Merivoimien kehitysnäkymät

Nämä Asteria käyttävät havaitsevat itse noin 100-300 maalia virallisesti mutta tilannekuvajärjestelmä sekä tst-järjestelmä määrittävät tietysti kuinka paljon ulkoista dataa ja maaleja voidaan syöttää. Laivatutkathan eivät yksin näe kaikkea eikä pelkästään niitä käytetä maalitietoon aina. Nämä järjestelmät eivät ole myöskään AEGIS AMDR-tutkia joissa on enemmän kykyä havaita jopa 1000 maalia kerralla. Nämä tutkat tulevat käyttöön vasta hiljakseen DDG-51 Flight III mukana (2 valmiina).

Kun vertaat Thalesin Herakles-tutkan ominaisuuksia vaikka Emparin tai Arabelin kykyyn maalien seurannasta, niin huomaat että Thalesin tutka on kehittyneimpiä maailmassa, omassa kokoluokassaan. https://www.thalesgroup.com/sites/default/files/medias/documents
/Datasheet%20HERAKLES_DS167_10_12_HR.pdf

Sopii toivoa että saisimme sellaiset mutta epäilen asiaa. Thales tekee huippututkia ja Singaporella on erittäin kova järjestelmä noissa aluksissaan.

Herakles on yli 10 vuotta vanha PESA-tutka. Kehitys kehittyy, nykyään saa vastaavan kokoluokan AESA-tutkia, joilla päästään paljon isompaan määrään seurantoja, jos erityisesti sitä halutaan vertailla. Esimerkiksi TRS-4D ja Sea Giraffe 4A kykenevät kumpikin yli 1000 kohteen yhtäaikaiseen seurantaan, ja molemmista on saatavissa myös kiinteä versio, mikäli pyörivän tutkan päivitysnopeus ei ole riittävä.

https://www.hensoldt.net/fileadmin/hensoldt/Solutions/Sea/Surface_Systems/0940_16_TRS-4D_R.pdf
https://saab.com/globalassets/publi...r/surface/sea_giraffe_4a_product_brochure.pdf

Entä onko meillä varaa? Käännetään kysymys toisin päin, miksi ei olisi? Jo pahaisiin Hamina-luokan ohjusveneisiin asennettiin tutka (TRS-3D), joka on maailmalla yleensä käytössä korvettien kokoisissa aluksissa ja suuremmissa. Lisäksi LV2020:n useissa konseptikuvissa on näkynyt kiinteä asennus tutkalle, mikä viittaa siihen, että halvimman kautta ei olla menossa, vaan rahaa ollaan tosiaan panostamassa tutkajärjestelmään. Ei ole näkyvissä, etteikö Aster 30:n tai SM-2:n tulenjohto onnistuisi aluksiin hankittavalla tutkajärjestelmällä kohtuullisesti - perinteiset leko-maalit pitäisi pystyä havaitsemaan ja ottamaan seurantaan ohjuksen tehokkaan kantaman puitteissa, vaikka Sachsenien, Arleigh Burkejen ym. kaltaista kykyä havaita kaikki mahdollinen lentävä kaikilla etäisyyksillä ei olisikaan.

Tärkeintä laivue 2020 suhteen on se mitä merivoimat on epävirallisesti sanonutkin haluavansa, eli hyvän tilannetietoisuuden ja verkottuneen tilannekuvan. Kaukotorjuntaa ei edes haeta koska nämä aluetorjuntajärjestelmät(myös laivastossa) on hirveän hintaisia eikä pienillä mailla ole niihin varaa.

Singaporella on varaa, vaikka maa on pieni kuin mikä. ;) Asukaslukukin on käytännössä sama kuin Suomessa, 5,6 ja 5,5 miljoonaa.

Pelkkä ohjus ei ole se mikä maksaa vaan itse integroitu järjestelmä sensoreineen. Ei ole järkeä hankkia loistavaa järjestelmää jos aluksiin saadaan vain 1 "alkutäyttö" ohjuksia. Jos määrä olisi 16 /alus, se tarkoittaisi 64 puikkoa pelkästään ja tuplana sitten lähes 130 kpl.
Nuo ovat vain märkiä unelmia ilman realismia. 40 ohjusta VLS:n ei saada 100 m purkkiin mitenkään, muuten karsitaan paljon muuta. Ei ne korvetit ole taisteluristeilijöitä...

