Merivoimien kehitysnäkymät

[Kustaanmiekka]

Venäläiset ovat tehneet markkinointivideon BK-16 Raptorin ja RHIB-veneen toiminnasta.

Myös siellä santsataan nopeisiin taisteluveneisiin ja suomenlahti jos mikä saaristoineen on oivallinen käyttöalue. Isoilla aluksilla on vaikea toimia lähellä rannikkoa ja saaria on paljon. Myös rauhanaikana on paljon vesiliikennettä kesäaikaan ja pienten veneiden seuranta ja tunnistaminen saariston sisällä on vaikeaa. Onko merivoimien taisteluveneissä IFF-järjestelmät?

Rannikkopuolustus ja merivoimat tarvitsisivat ehdottomasti myös MRUAV-järjestelmiä, joilla valvotaan laajaa aluetta pitkän aikaa (12-24 h).

Raptor on oiva kopio CB-90:stä ja panssaroitu. Toivottavasti Jurmot saavat panssaria edes keulaan ja kylkiin päivityksessä. Alumiinirunko ei suojaa luodeilta miehistöä ja ilman panssarointia vene on helposti tuhottavissa konekivääritulella.

Rafaelilta on tullut ulos uusi versio Typhoon-asejärjestelmästä johon saa 30mm Mk 44 Bushmasterin. Tuollainen JEHUun ja siihen ABM-ja API ammukset niin pikkuveneet ja UAV:t silppuuntuu ja vähän isommat paatit läpäistään komeasti.

Olisikos merivoimat jo ajatellut tätä asiaa / uhkaa? Vai loppuisikos vain Spikestä ominaisuudet pikku hiljaa?

https://www.helsinginsanomat.fi/kot...a787&utm_source=t.co&utm_campaign=tweet-share

https://ylilauta.org/sota/63337961

Julkaistu: 19.2.2017

Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta
Merivoimat antaa asevalmistajille mahdollisuuden tarjota omia ratkaisujaan.

Erikoista on se, että asejärjestelmän toimintaperiaatetta ei ole vielä päätetty. Se kulkeekin tässä vaiheessa vielä englanninkielisellä nimellä: Littoral Engament Weapon System eli LEWS.

Suomalaisella merivoimaslangilla kyse on rannikolla käytettävästä ”pintavaikuttamisjärjestelmästä”. Termi rajaa hankkeen ulkopuolelle vedenalaisen torjunnan.

Käytännössä Merivoimat etsii nyt asetta, jolla voitaisiin torjua rannikolla nopeasti liikkuvat vihollisen maihinnousuveneet.

”Kysymyksessä ovat alle 100 kilometriä tunnissa kulkevat joukkojen kuljetukseen soveltuvat veneet”, sanoo hankepäällikkö Jonas Cederlöf Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.

PUOLUSTUSVOIMIEN hankinnoista vastaava Logistiikkalaitos julkisti LEWS:stä asevalmistajille tarkoitetun tietopyynnön tammikuun lopulla.

Tietopyyntö ehti jo herättää kummastusta, koska asiakirjasta ei helposti selviä, mitä Merivoimat tarkkaan ottaen haluaa.

Cederlöf myöntää saaneensa hämmästyneitä soittoja kotimaiselta aseteollisuudelta.

”Siitä ei heti käy ilmi, että kyseessä on markkinatutkimus eikä hankinta”, hän sanoo.

Hankkeelle ei olekaan vielä myönnetty rahoitusta, vaikka sen aikataulu on kirjattu tietopyyntöön. Tietopyyntöön toivotaan vastauksia toukokuun loppuun mennessä.

Alustavan aikataulun mukaan asejärjestelmän ensimmäinen hankintasopimus voitaisiin allekirjoittaa jo ensi vuonna ja varsinaisesta sarjatuotannosta sovittaisiin 2022.
Toimitusten pitäisi olla valmiita vuonna 2025.

ASIAKIRJOISTA selviää, että Puolustusvoimat hakee kypsää, valmiiksi mietittyä järjestelmää.
Asetehtailijoiden ei haluta aloittavan mitään uutta projektia suomalaisten markkinakartoituksen takia, koska rahoitusta ei ole vielä myönnetty.

Jonas Cederlöf, millaista asetta nyt haetaan?

”Oikeastaan emme ole laittaneet mitään vaatimuksia siihen menetelmään. Sen pitää vain pystyä tekemään toimintakyvyttömäksi nopeita aluksia.
Toimittajille (asemyyjille) menetelmä on vapaa. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana.”

