Merivoimien kehitysnäkymät

[Einomies1]

SM-2:ssa on myös inertia/datalinkkiohjaus, joten tutkavalaisua ei tarvita kuin aivan torjunnan loppuvaiheessa. Burke pystyy siis kolmella tulenjohtotutkallaankin torjumaan huomattavasti suurempaa määrää maaleja kerrallaan. Torjunnat pitää vain lomittaa niin että jokaiselle ohjukselle on loppuvalaisua varten tutka saatavilla, mutta tuontyyppisiä aikataulutusongelmia ratkotaan jo tietotekniikan kanditason kursseilla.

Voipi mennä vaikeaksi jos kyseessä on moderni, väistelevä ohjus jonka reitti on ennalta arvaamaton. Toinen vaihtoehto on sitten supernopea ohjus johon pitää osua pilkuntarkasti.

 

[Herman30]

https://www.baesystems.com/en/download-en/20180109210142/1434555676088.pdf

Tuossa Bofors 40 Mk4;s ohjelmoitavasta ammuksesta.

 

[Leaderwolf]

3P. Video on kyllä suoraan 80 luvulta...

 

[Jukkis]

Voipi mennä vaikeaksi jos kyseessä on moderni, väistelevä ohjus jonka reitti on ennalta arvaamaton. Toinen vaihtoehto on sitten supernopea ohjus johon pitää osua pilkuntarkasti.

Nuo ongelmat ovat ihan riippumattomia ohjuksen hakupään tyypistä. Sekä puoli- että aktiivisen tutkan ja IP-hakupään kyky havaita maali on samalla magnitudilla. No, super- ja varsinkin tulevaisuuden hypernopeaa vastaan IP-kärjellä voi olla pieni etu, kun shokkiaalto säteilee kivan kirkkaana... Mutta kaikki noista täytyy siis saattaa enemmän tai vähemmän samaan asemaan maaliin nähden datalinkin avulla jotta torjunta onnistuisi.

 

[Leaderwolf]

NSM anti-ship missile to be tested from U.S. Army HEMTT during RIMPAC 2018

https://www.navyrecognition.com/ind...hemtt-coastal-battery-during-rimpac-2018.html

 

[Huhta]

--

Pelkkä maksimikantama ei ole niin olennaista. Tärkeätä on tunnistaa maali aikaisin ja ampua se alas nopeasti sekä tarkasti. Myös monimaalikyky on hyvin tärkeä saturaatiohyökkäyksessä. Jos viittaat saattueisiin niin meillä ei tulisi olemaan suuria saattueita johtuen niiden helpommasta havaitsemisesta. Pientä saattuetta voidaan suojata helpommin vähäisemmällä määrällä aluksia ja ne paatit seilaavat silloin aika lähekkäin. Tämä on tärkeää myös sukellusveneuhkan ja miinauhkan vuoksi.

Tämä teoreettinen torjuntaetäisyys tuntuu jatkuvasti olevan "must have" foorumilla. Samaa sanottiin aikanaan NASAMS II kauppojen arvioinnissa ja sitäkin aikaisemmin SS:n kolumneissa, joissa todettiin että suomen ilmatorjunnassa on usein korostunut torjuntaetäisyys liikaakin muiden asioiden kustannuksella. Asia on tietysti eri kun puhtaan pintaliitäjien torjunnasta merellä mutta tässä asiassa ei suurin mahdollinen kantama yksinään auta.

Ehkä tämä kommentti auttaa havainnollistamaan mikä yliäänisten sea-skimmerien torjunnassa on ongelma:
https://defence.pk/pdf/threads/modern-destroyers-air-defence-assessment.480184/
Vain ulkoisella maalituksella voidaan pidentää tehokkaasti horisontin taakse tapahtuvaa havainnointia ja sitä myöden torjuntaa. Sitä ei tehdä kuitenkaan millään kevyellä lennokilla, ainakaan nopeiden ohjusten osalta, vaan vaaditaan jotain AEW:n tyyppistä ratkaisua tai kaasupallossa roikkuvaa AESA-tutkaa ja IR-sensoria. Missään nimessä Pohjanmaa-luokka ei kykene torjumaan sea-skimmereitä 50km päähän vaikka se saisi ESSM:n.