ESSM, CAMM ja jotkin muut ohjukset ovat pakattavissa nelinkertaisena yhden ison ohjuksen viemään tilaan. Eli kun perus Mk 41 ottaa sisäänsä kahdeksan isoa ohjusta, niin sinne voi pakata myös 4*8 ESSM, eli 32 ohjusta. Kaksi VLS-kennostoa on ihan kohtuullinen määrä 3000-tonnin aluksessa, mahtuvat etukannelle ilman ongelmia eikä kantavuudessakaan pitäisi tulla ongelmia (täysi miinakuorma on moninkertaisesti raskaampi, eikä takakannelle laskeutuva helikopterikaan ole kevyt).

Integrointikulut ovat kieltämättä mielenkiintoinen kysymys, ja myönnän, että se voi tulla tielle. Mitä ohjuksen sovittaminen aluksen taistelunjohto- ja tutkajärjestelmän kanssa maksaa? Onnistuuko 20 miljoonalla vai tuleeko 100 miljoonan lasku? Jos jälkimmäinen, niin se on tietysti kuolemanisku useamman ohjuksen käytölle Pohjanmaa-luokassa.

En usko enkä kannata korvetteihin 2 eri järjestelmää. Realistisesti katsottuna tilaa eikä rahaa ei ole. CAMM tai ESSM Block 2 olisi erinomaista. Sellaista kykyä ei löydy edes Visbyiltä.

Jos noista pitää valita, niin toivottavasti otetaan ESSM. Muutoin Pohjanmaa-luokka ei kykene suojelemaan kuin itseään ja ihan vieressä olevia toisia aluksia. ESSM tarjoaa edes jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttaa isommalla alueella.
 
Kantama, syvyys, nopeus. Kaikki mahdollisia. Mutta alus joka siihen kykenee, ei varmasti jää hiljaiseksi eikä huomaamattomaksi. Se kyetään paikantamaan, ja se kyetään tuhoamaan. Propagandaa enemmän kuin käytännön kykyä vaikuttaa.

Edit. Mutta vie taas mukavan siivun Venäjän valmiiksi tutisevasta budjetista. Eli siitä vain, kehittäköön vain tuollaisia, Suomelle aina parempi.

Jos nyt oletetaan että tuo torpedo menis noilla spekseillä, niin millä sinne kilometrin syvyyteen vaikutetaan?


Tuossa muuten se "vuotanut" asiakirja kohta 688 ja 704 asiasta pieni maininta
https://www.transcend.org/tms/wp-content/uploads/2018/01/Npr-2018-A.pdf

System Status-6

sasa.png



Ny timesin artikkeli , lähinnä asiakirjasta yleensä.
https://www.nytimes.com/2018/01/16/us/politics/pentagon-nuclear-review-cyberattack-trump.html?_r=0
"And it states outright that Russia is testing its first autonomous nuclear torpedo, one that American officials believe would be guided largely by artificial intelligence to strike the United States even if communications with Moscow were terminated. It was Washington’s first public acknowledgment of such an undersea weapon, a prototype of which was first envisioned in the 1960s by Andrei Sakharov, the physicist who later ranked among the Soviet Union’s most famous dissidents.
The torpedo’s development was detected by the Obama administration and has been widely discussed in defense circles, but never publicly referred to by the Pentagon as a significant future threat"

hp artikkeli
https://www.huffingtonpost.com/entr...re-review-2018_us_5a4d4773e4b06d1621bce4c5?q4

Tässä enemmän torpedosta
http://www.popularmechanics.com/mil...nfirms-existence-of-russian-doomsday-torpedo/


Tuossa venäläisten luonnos

Status6.jpg


Tuosta kuvasta tuollainen yksityiskohta jos joku on oikein kääntäny

"According to a Russian document disclosed on state television Nov. 10, 2015, the weapon is a self-propelled underwater craft capable of carrying a nuclear warhead up to 6,200 miles. The vehicle can submerge to a depth of 3,280 feet and travel at speeds of up to 56 knots"
http://freebeacon.com/national-security/russia-tests-nuclear-capable-drone-sub/


Tuolla samat lukemat.
http://www.popularmechanics.com/military/weapons/a24216/pentagon-confirm-russia-submarine-nuke/
Russia calls the system "Ocean Multipurpose System 'Status-6," and it is allegedly capable of traveling underwater to distances of to 6,200 miles. It can submerge to depths of 3,280 feet and travel at speeds of up to 56 knots.

