Merivoimien kehitysnäkymät

Niin, eikös se alusten ilmatorjunta ole vain omasuojaksi?

Kyllä jo Umkhontoja käytetään tarvittaessa esim. Helsinkiin lentokoneilla kohdistuvan hyökkäyksen torjunnassaj, jos ovat kantamalla.
 
Baltia on Naton kukkarossa. Suomi ei. Tuskin Venäjä haluaa sotaa Naton kanssa...
Tästä on helppo olla samaa mieltä.
Aseistettuna kv-ilmatilassa lentäminen puolestaan on ihan rutiininomaista. Tapahtuu koko ajan kaikkialla maailmassa. Ei asiasta voi alkaa skitsoilla, tai muutoin tilalle pitää vaihtaa tasapainoisempi mies. Tietysti asiaan kiinnitetään huomiota, mutta paska ei valahda punttiin ja ohjukset lähde siiven alta kevyin perustein.
On hieman eri asia lennellä 1 tai 2 hävittäjällä ilmataisteluaseistuksessa reittiä Kaliningrad-Pietari, kuin lähteä pommitustehtävään 1500km mittaiselle, edestakaiselle sotalennolla. Se vaatii todennäköisesti enemmän koneita iskuun kuin pari SU-34:ää, jos tavoite on tehdä vahinkoa kaupungissa olevalle isolle ja tärkeälle kohteelle/kohteille kuten satamalle ym. Lisäksi osastoon kuuluu suojahävittäjät ja ainakin 1 tankkauskone tai jopa useita. SU-pommikoneet olisi varustettu näkyvästi noin 4000kg:n ilmasta-maahan asekuormalla ja ulkoisilla säiliöillä ja tällaisen muodostelman lähtö Kaliningradista ei jäisi huomaamatta NATOlta ja sitä myöden suomelta. Jos siinä ei ala muut maat skitsoilemaan niin johan on ihme!

En nimittäin usko että Air Policing- hävittäjät jättäisivät ilmoittamatta tunnistettuaan revohkan ja sen suunnan. Myös Gotlannin ilmavalvonta havaitsisi tällaisen lautan. Oma osansa on niiden lähettämä signaaliherätteiden määrä.

