Merivoimien kehitysnäkymät

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Eikö kantaman ole mainittu olevan luokassa 200-250 km eli hyvinkin tuplat RBS:ään verrattuna. Saman tyyppinen kyky olisi saatu kaikilla tarjokkailla. Siksi kai tyypityskin on PTO eikä MTO ja rahoitus tuli yhteisestä potista kuten MLRS:lle ja ilmasta maahan -aseillekin eikä Merivoimien tilausvaltuudesta.

Näin pitääkin olla. Aikoinaan Puolustusvoimien iskukykyselvityksestähän rajattiin jäsentenvälisissä kisoissa Merivoimat kokonaan ulkopuolelle. Hienoa, että järki on tullut päähän. Toisaalta seuraavan sukupolven ohjautuvat raketit ja taktiset ohjukset kyennevät iskemään merimaaleihin.
 
Aikoinaan Puolustusvoimien iskukykyselvityksestähän rajattiin jäsentenvälisissä kisoissa Merivoimat kokonaan ulkopuolelle.

Ei kai sentään? Muistelen, että myös Merivoimat tekivät oman selvityksensä, siinä taisi taisteluhelikopterit olla hivenen soveltuvampi asejärjestelmä kuin raskas raketinheitin, mutta muuten oltiin muistaakseni aika samoilla linjoilla.
 
...
Tuota merivoimien valintaa on ihmetelty laajasti täällä ja se mietityttää edelleen. Jos linkatulla videolla on todella ASAM/Rafael 5, sen häiveominaisuudet jäävät selvästi NSM:stä ja pelkkä tutkahakupää on heijastavuutta lisäävä juttu. Ehkä elso on sitten kovaa luokkaa tuossa? No, ainakin hankinta on yllätys vastapuolelle ja ohjuksen ominaisuuksista ei juuri tiedetä kuten Harpoonista. Ehkä tätäkin haettiin?

Tarkoitetaanko tässä ehkä ns. "maanpuolustus.netin sankareita" joista osa oli ymmällään valinnasta kun tulikin puskista ja "tuntematon" ohjus?.
 
Tarkoitetaanko tässä ehkä ns. "maanpuolustus.netin sankareita" joista osa oli ymmällään valinnasta kun tulikin puskista ja "tuntematon" ohjus?.
Kyllä vaan. Kukaan täällä ei tiennyt koko järjestelmästä mitään ennen valintaa, joten kyllähän se yllätti. Tietoa löytyy RBS:ä ja NSM:ä yllinkyllin web-lähteistä samaten kuin muista tarjokkaista IAI:n tuotetta lukuunottamatta.

Sankareitä me ollaan kaikki kuten J.Karjalainen laulaa...;)
 
Taitaa niissä vähän muutkin meluta kuin nopeus. Saksalainen Vetyaluksen kapteeni puhui erilaisista lauhduttimista ja muista ydintekniikan vaatimista meluavista koneista mitä on pakko olla, kun kehuskeli omaa venettään. Ei ole aihe muuten tuttu, joten en tiedä.
Kiinan tarinassa Kiinalaiset pystyivät varjostamaan ja pääsemään suojaavista laivoista ohitse kun jenkeillä oli harjoitukset. Uss Kitty Hawk oli kohde ja sitä suojasi puolustusmuodostelmassa tusinan verran laivoja joka puolelta.
Kiinan Song-luokan diesel-sukellusvene jäi kaikilta huomaamatta, kunnes nousi pintaan morjestamaan 9kilometrin päässä ja Hornetti näki sen.

Eli ovat ajaneet ennakoivasti tukialussaattueen reitille. Jos ei ollut kovin syvää, vaikka ihan pohjaan odottelemaan äänettä, että jenkit ajavat yli. Ja nousseet sitten pintaan.
Ei tuollaisella sukelluksissa edes pysy saattueen mukana. Onnistuisi periaatteessa vaikka kunnostetulta ja kumilla päällystetyltä Vesikoltakin? ;)
 
Tuosta artikkelista kiinnitti huomiota seuraava kohta:

"Otetaan nyt vaikkapa pintatorjuntaohjus. Meillä ei ole koskaan aiemmin ollut raskaiden ohjusten suorituskykyä, jolla pystytään vaikuttamaan myös maamaaleihin. Totta kai se vaikuttaa meidän toimintatapaamme"

Olisi kyllä kiinnostavaa saada uudesta Gabrielista vähän speksejä. Jos tuolla maamaaleihin vaikuttamisella on ollut merkittävää painoarvoa niin kantaman täytyy olla huomattavasti RBS:ää pidempi. Samaten kiinnostaisi tieto onko siinä todellinen risteilyohjus-moodi jolla pystyy hyökkäämään syvemmälle sisämaahan. Käsittääkseni joissakin muissa pintatorjuntaohjuksissa, joilla mainostetaan olevan kyky maamaalihin, tarkoitetaan lähinnä aivan rannikolla olevia kohteita.
Tuo mainitsemasi kyky voisi selittää valinnan. PV on kehittänyt kaukovaikuttamiskykyä ymmärtääkseni siten että mereltä, ilmasta ja maasta voidaan hyökätä syvälle vihollisen selustaan ja käyttää eri puolustushaarojen asejärjestelmiä joustavasti tarpeen mukaan.

Nyt kasassa on maavoimien ja ilmavoimien kaukovaikutuskyky. Kohta seuraa merivoimien asejärjestelmä ja sen jälkeen PV:llä on kaksi yli 300km kantavaa ohjusjärjestelmää (mikäli huhut Raf..eikun Gabrielista pitävät paikkansa), joilla voidaan hyökätä maalle. Ilmavoimien merimaaliohjusta ei vielä ole, mutta ehkä jonkinlainen kyky rakennetaan siihenkin HX-hankkeessa..
 
Näin pitääkin olla. Aikoinaan Puolustusvoimien iskukykyselvityksestähän rajattiin jäsentenvälisissä kisoissa Merivoimat kokonaan ulkopuolelle. Hienoa, että järki on tullut päähän. Toisaalta seuraavan sukupolven ohjautuvat raketit ja taktiset ohjukset kyennevät iskemään merimaaleihin.

Tuollaisesta Merivoimien omasta iskukykytutkimuksesta en ole kuullutkaan. Se ei tietysti todista yhtään mitään :D
 
Tuollaisesta Merivoimien omasta iskukykytutkimuksesta en ole kuullutkaan. Se ei tietysti todista yhtään mitään :D

Lainaatko väärää miestä? Ei StmSvejk, vaan intternetsoturi.

Ei kai sentään? Muistelen, että myös Merivoimat tekivät oman selvityksensä, siinä taisi taisteluhelikopterit olla hivenen soveltuvampi asejärjestelmä kuin raskas raketinheitin, mutta muuten oltiin muistaakseni aika samoilla linjoilla.

Oletko intternetsoturi varma, ettet mahdollisesti sotke Ruotsin Mi-28/AH-64-evaluaatioon? Minulle tuli heti se mieleen.

Two days
of maritime operations with navy and
marine units in the archipelago proved
that the Apache was very vulnerable on
the outer coastline and needed the
shelter of the inner archipelago to
protect it from hostile fire. However,
the Marines were impressed by the
AH-64A and thought that the Apache
could play an important role in
supporting (or repelling) amphibious
attacks. Furthermore, the Hellfire
missile (Rb 17) is already in service as a
coastal defence weapon in Sweden
and is compatible with the Apache's
own weapons.

https://forums.eagle.ru/showthread.php?t=38209
 
Tuollaisesta Merivoimien omasta iskukykytutkimuksesta en ole kuullutkaan. Se ei tietysti todista yhtään mitään :D

Siis ei mikään Merivoimien oma iskukykytutkimus, vaan Merivoimat olivat muiden puolustushaarojen kanssa osana iskukykytutkimusta arvioimassa vertailtujen asejärjestelmien ja niiden yhdistelmien soveltuvuutta omalta osaltaan. Tästä oli juttu muistaakseni Rannikon Puolustajassa joskus.

Oletko intternetsoturi varma, ettet mahdollisesti sotke Ruotsin Mi-28/AH-64-evaluaatioon? Minulle tuli heti se mieleen.

