Baltia on Naton kukkarossa. Suomi ei. Tuskin Venäjä haluaa sotaa Naton kanssa...
Tästä on helppo olla samaa mieltä.
Aseistettuna kv-ilmatilassa lentäminen puolestaan on ihan rutiininomaista. Tapahtuu koko ajan kaikkialla maailmassa. Ei asiasta voi alkaa skitsoilla, tai muutoin tilalle pitää vaihtaa tasapainoisempi mies. Tietysti asiaan kiinnitetään huomiota, mutta paska ei valahda punttiin ja ohjukset lähde siiven alta kevyin perustein.
On hieman eri asia lennellä 1 tai 2 hävittäjällä ilmataisteluaseistuksessa reittiä Kaliningrad-Pietari, kuin lähteä pommitustehtävään 1500km mittaiselle, edestakaiselle sotalennolla. Se vaatii todennäköisesti enemmän koneita iskuun kuin pari SU-34:ää, jos tavoite on tehdä vahinkoa kaupungissa olevalle isolle ja tärkeälle kohteelle/kohteille kuten satamalle ym. Lisäksi osastoon kuuluu suojahävittäjät ja ainakin 1 tankkauskone tai jopa useita. SU-pommikoneet olisi varustettu näkyvästi noin 4000kg:n ilmasta-maahan asekuormalla ja ulkoisilla säiliöillä ja tällaisen muodostelman lähtö Kaliningradista ei jäisi huomaamatta NATOlta ja sitä myöden suomelta. Jos siinä ei ala muut maat skitsoilemaan niin johan on ihme!
En nimittäin usko että Air Policing- hävittäjät jättäisivät ilmoittamatta tunnistettuaan revohkan ja sen suunnan. Myös Gotlannin ilmavalvonta havaitsisi tällaisen lautan. Oma osansa on niiden lähettämä signaaliherätteiden määrä.
Kannattaa muistaa minkä kalabaliikin sai aikaan Venäjän TU-22M3 pommikoneiden ja saatto-osaston harjoituslento suomenlahdelle( lähellä ruotsin ilmatilaa käynyt, simuloitu isku).
Onnistuu niin kauan kuin avoin sota ei ole puhjennut. Avoin sota on puhjennut viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen ilmahyökkäys Suomen alueelle kohdistuu. Sen jälkeen alue on lentokieltoaluetta, jossa ei lennä yksikään ilma-alus, joka ei ole sinne erikseen selvitetty.
Esimerkeissäsi et ole maininnut mitään sodasta /rauhan tilasta. Tämä sama koskee sitä Kaliningradin skenaariota.
Valitettavasti kaukovaikutusaseiden maalittaminen on osoittautunut isoksi käytännön ongelmaksi. Jos kohde on enemmän tai vähemmän jatkuvassa liikkeessä, niin sen maalittaminen on vaikeaa. Mainittakoon esimerkkeinä Scud-jahti Irakin aavikolla ja Serbian SA-6:t, joita saatiin väistellä sodan loppuun asti.
Ei se ole ongelma jos kohteena on rakennettu kohde kaupungissa tai sen ulkopuolella. Venäjä antoi näytön siitä että se kykenee iskemään Kalibr-ohjuksilla 1500 km päässä olevaan maaliin Syyriassa. Emme puhuneet liikuvista tai aikakriittisistä kohteista.
Jos on tietoa, niin se ei kuulu julkiselle foorumille. Joka tapauksessa voin vakuuttaa, että valmiutta on kohotettu aiemminkin ja tullaan kohottamaan jatkossakin. Yhtenä näkyvänä esimerkkinä mainittakoon Helsinki-Vantaalla Krimin valtauksen aikoihin päivystäneet Hornetit. On turha luulla, että ilmavoimat olisi ainoa puolustushaara, joka vaihtelee valmiuden tasoa.