Spekulointina sanoisin että johtuen meidän olosuhteistamme (saaristo), alukset eivät ole mitään tornitaloja vaan valvontatutkien sijoitus jää aika paljon fregattien/hävittäjien vastaavasta. Ehkä Burke-luokka on poikkeus koska siinä nuo Aegis antennit ovat melko alhaalla mutta alusluokka onkin vanhaa suunnittelua.

Viittasin miehitettyjen ilma-alusten toiminnan estämiseen/vaikeuttamiseen. CAMM:n ulottuvuudella ei tee juuri mitään, jos maali ei lennä käytännössä aluksen päältä.

Mutta on minulla muitakin syitä suosia ESSM:ää. ESSM:n taistelukärki on CAMM:n taistelukärkeä moninkertaisesti suurempi. ESSM:lle on ilmoitettu suurempi nopeus (tarkat on tietysti leimatavaraa, nämä Wikipediasta), Mach 4+ (vrt. CAMM:n Mach 3), eli ESSM ehtii todennäköisemmin merimaaliohjuksen ja suojattavan aluksen väliin. ESSM edustaa koetellumpaa teknologiaa kuin CAMM, eli riskipotentiaali on pienempi. ESSM on myös huomattavasti laajemmassa käytössä, ml. Yhdysvallat, mikä on oma meriittinsä (mahdolliset sodan ajan täydennykset, tuotetuki ja tuleva kehitystyö).


P.S. Saattueen havaitsemistodennäköisyys ei kasva samassa suhteessa kuin alusten määrä lisääntyy. Lisäksi vahvempi saatto-osasto pystyy suojelemaan saattuetta paremmin kuin heikko.

For both major allied navies, it had been difficult to grasp that, however large a convoy, its "footprint" (the area within which it could be spotted) was far smaller than if the individual ships had traveled independently. In other words, a submarine had less chance of finding a single convoy than if it were scattered as single ships. Moreover, once an attack had been made, the submarine would need to regain an attack position on the convoy. If, however, an attack were thwarted by escorts, even if the submarine had escaped damage, it would have to remain submerged for its own safety and might only recover its position after many hours' hard work. U-boats patrolling areas with constant and predictable flows of sea traffic, such as the United States Atlantic coast in early 1942, could dismiss a missed opportunity in the certain knowledge that another would soon present itself.

https://en.wikipedia.org/wiki/Convoy#Analysis

 

[Huhta]

Kandee unohtaa kaiken maailman korpraalit ja lukea tätä foorumia...

Tuon luulisi olevan itsestäänselvyys, kun täällä foorumilla pyörii majureita, kenraaleja ja presidenttejä eikä yksi vaivainen korpraali.

 

[Leaderwolf]

On hyvä mahdollisuus että kyseinen korpraali on foorumin jäsen, joten ei parane yhden pieleen menneen veikkauksen takia liikaa miestä kurmoottaa, ettei seuraava artikkeli käsittele MP.nettiä

 

[Rannari]

Tuon luulisi olevan itsestäänselvyys, kun täällä foorumilla pyörii majureita, kenraaleja ja presidenttejä eikä yksi vaivainen korpraali.

Toisaalta maailmanhistoria tuntee ainakin yhden isomman hässäkän jossa melkoinen lauma kenraaleja ja amiraaleja oli liemessä yhden tarmokkaan itävaltalaisen korpraalin kanssa. Eli ei väheksytä ( eikä myöskään rinnasteta )

 

[Einomies1]

Viittasin miehitettyjen ilma-alusten toiminnan estämiseen/vaikeuttamiseen. CAMM:n ulottuvuudella ei tee juuri mitään, jos maali ei lennä käytännössä aluksen

No sehän riippuu aluksen korkeudesta. Aika kärjistetty väite muutenkin. On melko sama asia onko käytössä Essm vai Camm jos torjutaan pintamaaliohjusta, joka voidaan laukaista jopa sadan kilometrin päästä tai kauempaa mikäli maalinosoitus on ulkoinen. Kumpikaan ohjus ei auta tässä vaan pitää olla pitkänkantaman järjestelmä.