Kannattaa muistaa minkä kalabaliikin sai aikaan Venäjän TU-22M3 pommikoneiden ja saatto-osaston harjoituslento suomenlahdelle( lähellä ruotsin ilmatilaa käynyt, simuloitu isku).
Onnistuu niin kauan kuin avoin sota ei ole puhjennut. Avoin sota on puhjennut viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen ilmahyökkäys Suomen alueelle kohdistuu. Sen jälkeen alue on lentokieltoaluetta, jossa ei lennä yksikään ilma-alus, joka ei ole sinne erikseen selvitetty.
Esimerkeissäsi et ole maininnut mitään sodasta /rauhan tilasta. Tämä sama koskee sitä Kaliningradin skenaariota.
Valitettavasti kaukovaikutusaseiden maalittaminen on osoittautunut isoksi käytännön ongelmaksi. Jos kohde on enemmän tai vähemmän jatkuvassa liikkeessä, niin sen maalittaminen on vaikeaa. Mainittakoon esimerkkeinä Scud-jahti Irakin aavikolla ja Serbian SA-6:t, joita saatiin väistellä sodan loppuun asti.
Ei se ole ongelma jos kohteena on rakennettu kohde kaupungissa tai sen ulkopuolella. Venäjä antoi näytön siitä että se kykenee iskemään Kalibr-ohjuksilla 1500 km päässä olevaan maaliin Syyriassa. Emme puhuneet liikuvista tai aikakriittisistä kohteista.
Jos on tietoa, niin se ei kuulu julkiselle foorumille. Joka tapauksessa voin vakuuttaa, että valmiutta on kohotettu aiemminkin ja tullaan kohottamaan jatkossakin. Yhtenä näkyvänä esimerkkinä mainittakoon Helsinki-Vantaalla Krimin valtauksen aikoihin päivystäneet Hornetit. On turha luulla, että ilmavoimat olisi ainoa puolustushaara, joka vaihtelee valmiuden tasoa.
Oho! Yllätys tuokin! Meinaatko siis että aina kun valmiutta korotetaan niin sitten armottomalla 2020-luvulla merivoimat sitoo heti yhden korvetin Maarianhaminaa puolustamaan? Think again...
Entäpä sitten, kun tulevat kaukovaikutusaseita seuraavat pommikoneet? Entäs niiden torjunta, onko ESSM siinä täysin hyödytön? Pommikoneet tulevat aina ennen pitkää, ovat tulleet Irakissa, Balkanilla, Georgiassa... Kaikissa näissä maissa on myös kyetty puolustautumaan, kaukovaikutusaseista huolimatta, ja aiheuttamaan vaihtelevia tappioita hyökkäävälle ilmaviholliselle.
Ei se täysin hyödytön ole tietenkään. Voihan sillä yksittäistä kohdetta suojata tietyn aikaa kunhan alusta ei jätetä paikoilleen liian kauaksi aikaa. Syy on siinä että ko. alus on suorituskyky jota vastustaja kunnioittaa ja pyrkii sen tuhoamaan ensimmäisten joukossa. Se siis vetää suorituskykyisenä lavettina tulta ja huomiota puoleensa. Ilmavoimat voi auttaa alueen ja aluksen suojaamisessa mutta ei aina ja joka hetki.
Muista siis:
- koko aluevesiä ja satamia saaristoineen valvoo vain 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä 2020-luvulla tutkien ja vekkulan lisäksi
- ohjusveneet (FAC) eivät ole vahvimmillaan avomerellä vaan saariston suojassa, poikkeuksena alussaatto, mutta ne tarvitsevat enemmän suojaa liikkuessaan saariston ulkopuolella ilmasta kuin korvetit. Pahoina talvina ne eivät pysty liikkumaan kunnolla saaristossa.
- jos meriliikennettä suojataan samaan aikaan aluevalvonnan tai konfliktin aikana, poissa suomenlahdelta ja saaristomereltä voi olla jopa 25-50% kalustosta.
- korvetit eivät ehdi ohjusten tielle useinkaan kun niitä kohteita riittää liiaksi. Pitää priorisoida siis.
- Maarianhaminan satama ei ole välttämätön koska Långnäsin syväsatama riittää joukkokuljetuksiin.
Eikä varmaan tarvitse huomauttaa, että Suomessa osaamistaso ja kaluston laatu on kansainvälisesti vertaillen erittäin korkea eikä Venäjä ole vihollisena läheskään yhtä voimakas kuin Yhdysvallat...
Kuka tämän on kyseenalaistanut? En minä. Venäjä on meille aivan tarpeeksi vahva jos jäämme yksin. Hanttiin pistetään kyllä kovasti mutta ennenpitkää apua tarvitaan. Ruotsista sitä tuskin saadaan, ainakaan joukkojen muodossa.
Pohjanlahti voi olla Suomelle realistisesti alue jossa Suomella, yhteistyössä Ruotsin kanssa, on meren herruus. Suomenlahden ja Itämeren osalta osalta kyetään vain merenherruuden kiistämiseen - tai sen yrittämiseen.
Niinkauan kuin NATO hallitsee suomenlahden etelärantaa, on venäjän laivaston vaikea purjehtia vapaasti keskellä väylää. Kriisissä/sodassa meidän tuli rannikolta saakka kantaa kyllä kauas merelle. Valvonta kattaa aika hyvän alueen saaristosta käsin merelle.
Hävittäjätkään eivät voi olla ilmassa 24/7/63 ja ilmatorjuntaa ei riitä kaikkialle - me ollaan hävitty tää peli! Merivoimat ovat omalta osaltaan osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta - jolla voi tilanteen mukaan näppärästi ulottaa sitä torjuntaa muualle kuin idän suuntaan.
Kyllä yhteispeli on ehdoton edellytys mutta siitä tässä ei olekaan kyse. Ennemmin siitä miten laivaston vähiä aluksia käytettäisiin ilmatorjunnan tukena tai kohteiden suojana ja se tosiaan riippuu tilanteesta sekä haasteista.
 
