Merivoimien kehitysnäkymät

Katso liite: 19025
Tuo kippo+meidän saaristo= :uzi:

En ymmärrä tuon aluksen funktiota. Navy Recognition kertoo seuraavaa:

The idea would be to pre-position the USVs in strategic areas such as straits and bays. The key benefit would come from combining the endurance, survivability of the USV (its small size making it harder to detect) to the performance of the LRASM (range in excess of 200 nautical miles).

Eikö olisi helpompaa sijoittaa ohjukset rannalle tai isommalle alukselle, jos kyse on salmen tai lahden puolustamisesta? Noin pieni alus ei kuitenkaan pysty tuottamaan tilannekuvaa mainittavalta alueelta, minkä lisäksi se on täysin suojaton, jos se paljastuu pienestä koosta huolimatta.
 
SM-2:sta on tulossa aktiivista tutkahakeutumista käyttävä versio. Voisikohan tämäkin olla mukana hankinnassa, hmm...

http://www.janes.com/article/76274/navsea-advances-sm-2-block-iiic-active-upgrade-plan

Ehkä voi mutta hinta on toinen seikka. MAMBA on aika kallis järjestelmä, johtuen sen suorituskyvyistä joten sitä ei kyllä tule, ainakaan laivastolle.

MAMBA on Ranskan ilmavoimien nimitys maasijoitteiselle SAMP/T-järjestelmälle, joten sen hinnasta ei välttämättä kannata vetää kovin suuria johtopäätöksiä. Sen sijaan ko. järjestelmässä käytettyjä Aster 30 -ohjuksia käytetään varsin erilaisissa aluksissa, joiden varustuksessa (ja hinnassa) on isoja eroja.

Usein alueilmatorjuntaan soveltuvissa aluksissa on huipputason tutkajärjestelmä, jolla voidaan seurata tuhansia kohteita ja ballistisia ohjuksia. Sellaista ei kuitenkaan ole pakko hankkia, mikäli tavoitteet ovat hieman vaatimattomampia. Esimerkiksi Formidable-luokassa tutkana on Thalesin Herakles. joka ei ole mikään huipputason tutka - valmistaja lupaa 250 kilometrin kantaman ilmamaaliin ja 400 seurattavaa kohdetta. Näillä näkymin Laivue 2020:een on tulossa vähintään samantasoinen tutka kuin Formidable-luokkaan, mahdollisesti parempikin, eli tämä puoli on jo hoidossa.

VLS-kennostot ohjuksia varten ovat varsin edullisia, hieman pidemmän kennoston valinnalla ei ole hintaan juurikaan vaikutusta. Lisäksi alusten syväyskin tulee näillä näkymin olemaan riittävä, julkisuudessa on kerrottu noin viidestä metristä.

Aster 30 on kieltämättä kallis ohjus, mutta ei niitä tarvitse ostaa sadoittain. Aster 30 voidaan jättää pääsääntöisesti lentokoneita vastaan ammuttavaksi, ja muita uhkia voidaan torjua halvemmalla ohjuksella. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi CAMM:n ja Aster 30:n sekoitus. Teoreettinen lasti voisi olla vaikkapa 8 kpl Aster 30 ja 32 kpl CAMM. Tai jos käytetään amerikkalaisohjuksia, niin 8 kpl SM-2 ja 32 kpl ESSM.
 
