissa Itämeren sää- ja jääolosuhteissa, merioperaatioiden johtamiskyky, pintatorjuntakyky avomerelle, merimiinoittamiskyky sekä sukellusveneentorjuntakyky.

Merivoimien tiedote: "Poistuvien alusten korvaamista on valmisteltu puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa. Puolustusvoimat on tutkinut operatiivisia ja teknisiä ratkaisuja sekä vertaillut erilaisia aluskonsepteja. Merivoimien tarpeisiin vastaavaa valmista aluskonseptia ei ole. Suomelle tärkeät jäissäkulkukyky ja miinoittaminen edellyttävät uuden aluksen suunnittelua. Alukseen integroidaan nykyaikaiset valvonta- ja asejärjestelmät. Lopputuloksena syntyy toimintaympäristöömme soveltuva iskukykyinen monitoimikorvetti."

Mietin vain, että ne miinalaivat tarvitaan joka tapauksessa. Jos siinä miinalaivassa on modernit ohjukset ja suv-torjuntakyky, sen parempi. Se olisi sitten moderni paketti myös rauhanaikaan ja vakauttaisi Itämerta osaltamme.

Tulevaisuuden miinat ovat kaikki älykkäitä ja suuri osa hakeutuviakin, niiden levittämiseen ei tarvita varsinaisia miinalaivoja.
Itse haluaisin uusilta aluksilta mahdollisimman järeää ilmatorjuntaa ja pintatorjuntaa.

 

[Rannari]

Tulevaisuuden miinat ovat kaikki älykkäitä ja suuri osa hakeutuviakin, niiden levittämiseen ei tarvita varsinaisia miinalaivoja.
Itse haluaisin uusilta aluksilta mahdollisimman järeää ilmatorjuntaa ja pintatorjuntaa.

Noinkohan meillä on 5-10 vuoden sisällä koko miinavaranto päivitetty näihin tulevaisuuden miinoihin? Uusimmatkaan herätemiinamme eivät täytä vaateita. Tuskinpa on ja siksi pitää olla kalustoa käyttämään niitä välineitä mitä meillä todellisuudessa on olemassa. Kuten kosketusmiinoja 2.maailmanottelun vuosilta. Korvetteja uusilla aluksilla korvattaessa voi sitten olla jo toinen tilanne.

 

[Talvela]

Noinkohan meillä on 5-10 vuoden sisällä koko miinavaranto päivitetty näihin tulevaisuuden miinoihin? Uusimmatkaan herätemiinamme eivät täytä vaateita. Tuskinpa on ja siksi pitää olla kalustoa käyttämään niitä välineitä mitä meillä todellisuudessa on olemassa. Kuten kosketusmiinoja 2.maailmanottelun vuosilta. Korvetteja uusilla aluksilla korvattaessa voi sitten olla jo toinen tilanne.

Meillähän jää kalustoa käyttöön jolla voidaan perinteistä miinaakin laskea, mikä se tarve todellisuudessa on?

Tällainen varustus toisi paljon enemmän lisäarvoa Suomen puolustukseen.

The Sa'ar 6 has a displacement of 2,000 tons and is 90 m (300 ft) long. It is armed with an Oto Melara 76 mm main gun, two Typhoon Weapon Stations, 32 vertical launch cells for Barak-8 surface-to-air missiles, the C-Dome point defense system, 16 anti-ship missiles, the EL/M-2248 MF-STAR AESA radar, and two 324 mm torpedo launchers. It has hangar space and a platform able to accommodate a medium class SH-60-type helicopter.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sa'ar_6-class_corvette

 

[StmSvejk]

Jos alus pystyy maalittamaan ja alueelle kyetään ampumaan maalavetilta ohjuksia tuon maalittamisen perusteella niin on aika vähän tilanteita joissa saadaan erityistä hyötyä siitä että ohjus laukaistaan juuri siltä maalittamisen suorittaneelta alukselta. Näkisin suurimman hyödyn siinä että omalla kannella olevat ohjukset ovat taatusti käytettävissä juuri silloin kun niitä tarvitaan.

Päämenetelmän pitäisi olla se että kaikki maalittavat ja lähin maalavetti ampuu. Mikäli se ei ole mahdollista ammutaan alukselta. Maalaveteille on kuitenkin paljon helpompi toimittaa täydennyksiä.

Myös reagointinopeus puoltaisi aluslavetin käyttöä. Asiasta tietämättä epäilisin meritorjuntaohjuksia käytettävän samaan tapaan kuin raketinheittimiä, ts. odotus- ja tuliasemamallilla. Laivalla mto:t ovat käyttövalmiita nopeammin. Taktinen tilanne voi olla myös sellainen, että lyhyempi lentomatka maaliin - eiväthän mto:t hirvittävän nopeita ole - voi olla edullinen. Mutta ennen kaikkea, isoihin aluksiin ohjukset mahtuvat hyvin eivätkä ne sen halvempia tai kalliimpai ole kuin maalavetilla. Ohjukset itsestään voi siirtää vaikka maalavetille jos taktinen tilanne sitä vaatii - ja toisin päin.

 

[Rannari]

Meillähän jää kalustoa käyttöön jolla voidaan perinteistä miinaakin laskea, mikä se tarve todellisuudessa on?

Tällainen varustus toisi paljon enemmän lisäarvoa Suomen puolustukseen.



https://en.wikipedia.org/wiki/Sa'ar_6-class_corvette

HALLITTUUN miinoittamiseen tarvitaan erityiset miinanlaskijat joita ei miinalaivojen lisäksi ole. Siis avomerelle ja jääoloihin sopivia. Kun toiminta on hallittua ja miinat oikeilla paikoilla saadaan paremmin tehoja irti ja raivaaminenkin helpottuu. Eli vaihtoehtoista kalustoa ei ole sen jälkeen kun Hämeenmaa ja Uusimaa poistuvat.

 

[kimmo.j]

HALLITTUUN miinoittamiseen tarvitaan erityiset miinanlaskijat joita ei miinalaivojen lisäksi ole. Siis avomerelle ja jääoloihin sopivia. Kun toiminta on hallittua ja miinat oikeilla paikoilla saadaan paremmin tehoja irti ja raivaaminenkin helpottuu. Eli vaihtoehtoista kalustoa ei ole sen jälkeen kun Hämeenmaa ja Uusimaa poistuvat.

Eikö Panisio luokan miinoittajat juuri peruskorjattu?
Koska kuvittelen miinoittamisen keskittyvän kriisin alkuvaiheeseen, miksi ne eivät kelpaisi?