Merivoimien kehitysnäkymät

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
On kyllä täysin käsittämättömän hintaisia mörssäreitä. Onhan ne vimosen päälle tappajasaaria, mutta 20 miljardia...

Jos tilataankin 8 Pohjanmaata, neljän sijaan, ja sanotaan kansalle että säästettiin juuri 250 miljoonaa :cool:
 
Jos tilataankin 8 Pohjanmaata, neljän sijaan, ja sanotaan kansalle että säästettiin juuri 250 miljoonaa
Jenkeissähän ongelma noissa valtion laivatilauksissa on se, että kun alukset tilataan ikään kuin yksitellen, ei päästä täysipainoisesti hyödyntämään "sarjatuotantoetua". Suomessa Pohjanmaat tilataan todennäköisesti kaikki kerralla, jolloin erilaiset pääkomponentit voidaan ostaa jokaiseen laivaan yhtenä pakettina erillisten hankintasopimusten sijaan.
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@Fremen :D:D Upotus :sneaky:
 

Leaderwolf

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kun täällä on puhuttu miten hienoihin manöövereihin se Venäjä voisi sodan aikana pystyä, niin asioita pistää perspektiiviin kun katsoo kartalta Baltiskin ja Kronstadtin ja miettii sota-skenaarioita Venäjän perspektiivistä. Ei ole helppoa ei...
Hain tänne yleiskeskusteluun ettei jatku offtopik laivueessa :D

Mittasin huvikseni etäisyyden Gnydian ja Baltiskin välillä. 89km. Screenshot_20190208-010605__01.jpg

Ja nyt, kun osa on riemuissaan että "Noni! Ne on ihan sylissä jo ei tässä voi mitään ne on kantamalla valmiiksi!"

Jep. Ne on. Gnydiassa sijaitsee Puolan laivaston päätukikohta, siellä on kolme sukellusvenettä, sekä pintalaivaston taistelualukset, joista esim Orkaneilla on RBS mk3 ohjukset (Max 8kpl per alus) ja Perryillä Harppuunat. Sen lisäksi Gnydiassa sijaitsee rannikkopatterit aseinaan NSM ohjukset.

Eli Venäjän Itämeren laivaston pääosa on itse jatkuvasti kolmen erityyppisen meritorjuntaohjuksen kantamalla.
 
Hain tänne yleiskeskusteluun ettei jatku offtopik laivueessa :D

Mittasin huvikseni etäisyyden Gnydian ja Baltiskin välillä. 89km.
Ja nyt, kun osa on riemuissaan että "Noni! Ne on ihan sylissä jo ei tässä voi mitään ne on kantamalla valmiiksi!"

Jep. Ne on. Gnydiassa sijaitsee Puolan laivaston päätukikohta, siellä on kolme sukellusvenettä, sekä pintalaivaston taistelualukset, joista esim Orkaneilla on RBS mk3 ohjukset (Max 8kpl per alus) ja Perryillä Harppuunat. Sen lisäksi Gnydiassa sijaitsee rannikkopatterit aseinaan NSM ohjukset.

Eli Venäjän Itämeren laivaston pääosa on itse jatkuvasti kolmen erityyppisen meritorjuntaohjuksen kantamalla.
Jep, en ihmettelisi jos Venäjän doktriinit sodan varalle on aika villit (esim. hyökkäyksen kohteeksi joutuessa nopeasti ydinaseet käyttöön). Tämä ihan siitä syystä että Itämeren alueella sen laivastolla ei todennäköisesti olisi juuri mitään toimintaedellytyksiä.

Siirsin myös toisesta triidistä vastaukseni:
Ei ole helppoa, mutta paljon vaikuttaa mikä on muiden maiden toiminta.
Jos ajatellaan että olisi kyse "erillissodasta" Suomi-Venäjä, niin mitenköhän Venäjä uskaltaa Itämerellä seilata ottaen huomioon NATO-maat? Ne todennäköisesti kävisivät aika kuumina jos Venäjä päättäisi tänne tulla. Mieleen tulee vain skenaario, missä NATO ja Venäjä olisi sopinut että "ottakaa Suomi, me emme puuttu".. Silloin Venäjällä olisi vapaat kädet toimia itämerellä.
 