MAMBA on Ranskan ilmavoimien nimitys maasijoitteiselle SAMP/T-järjestelmälle, joten sen hinnasta ei välttämättä kannata vetää kovin suuria johtopäätöksiä. Sen sijaan ko. järjestelmässä käytettyjä Aster 30 -ohjuksia käytetään varsin erilaisissa aluksissa, joiden varustuksessa (ja hinnassa) on isoja eroja.
Totta.
SAAM ja PAAMS sensijaan ovat Eurosamin Naval-tuotteita, jotka käyttävät kaikki Aster-ohjuksia. Tuotteissa sensijaan on yhteneväisyyksiä ja eroja.
SAAM on varsinaisesti ohjustorjuntaan käytettävä ilmatorjuntajärjestelmä joka voi käyttää Arabel(X-aalto)http://www.eurosam.com/products/eurosams-building-block/arabel/ tai Empar tutkia havaitsemiseen ja samalla tulenjohtoon. Eli Arabel ja tj-järjestelmä on samantyyppinen kuin MAMBAssa joten kyllä tuosta nyt aikapaljon voi hinnasta vetää johtopäätöksiä suorituskyvyn suhteen. Asennus on tietysti erilainen joka vaikuttaa+ käytettävä tutka.

PAAMS on italian ja ranskan laivastojen käyttämä alueilmatorjuntajärjestelmä jossa käytetään Empar-tutkaa (G-aalto). Järjestelmässä käytetään Aster 15 ja 30 ohjuksia. Tällä suojataan laivoja. Brittilaivaston versio PAAMSista (SeaViper) käyttää Sampsonhttps://www.baesystems.com/en/sampson-multi-function-radar tutkaa(S-aalto) poikkeuksellisesti.

On tärkeää nyt erottaa nämä kaksi eritason järjestelmää toisistaan. PAAMS on paljon kehittyneempi ja brittiversion Sampson on parempi vielä havaitsemaan häivemaaleja. http://www.eurosam.com/products/naval-systems/
Usein alueilmatorjuntaan soveltuvissa aluksissa on huipputason tutkajärjestelmä, jolla voidaan seurata tuhansia kohteita ja ballistisia ohjuksia. Sellaista ei kuitenkaan ole pakko hankkia, mikäli tavoitteet ovat hieman vaatimattomampia. Esimerkiksi Formidable-luokassa tutkana on Thalesin Herakles. joka ei ole mikään huipputason tutka - valmistaja lupaa 250 kilometrin kantaman ilmamaaliin ja 400 seurattavaa kohdetta. Näillä näkymin Laivue 2020:een on tulossa vähintään samantasoinen tutka kuin Formidable-luokkaan, mahdollisesti parempikin, eli tämä puoli on jo hoidossa.
Nämä Asteria käyttävät havaitsevat itse noin 100-300 maalia virallisesti mutta tilannekuvajärjestelmä sekä tst-järjestelmä määrittävät tietysti kuinka paljon ulkoista dataa ja maaleja voidaan syöttää. Laivatutkathan eivät yksin näe kaikkea eikä pelkästään niitä käytetä maalitietoon aina. Nämä järjestelmät eivät ole myöskään AEGIS AMDR-tutkia joissa on enemmän kykyä havaita jopa 1000 maalia kerralla. Nämä tutkat tulevat käyttöön vasta hiljakseen DDG-51 Flight III mukana (2 valmiina).

Kun vertaat Thalesin Herakles-tutkan ominaisuuksia vaikka Emparin tai Arabelin kykyyn maalien seurannasta, niin huomaat että Thalesin tutka on kehittyneimpiä maailmassa, omassa kokoluokassaan. https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/medias/documents
/Datasheet%20HERAKLES_DS167_10_12_HR.pdf

Sopii toivoa että saisimme sellaiset mutta epäilen asiaa. Thales tekee huippututkia ja Singaporella on erittäin kova järjestelmä noissa aluksissaan.