Merivoimat on päättänyt jo luopua kiinteistä rannikkotykeistä. Tuskin tässä kuitenkaan perustykkiä etsitään?

”Jännityksellä jäämme seuraamaan vastauksia.”

Voiko kyseeseen tulla esimerkiksi kauko-ohjattavat lennokit tai veneet?

”Olisi oikein virkistävää, jos joku vastaisi sillä tavalla. Tarkka lukija huomaa, että siinä pyydetään myös konseptia ja siihen tarvittavia välineitä.”

Pitääkö aseen toimia maalta ja aluksista käsin?

”Yksikään näistä ehdoista ei ole välttämätön ehto.”

VAIKKA Merivoimat ei ole tietopyynnössä rajannut uuden asejärjestelmän toimintaperiaatetta, niin ilmeinen vaihtoehto on monikäyttöinen rannikko-ohjus.

Esimerkiksi Merivoimien uudet taistelu- ja joukkojenkuljetusveneet Jehut on suunniteltu modulaarisiksi. Niiden perään on varattu tilaa uusille asejärjestelmille, kuten ohjuksille.

Merivoimien aseistukseen kuuluvat jo nyt Eurospike-rannikko-ohjukset. Niitä käyttävät rannikkojoukkojen ohjuskomppaniat.

 

[Huhta]

Suhtaudun aika skeptisesti noihin 20-30 mm konetykeillä aseistettuihin "tykkiveneisiin". Toimii ehkä sademetsässä joen varrella sissejä vastaan operoitaessa, kun evakuoidaan Laivaston Hylkeitä ja kuulaa pitää saada ilmoille maksimaalinen määrä. Suomen rannikolla näkisin olennaisempana mm. aseen ulottuvuuden ja toisaalta myös ampumatarvikkeen riittävän vaikutuksen, etenkin jos pitäisi saada jokin kumivenettä isompi alus tuhottua - sieltä meinaan voi tulla jotakin vastaankin, vähintään ITKK tai KRKK tyyppisellä aseella. Eikä ole haitaksi, vaikka aseella pystyisi tukemaan hyökkääviä rannikkojääkäreitä rantaa pidemmälläkin. Tietopyynnön mukaan nimenomaan tällaista kykyä haetaan, ei ainoastaan terroristien veneiden roiskimista.

Eiköhän se Nemo ole ihan hyvä ratkaisu. Jos taas välttämättä halutaan dedikoitu suorasuuntausase, niin kannattaa saman tien hankkia kunnon tykki, jolla tuhoaa tai vähintään lamauttaa isommankin maalin nopeasti. Esimerkiksi Haminoihin hankittava Bofors 40 Mk4 toimisi todennäköisesti tässäkin käytössä. 100 ampumavalmista ammusta riittää jo jokusen maalin tuhoamiseen ja kantama on ihan eri luokkaa kuin noilla pienillä konetykeillä.

Ohjukset ovat toki periaatteessa yksi vaihtoehto nekin. Toisaalta nykyistä rannikko-ohjusta suorituskykyisempiä vaihtoehtoja on niukasti, Sea Venom ja Spike NLOS lähinnä. Hellfire ei kanna rannikko-ohjusta pidemmälle ja tarvitsee ulkopuolisen lasermaalinosoituksen esteen taakse ammuttaessa.

 

[Herman30]

@Huhta Etkö ole lukenut Douglas Reemanin kirjoja ja tajunnut kuinka siistiä se on kun 20m;n pikavene syöksyy vihollisen kimppuun 20mm tykki papattaen.

 

[Huhta]

@Huhta Etkö ole lukenut Douglas Reemanin kirjoja ja tajunnut kuinka siistiä se on kun 20m;n pikavene syöksyy vihollisen kimppuun 20mm tykki papattaen.

Kirjoitan niin paljon, etten ehdi lukea omiakaan tekstejäni, muista sitten puhumattakaan.

 

[Leaderwolf]

Jos halutaan maksimimäärä kuulaa ja sirpaletta kalliolle, niin unohtakaa pohjoismaiset ylihintaiset hernepyssyjollat. Katsokaa ja ihastelkaa sen sijaan socom venettä, SOC-R.