. Yksityisellä ihmisellä ei tietenkään ole oikeutta kuvata eikä julkaista, mutta linkkejä muihin kuvia sisältäviin nettisaitteihin saa laillisesti laittaa.
.
Kuinka lainsäädäntö menee jos tilaa kuvia sateliittikuvaus yrityksrlyä. Kuka syyllistyy rikokseen. Yritys vai tilaaja. Ja jos tilaaja ei ole Suomen kansalainen.

Tuli vain mieleen kun täällä joskus pohdittiin (ei vakavasti) kuvien tilausta kaupallisesta toimijalta venäläisten sotilastukikohdasta.
 
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005234531.html

Katso video: Näin merivoimat voisi miinoittaa Suomenlahdella

Videolla tutustutaan miinalaiva Uusimaahan, jossa esitellään, miten merimiinoja laskettaisiin Suomenlahteen.

Uusimaan päällikkö, komentajakapteeni Pasi Puoskari kertoo, että miinalaivoilla on siitä harvinainen tilanne, että varusmiesten osuus on kantahenkilökuntaa pienempi.
Syykin on selvä: miinalaivalla toiminta vaatii suurta erikoisosaamista, eikä sitä sen vuoksi voida luottaa pelkästään varusmiesten käsiin.
Varusmiespalveluksen aikana ei ehditä opettaa niin paljoa, että kaikki erityisosaamista vaativat tehtävät saataisi täytettyä.

Miinalaivojen tärkeimmät tehtävät liittyvät nimensä mukaisesti merimiinoihin.
Miinoitustehtävien lisäksi aluksia käytetään meriliikenteen suojaamiseen, merialueen valvontaan sekä johtoaluksina.
Miinalaiva pystyy toimimaan niin avomerellä, kuin jäissäkin.
 
Jos kiinnostaa kuinka Suomi merimiinoitti ja kuinka Suomenlahtea merimiinoitettiin, niin tässä on tutkimus vuodelta 1987.

https://journal.fi/ta/article/view/47692/13567


Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941.

Tutkimuksessa on kerrottu mitä miinoitettiin jo ennen vihollisuuksien alkamista vuonna 1939, Suomen aluevesien miinoitteet vuosina 1939-1940, Suomalaisten offensiiviset miinoitteet talvisodassa,
Ruotsin miinoitukset ja Neuvostoliiton lentomiinoitukset. Jatkosodasta on myös Saksalaisten miinoitukset.

Tutkimuksessa on kartat: talvisodan miinoituksille, Laatokan miinoituksille, Suomenlahden suun miinoituksille, Itäisen Suomenlahden miinoituksille, Viipurinlahden miinoituksille, Hangon huoltoväylien miinoituksille sekä Tallinnan edustan miinoituksille.

Onhan tuosta jo aikaa mennyt ja asiat ovat varmasti muuttuneet, mutta kyllä tutkimuksesta jonkinnäköistä kuvaa merimiinoittamisesta saa.
Varsinkin mua kiinnosti kuinka miinoittamisen päätökset tehtiin ja aloitettiin talvisodan uhan alla jo ennen vihollisuuksien alkamista ja heti sodan syttyessä.
Ja miten päätettiin toimia miinoituksissa jotka ovat aluevesien ulkopuolella.

Tällainen yksityiskohta jäi erityisesti mieleen:

Miinoitussuunnitelmien ja eritoten Suomenlahden perukkaan laskettavien miinoitteiden suhteen syntyi tietty takaisku kun vuonna 1933 reservin luutnantti V A Pentikäinen loikkasi Neuvostoliittoon. Miinoitussuunnitelmat uusittiin välittömästi ja on todettu, että erästä aluetta, jota oli merkitty miinoitettavaksi, välttivät Neuvostoliiton alukset käyttämästä aina vuoteen 1943 saakka, vaikkakaan sinne ei
laskettu vanhassa suunnitelmassa mainittuja miinoja.
 
