Leaderwolf
Respected Leader
Saariston väyläthän saa maantielautoilla/losseilla miinoitettua, niiden koko on kasvanut valtavasti viime vuosina, ja samalla kannelle mahtuvien miinakiskojen metrimäärä.
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Näin itsekin ymmärsin ja sitten muu kalusto.
Kyllä jos rahaa poltetaan niin poltetaan se isoa kuviota palvelevaksi ja laitetaan nyt kunnon ilmatorjunta noihin.
Tässä oli jo kaikki muutkin haarat innoissaan ja sitten kerrotaan että päivitetään Umkhonto.
Varmasti kelpaisivat. Vaan kuka hoitaisi sitten miinalauttojen tehtävät? Ne on jo valjastettu samaan kokonaisuuteen kuin miinalaivat. Miinalautta on hitaampi ja kuljettaa vähemmän miinoja. Lisäksi sen jäissäkulkuominaisuudet ovat heikommat. Merivoimien miinoituskyky laskee ehkä kolmannekseen tai neljännekseen suunnitellusta ilman uusia isoja miinanlaskijoita.
Huhta
Greatest Leader
Suomenlahdella on jo paljon 50 metristä vesialuetta, joka jatkuu samalla linjalla aina Tukholmaan asti. Rannikolla ja saaristossa syvyydet tietysti ovat sellaisia, ettei sukellusveneille ole järkevää käyttöä.
Olin ajatellut, että sukellusvenettä voisi käyttää oivana tiedustelualustana kauempanakin omalta rannikoltamme, minkä lisäksi sillä voisi toki myös hyökätä pinta-aluksia ja toisia sukellusveneitä vastaan. Mutta liian vähän value-for-money, kuten @StmSvejk sanoisi?
Syvyyskäyrästöjä:
Huhta
Greatest Leader
Miksi Suomen merivoimilla ei ole napalmiveneitä? Ei tässä mitään NEMO-kaloja tarvita, ihan tällainen Vietnamin aikainen paatti riittäisi rannikkojääkäreiden tulitukeen! 
Aika jännä keksintö kylläkin. Soveltuu ehkä paremmin peitteisempään ympäristöön?
https://en.wikipedia.org/wiki/Brown-water_navy#/media/File:US_riverboat_using_napalm_in_Vietnam.jpg
Aika jännä keksintö kylläkin. Soveltuu ehkä paremmin peitteisempään ympäristöön?
https://en.wikipedia.org/wiki/Brown-water_navy#/media/File:US_riverboat_using_napalm_in_Vietnam.jpg
Miksi Suomen merivoimilla ei ole napalmiveneitä? Ei tässä mitään NEMO-kaloja tarvita, ihan tällainen Vietnamin aikainen paatti riittäisi rannikkojääkäreiden tulitukeen!
Aika jännä keksintö kylläkin. Soveltuu ehkä paremmin peitteisempään ympäristöön?
https://en.wikipedia.org/wiki/Brown-water_navy#/media/File:US_riverboat_using_napalm_in_Vietnam.jpg
Minun mielestä tämä sopisi trendikkääseen pienpanimokulttuuriin - https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Menestheus_(M93)
- sotkualus omalla panimolla
kimmo.j
Respected Leader
Jos miinoituskykyä halutaan lisää, ei se miinalaiva lienee ainoa mahdollisuus.
Miinalautta on monikäyttöinen (sopii kuljetuksin) ja kuvittelisin sen olevan huomattavasti halvempi hankkia ja ylläpitää, sekä soveltuvan paremmin reservin käyttöön kuin iso miinlaiva.
Sukellusvenehän olisi sinänsä mainio alus Suomelle - jos haluaisimme panostaa merivoimille ehkä kolminkertaisen budjettimäärän. Minimimäärä 3-4 lähenisi tosiaankin korvettien hintaa. Ne soveltuisivat kyllä merellisen hyökkäyksen torjuntaan sekä miinoitukseen, avuantoon ja kansainvälisiin tehtäviin mutta meriliikenteen suojaamista estää ilmatorjuntakyvyn puute. Myös talvitoimintakyvyssä on puutteita - tosin niitä voisi tietoliikennepoijuilla korvata.
Jos Ahvenanmaa olisi linnoitettu, ilmatorjunnalla olisi Taavetin Frisbee -tyypin alueilmatorjuntaohjuksia riittävästi niin mikäs siinä, korvattaisiin korvetit vetenalaisilla vehkeillä.
Avaisitko hieman sitä miksi haluaisimme miinoittaa oman saariston väyliä?
Pystyisimme varmaankin miinoittamaan omia maanteitä, lentokenttiä, voimalaitoksia, öljynjalostamoja ym, mutta en oikein ymmärrä miksi niin kannattaisi tehdä. Tavoite lienee tuottaa tappioita viholliselle eikä omille. Jokin skenaario tuossa oli varmaan mielessä, muttei oikein nyt vaan auennut,miksi ainakaan tilanteen alussa moista haluttaisiin tehdä. Myöhemmin maantielautoista ja losseista ei välttämättä taas siihen hommaan enää olisi, mikäli todella ilmenisi tarvetta ruveta omaa saaristoa miinoittamaan.