Mutta on minulla muitakin syitä suosia ESSM:ää. ESSM:n taistelukärki on CAMM:n taistelukärkeä moninkertaisesti suurempi. ESSM:lle on ilmoitettu suurempi nopeus (tarkat on tietysti leimatavaraa, nämä Wikipediasta), Mach 4+ (vrt. CAMM:n Mach 3), eli ESSM ehtii todennäköisemmin merimaaliohjuksen ja suojattavan aluksen väliin. ESSM edustaa koetellumpaa teknologiaa kuin CAMM, eli riskipotentiaali on pienempi. ESSM on myös huomattavasti laajemmassa käytössä, ml. Yhdysvallat, mikä on oma meriittinsä (mahdolliset sodan ajan täydennykset, tuotetuki ja tuleva kehitystyö).

On tuossa nyt muitakin seikkoja kuten ohjuksen elektroniikka, hakupää yms. Yhtä lailla voitaisiin katsoa että Meteoria ei olisi järkevää hankkia riskipotentaalin vuoksi. Camm on uudemman sukupolven ase ja siihen luottavat suurehkot lavastot. Minulle on aivan sama kumpi tulee. Voi olla että se ohjus onkin Umkhonto Block 3.

P.S. Saattueen havaitsemistodennäköisyys ei kasva samassa suhteessa kuin alusten määrä lisääntyy.

Kyllä se kasvaa, ainakin jos luet Puolustusministeriön Laivue 2020 sivustolta.Pätevämpi se on kuin wiki-lainaus toisesta maailman sodasta.

 

[Huhta]

No sehän riippuu aluksen korkeudesta. Aika kärjistetty väite muutenkin. On melko sama asia onko käytössä Essm vai Camm jos torjutaan pintamaaliohjusta, joka voidaan laukaista jopa sadan kilometrin päästä tai kauempaa mikäli maalinosoitus on ulkoinen. Kumpikaan ohjus ei auta tässä vaan pitää olla pitkänkantaman järjestelmä.

Kirjoitin "miehitetyistä ilma-aluksista", en ohjuksista. Vihje: vihollisen miehitetyillä ilma-aluksilla on paljon muitakin tehtäviä kuin Suomen merivoimien alusten metsästäminen, eli kyse ei ole pelkästä meritorjuntaohjuksia laukovan lentokoneen ja Pohjanmaa-luokan kaksintaistelusta. Kyse voi olla esimerkiksi Kaliningradista Poriin lentävästä hävittäjäpommittajasta tai Ahvenanmaalle ilmarynnäkköä yrittävästä kuljetuslentokoneesta. Mitä ulottuvampi alusilmatorjunta, sitä kauempaa alukset voivat vaikuttaa ilmamaaleihin, jolloin paljastumisen uhka pienenee ja muiden tehtävien suorittaminen yhtäaikaisesti helpottuu.

On tuossa nyt muitakin seikkoja kuten ohjuksen elektroniikka, hakupää yms. Yhtä lailla voitaisiin katsoa että Meteoria ei olisi järkevää hankkia riskipotentaalin vuoksi. Camm on uudemman sukupolven ase ja siihen luottavat suurehkot lavastot. Minulle on aivan sama kumpi tulee. Voi olla että se ohjus onkin Umkhonto Block 3.

On toki, mutta esimerkiksi hakupäästä on käytännössä mahdotonta heitellä mitään muuta kuin huonoja ja huonompia arvauksia ilman leimattua lähdemateriaalia.

Minusta on mielenkiintoista nähdä aikanaan, onko CAMM huomattavasti halvempi kuin ESSM. Jos hinta tosiaan on edullinen, niin se voisi selittää joitakin erikoisia tulevia/luultavia vientikäyttäjiä.

Kyllä se kasvaa, ainakin jos luet Puolustusministeriön Laivue 2020 sivustolta.Pätevämpi se on kuin wiki-lainaus toisesta maailman sodasta.

Kävin siellä joskus, enkä ainakaan silloin nähnyt mitään tuollaista yksityiskohtaista tietoa. Voitko lainata kyseisen kohdan, jossa asia kerrotaan?