Etenkin @Rannari :a saattaa kiinnostaa tämä, että tänä vuonna alkaa JURMOjen peruskorjaukset

https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2018?9610_m=9593

21.12.2018 09:58

JURMO-luokan miehistönkuljetusalukset peruskorjataan
Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimat tekemään hankintasopimuksen JURMO-luokan alusten peruskorjauksesta Millog Oy:n kanssa.
JURMO-luokan peruskorjaushanke kuuluu meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan.
Hankinnan kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa, ja toimitukset on suunniteltu vuosille 2019-2022.
Jurmo-luokan joukkojenkuljetusveneitä (U-600 -luokka) käytetään miehistönkuljetuksiin.
Alusluokkaa käyttää pääsääntöisesti Uudenmaan prikaati.
 
Merivoimilta puuttuu edelleen todellinen taisteluvene, jossa on tulivoimaa ja nopeutta.
Hankintaa kilpailutettiin joku vuosi sitten EDA:ssa mutta se ei johtanut hankintaan. JEHUt ovat enemmän Combat Support-veneitä kuljetuksiin.

US NAVYlla on Mark VI ja Israelilla on Super Dvora III. Jotain samankaltaista tarvittaisiin antamaan tulitukea maihinnousuissa ja tuhoamaan vastapuolen nopeat rynnäkköveneet. Pelkkä 12,7 mm kk ei oikein riitä antamaan riittävää tulivoimaa ja stand-off etäisyyttä.

JEHUsta voisi varmaan kehitellä Terminator-version stabiloidulla 25-30mm automaattitykillä ja kauko-ohjattavan kk:n lisäksi. Perään pari raskasta kk:a sivuille.

Mark VI on vaikuttava koska on takaramppi kumiveneelle, panssarointia ja mikro-UAV:n voi lähettää myös:
 

Rannari

Ylipäällikkö
Etenkin @Rannari :a saattaa kiinnostaa tämä, että tänä vuonna alkaa JURMOjen peruskorjaukset

https://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2018?9610_m=9593

21.12.2018 09:58

JURMO-luokan miehistönkuljetusalukset peruskorjataan
Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut puolustusvoimat tekemään hankintasopimuksen JURMO-luokan alusten peruskorjauksesta Millog Oy:n kanssa.
JURMO-luokan peruskorjaushanke kuuluu meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmaan.
Hankinnan kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa, ja toimitukset on suunniteltu vuosille 2019-2022.
Jurmo-luokan joukkojenkuljetusveneitä (U-600 -luokka) käytetään miehistönkuljetuksiin.
Alusluokkaa käyttää pääsääntöisesti Uudenmaan prikaati.
Kiinnostaa varmaan paattien käyttäjiä enemmän kuin tällaista nostoväen wanhaa pierua. Minä muistelen kaiholla lähinnä tasapohjauiskoa.

Mut hyvä että remppaavat. Onhan venekalusto kuitenkin paremmalla tolalla kuin ikinä. Sopii tietysti ollakin kun rannikkojoukoista on poistettu hyvinkin 90%.
 

TBman

Ylipäällikkö
Merivoimilta puuttuu edelleen todellinen taisteluvene, jossa on tulivoimaa ja nopeutta.
Hankintaa kilpailutettiin joku vuosi sitten EDA:ssa mutta se ei johtanut hankintaan. JEHUt ovat enemmän Combat Support-veneitä kuljetuksiin.

US NAVYlla on Mark VI ja Israelilla on Super Dvora III. Jotain samankaltaista tarvittaisiin antamaan tulitukea maihinnousuissa ja tuhoamaan vastapuolen nopeat rynnäkköveneet. Pelkkä 12,7 mm kk ei oikein riitä antamaan riittävää tulivoimaa ja stand-off etäisyyttä.