Tärkeintä laivue 2020 suhteen on se mitä merivoimat on epävirallisesti sanonutkin haluavansa, eli hyvän tilannetietoisuuden ja verkottuneen tilannekuvan. Kaukotorjuntaa ei edes haeta koska nämä aluetorjuntajärjestelmät(myös laivastossa) on hirveän hintaisia eikä pienillä mailla ole niihin varaa.
VLS-kennostot ohjuksia varten ovat varsin edullisia, hieman pidemmän kennoston valinnalla ei ole hintaan juurikaan vaikutusta. Lisäksi alusten syväyskin tulee näillä näkymin olemaan riittävä, julkisuudessa on kerrottu noin viidestä metristä.
Hintaan ei, mutta kun ei tiedetä tarkalleen edes alusten mittaa niin jätetään spekulaatio turhana pois. Myös alusten muut järjestelmät vaikuttavat tiloihin.
Aster 30 on kieltämättä kallis ohjus, mutta ei niitä tarvitse ostaa sadoittain. Aster 30 voidaan jättää pääsääntöisesti lentokoneita vastaan ammuttavaksi, ja muita uhkia voidaan torjua halvemmalla ohjuksella. Yksi vaihtoehto olisi esimerkiksi CAMM:n ja Aster 30:n sekoitus. Teoreettinen lasti voisi olla vaikkapa 8 kpl Aster 30 ja 32 kpl CAMM. Tai jos käytetään amerikkalaisohjuksia, niin 8 kpl SM-2 ja 32 kpl ESSM.
Pelkkä ohjus ei ole se mikä maksaa vaan itse integroitu järjestelmä sensoreineen. Ei ole järkeä hankkia loistavaa järjestelmää jos aluksiin saadaan vain 1 "alkutäyttö" ohjuksia. Jos määrä olisi 16 /alus, se tarkoittaisi 64 puikkoa pelkästään ja tuplana sitten lähes 130 kpl.
Nuo ovat vain märkiä unelmia ilman realismia. 40 ohjusta VLS:n ei saada 100 m purkkiin mitenkään, muuten karsitaan paljon muuta. Ei ne korvetit ole taisteluristeilijöitä...

En usko enkä kannata korvetteihin 2 eri järjestelmää. Realistisesti katsottuna tilaa eikä rahaa ei ole. CAMM tai ESSM Block 2 olisi erinomaista. Sellaista kykyä ei löydy edes Visbyiltä.
 
Nämä tutkat tulevat käyttöön vasta hiljakseen DDG-51 Flight III mukana (2 valmiina).
Piti vähän viilata pilkkua, Flight III Burkeja ei ole yhtäkään valmiina, vasta pari tilattu.
SPY-1 kykenee teoriassa seuraamaan 800 maalia, 200 per paneeli. AMDR eli SPY-6 on "30" kertaa tehokkaampi eli herkempi, käytännössä tämä tarkoittaa puolet pienemmän maalin havaitsemista kaksi kertaa kauempaa, verrattuna SPY ykköseen.
 
En usko enkä kannata korvetteihin 2 eri järjestelmää. Realistisesti katsottuna tilaa eikä rahaa ei ole. CAMM tai ESSM Block 2 olisi erinomaista. Sellaista kykyä ei löydy edes Visbyiltä.
Miten niin edes Visbyiltä? Eihän Visbyiltä löydy ITO:ja ollenkaan ja lisäksi ne ovat selvästi pienempiä kuin Pohjanmaa-luokasta suunnitellaan.
 
Visbyt ovat surullisia aluksia. Tilannekuva saattaa olla loistava, tiedetään mitä tapahtuu ja missä, vihollinen ei välttämättä tiedä sinusta mitään, mutta lopulta voidaan vain istua peukalo perseessä ja odotella että piste siinä tutkassa menee ohi. Merimaalit ovat tietenkin eri asia, niihin Visbyillä kyllä voidaan purra. Mutta ilmamaalit ovat vain kaunis haavemaali horisontissa.

Aavanmeren tällä puolen Pohjanmaa luokan ulkosaaristotuhoaja FNS Devastator sen sijaan tuhoaa kaiken minkä näkee, kuulee, tai aavistaa :alien:
 
Visbyt ovat surullisia aluksia. Tilannekuva saattaa olla loistava, tiedetään mitä tapahtuu ja missä, vihollinen ei välttämättä tiedä sinusta mitään, mutta lopulta voidaan vain istua peukalo perseessä ja odotella että piste siinä tutkassa menee ohi. Merimaalit ovat tietenkin eri asia, niihin Visbyillä kyllä voidaan purra. Mutta ilmamaalit ovat vain kaunis haavemaali horisontissa.