 

[Einomies1]

Kirjoitin "miehitetyistä ilma-aluksista", en ohjuksista. Vihje: vihollisen miehitetyillä ilma-aluksilla on paljon muitakin tehtäviä kuin Suomen merivoimien alusten metsästäminen, eli kyse ei ole pelkästä meritorjuntaohjuksia laukovan lentokoneen ja Pohjanmaa-luokan kaksintaistelusta. Kyse voi olla esimerkiksi Kaliningradista Poriin lentävästä hävittäjäpommittajasta tai Ahvenanmaalle ilmarynnäkköä yrittävästä kuljetuslentokoneesta. Mitä ulottuvampi alusilmatorjunta, sitä kauempaa alukset voivat vaikuttaa ilmamaaleihin, jolloin paljastumisen uhka pienenee ja muiden tehtävien suorittaminen yhtäaikaisesti helpottuu.

On toki, mutta esimerkiksi hakupäästä on käytännössä mahdotonta heitellä mitään muuta kuin huonoja ja huonompia arvauksia ilman leimattua lähdemateriaalia.

Minusta on mielenkiintoista nähdä aikanaan, onko CAMM huomattavasti halvempi kuin ESSM. Jos hinta tosiaan on edullinen, niin se voisi selittää joitakin erikoisia tulevia/luultavia vientikäyttäjiä.

Kävin siellä joskus, enkä ainakaan silloin nähnyt mitään tuollaista yksityiskohtaista tietoa. Voitko lainata kyseisen kohdan, jossa asia kerrotaan?

Kainingradista Poriin suuntautuva isku olisi todella hypoteettinen jo sen vuoksi että välissä on Naton valvoma Baltia ja sen tunnistusvyöhykkeet sekä Gotlanti. Asekuormassa lentävää hävittäjäosastoa ei tervehditä vain iloisesti kukkakimppuja heiluttamalla ja lörpöttelemällä radioon. Sieltä suunnalta ei ihan ensiksi tarvitse odottaa pommitushyökkäystä. Ei varmaankaan edes Nato-Venäjä konfliktin syttymisen jälkeenkään koska Kaliningradin kentät on murusina.

Toisekseen miksi moista iskua edes harkittaisiin kun Pietarin lähistöllä on kenttiä ja turvatumpi lähestyminen?
Jos Pori olisi kohteena, sitä vastaan lähdettäisiin täältä hävittäjillä eikä jätettäisi yhden korvetin ohjusten varaan koska Porin alueen satamat ja lentokentät on hyvin tärkeitä. Yhden korvetin lyhyen kantaman ohjukset olisivat melko lujilla koska moinen isku tehtäisiin stand-off ohjuksilla kaukaa torjunnan ulottumilta. Edes 50km Essm ei auta. Tässä mielessä varmaan huomaat itsekin että Camm ja Essm ohjusten päätehtävä on suojella yksittäistä kohdetta ohjuksilta. Niiden kantama ei riitä tulevaisuudessa ampumaan alas kaukaa näköhorisontin takaa lentäviä lentokoneita. Kukaan ei ole niin hullu että tuppaisi tietentahtoen ohjusten vaikutuspiiriin, varsinkin kun vastapuoli hyvin tietäisi meillä olevan niitä.

Ahvenanmaalle ei lähetetä yhtään kuljetuskonetta jos siellä oleva lentokenttä on meikäläisten maajoukkojen hallinnassa tiukasti. Se kenttä pitää lakaista isolla luudalla ja puolustus lamauttaa eikä siinä mitään sankari-iskuja tehdä koska ne päättyvät hyökkääjien teurastukseen. Jos ajattelet Entebben tyylistä raidia Israelin tyyliin, niin se voisi onnistua syvän rauhan aikana kyllä kun Ålandissa ei ole joukkoja mutta ei siellä silloin päivystä Korvetitkaan satamassa.

Tässä ilmatorjunnassa olen ylipäätään sitä mieltä että mitään sota-alusta ei ole järkeä sitoa sataman edustalle ankkuriin pitkäksi aikaa suojaamaan koska se alus itse on tärkeä maali pian ja niitä aluksia on liian vähän. Myös sota-aluksen suorituskykyä tarvitaan melko varmasti muissa tärkeämmissä tehtävissä.
On paljon fiksumpaa santsata maasijoitteisiin it-järjestelmiin kun sitoa aluksia kaupunkien suojaksi. Se Mbda Mamba tai Patriot tarvittaisiin jotta riittävä kerrosteinen ilmatorjunta voitaisiin luoda alueen suojaksi, vaikka sitten Ahvenanmaalla. Sinne tosin riittäisi Nasams ja nyt kun kantamaa selvitetään niin mahdollisesti hankitaan ER-ohjuksia. Toki ne eivät korvaa Mambaa tms. Sen kyllä hyväksyn ja ymmärrän että sota-alus suojaa hetken esim. Pansion laivastotukikohtaa joukkojen liikekannallepanon ja varustautumisen aikana(ennen alusten lähtöä merelle ja suoja-alueilleen) tai saaristossa tehtävää operaatiota.

