Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Torjunta olisi tietenkin hyvä saada tehtyä vaikka kuinka kaukana, mutta mikä tahansa torjuntaetäisyys on parempi kuin toimintakykyisen ohjuksen osuma.Itse olen ymmärtänyt, että brahmosin massasta johtuen torjunta ei saa tapahtua liian lähellä koska vaikka onnistuttaisiinkin niin kappaleet iskisivät siitä huolimatta alukseen. Onnistuneen torjunnan olisi tapahduttava kaukana. Siksi ilmeisesti ollaan siirrytty Phalanxista ohjuksiin.
Ottamatta toiminnallisuuksiin kantaa, jotenkin konventionaalisen tylsän ja kunnianhimottoman näköinen design tuo F-125. Kuin suoraan 90-luvulta.
En minä mikään Phalanxin tai muunkaan CIWS:n asiantuntija ole. Mutta kun on olemassa fysiikan lait, ne olisi hyvä ottaa huomioon kun ihmetellään näitä tekniikan ihmeitä, niihin se Brahmoksen ja Onyxinkin lentäminen perustuu. Tuossa edellä kirjoitin mm. G-voimista ja se nyt vaan on fakta, että jos lähes 3Mach lähestyvä ohjus aloittaa "mutkittelut" <2km maalista, niin mutkat on kyllä varsin jäykkiä, sillä todennäköinen kaartosäde tulee olemaan 5km:n luokkaa. Sitä tuskin voi kutsua mutkitteluksi. Jos kyseessä olisi yksi kaari, ja alkuperäinen tulosuunta olisi kohtisuora, se alkaisi 2km etäisyydeltä, noin 400metriä aluksen keulan etupuolelta - vasta vajaan 500metrin etäisyyteen päässeen, ja siinä torjutun ohjuksen romut osuisivat teoriassa laivaan.Jostain luin, että <2km etäisyydellä alkaisi ohjuksen mutkittelut. Älä kysy miten toimii tuossa vauhdissa. Jokatapauksessa tuohon uhkaan (että mto:t ovat nopeampia) on reagoitu siten, että aluksille on asennettu Sea RAM, C-Dome tyyppisiä järjestelmiä. CIWS:t on korvattu ohjuksilla.
Tottakai on aina parempi yrittää torjua kuin olla yrittämättä ja Parempi se on saada siipeensä sirpaleista kuin koko taistelulataus. Brahmoksen ja ilmeisesti Onyxin nopeus on kuitenkin 1km/s joten tuollaiselle CIWS järjestelmälle jää pari sekunttia aikaa löytää maali, lukittua siihen, avata tuli ja toivoa, että pysyy loppulähestymisen kaarteluissa mukana. Yleensä maalia ammutaan useammalla ohjuksella ja alus on sellainen maali, että sitä kannattaa ampua vaikka neljällä. Onyx ja Brahmos osaavat ilmeisesti myös kiertää eli isku laivaa kohden voi tulla useasta suunnasta samaan aikaan. Sitten loppuu CIWS järjestelmältä jo aika sekä kyvyt kesken. 4-5milj dollarin salvolla 200-500milj. dollarin alus pohjaan tai vähintäänkin toimintakyvyttömäksi on loistava vaihtokauppa.
Samat riskit on Suomen laivoilla joihin ei imeisesti ole tulossa mitään lähitorjunta järjestelmää jollei keulatykkiä tai harhamaaliheittimiä lasketa. Tuollainen nopea ohjus ei kuitenkaan ole mikään helppopoimittava kun lentää matalalla ja voi näkyä laivan tutkalle vähän turhan myöhään jotta esim. ESSM pystyisi sen torjumaan.
Näin yleisluonteisena kommenttina - Merivoimien ilmatorjuntakyky on optimitilanteessa kasvamassa huikeasti.
Nyt:
6x Umkhonto a 12km a 6x 200km2 = 1200km2
Tulevaisuudessa esim ESSM
8x ESSM a 50km a 8x 7850km2 = 62800km2
Brosyyriarvoista voi toki väitellä, mutta suunta on sama tulipa kalustoksi mikä tahansa. Ilmapuolustuksen pinta-ala monikymmenkertaistuu.
Alueilmatorjuntakyky Haminoilla mahdollistaisi realistisesti rannikko-alueiden ilmapuolustuksen vahvistamista Suomenlahden saariston suojissa. Ei mikään pieni etu. Tällä tavoin voisi monin tavoin hankaloittaa vihollisen lähestymisvektorien ja poistumisreittien suunnittelua - kykyä tuottaa yllättävästi tappioita.
Haminoiden ohjuskapasiteetti vain on kovin pieni, ja jos alus paljastuu roiskiessaan ohjukset taivaalle, niin aluksen puolustautumisedellytykset eivät ole kovin hyvät. Sinällään en tietysti mene sanomaan, mitä pitäisi tehdä. Jos alus on hyvässä asemassa ottamaan alas useita ryntökoneita, niin riski voi olla sen arvoinen.