Huhta
Greatest Leader
Olisikohan sama syy kuin miksi pioneerit luultavasti miinoittaisivat "omaa" tiestöä itärajallamme? Todennäköinen hyökkäysreitti kannattaa miinoittaa ja yrittää näin tuottaa tappioita ja ohjata vihollista meidän kannaltamme suotuisemmalle alueelle. Kaikkea ei tarvitse miinoittaa, voi sinne jättää muutaman käytävän omaan käyttöön.
Muutoinkaan Suomenlahdella ei luultavasti nähtäisi kovinkaan merkittävää kauppamerenkulkua sodan oloissa. Ehkä Hangossa, mutta mitä idemmäksi mennään, sitä heikommiksi käyvät toimintaedellytykset. Miinaa vain täyteen, mikäli vain ehditään.
Ei tietenkään ole miinalaiva tai monitoimikorvetti ainoa mahdollisuus. Voidaan hankkia vaikka rypäs miinalauttoja ja taistelualuksia niitä suojaamaan sekä tietysti myös jäänmurtokykyisiä aluksia väyliä avaamaan. Jotain pitää kuitenkin hankkia jos vanhaa kalustoa poistuu.
Nuo nykyiset miinalautat ovat kovin hitaita, joten "miinoitussuorite" jää melko pieneksi jos on ns. kiire. Lisäksi ne tarvitsevat käytännössä saattajan. Jos hankitaan isompi ja/tai nopeampi miinalautta, jolla on myös riittävä omasuojakyky, kuinka paljon säästetään verrattuna monitoimikorvettiin?
Huhta
Greatest Leader
Miina on vahva kriisinhallintaväline, jota pitäisi käyttää jo ennen kuin laukaustakaan on ammuttu. Jos joudutaan miinoittamaan tulen alla, peli on jo puoliksi menetetty.
Tietysti etenkin tuota näkökulmaa vasten on hyvä kysyä, kannattaako rakentaa mieluummin rungostaan venytettyjä korvetteja vai erikseen pienempi määrä korvetteja ja sitten yksi tai kaksi "miinalaivaa". Ensimmäinen on luultavasti kuitenkin kokonaisuuden kannalta järkevämpi, korveteilla tekee jotakin myös miinojen laskemisen jälkeen.
Miinakansi ei mitenkään rajoita aluksen käyttöä muihin kuin miinoitushommiin joten ei kahteen runkoon eriyttäminen ainakaan nopealla pohdinnalla juuri hyötyä tuo.
Huhta
Greatest Leader
Mutta kaksi eri alusta voi olla (periaatteessa) kahdessa eri paikassa suorittamassa kahta eri tehtävää. Tätä kai monet hakevat pohtiessaan vaihtoehtoja neljälle korvetille.
Moni ei varmaan edes tiedä mitä ollaan miinoittamassa, omia väyliä vai avomerta, varmaan on salaistakin.
Kyllä. Toisaalta jos on uhka päällä niin niitä miinalaivoja on suojattava korveteilla ( tai mitä ne paatit ovatkin ). Jos taas ei ole niin mitään kriittisen akuuttia toista tehtävää ei ole ja korvetit voivat vaikka miinoittaa. Kaiken kaikkiaan hankala yhtälö. Vaikea kuvitella että strategisesti tärkeää tehtävää suoritettaisiin ilman suojausta.
Huhta
Greatest Leader
Jos leikin hetken Jukea, niin esitetäänpä, miten asiat voitaisiin tehdä neljän korvetin sijaan:
1. Tilataan kolme korvettia, joissa on myös uskottava IT-aseistus (lue: ei Umkhonto, vaan minimissään Barak 8 tai Aster 30, ehkä SM-2, jos sen aktiivi-versio tulee markkinoille sopivasti).
2. Tilataan kaksi "miinalaivaa" (Hämeenmaa-luokan jatkokehitelmä), varustuksena miinoituskyvyn lisäksi vain omasuojailmatorjunta-aseistus (SeaRAM) ja SUTO-välineistö. Kallis sensorivarustus jätetään minimiin, aseistukseen ei tarvita edes tykkiä.
Saavutettaisiinko tuolla sitten tosiasiallista suorituskykyä verrattuna neljään korvettiin tai olisiko se edes mahdollista samalla budjetilla, se jääköön lukijoiden pohdittavaksi. Ehkä, ehkä ei. Maihinnousu-skenaarioita vastaan suorituskyky olisi heikompi kuin PV:n tekemällä ratkaisulla, ja meriliikenteen suojaamista ajatellen Hamina-luokkaankin on tulossa SUTO-varustus, jolloin kaikkia isompia aluksia saattaisi olla hyvä kyetä käyttää kauppa-alusten suojelussa satunnaisilta meritorjuntaohjus-kuuroilta.