Suurten kaupunkien suojaaminenkin on kokonaisuudessakin epämääräinen tavoite joka vaatii täsmennystä. Mitä osia Turusta suojeltaisiin? Entä Vaasasta? Pitäisikö suojella Kotkaa? Vain Helsinki on tässä ehkä pieni poikkeus, mutta sielläkin torjuntaa varmasti keskitetään lentokentille, satamiin ja hallintorakennusten sekä polttoainevarastojen suojaksi.

Katso Laivue 2020 pdf-esite, kohta Merioperaatiot:
Suuret alusosastot paljastuvat helposti, ja niihin
voidaan kohdistaa asevaikutus nopeasti ja yllättävästi.

 

[Einomies1]

https://www.baesystems.com/en/download-en/20180109210142/1434555676088.pdf

Tuossa Bofors 40 Mk4;s ohjelmoitavasta ammuksesta.

Senverran vielä uusista tykeistä että luojan kiitos nuo hankittiin. Ilman it-tykkiä Hamina-luokan ilmatorjuntakyky olisi kokonaisuudessa heikentynyt olennaisesti ja samaten pintamaalikyky. 40mm on hyvä kompromissi ohjusveneelle tykiksi. Sillä saavutetaan 4km torjuntaetäisyys kohtitulevaan/ohittavaan maaliin ja yli 10 km etäisyys pintamaaleihin.

 

[Leaderwolf]

Mitä osia Turusta suojeltaisiin?

Tämä on helppo. Tein nopeasti tälläisen ei-niin selvän karttakuvan vierekkäin olevista kohteista jotka takuuvarmasti ovat yhtenä ryppäänä tehokkaan ilmatorjunnan  suojassa. Se että suojaako niitä korvetti saarien suojassa vai maasijoitteinen niin sitä ei voi tietää.
Turun satama, junalauttasatama, Pansion öljyvarastot, öljylaituri, Pansion laivastotukikohta, Meyerin suurtelakka, Nesteen jalostamo, Fortumin voimalaitos, Suomen suurimmat viljan varmuusvarastot, Luonnonmaan korjaustelakka, Naantalin satama. Ja sitten tietysti Salen kesämökki. Nämä kaikki ovat yhdessä 8 kilometriä pitkässä nauhassa meren rannalla, yksittäisiä arvokkaita kohteita on joka puolella, mutta nämä muodostavat vierekkäin ollessaan erillisiä kohteita helpommin suojattavan ryhmän.

Muista en tiedä, tämä Turusta

 

[fyysikko]

Katso Laivue 2020 pdf-esite, kohta Merioperaatiot:
Suuret alusosastot paljastuvat helposti, ja niihin
voidaan kohdistaa asevaikutus nopeasti ja yllättävästi.

Onko tuo mielestäsi jotenkin ristiriidassa tämän:
1)

P.S. Saattueen havaitsemistodennäköisyys ei kasva samassa suhteessa kuin alusten määrä lisääntyy. Lisäksi vahvempi saatto-osasto pystyy suojelemaan saattuetta paremmin kuin heikko.

tai tämän:
2)

For both major allied navies, it had been difficult to grasp that, however large a convoy, its "footprint" (the area within which it could be spotted) was far smaller than if the individual ships had traveled independently. In other words, a submarine had less chance of finding a single convoy than if it were scattered as single ships.