Busterin kokoinen luotiluuta




Armament:

• 2 × GAU-17 miniguns (forward)
• 1 × M2HB .50 caliber (12.7 mm) machine gun (aft)
• 2 × M240B 7.62 mm light machine gun(s) (side-mounted)
• 2 × 40 mm Mk 19 grenade launcher

Ja noheva aseseppä pulttaa helposti torped 47 parin kylkiin hylkeistä säästyvällä painolla.

 

[Huhta]

Jos ajatellaan että olisi kyse "erillissodasta" Suomi-Venäjä, niin mitenköhän Venäjä uskaltaa Itämerellä seilata ottaen huomioon NATO-maat? Ne todennäköisesti kävisivät aika kuumina jos Venäjä päättäisi tänne tulla. Mieleen tulee vain skenaario, missä NATO ja Venäjä olisi sopinut että "ottakaa Suomi, me emme puuttu".. Silloin Venäjällä olisi vapaat kädet toimia itämerellä.

Mitenköhän Venäjä uskaltaa toimia Mustallamerellä, vaikka se on Naton sisämeri? Ei Nato varmaan hyväksynyt Ukrainan ja Georgian sotaretkiä, mutta kasakka otti sen, mikä oli löysästi kiinni.

 

[Shadowmon]

Mitenköhän Venäjä uskaltaa toimia Mustallamerellä, vaikka se on Naton sisämeri? Ei Nato varmaan hyväksynyt Ukrainan ja Georgian sotaretkiä, mutta kasakka otti sen, mikä oli löysästi kiinni.

Ihan vaan oletan tilanteen että mikäli Suomea lähdettäisiin murjomaan niin tämä kävisi EU:n ja NATO:n hermoille hieman enemmän. Erittäin vaikea kuvitella tilanne että Suomi ja Venäjä voisivat "erillis-sotansa" käydä siten ettei siinä esim. NATO raijaisi joukkojaan esim. puolustamaan Baltiaa ja Norjaa.

 

[Leaderwolf]

Jos NATO istuisi peukalo perseessä kun Venäjä käynnistää konventionaalisen hyökkäyksen Suomea vastaan, eikä siirtäisi joukkoja Venäjän rajoille, en tajuaisi enään mistään mitään. Sillä tulisiko ne auttamaan meitä tai ei, ei ole mitään merkitystä. Vaan ihan itsensä suojelusta, jos olet sotaa käyvien valtioiden naapurissa, etkä tee mitään kohottaaksesi omaa valmiuttasi, ur gonna have a bad time.

 

[Huhta]

Mielenkiintoinen konsepti voisi olla kevyt ohjusvene varustettuna Bofors 40 Mk4 -tykillä, runkosonarilla, syvyyspommeilla ja syvyysraketinheittimillä sekä mahdollisesti torpedoilla. Vähän kuin ruotsalaisten Tapper-luokka, siis. Alus olisi uhrattavissa harmaan vaiheen aluevalvontatehtävissä, ja SUTO-tehtävissä se operoisi Pohjanmaa-luokan ilmasuojan alla tarkastaen vedenalaisia havaintoja saarrostaen ja tuhoten havaitut viholliset. SUTO-aseistus voisi olla modulaarinen ja vaihdettavissa kevyisiin meritorjuntaohjuksiin (Sea Venom tms.) tilanteen mukaisesti. Ei kehittyneitä tutkia tai ilmatorjuntaohjuksia kustannusten kurissa pitämiseksi.

 

[StmSvejk]

Mielenkiintoinen konsepti voisi olla kevyt ohjusvene varustettuna Bofors 40 Mk4 -tykillä, runkosonarilla, syvyyspommeilla ja syvyysraketinheittimillä sekä mahdollisesti torpedoilla. Vähän kuin ruotsalaisten Tapper-luokka, siis. Alus olisi uhrattavissa harmaan vaiheen aluevalvontatehtävissä, ja SUTO-tehtävissä se operoisi Pohjanmaa-luokan ilmasuojan alla tarkastaen vedenalaisia havaintoja saarrostaen ja tuhoten havaitut viholliset. SUTO-aseistus voisi olla modulaarinen ja vaihdettavissa kevyisiin meritorjuntaohjuksiin (Sea Venom tms.) tilanteen mukaisesti. Ei kehittyneitä tutkia tai ilmatorjuntaohjuksia kustannusten kurissa pitämiseksi.

Olipa kyseessä konsepti kuin konsepti, kannattaisi tarkastella miehittämättömän aluksen mahdollisuuksia. Miehittämättömyydellä saadaan aikaiseksi suurempi toiminta-aika.