Mistähän tuo 100 solmua on suomalaisiin lehtiin tullu.
 
Muskö! En tiedä mitä ulkoavaruuden mussutusta tuo kieli on, mutta on jumalauta komia tukikohta naapureilla. Kohdassa 4:04 näkyvä jumalaton panssariovi tukikohtaan kestää varmaan muutakin kuin humalaisen iltavapailta palaajan.

Tuo on sitä perusrakentamista, hienouksiahan tuossa ei ollut, tai oikeastaan ei näytetty...
 
Niin mutta mikä järki on alkaa vertaamaan Pohjanmaan (tulevaa) IT-kykyä sellaiseen alukseen, jolla ei ole ITO:ja? Ottaen huomioon että Merivoimillakin on jo ITO:illa varustettuja aluksia, joiden IT-kyky on täten parempi kuin niiden Visbyjen.
Molemmat alusluokat on korvetteja ja ovat/tulevat olemaan laivastojensa keihäänkärkiä. Visby-luokka varmaankin saa ohjuksensa vielä jatkopäivityksissä ja ruotsin merivoimat ne varmaankin kinuavat.
 
Mistähän tuo 100 solmua on suomalaisiin lehtiin tullu.

56 solmua on aika tarkasti 100 kilsaa tunnissa. Joku on muuttanut luvun mutta sekoillut yksiköissä.

Molemmat alusluokat on korvetteja ja ovat/tulevat olemaan laivastojensa keihäänkärkiä. Visby-luokka varmaankin saa ohjuksensa vielä jatkopäivityksissä ja ruotsin merivoimat ne varmaankin kinuavat.

Jos kerran Haminat saavat uudet ohjukset, niin mitähän me saadaan Ruotsista Umkhontoja vastaan... Visbyt kun on kuitenkin rakennettu juuri Umkhonton asentamista silmällä pitäen. Sen siis pitäisi onnistua ilman rakenteellisia muutoksia.
 
The torpedo’s developmentRussia calls the system "Ocean Multipurpose System 'Status-6," and it is allegedly capable of traveling underwater to distances of to 6,200 miles. It can submerge to depths of 3,280 feet and travel at speeds of up to 56 knots.

Mistähän tuo 100 solmua on suomalaisiin lehtiin tullu.

Solmut on ensin muunnettu kilometreiksi tunnissa ja sen jälkeen unohdettu että nehän tulikin jo muunnettua?

E... @Jukkis ehti ensin
 
Jos nyt oletetaan että tuo torpedo menis noilla spekseillä, niin millä sinne kilometrin syvyyteen vaikutetaan?
Jos Darpa ja Salaiset projektit jätetään huomioimatta, torpedolla. MK48 arvioitu toimintasyvyys on 800m. Se ei jää kovin kauaksi, luulisi että tarvittaessa jenkit saavat vaikutuksen kilometriinkin.
 
Jos Darpa ja Salaiset projektit jätetään huomioimatta, torpedolla. MK48 arvioitu toimintasyvyys on 800m. Se ei jää kovin kauaksi, luulisi että tarvittaessa jenkit saavat vaikutuksen kilometriinkin.

Miten olisi ydinsyvyyspommi? Eivät taida olla enää käytössä?
 
Tässä enemmän torpedosta
http://www.popularmechanics.com/mil...nfirms-existence-of-russian-doomsday-torpedo/

Mistähän tuo 100 solmua on suomalaisiin lehtiin tullu.
Yllä olevasta ja tänne postaamastasi linkistä tietysti.
Kanyon is reportedly a very long range autonomous underwater vehicle that has a range 6,200 miles, a maximum depth of 3,280 feet, and a speed of 100 knots according to claims in leaked Russian documents.
Kysymyksen siis pitäisi kuulua mistä Kyle Mizokami on sen keksinyt popularmechanics.com saitin artikkeliin kirjoittaa.
According to submarine expert H.I. Sutton, Kanyon is 5.5 feet wide and 79 feet long, making it twice as large as a Bulava submarine launched ballistic missile. Sutton also believes the torpedo is nuclear powered.
No justiinsa. ydinkäyttöisen vehkeen toimintasäde ei varmaasti olisi rajoitettu 6200 mailiin, joten jompikumpi noistakin on pelkkää puppua.
 