kanssa?
Itse en näe minkäänlaista ristiriitaa kummankaan kanssa, joten siksi tiedustelen että josko viitsisit avata ajatuskulkuasi hieman lisää.
Yksittäinen siviilirahtialuskin paljastuu (=havaitaan) itämerta ylittäessään varmasti satelliittikuvasta, pelkän aluksen lisäksi tyynellä säällä jopa sen muodostamat aallot näkyvät kuvissa varmasti. Matka kestää sen verran pitkään että laivat ovat paljastumisen hetkellä vielä taatusti merellä. Paljastuminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kyky maalittaa se välittömästi. Jos havaitsemisen todennäköisyys on yhdelläkin aluksella 100% ei se siitä isolla saattyueella voi enää isommaksi nousta. Lisäksi isompaa saattuetta ei saada upotettua kokonaan ennen kuin vastatoimia hyökkäävään suklariin tai lentokoneisiin voidaan kohdistaa. Siksi sillä on parempi selviytymiskyky kuin samalla määrällä laivoja erikseen liikkuessaan. Ainakin suklarin kohdalla hyökkääjän asevaikutuksen voi olettaa tulevan yllätyksenä. Mitä tuolla nopeasti ilmaisulla laivue 2020 esitteessä tarkoitetaan jää tyystin epäselväksi. Sitäkö että esevaikutuksen alkamisesta sen päättymiseen kuluu vähän aikaa? Sitä se ei ainakaan tarkoita että asevaikutus alkaa välittömästi kun saariston suojasta poistutaan.

Luonnollisesti 1939...1945 välisenä aikana ei ollut tiedustelusatelliitteja, ja atlantti on paljon suurempi kuin itämeri. Tämä ei mitenkään muuta lauseen 2 paikkansapitävyyttä sitä aikakautta koskien. Ja se voi hyvin päteä atlantilla edelleen, se "footprint" vaan on nykyään paljon laajempi kuin ww2 aikana.

 

[fyysikko]

Jos Venäjän ja Naton välillä olisi konflikti, ja itämerellä näyttäisi linkin oikean yläkulman kuvan mukaiselta (sininen = avovettä, harmaa jäätä), Olisiko Natolla mahdollisuutta huoltaa Baltian aluetta laivarahdeilla ilman Suomen tai Ruotsin apua jäänmurrossa?
Mikäli ei olisi, se varmaankin tarkoittaa että jäänmurtopalveluja toimittavan tahon laivoja suojattaisiin NATOn toimesta muutenkin vastapalveluksena tehtävän sopimuksen mukaisena, siis myös kesäaikana. Lissabonin sopimus taas on sinänsä aivan pätevä peruste niitä murtamispalveluja Suomeltakin pyytää tai pikemminkin vaatia. Suomi siis saisi rahtikuljetuksensa samaan saattueeseen kuin Baltian kuljetukset, mikäli sitä haluaisi. Ja samalla varmaankin osallistuisi itsekin myös sota-aluksilla (korvetti tai katanpää tai molempia) saattueen suojaamiseen.
Pressanvaalien tenteissä kysyttiin Lissabonin sopimukseen liittyen täysin väärää asiaa, suoraa sotilaallista apua Virolle, kun olisi pitänyt kysyä vaikkapa tällaista skenaariota.

 

[Huhta]

Kainingradista Poriin suuntautuva isku olisi todella hypoteettinen jo sen vuoksi että välissä on Naton valvoma Baltia ja sen tunnistusvyöhykkeet sekä Gotlanti. Asekuormassa lentävää hävittäjäosastoa ei tervehditä vain iloisesti kukkakimppuja heiluttamalla ja lörpöttelemällä radioon. Sieltä suunnalta ei ihan ensiksi tarvitse odottaa pommitushyökkäystä. Ei varmaankaan edes Nato-Venäjä konfliktin syttymisen jälkeenkään koska Kaliningradin kentät on murusina.

Aijaa, siis Nato tulee mielestäsi automaattisesti Suomen avuksi missä hyvänsä konfliktissa Venäjää vastaan, vaikkei Suomi ole edes jäsen ja vaikkei Venäjä kohdistaisi sotatoimia Natoa vastaan? Todellisuudessa Natoa tuskin kiinnostaa aloittaa kolmatta maailmansotaa ampumalla kv-ilmatilassa lentävää venäläistä ilma-alusta...

Toisekseen miksi moista iskua edes harkittaisiin kun Pietarin lähistöllä on kenttiä ja turvatumpi lähestyminen?

Koska lentoaika Suomen ilmatilassa on pidempi sitä kautta.