JEHUsta voisi varmaan kehitellä Terminator-version stabiloidulla 25-30mm automaattitykillä ja kauko-ohjattavan kk:n lisäksi. Perään pari raskasta kk:a sivuille.

Mark VI on vaikuttava koska on takaramppi kumiveneelle, panssarointia ja mikro-UAV:n voi lähettää myös:
tällaista kalustoa pitäisi olla. 30 mm.n kanuunalla ja samankaltaista ammusvalikoimaa, jota käyttää CV9030
sitten sekaan muutama AMOS vene, jossa olisi 30 mm.n automaattikanuuna korvattuna AMOS kranaatinheitimellä. Saaristossa näppärä väkkyrä.
 

ctg

Ylipäällikkö
sitten sekaan muutama AMOS vene, jossa olisi 30 mm.n automaattikanuuna korvattuna AMOS kranaatinheitimellä.
Tarkoitat NEMOa? Tekeekö kaksi kranaattia suorasuuntauksella enemmän hallaa pienellä kivellä kuin yksi? Mielelläni ottasin kummatkin veneet, voisi sitten kauempaa kurmottaa kohteita eikä altistaa venettä PST ohjustimelle taikka käsiasetulelle.
 

TBman

Ylipäällikkö
Tarkoitat NEMOa? Tekeekö kaksi kranaattia suorasuuntauksella enemmän hallaa pienellä kivellä kuin yksi? Mielelläni ottasin kummatkin veneet, voisi sitten kauempaa kurmottaa kohteita eikä altistaa venettä PST ohjustimelle taikka käsiasetulelle.
Juu. NEMO tietysti, Tässä menee nimetkin jo ihan sekaisin. :)
 
NEMOa jo testattiin joku vuosi sitten support-aseena ja aika vaikuttavan näköistä varsinkin tuo heittimen automaattinen maalinseuranta:
NEMO-Containeria on myös testattu FMV:n kanssa viime syksynä ruotsalaisten veneessä:

Täytyy sanoa että aika vaikuttavaa jälkeä syntyy kun tollaselle kalliosaarelle ammuttaan muutama kranaatti epäsuorana tai suorana. Pakopaikkoja ei juuri ole eikä kaivautua pysty ilman louhintaa. Sirpaleet tekevät ikävää jälkeä ja vielä kun noihin saisi hersyn päähän ja ilmaräjähdyskyvyn.

Hurreillä näkyy oleva melko sopivan kokoinen paatti kontti-NEMOn asennukseen.
 
Venäläiset ovat tehneet markkinointivideon BK-16 Raptorin ja RHIB-veneen toiminnasta.
Myös siellä santsataan nopeisiin taisteluveneisiin ja suomenlahti jos mikä saaristoineen on oivallinen käyttöalue. Isoilla aluksilla on vaikea toimia lähellä rannikkoa ja saaria on paljon. Myös rauhanaikana on paljon vesiliikennettä kesäaikaan ja pienten veneiden seuranta ja tunnistaminen saariston sisällä on vaikeaa. Onko merivoimien taisteluveneissä IFF-järjestelmät?

Rannikkopuolustus ja merivoimat tarvitsisivat ehdottomasti myös MRUAV-järjestelmiä, joilla valvotaan laajaa aluetta pitkän aikaa (12-24 h).

Raptor on oiva kopio CB-90:stä ja panssaroitu. Toivottavasti Jurmot saavat panssaria edes keulaan ja kylkiin päivityksessä. Alumiinirunko ei suojaa luodeilta miehistöä ja ilman panssarointia vene on helposti tuhottavissa konekivääritulella.

Rafaelilta on tullut ulos uusi versio Typhoon-asejärjestelmästä johon saa 30mm Mk 44 Bushmasterin. Tuollainen JEHUun ja siihen ABM-ja API ammukset niin pikkuveneet ja UAV:t silppuuntuu ja vähän isommat paatit läpäistään komeasti.
 
Top