Herakles on yli 10 vuotta vanha PESA-tutka. Kehitys kehittyy, nykyään saa vastaavan kokoluokan AESA-tutkia, joilla päästään paljon isompaan määrään seurantoja, jos erityisesti sitä halutaan vertailla. Esimerkiksi TRS-4D ja Sea Giraffe 4A kykenevät kumpikin yli 1000 kohteen yhtäaikaiseen seurantaan, ja molemmista on saatavissa myös kiinteä versio, mikäli pyörivän tutkan päivitysnopeus ei ole riittävä.
Myös EMPAR on PESA ja silti erittäin pätevä. PESA voidaan muuttaa AESAksi helposti kuten Selex ES päivittää EMPARin mfra:si. Maaleja voi näyttää kyllä, mutta hyvin lähellä noin suuren maalimäärän näyttämiseen ei ole järkeä koska tilannekuva sekavoituu jo 100 maalin kohdalla. Järjestelmän täytyy toimia automaattisesti ja arvioida uhka itsenäisesti sekä tunnistaa maalit omista ja - ampua tarvittaessa.
Entä onko meillä varaa? Käännetään kysymys toisin päin, miksi ei olisi? Jo pahaisiin Hamina-luokan ohjusveneisiin asennettiin tutka (TRS-3D), joka on maailmalla yleensä käytössä korvettien kokoisissa aluksissa ja suuremmissa. Lisäksi LV2020:n useissa konseptikuvissa on näkynyt kiinteä asennus tutkalle, mikä viittaa siihen, että halvimman kautta ei olla menossa, vaan rahaa ollaan tosiaan panostamassa tutkajärjestelmään. Ei ole näkyvissä, etteikö Aster 30:n tai SM-2:n tulenjohto onnistuisi aluksiin hankittavalla tutkajärjestelmällä kohtuullisesti - perinteiset leko-maalit pitäisi pystyä havaitsemaan ja ottamaan seurantaan ohjuksen tehokkaan kantaman puitteissa, vaikka Sachsenien, Arleigh Burkejen ym. kaltaista kykyä havaita kaikki mahdollinen lentävä kaikilla etäisyyksillä ei olisikaan.
Edeltävän konseptikuvan merivoimat lyttäsivät nopeasti epärelevantteina joten ehkä ei kannata uskoa täysin havainnekuvia. Jonkin verran nuo voivat muuttua vielä.

Eivät nuokaan mainitsemasi alukset havaitse kaikkea ja kaikilla etäisyyksillä. Myöhemmässä linkissä on hyvä keskustelu ja huomio mm. Burke-luokan kyvyistä eli S-aaltoalueen PESA-tutka on hyvä häivemaalien havaitsemiseen, mutta tutka ei kykene torjumaan/ampumaan kuin 3 maalia kerrallaan (puoliaktiivinen ohjus) ja antennien sijoituksesta johtuen horisontin taakse ei juuri nähdä.
Brittien Type 45 Sampson on paljon korkeammalla ja kykenee näkemään myös pintaa lähellä lentävät maalit pidempää.

Singaporella on varaa, vaikka maa on pieni kuin mikä. ;) Asukaslukukin on käytännössä sama kuin Suomessa, 5,6 ja 5,5 miljoonaa.
Singaporen bkt on suurempi kuin suomen ja samaten puolustusbudjetti 2017 oli yli 3x suomen (10 miljardia USD)budjetin. Silloin ei ole ongelmaa.http://www.janes.com/article/68020/modest-increase-for-singapore-s-2017-defence-budget
Jos noista pitää valita, niin toivottavasti otetaan ESSM. Muutoin Pohjanmaa-luokka ei kykene suojelemaan kuin itseään ja ihan vieressä olevia toisia aluksia. ESSM tarjoaa edes jonkinlaisen mahdollisuuden vaikuttaa isommalla alueella.
Pelkkä maksimikantama ei ole niin olennaista. Tärkeätä on tunnistaa maali aikaisin ja ampua se alas nopeasti sekä tarkasti. Myös monimaalikyky on hyvin tärkeä saturaatiohyökkäyksessä. Jos viittaat saattueisiin niin meillä ei tulisi olemaan suuria saattueita johtuen niiden helpommasta havaitsemisesta. Pientä saattuetta voidaan suojata helpommin vähäisemmällä määrällä aluksia ja ne paatit seilaavat silloin aika lähekkäin. Tämä on tärkeää myös sukellusveneuhkan ja miinauhkan vuoksi.