Jos Pori olisi kohteena, sitä vastaan lähdettäisiin täältä hävittäjillä eikä jätettäisi yhden korvetin ohjusten varaan koska Porin alueen satamat ja lentokentät on hyvin tärkeitä. Yhden korvetin lyhyen kantaman ohjukset olisivat melko lujilla koska moinen isku tehtäisiin stand-off ohjuksilla kaukaa torjunnan ulottumilta. Edes 50km Essm ei auta. Tässä mielessä varmaan huomaat itsekin että Camm ja Essm ohjusten päätehtävä on suojella yksittäistä kohdetta ohjuksilta. Niiden kantama ei riitä tulevaisuudessa ampumaan alas kaukaa näköhorisontin takaa lentäviä lentokoneita. Kukaan ei ole niin hullu että tuppaisi tietentahtoen ohjusten vaikutuspiiriin, varsinkin kun vastapuoli hyvin tietäisi meillä olevan niitä.

Ei kaukovaikutusaseita ole kenelläkään niin paljon, etteikö lyhyemmän kantaman aseita jouduttaisi käyttämään.

Ahvenanmaalle ei lähetetä yhtään kuljetuskonetta jos siellä oleva lentokenttä on meikäläisten maajoukkojen hallinnassa tiukasti. Se kenttä pitää lakaista isolla luudalla ja puolustus lamauttaa eikä siinä mitään sankari-iskuja tehdä koska ne päättyvät hyökkääjien teurastukseen. Jos ajattelet Entebben tyylistä raidia Israelin tyyliin, niin se voisi onnistua syvän rauhan aikana kyllä kun Ålandissa ei ole joukkoja mutta ei siellä silloin päivystä Korvetitkaan satamassa.

Harmaan viisikymmentä sävyä... Ahvenanmaa on demilitarisoitu ja maajoukkojen vieminen alueelle on siitä syystä poliittisesti tulenarka asia. Merivoimien alus voi liikkua alueella aiheuttamatta diplomaattista selkkausta.

Tässä ilmatorjunnassa olen ylipäätään sitä mieltä että mitään sota-alusta ei ole järkeä sitoa sataman edustalle ankkuriin pitkäksi aikaa suojaamaan koska se alus itse on tärkeä maali pian ja niitä aluksia on liian vähän. Myös sota-aluksen suorituskykyä tarvitaan melko varmasti muissa tärkeämmissä tehtävissä.

Äärimmäisen huono olkiukko. Kun ilmatorjuntaohjuksen kantama on 50 kilometriä, niin alusta ei todellakaan tarvitse sitoa satama-altaaseen, jotta siitä olisi hyötyä ilmapuolustuksen kokonaisuudessa. On myös todennäköistä, että aluksilla olisi mm. aluevalvontaan ja miinoitukseen liittyviä tehtäviä Ahvenanmaan ja Hangon välisellä merialueella - samalla ne ovat aitiopaikalla ilmapuolustuksen näkökulmasta.

On paljon fiksumpaa santsata maasijoitteisiin it-järjestelmiin kun sitoa aluksia kaupunkien suojaksi. Se Mbda Mamba tai Patriot tarvittaisiin jotta riittävä kerrosteinen ilmatorjunta voitaisiin luoda alueen suojaksi, vaikka sitten Ahvenanmaalla. Sinne tosin riittäisi Nasams ja nyt kun kantamaa selvitetään niin mahdollisesti hankitaan ER-ohjuksia. Toki ne eivät korvaa Mambaa tms. Sen kyllä hyväksyn ja ymmärrän että sota-alus suojaa hetken esim. Pansion laivastotukikohtaa joukkojen liikekannallepanon ja varustautumisen aikana(ennen alusten lähtöä merelle ja suoja-alueilleen) tai saaristossa tehtävää operaatiota.

Ei olla edelleenkään sitomassa mitään...

Suurten kaupunkien suojaaminenkin on kokonaisuudessakin epämääräinen tavoite joka vaatii täsmennystä. Mitä osia Turusta suojeltaisiin? Entä Vaasasta? Pitäisikö suojella Kotkaa? Vain Helsinki on tässä ehkä pieni poikkeus, mutta sielläkin torjuntaa varmasti keskitetään lentokentille, satamiin ja hallintorakennusten sekä polttoainevarastojen suojaksi.

Näihin muut jo vastasivatkin.

