Jos kiinnostaa kuinka Suomi merimiinoitti ja kuinka Suomenlahtea merimiinoitettiin, niin tässä on tutkimus vuodelta 1987.
https://journal.fi/ta/article/view/47692/13567
Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941.
Tutkimuksessa on kerrottu mitä miinoitettiin jo ennen vihollisuuksien alkamista vuonna 1939, Suomen aluevesien miinoitteet vuosina 1939-1940, Suomalaisten offensiiviset miinoitteet talvisodassa,
Ruotsin miinoitukset ja Neuvostoliiton lentomiinoitukset. Jatkosodasta on myös Saksalaisten miinoitukset.
Tutkimuksessa on kartat: talvisodan miinoituksille, Laatokan miinoituksille, Suomenlahden suun miinoituksille, Itäisen Suomenlahden miinoituksille, Viipurinlahden miinoituksille, Hangon huoltoväylien miinoituksille sekä Tallinnan edustan miinoituksille.
Onhan tuosta jo aikaa mennyt ja asiat ovat varmasti muuttuneet, mutta kyllä tutkimuksesta jonkinnäköistä kuvaa merimiinoittamisesta saa.
Varsinkin mua kiinnosti kuinka miinoittamisen päätökset tehtiin ja aloitettiin talvisodan uhan alla jo ennen vihollisuuksien alkamista ja heti sodan syttyessä.
Ja miten päätettiin toimia miinoituksissa jotka ovat aluevesien ulkopuolella.
Tällainen yksityiskohta jäi erityisesti mieleen:
Miinoitussuunnitelmien ja eritoten Suomenlahden perukkaan laskettavien miinoitteiden suhteen syntyi tietty takaisku kun vuonna 1933 reservin luutnantti V A Pentikäinen loikkasi Neuvostoliittoon. Miinoitussuunnitelmat uusittiin välittömästi ja on todettu, että erästä aluetta, jota oli merkitty miinoitettavaksi, välttivät Neuvostoliiton alukset käyttämästä aina vuoteen 1943 saakka, vaikkakaan sinne ei
laskettu vanhassa suunnitelmassa mainittuja miinoja.