Tuon pohjalta kehitetty Singaporen Formidable on ja aikas komea:Olipa ranskalaisista sotavehkeistä mitä tahansa mieltä, ovat ne eittämättä tyylikkäimmät - myös merellä. Mun ihannelaivastossa alusten ulkomuodon suunnittelisivat ranskalaiset, aseistus tulisi pääosin jenkeistä, traditiot briteiltä ja siisteys japanilaisilta.
Lafayette-luokka. Eleettömän tyylikäs, suoralinjainen.
Sotakamppeet on vihollisen tuhoamista varten.
Aika mahtava vertaus.Eivät kaikki. Vai tuhoaako erikoisjääkäri vihollisen iskemällä tätä Ops-Coren kypärällä takaraivoon?
Ei mahdoton tilanne.Vai tuhoaako erikoisjääkäri vihollisen iskemällä tätä Ops-Coren kypärällä takaraivoon?
Myös Ranskan laivaston tuleva FTI/Belharra -fregatti on melkoinen kaunokainen.Olipa ranskalaisista sotavehkeistä mitä tahansa mieltä, ovat ne eittämättä tyylikkäimmät - myös merellä.
Ottamatta toiminnallisuuksiin kantaa, jotenkin konventionaalisen tylsän ja kunnianhimottoman näköinen design tuo F-125. Kuin suoraan 90-luvulta.
Jenkeillä on ainakin yritystä (rahaa?) rikkoa perinteiset konseptit.
Katso liite: 19367
Tai rakkaan naapurimme linjakas Visby
Katso liite: 19368
Näin Etelä-Afrikassa
Katso liite: 19369
Eivät kaikki. Vai tuhoaako erikoisjääkäri vihollisen iskemällä tätä Ops-Coren kypärällä takaraivoon?
Lisäksi pitää miettiä vaihtosuhdetta. Saadaanko uhraukselle riittävää vastinetta? Kulutussotaan meillä ei ole varaa, joten pitää hakea itselle edullisia ja viholliselle kalliita tilaisuuksia.
Haminoiden ohjuskapasiteetti vain on kovin pieni, ja jos alus paljastuu roiskiessaan ohjukset taivaalle, niin aluksen puolustautumisedellytykset eivät ole kovin hyvät. Sinällään en tietysti mene sanomaan, mitä pitäisi tehdä. Jos alus on hyvässä asemassa ottamaan alas useita ryntökoneita, niin riski voi olla sen arvoinen.
Eli toivokaamme, että talvisota kakkosta ei ole tulossa. Muutoin Haminat ampuu puikkonsa Upiniemen sotasatamasta käsin.Hamina voi vaihtaa tuliasemaa välittömästi ampumisen jälkeen +30kts nopeudella. Lisäksi maalitietohan ei välttämättä edes tule alukselta. Vihollisella ei ole kuitenkaan (onneksemme) tuskin jatkuvasti mto:ta ampumavalmiudessa juuri maalitietoa hyödyntämään - jos sitä edes ehditään saamaan. Samalla logiikalla ei NASAMS:a kannata ampua sillä heti tulee Iskander Kepab tai lyhyemmältä matkalta vaikka Smerch niskaan. Sotavehkeet on tehty käyttöä varten.
Eli toivokaamme, että talvisota kakkosta ei ole tulossa. Muutoin Haminat ampuu puikkonsa Upiniemen sotasatamasta käsin.
Juuri näin. Siksi ammattimiehet eivät roiski mitään ohjuksia taivaalle. He harjoittelevat, analysoivat, tutkivat ja selvittävät asioita harjoitellakseen yhä uudelleen. Koulutus ja osaaminen on meidän vahvuus, niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Toivottavasti myös kyberissä.
Hamina voi vaihtaa tuliasemaa välittömästi ampumisen jälkeen +30kts nopeudella. Lisäksi maalitietohan ei välttämättä edes tule alukselta. Vihollisella ei ole kuitenkaan (onneksemme) tuskin jatkuvasti mto:ta ampumavalmiudessa juuri maalitietoa hyödyntämään - jos sitä edes ehditään saamaan. Samalla logiikalla ei NASAMS:a kannata ampua sillä heti tulee Iskander Kepab tai lyhyemmältä matkalta vaikka Smerch niskaan. Sotavehkeet on tehty käyttöä varten.
Lisäksi tässä yhteydessä voi rehellisesti laskea erityisolosuhteiden varaan. Haminan syväys on 1,7m mikä mahdollistaa monipuolisesti saariston suojan liikkumisreittien hyväksikäytön sekä joissain tapauksissa (tietyt kallliomuodostelmat ym.) jopa fyysisen suojan käytön. Hamina ei varmasti ole helppo maali vihollisen mto:lle saariston suojissa. Avomeri sitten on asia erikseen ja avomeripätkähän saattaa tulla vastaan saaristossakin. Villinä korttina sitten vihollisen lennokit, mutta kovin kaukana omassa selustassa ne tuskin voivat toimia...
On 30 January 1991, two CF-18s on CAP detected and attacked an Iraqi TNC-45 patrol boat. The vessel was repeatedly strafed and damaged by 20mm cannon fire, but an attempt to sink the ship with an air-to-air missile failed.