Aavanmeren tällä puolen Pohjanmaa luokan ulkosaaristotuhoaja FNS Devastator sen sijaan tuhoaa kaiken minkä näkee, kuulee, tai aavistaa :alien:
Nuo RBS 15 puikot ovat tätä nykyä enemmänkin fasaanin lentoja. Helppo ampua haulikolla alas.
 
@Leaderwolf Norrköping-luokan aluksissa on kolme kaasuturbiinia ja käynnistysvaiheessa saattaa tulla hiukan savua ja liekkejäkin.



Tuossa pari videota, alempi Spica-luokan alus
Huhhuh mitä ääntä nuo pitävät! Kyllä ennen oli kaikki hienompaa :love::love::love:

Edit. Jenkithän kuulee Atlantin SOSUS verkollaan kun Spica kiihdyttää turbiineitaan Muskön tukikohdan tunnelissa :cool:
 
@Leaderwolf jos ihan tosissaan tota ääntä pohtii, niin voi hyvin olla että dieseleillä varustetusta ohjusveneestä äänet kantautuu pidemmälle kuin kaasuturbiineilla varustetuista, vaikka äänenvoimakkuus olisikin jälkimmäisessä kovempi. Turbiineissa korkea ujellus ja dieseleissä matala jyskytys.

Monissa aluksissa uhkatilanteen mukaan voidaan valita ohjataanko pakokaasut pinnalle vai pinnan alle. Normaaliajossa tietysti pinnalle. Turbiineilla tätä vaihtoehtoa ei kyllä taida olla. Ohjusveneille pieni ääniheräte ei ole se kaikkein tärkein juttu.
 
Muskö! En tiedä mitä ulkoavaruuden mussutusta tuo kieli on, mutta on jumalauta komia tukikohta naapureilla. Kohdassa 4:04 näkyvä jumalaton panssariovi tukikohtaan kestää varmaan muutakin kuin humalaisen iltavapailta palaajan.

 
Muskö! En tiedä mitä ulkoavaruuden mussutusta tuo kieli on, mutta on jumalauta komia tukikohta naapureilla. Kohdassa 4:04 näkyvä jumalaton panssariovi tukikohtaan kestää varmaan muutakin kuin humalaisen iltavapailta palaajan.

Eikös tuo ole tätä nykyä siviilikäytössä? Paremman väen veneiden talvisäilytyspaikka. Kockums taitaa omistaa kuitenkin.
 
Eikös tuo ole tätä nykyä siviilikäytössä? Paremman väen veneiden talvisäilytyspaikka. Kockums taitaa omistaa kuitenkin.
Sitä se ikuiseen rauhaan uskominen teettää.. Mutta ei täysin, osa tukikohdasta on merivoimien käytössä, ja osassa tukikohtaa Kockumssilla on jotain varsinaista toimintaakin. Yllättäen vastausta kysymykseen mitä toimintaa, ei löydy. Mutta kai jotain mitä on hyvä tehdä piilossa syvällä vuoren sisällä. Ja osa on avattu siviilikäyttöön, mutta tarkoittaako tämä tukikohdan pinnalla olevaa infraa ainoastaan?
 
Vastasit itse kysymykseesi. Juuri tätä tarkoitin.
Niin mutta mikä järki on alkaa vertaamaan Pohjanmaan (tulevaa) IT-kykyä sellaiseen alukseen, jolla ei ole ITO:ja? Ottaen huomioon että Merivoimillakin on jo ITO:illa varustettuja aluksia, joiden IT-kyky on täten parempi kuin niiden Visbyjen.
 
Back
Top