 

[ctg]

Suhtaudun aika skeptisesti noihin 20-30 mm konetykeillä aseistettuihin "tykkiveneisiin". Toimii ehkä sademetsässä joen varrella sissejä vastaan operoitaessa, kun evakuoidaan Laivaston Hylkeitä ja kuulaa pitää saada ilmoille maksimaalinen määrä

Jos ei ole hirveä aallokko ja syysmyrskyt päällä, niin uskoisin että sillä on helpompi osua kuin esim AMVhen pulttaamalla. Merellä vakautuskin on helpompi toteuttaa kuin maavehkeissä ja merellä on vaikea päästä sen maastosuojan taakse.

Jos käy että vihollinen on päässyt kivelle, niin nemolla taikka konetykillä on hyvä kurmoottaa koska pakoon on vaikea päästä. 30mmssä vehkeessä riittää vielä tehoa menemään suojista läpi ja panssarointi sitä vastaan on yhtä ongelmallinen kuin maavehkeissä.

 

[Leaderwolf]

Voisiko saariin pyrkivät maihinnousuveneet, ja saariin päässeen vihollisen lamauttaa loitering munition droneilla? Mitä nyt ovatkaan suomennettuna. Harop, harpy, green dragon yms Kamikaze vehkeillä.

 

[SJ]

Voisiko saariin pyrkivät maihinnousuveneet, ja saariin päässeen vihollisen lamauttaa loitering munition droneilla? Mitä nyt ovatkaan suomennettuna. Harop, harpy, green dragon yms Kamikaze vehkeillä.

Kai niillä voisi, enkä nyt mene "laukauksen" hintaan, mutta veikkaisin Spike NLOS:n olevan soveltuvampi. Tämä siis siksi, että ohjus kerkeää maalialueelle nopeammin kuin nuo lennokit. Toki se "loitering" -lennokki voisi olla alueella jo valmiiksi, mutta se kykenisi iskemään vain yhteen maaliin ja sen jälkeen ei olisi tilannekuvaa lennokilta, ellei siellä ole konventionaalisempi lennokki alueella, joka tekisi sen kamikaze lennokin alueella olon varsin tarpeettomaksi. Eli näkisin että olisi parempi, jos alueella olisi lennokki tai ehkäpä jokin rannalla oleva sensori ja torjunta tehtäisiin Spike NLOS:lla.

Myös kävi mielessä Brimstone ja Hellfire MMW ohjukset. Tulenjohto jonkinlaisella tutkalla, joko rannalta tai ilmasta (miksei myös mahdollisesti laivasta, mutta jos laiva olisi alueella, niin joko laiva on väärässä paikassa tai sitten vihollinen on kusessa joka tapauksessa). Ja pointti tässä on se, että nuo tutkaohjatut panssarintorjuntaohjukset on suunniteltu suurien vihollisosastojen tuhoamiseen, joten ohjuksia voisi olla ilmassa kerralla useita.

 

[Raveni]

Brimstone "sea spear" toiminee tuossa hyvin. Jos rannikolle tarvitaan uusi ase nopeita hyökkäysveneitä vastaan.

 

[kimmo.j]

Suhtaudun aika skeptisesti noihin 20-30 mm konetykeillä aseistettuihin "tykkiveneisiin". Toimii ehkä sademetsässä joen varrella sissejä vastaan operoitaessa, kun evakuoidaan Laivaston Hylkeitä ja kuulaa pitää saada ilmoille maksimaalinen määrä. Suomen rannikolla näkisin olennaisempana mm. aseen ulottuvuuden ja toisaalta myös ampumatarvikkeen riittävän vaikutuksen, etenkin jos pitäisi saada jokin kumivenettä isompi alus tuhottua - sieltä meinaan voi tulla jotakin vastaankin, vähintään ITKK tai KRKK tyyppisellä aseella. Eikä ole haitaksi, vaikka aseella pystyisi tukemaan hyökkääviä rannikkojääkäreitä rantaa pidemmälläkin. Tietopyynnön mukaan nimenomaan tällaista kykyä haetaan, ei ainoastaan terroristien veneiden roiskimista.