1. Tilataan kolme korvettia, joissa on myös uskottava IT-aseistus (lue: ei Umkhonto, vaan minimissään Barak 8 tai Aster 30, ehkä SM-2, jos sen aktiivi-versio tulee markkinoille sopivasti).
2. Tilataan kaksi "miinalaivaa" (Hämeenmaa-luokan jatkokehitelmä), varustuksena miinoituskyvyn lisäksi vain omasuojailmatorjunta-aseistus (SeaRAM) ja SUTO-välineistö. Kallis sensorivarustus jätetään minimiin, aseistukseen ei tarvita edes tykkiä.
Saavutettaisiinko tuolla sitten tosiasiallista suorituskykyä verrattuna neljään korvettiin tai olisiko se edes mahdollista samalla budjetilla, se jääköön lukijoiden pohdittavaksi. Ehkä, ehkä ei. Maihinnousu-skenaarioita vastaan suorituskyky olisi heikompi kuin PV:n tekemällä ratkaisulla, ja meriliikenteen suojaamista ajatellen Hamina-luokkaankin on tulossa SUTO-varustus, jolloin kaikkia isompia aluksia saattaisi olla hyvä kyetä käyttää kauppa-alusten suojelussa satunnaisilta meritorjuntaohjus-kuuroilta.
Huhta
Greatest Leader
Lisätään vielä edelliseen, että Suomen oloissahan ilmavoimille voi periaatteessa laskea vihollisen ilma-alusten torjunnan, siinä missä sinisen veden laivastot eivät voi luottaa omaan hävittäjäilmailuun samassa määrin. Näin ollen hieman vaatimattomampikin it-aseistus saattaa olla hyväksyttävissä, jos aluksilla on tarkoitus saattaa korkeintaan Suomesta Ruotsiin liikkuvia rahtialuksia. Tällöin alusilmatorjunnan tehtäväksi jää lähinnä ilmavoimien hävittäjien läpi pääsevien yksittäisten pintatorjuntaohjusten torjuminen.
Miten vertautuu miinalaivan aseistaminen itsepuolustukseen soveltuvalla varustuksella ja korvetin sitominen miinalaivan suojaamiseen kustannusten saralla?
Jos nykyisiin korvetteihin on tulossa Umkhontot (x 16), niin melkein yhtä hyvän omasuoja-ilmatorjuntakyvyn saavuttanee aiemmin mainitsemallani SeaRAM-järjestelmällä (RAM x 11), jonka oma tutka mahdollistaisi myös miinalaivan sensorivarustuksesta karsimisen (ei varsinaista ilmavalvontatutkaa). Miinoittamisen jälkeisiä tehtäviä varten aluksessa olisi SUTO-varustus, joka toimisi tietysti myös omasuojaan sukellusveneitä vastaan. Pinta-alukset jäisivät jäljelle uhkakuvana, mutta ehkä niitä vastaan voisi toimia toisten alusten ja maalavettien laukaisemilla ohjuksilla.
Miten vertautuu miinalaivan aseistaminen itsepuolustukseen soveltuvalla varustuksella ja korvetin sitominen miinalaivan suojaamiseen kustannusten saralla?
Jos nykyisiin korvetteihin on tulossa Umkhontot (x 16), niin melkein yhtä hyvän omasuoja-ilmatorjuntakyvyn saavuttanee aiemmin mainitsemallani SeaRAM-järjestelmällä (RAM x 11), jonka oma tutka mahdollistaisi myös miinalaivan sensorivarustuksesta karsimisen (ei varsinaista ilmavalvontatutkaa). Miinoittamisen jälkeisiä tehtäviä varten aluksessa olisi SUTO-varustus, joka toimisi tietysti myös omasuojaan sukellusveneitä vastaan. Pinta-alukset jäisivät jäljelle uhkakuvana, mutta ehkä niitä vastaan voisi toimia toisten alusten ja maalavettien laukaisemilla ohjuksilla.
Tai kannattaako lähteä rakentamaan edes tuollaisia puolisotalaivoja? Käytetään rahat kolmeen korvettiin á 390m€ ( mahdollistaisi ehkä paremman it-aseistuksen ) ja varustetaan kolme uutta jäissä kulkevaa öljyntorjunta-alusta monitoimikannella ja Merivoimien kustantamalla miinoittamisjärjestelmällä á 10m€. Omasuojana Stinger-partio laukoo märssykorista kuolettavia laukauksia lämpökameran johtamana. Viranomaistason yhteistoimintaa parhaimmillaan ja öljyntorjuntakapasiteettiahan on koko ajan ilmoitettu olevan nirkoisesti. Vaihtoehdoissa kyllä löytyy ja arvaan että erilaisia on vuosien mittaan Merivoimissakin pureskeltu.
Uusimaa ja Hämeenmaahan olivat alkuun jokseenkin kuvailemasi kaltaisia miinanlaskijoita. Sutovälineet ja kevyt it-aseistus etenekin sensorien osalta.