Viimeksi muokattu:
On hieman eri asia lennellä 1 tai 2 hävittäjällä ilmataisteluaseistuksessa reittiä Kaliningrad-Pietari, kuin lähteä pommitustehtävään 1500km mittaiselle, edestakaiselle sotalennolla. Se vaatii todennäköisesti enemmän koneita iskuun kuin pari SU-34:ää, jos tavoite on tehdä vahinkoa kaupungissa olevalle isolle ja tärkeälle kohteelle/kohteille kuten satamalle ym. Lisäksi osastoon kuuluu suojahävittäjät ja ainakin 1 tankkauskone tai jopa useita. SU-pommikoneet olisi varustettu näkyvästi noin 4000kg:n ilmasta-maahan asekuormalla ja ulkoisilla säiliöillä ja tällaisen muodostelman lähtö Kaliningradista ei jäisi huomaamatta NATOlta ja sitä myöden suomelta. Jos siinä ei ala muut maat skitsoilemaan niin johan on ihme!

En nimittäin usko että Air Policing- hävittäjät jättäisivät ilmoittamatta tunnistettuaan revohkan ja sen suunnan. Myös Gotlannin ilmavalvonta havaitsisi tällaisen lautan. Oma osansa on niiden lähettämä signaaliherätteiden määrä.

Kannattaa muistaa minkä kalabaliikin sai aikaan Venäjän TU-22M3 pommikoneiden ja saatto-osaston harjoituslento suomenlahdelle( lähellä ruotsin ilmatilaa käynyt, simuloitu isku).
Esimerkeissäsi et ole maininnut mitään sodasta /rauhan tilasta. Tämä sama koskee sitä Kaliningradin skenaariota.

Eli et olekaan enää sitä mieltä, että Nato ampuu koneet alas peloissaan? Nyt Nato tyytyykin vain ilmoittamaan Suomelle, mitä on tulossa?

Hyvä! Pääsemme siihen kysymykseen, miten Suomi torjuu tuon osaston. Onko parempi, että se joudutaan torjumaan pelkillä hävittäjillä vai että sitä voidaan torjua sekä alusilmatorjunnalla että hävittäjillä?

Ei se ole ongelma jos kohteena on rakennettu kohde kaupungissa tai sen ulkopuolella. Venäjä antoi näytön siitä että se kykenee iskemään Kalibr-ohjuksilla 1500 km päässä olevaan maaliin Syyriassa. Emme puhuneet liikuvista tai aikakriittisistä kohteista.

Etkös sinä ollut sitä mieltä, että ilmapuolustus (ml. korvetit) lamautetaan tai tuhotaan ensin kaukovaikutusaseilla ennen kuin mitään miehitettyä, jota korvetit voisivat torjua, lähetetään lähimaillekaan? No, tässä on se ongelma, korvetti on liikkuva maali.

Ei siis ole mitenkään erityisen helppoa tuhota korvetteja. Joko vihollinen uhraa tajuttoman määrän resursseja korvettien tuhoamiseen (Neuvostoliitto ei onnistunut tuhoamaan panssarilaivojamme, vaikka sitä kovasti yrittikin) ja ne resurssit ovat pois jostakin muusta tai sitten vihollinen tyytyy vallitsevaan tilanteeseen ja ei joko lennä korvettien lähettyvillä tai ottaa suuren riskin tappioista. Kaikki vaihtoehdot ovat meille edullisia.

Oho! Yllätys tuokin! Meinaatko siis että aina kun valmiutta korotetaan niin sitten armottomalla 2020-luvulla merivoimat sitoo heti yhden korvetin Maarianhaminaa puolustamaan? Think again...

Jos Ahvenanmaahan katsotaan kohdistuvan uhkaa, niin kyllä, PV:n läsnäoloa alueella vahvistetaan. Sitä paitsi, kuten olen aiemminkin todennut, korvetit voivat suorittaa samanaikaisesti monenlaisia tehtäviä. Alus voi suorittaa vaikkapa aluevalvontaa (tai tummemman harmaan sävyssä miinoittamista).