Tämä teoreettinen torjuntaetäisyys tuntuu jatkuvasti olevan "must have" foorumilla. Samaa sanottiin aikanaan NASAMS II kauppojen arvioinnissa ja sitäkin aikaisemmin SS:n kolumneissa, joissa todettiin että suomen ilmatorjunnassa on usein korostunut torjuntaetäisyys liikaakin muiden asioiden kustannuksella. Asia on tietysti eri kun puhtaan pintaliitäjien torjunnasta merellä mutta tässä asiassa ei suurin mahdollinen kantama yksinään auta.

Ehkä tämä kommentti auttaa havainnollistamaan mikä yliäänisten sea-skimmerien torjunnassa on ongelma:
https://defence.pk/pdf/threads/modern-destroyers-air-defence-assessment.480184/
Vain ulkoisella maalituksella voidaan pidentää tehokkaasti horisontin taakse tapahtuvaa havainnointia ja sitä myöden torjuntaa. Sitä ei tehdä kuitenkaan millään kevyellä lennokilla, ainakaan nopeiden ohjusten osalta, vaan vaaditaan jotain AEW:n tyyppistä ratkaisua tai kaasupallossa roikkuvaa AESA-tutkaa ja IR-sensoria. Missään nimessä Pohjanmaa-luokka ei kykene torjumaan sea-skimmereitä 50km päähän vaikka se saisi ESSM:n.

Spekulointina sanoisin että johtuen meidän olosuhteistamme (saaristo), alukset eivät ole mitään tornitaloja vaan valvontatutkien sijoitus jää aika paljon fregattien/hävittäjien vastaavasta. Ehkä Burke-luokka on poikkeus koska siinä nuo Aegis antennit ovat melko alhaalla mutta alusluokka onkin vanhaa suunnittelua.
 
tutka ei kykene torjumaan/ampumaan kuin 3 maalia kerrallaan (puoliaktiivinen ohjus)
SM-2:ssa on myös inertia/datalinkkiohjaus, joten tutkavalaisua ei tarvita kuin aivan torjunnan loppuvaiheessa. Burke pystyy siis kolmella tulenjohtotutkallaankin torjumaan huomattavasti suurempaa määrää maaleja kerrallaan. Torjunnat pitää vain lomittaa niin että jokaiselle ohjukselle on loppuvalaisua varten tutka saatavilla, mutta tuontyyppisiä aikataulutusongelmia ratkotaan jo tietotekniikan kanditason kursseilla.
 

In June 2017, the US Space Naval Warfare Lab released a video from on board the USS Bunker Hill. In it, the cruiser’s machine gunners fired live rounds into the sea, kicking up bursts of spray. Such training exercises are hardly unusual – but this time, something was different. The command to “fire” wasn’t shouted across the deck, but transmitted visually, via “GunnAR”, a custom version of DAQRI’s hard hat-style helmet.

The “Smart Helmet”, as it is known, was DAQRI’s first product. It was designed for industrial and military uses: “a foreman at a heavy manufacturing site,” was the imagined ideal user. Clients included German internet of things giant Siemens, which handed the device to teams of gas turbine inspectors. “You can see flow rates and temperatures on top of the real turbine,” Mullins explains. “In industrial environments things tend to get hot before they break, so you can use it both as a safety sensor and to detect problems.”

Mullins, a burly 42-year-old with the precise diction and erect posture of a US Merchant Marine Academy graduate, is in a cluttered research lab on a business park just outside Milton Keynes, showing off DAQRI’s second, and latest, product. Launched in August 2017, the black-and-white Smart Glasses are a smaller, lighter version of the Smart Helmet – AR for the boss, rather than the worker. This is where DAQRI thinks it can make AR mass-market. But even with the battery and processing units squeezed into a beltpack, the new device is a long way from comfortable.
Linkki
 
Back
Top