Oho! Yllätys tuokin! Meinaatko siis että aina kun valmiutta korotetaan niin sitten armottomalla 2020-luvulla merivoimat sitoo heti yhden korvetin Maarianhaminaa puolustamaan? Think again...
Entäpä sitten, kun tulevat kaukovaikutusaseita seuraavat pommikoneet? Entäs niiden torjunta, onko ESSM siinä täysin hyödytön? Pommikoneet tulevat aina ennen pitkää, ovat tulleet Irakissa, Balkanilla, Georgiassa... Kaikissa näissä maissa on myös kyetty puolustautumaan, kaukovaikutusaseista huolimatta, ja aiheuttamaan vaihtelevia tappioita hyökkäävälle ilmaviholliselle.
Ei se täysin hyödytön ole tietenkään. Voihan sillä yksittäistä kohdetta suojata tietyn aikaa kunhan alusta ei jätetä paikoilleen liian kauaksi aikaa. Syy on siinä että ko. alus on suorituskyky jota vastustaja kunnioittaa ja pyrkii sen tuhoamaan ensimmäisten joukossa. Se siis vetää suorituskykyisenä lavettina tulta ja huomiota puoleensa. Ilmavoimat voi auttaa alueen ja aluksen suojaamisessa mutta ei aina ja joka hetki.
Muista siis:
- koko aluevesiä ja satamia saaristoineen valvoo vain 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä 2020-luvulla tutkien ja vekkulan lisäksi
- ohjusveneet (FAC) eivät ole vahvimmillaan avomerellä vaan saariston suojassa, poikkeuksena alussaatto, mutta ne tarvitsevat enemmän suojaa liikkuessaan saariston ulkopuolella ilmasta kuin korvetit. Pahoina talvina ne eivät pysty liikkumaan kunnolla saaristossa.
- jos meriliikennettä suojataan samaan aikaan aluevalvonnan tai konfliktin aikana, poissa suomenlahdelta ja saaristomereltä voi olla jopa 25-50% kalustosta.
- korvetit eivät ehdi ohjusten tielle useinkaan kun niitä kohteita riittää liiaksi. Pitää priorisoida siis.
- Maarianhaminan satama ei ole välttämätön koska Långnäsin syväsatama riittää joukkokuljetuksiin.
Eikä varmaan tarvitse huomauttaa, että Suomessa osaamistaso ja kaluston laatu on kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea eikä Venäjä ole vihollisena läheskään yhtä voimakas kuin Yhdysvallat...
Kuka tämän on kyseenalaistanut? En minä. Venäjä on meille aivan tarpeeksi vahva jos jäämme yksin. Hanttiin pistetään kyllä kovasti mutta ennenpitkää apua tarvitaan. Ruotsista sitä tuskin saadaan, ainakaan joukkojen muodossa.
Pohjanlahti voi olla Suomelle realistisesti alue jossa Suomella, yhteistyössä Ruotsin kanssa, on meren herruus. Suomenlahden ja Itämeren osalta osalta kyetään vain merenherruuden kiistämiseen - tai sen yrittämiseen.
Niinkauan kuin NATO hallitsee suomenlahden etelärantaa, on venäjän laivaston vaikea purjehtia vapaasti keskellä väylää. Kriisissä/sodassa meidän tuli rannikolta saakka kantaa kyllä kauas merelle. Valvonta kattaa aika hyvän alueen saaristosta käsin merelle.
Hävittäjätkään eivät voi olla ilmassa 24/7/63 ja ilmatorjuntaa ei riitä kaikkialle - me ollaan hävitty tää peli! Merivoimat ovat omalta osaltaan osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta - jolla voi tilanteen mukaan näppärästi ulottaa sitä torjuntaa muualle kuin idän suuntaan.
Kyllä yhteispeli on ehdoton edellytys mutta siitä tässä ei olekaan kyse. Ennemmin siitä miten laivaston vähiä aluksia käytettäisiin ilmatorjunnan tukena tai kohteiden suojana ja se tosiaan riippuu tilanteesta sekä haasteista.