Ei se täysin hyödytön ole tietenkään. Voihan sillä yksittäistä kohdetta suojata tietyn aikaa kunhan alusta ei jätetä paikoilleen liian kauaksi aikaa. Syy on siinä että ko. alus on suorituskyky jota vastustaja kunnioittaa ja pyrkii sen tuhoamaan ensimmäisten joukossa. Se siis vetää suorituskykyisenä lavettina tulta ja huomiota puoleensa. Ilmavoimat voi auttaa alueen ja aluksen suojaamisessa mutta ei aina ja joka hetki.
Muista siis:
- koko aluevesiä ja satamia saaristoineen valvoo vain 4 korvettia ja 4 ohjusvenettä 2020-luvulla tutkien ja vekkulan lisäksi
- ohjusveneet (FAC) eivät ole vahvimmillaan avomerellä vaan saariston suojassa, poikkeuksena alussaatto, mutta ne tarvitsevat enemmän suojaa liikkuessaan saariston ulkopuolella ilmasta kuin korvetit. Pahoina talvina ne eivät pysty liikkumaan kunnolla saaristossa.
- jos meriliikennettä suojataan samaan aikaan aluevalvonnan tai konfliktin aikana, poissa suomenlahdelta ja saaristomereltä voi olla jopa 25-50% kalustosta.
- korvetit eivät ehdi ohjusten tielle useinkaan kun niitä kohteita riittää liiaksi. Pitää priorisoida siis.
- Maarianhaminan satama ei ole välttämätön koska Långnäsin syväsatama riittää joukkokuljetuksiin.

Hyvä. Nyt ollaan pääsemässä siihen ydinkysymykseen, josta väittely lähti liikkeelle: CAMM vai ESSM? Miten arvioisit ohjuksia miehitettyjen ilma-alusten torjunnassa? Kumpi mahdollistaa vaikuttamisen suuremmalla alueella ja sitä myöten vihollisen toiminnan hankaloittamisen useammassa kohteessa sekä alusten paremman selviytymiskyvyn? Esimerkiksi Ahvenanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja sen valtausta yrittävä vihollinen tavoittelisi muitakin maakunnan tärkeitä kohteita kuin vain Maarianhaminaa. Eikä ole hyvä juttu, jos ilmatorjuntaohjuksen kantama on niin lyhyt, että aluksen täytyy olla hyvin lähellä aluetta, jolla halutaan vaikuttaa.

Sikäli kuin aluksille ei ole tulossa raskaampia ilmatorjuntaohjuksia, niin minä otan edelleen ESSM:n minä päivänä hyvänsä CAMM:n sijaan. Ero suojatussa taistelutilassa on merkittävä.
 
Mitähän laivasto nykyään Iskun kanssa touhuaa? Onko se yhä tutkimusalus nimikkeellä? Kuvassa FNS Isku liikkuu lähellä Pansiota 2014.
29_isku.jpg
 
Hyvä. Nyt ollaan pääsemässä siihen ydinkysymykseen, josta väittely lähti liikkeelle: CAMM vai ESSM? Miten arvioisit ohjuksia miehitettyjen ilma-alusten torjunnassa? Kumpi mahdollistaa vaikuttamisen suuremmalla alueella ja sitä myöten vihollisen toiminnan hankaloittamisen useammassa kohteessa sekä alusten paremman selviytymiskyvyn? Esimerkiksi Ahvenanmaa on maantieteellisesti laaja alue ja sen valtausta yrittävä vihollinen tavoittelisi muitakin maakunnan tärkeitä kohteita kuin vain Maarianhaminaa. Eikä ole hyvä juttu, jos ilmatorjuntaohjuksen kantama on niin lyhyt, että aluksen täytyy olla hyvin lähellä aluetta, jolla halutaan vaikuttaa.
Jos tämä keskustelu olisi pysynyt alunperinkin sille rajatussa kysymyksessä, joka kosketti alukselle tulevaa ilmatorjuntaohjusta sekä järjestelmän kykyä, olisi ollut vähemmän rasittavaa keskustella kanssasi. Nyt kuitenkin ollaan käyty Kaliningradista Poriin kääntymässä ja puhuttu panssarilaivoista yli 70 vuoden takaa joten jätän asian osaltani tähän. Keskustelu alkaa olla taas asioiden jankkaamista enkä näe tässä mitään rakentavaa edes väittelyn kannalta, vaan enemmän ajanhukkaa.