Katso Laivue 2020 pdf-esite, kohta Merioperaatiot:
Suuret alusosastot paljastuvat helposti, ja niihin
voidaan kohdistaa asevaikutus nopeasti ja yllättävästi.

Ok. Tuo on kuitenkin eri kontekstissa. Lainaan koko kappaleen:

https://www.defmin.fi/files/3686/Laivue2020_PLM_2017_verkkojulkaisu.pdf

Itämeren pienuus, vaihtelevat sää- ja syvyysolosuh-teet sekä kansainvälisen vesialueen kapeus rajoittavatisojen sukellusveneiden ja suurten alusosastojen käyt-töä. Suuret alusosastot paljastuvat helposti, ja niihinvoidaan kohdistaa asevaikutus nopeasti ja yllättävästi.Rajallinen väylästö ja kapeikot on mahdollista sulkeatehokkaasti miinoituksilla. Näin voidaan suhteellisenhelposti rajoittaa merialueen vapaata käyttöä, muttasamalla myös aiheuttaa merkittäviä häiriöitä merilii-kenteelle.

Isojen sukellusveneiden ja suurten alusosastojen rinnastaminen antaa ymmärtää, että kyse on nimenomaan vihollisen sotilaallisista alusosastoista. Tähän viittaa myös "kansainvälisen vesialueen kapeus".

Esimerkiksi lentotukialusosasto levittäytyy yleensä melko isolle alueelle, aluksia voi olla useamman kymmenen kilometrin päässä itse tukialuksesta. Sellainen paljastuu varmasti helposti. Lisäksi jo suuren alusosaston ilmestyminen Itämerelle Tanskan salmien lävitse tai vesillelähtö Kaliningradista herättää huomiota.

Kokonaan toinen asia on, jos omat merivoimamme saattavat aluksia Pohjanlahdella suomalaisista satamista Ruotsin aluevesille/satamiin. Siellä liikutaan omalla ja ystävällismielisellä alueella, jonne pinta-alusten ja sukellusveneiden on hyvin vaikea tunkeutua ja toimia.

 

[Leaderwolf]

Lockheed Martin to develop HELIOS laser weapon for DDG 51 Flight IIA destroyer

Key Points

• HELIOS will leverage proven mature technology to field a 60-150 kW class high-energy laser weapon system
• The project plans to deliver two test units in FY 2020: one for a DDG 51 Flight IIA destroyer and one at a land-based test site

The US Navy (USN) has selected Lockheed Martin’s Aculight business for the fast-track development of a high-energy laser weapon system for testing on a DDG 51 Arleigh Burke-class guided-missile destroyer.

The new system, known as the High Energy Laser and Integrated Optical-dazzler with Surveillance (HELIOS), is intended to provide an initial laser weapon capability to the US fleet.

http://www.janes.com/article/77449/...-laser-weapon-for-ddg-51-flight-iia-destroyer

 

[Leaderwolf]

Harjoitellaan jo alueilmatorjuntaa??

Laivasto harjoittelee ilmapuolustusta Turussa ja Kirkkonummella

Rannikkolaivasto harjoittelee ilmapuolustusta keskiviikkona tukikohdissaan Turun Pansiossa ja Kirkkonummen Upinniemessä. Harjoituksen maalitoiminnasta vastaa Ilmavoimat.

Lentoliikenne tukikohtien ympärillä alkaa keskiviikkona aamuyhdeksältä, jolloin alueilla lentää helikoptereita ja Vinka-alkeiskoulutuskoneita. Iltapäivällä toimintaan osallistuvat myös Pilatus-yhteyskoneet ja Hawk-suihkuharjoituskoneet. Lentotoiminta päättyy iltapäivällä kello 15:een mennessä.

Rannikkolaivasto on Merivoimien valmiusyhtymä, joka toimii koko Suomen merialueilla. Rannikkolaivasto vastaa alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta merellä, suojaa meriliikenteen ja torjuu mereltä suuntautuvat hyökkäykset

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3821433/Laivasto+harjoittelee+ilmapuolustusta+Turussa+ja+Kirkkonummella

 

[Leaderwolf]

Ompas muuten hauska lukea ketjujen vanhoja varmoja veikkauksia ja verrata toteutuneisiin. Esimerkiksi viisi vuotta sitten oli "varmaa" ettei meille tule ikinä torpeedoja