Joo, olen. Taisteluhelikopterit olivat iskukykytutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona täydentämään ilmasta-maahan kykyä raskaan raketinheittimen ja tykistön erikoisampumatarvikkeiden lisäksi, noiden kahden halvempi hinta nosti ne etusijalle.
 
Siis ei mikään Merivoimien oma iskukykytutkimus, vaan Merivoimat olivat muiden puolustushaarojen kanssa osana iskukykytutkimusta arvioimassa vertailtujen asejärjestelmien ja niiden yhdistelmien soveltuvuutta omalta osaltaan. Tästä oli juttu muistaakseni Rannikon Puolustajassa joskus.



Joo, olen. Taisteluhelikopterit olivat iskukykytutkimuksessa yhtenä vaihtoehtona täydentämään ilmasta-maahan kykyä raskaan raketinheittimen ja tykistön erikoisampumatarvikkeiden lisäksi, noiden kahden halvempi hinta nosti ne etusijalle.

Ok. Ymmärsin väärin. Asia ei toki siitä muutu eli ei mitään muistikuvaa. Aikaa on toki kulunut kohta 15 vuotta joten yksityiskohdat alkavat unohtua.

Pitääpä kirkastella asiaa tuolta lehtileikekokoelmista. Nuorempi polvi kuitenkin ihmettelee mistä tutkimuksesta nuo horisevat :D
 
Ei kai sentään? Muistelen, että myös Merivoimat tekivät oman selvityksensä, siinä taisi taisteluhelikopterit olla hivenen soveltuvampi asejärjestelmä kuin raskas raketinheitin, mutta muuten oltiin muistaakseni aika samoilla linjoilla.

Tarkoitan siis, että mereltä / maalta laukaistua risteilyohjusta ei otettu iskukykyvertailussa lainkaan huomioon.
 
Kylläpäs nyt menee mielenkiintoiseksi ensin sanotaan yhtä ja seuraavassa viestissä toista.

Ensin Merivoimat eivät olleetkaan mukana ja sitten ovatkin. Toinen epäilee että Merivoimat olisivat olleet mukana, mutta sitten kuitenkin toteaa Merivoimien tehneen omat selvityksensä esim helikoptereiden tehosta.
 
Kylläpäs nyt menee mielenkiintoiseksi ensin sanotaan yhtä ja seuraavassa viestissä toista.

Ensin Merivoimat eivät olleetkaan mukana ja sitten ovatkin. Toinen epäilee että Merivoimat olisivat olleet mukana, mutta sitten kuitenkin toteaa Merivoimien tehneen omat selvityksensä esim helikoptereiden tehosta.

Kerrataanpa vielä. Vuoden 2004 iskukykytutkimuksessa vertailtavina asejärjestelminä olivat Hornetin risteilyohjukset, tykistön ohjautuvat a-tarvikkeet, taisteluhelikopterit ym - mutta merivoimien aluksista tai maalta ammuttavat ohjukset puuttuivat.
 
Kylläpäs nyt menee mielenkiintoiseksi ensin sanotaan yhtä ja seuraavassa viestissä toista.

Ensin Merivoimat eivät olleetkaan mukana ja sitten ovatkin. Toinen epäilee että Merivoimat olisivat olleet mukana, mutta sitten kuitenkin toteaa Merivoimien tehneen omat selvityksensä esim helikoptereiden tehosta.

Hyvähän se on että riittää mielenkiintoa elämässä :D Tarkennetaan nyt vielä varmuuden vuoksi, että Merivoimat tekivät omaa selvitystä osana iskukykytutkimusta, siinä missä muutkin puolustushaarat.
 
Tst-hekoja olen itse markkinoinut merivoimien(kin) taistelukyvyn parantamiseksi. Esim. Viperiä saisi melko edulliseen hintaan USA:sta ja merellä toimiminen on otettu jo suunnittelusta lähtien huomioon.

Samaan syssyyn vielä aseistettuja ja aseistamattomia lennokkeja ja tulevaisuudessa myös USV. Jos joku miettii mistä rahat, niin ohjusvenettä suurempia taistelualuksia ei Rantojen miehen merivoimissa ole.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top