Olemme niin eri linjoilla alusten käyttämisestä eri uhkatilanteissa ja suomeen kohdistuvan teoreettisen vihollisen toimintaperiaatteista, ettei tätä kannata jatkaa. En jaksa perustella enää mielipiteitäni koska niistä ei ole mitään hyötyä.

Over and out.
 
Olihan tuossa mainittu vaihtoehtona myös ohjusveneen hinaaminen toiminta-alueelle. Vähän niin kuin hinaisi Valtralla Leopardin kohtaamistaisteluun :unsure:

No, jos sillä tavalla saa automaatti-ilmatorjuntapatteria + ohjuspatteria vastaavan tulivoiman tarvittaessa vaikkapa Kruunuvuorenselälle tms. niin mikä ettei!
 
No, jos sillä tavalla saa automaatti-ilmatorjuntapatteria + ohjuspatteria vastaavan tulivoiman tarvittaessa vaikkapa Kruunuvuorenselälle tms. niin mikä ettei!

Toisaalta meri jäätyy ensin rannasta joten muutaman kilometrin hinauksella voidaan paatti saada vapaille vesille parhaimmillaan koko talveksi.
 
Oho!

"The operators of the first all-electric ferry in Norway are starting to get some good data on the vehicle and it’s nothing short of impressive.
They claim that the all-electric ferry cuts emission by 95% and costs by 80% compared to fuel-powered counterparts and the results are attracting customers."

https://electrek.co/2018/02/03/all-electric-ferry-cuts-emission-cost/

10 knots, uses Lithium-Ion batteries, two onboard 450kW motors, one dedicated to Azimuth thrusters.
80m long, 21m wide, fits 120 cars and 360 passengers.

https://www.ship-technology.com/projects/norled-zerocat-electric-powered-ferry/

Toki sillä tapaa epärelevantti, että kiinnostaa vasta kun ovat keksineet akun joka varastoi energiaa yhtä hyvin kuin gaso energiatiheyden osalta.
 
Mikäs se Nauvon uusi lautta on jossei sähköinen? Elektra :unsure:

Elektra
Rakentajatelakka:CRIST S.A.Rakennusvuosi:2017

Henkilöautojen lukumäärä:n. 90

Suurin pituus:97,92m
Suurin leveys:15,20m
Matkustaja- ja miehistömäärät 450
Akusto1 MWh
 
http://saaristo.ts.fi/jutut/uusi-maantielautta-viitta-vaille-valmis-katso-kuvat/

Mats Rosin sanoo, että tavoitteena on ajaa Elektraa pelkästään sähköllä 98,2 prosenttia ajasta.

Ihan sataprosenttiseen sähkövoimaan hybridilautta ei tuudittaudu käytännön syistä.

– Meidän on pakko ajaa dieselit lämpimiksi viikoittain yhteensä noin kolmen tunnin ajan.

Jos jäätalvi yltyy niin kovaksi, että Elektran on kuljettava pari–kolme kuukautta dieselin voimalla, ovat ympäristölle koituvat säästöt silti merkittävät.
 
Tämä on helppo. Tein nopeasti tälläisen ei-niin selvän karttakuvan vierekkäin olevista kohteista jotka takuuvarmasti ovat yhtenä ryppäänä tehokkaan ilmatorjunnan  suojassa. Se että suojaako niitä korvetti saarien suojassa vai maasijoitteinen niin sitä ei voi tietää.Katso liite: 19154
Turun satama, junalauttasatama, Pansion öljyvarastot, öljylaituri, Pansion laivastotukikohta, Meyerin suurtelakka, Nesteen jalostamo, Fortumin voimalaitos, Suomen suurimmat viljan varmuusvarastot, Luonnonmaan korjaustelakka, Naantalin satama. Ja sitten tietysti Salen kesämökki. Nämä kaikki ovat yhdessä 8 kilometriä pitkässä nauhassa meren rannalla, yksittäisiä arvokkaita kohteita on joka puolella, mutta nämä muodostavat vierekkäin ollessaan erillisiä kohteita helpommin suojattavan ryhmän.

Muista en tiedä, tämä Turusta
Ihan viattomana kysymyksenä; miksi teit tuon kartan ylösalaisin ? Onko tässä jokin maanpuolustuksellinen juoni ??
 
Back
Top