Eiköhän se Nemo ole ihan hyvä ratkaisu. Jos taas välttämättä halutaan dedikoitu suorasuuntausase, niin kannattaa saman tien hankkia kunnon tykki, jolla tuhoaa tai vähintään lamauttaa isommankin maalin nopeasti. Esimerkiksi Haminoihin hankittava Bofors 40 Mk4 toimisi todennäköisesti tässäkin käytössä. 100 ampumavalmista ammusta riittää jo jokusen maalin tuhoamiseen ja kantama on ihan eri luokkaa kuin noilla pienillä konetykeillä.

Ohjukset ovat toki periaatteessa yksi vaihtoehto nekin. Toisaalta nykyistä rannikko-ohjusta suorituskykyisempiä vaihtoehtoja on niukasti, Sea Venom ja Spike NLOS lähinnä. Hellfire ei kanna rannikko-ohjusta pidemmälle ja tarvitsee ulkopuolisen lasermaalinosoituksen esteen taakse ammuttaessa.

Ja meillä saarista ei haeta tiedusteluryhmiä pois jos vihollinen on lähellä?
Saaristo on rikkonainen ja sielä kuitenkin pitäisi voida toimia, myös silloin kun vihollinen on siellä. Saariin pitää myös voida toimittaa täydennyksiä ja vahvennuksia, sekä evakoida paluumatkalla haavoittuneet. Kuvittelisin 30 konetykin olevan varsin hyvä laite tuohon, voidaan ampua kauas ja toisaalta myös lähelle omia joukkoja. Toimii myös vihollisen kevyitä vaunuja ja maihinnousuveneitä vastaan. Ei ole ihan turhake ilmamaalejakaan vastaan.

Toki isompi on parempi, mutta 40mm Bofors vaatii isomman aluksien, seurauksena alus on kalliimpi ja isompi. Nykyiaikainen sotalaiva saa oikeaan paikkaan osuneesta konetykin sarjasta vaurioita, oli se ammus 30mm, tai 40mm.

 

[inscout]

Ja meillä saarista ei haeta tiedusteluryhmiä pois jos vihollinen on lähellä?
Saaristo on rikkonainen ja sielä kuitenkin pitäisi voida toimia, myös silloin kun vihollinen on siellä. Saariin pitää myös voida toimittaa täydennyksiä ja vahvennuksia, sekä evakoida paluumatkalla haavoittuneet. Kuvittelisin 30 konetykin olevan varsin hyvä laite tuohon, voidaan ampua kauas ja toisaalta myös lähelle omia joukkoja. Toimii myös vihollisen kevyitä vaunuja ja maihinnousuveneitä vastaan. Ei ole ihan turhake ilmamaalejakaan vastaan.

Toki isompi on parempi, mutta 40mm Bofors vaatii isomman aluksien, seurauksena alus on kalliimpi ja isompi. Nykyiaikainen sotalaiva saa oikeaan paikkaan osuneesta konetykin sarjasta vaurioita, oli se ammus 30mm, tai 40mm.

Olen kovasti samaa mieltä. Nykyaikaisten sotalaivojen panssarointi on käytännössä olematon. 20mm gatling-tyyppinen ase repii lähietäisyydeltä isommankin aluksen hetkessä todella pahaan kuntoon puoliläpäisevillä räjähdys/sytytysammuksilla. Puhumattakaan miehistöstä ja elektroniikasta. Tietenkin tällainen toimii vain sisäsaaristossa eikä aavalla, mutta en aliarvioisi tuollaisia laitteita. Taktiikka pitäisi sitten myös suunnitella niitä varten enkä usko että suomessa riittää mielenkiintoa tuollaiseen ratkaisuun. Haisee liikaa puolustukselle.

 

[BlackFox]

Merivoimat ei ole minun alaani sitten tippaakaan.
Välillä kuitenkin miettinyt hiukan tuota jenkkien tyylistä paattia joukkojen siirtelyyn saaristossa.
Ei mitään isompia panssarointeja, lämpökamera, nopea (jettikoneella) ja aseistettu riittävästi että saa vastarannalle tehtyä hetkeksi vittumaiset oltavat.
Ei kuitenkaan ehkä ihan noin raskaasti aseistettu.

Varmaankin tulisi halvemmaksi kuin mm jehut (jehuillakin paikkansa)

 

[Einomies1]

Olisikos merivoimat jo ajatellut tätä asiaa / uhkaa? Vai loppuisikos vain Spikestä ominaisuudet pikku hiljaa?

Kyllä, koska "Littoral Weapon System" tms. oli EDA:n listoilla joku vuosi sitten. Spikestä ei lopu ominaisuudet kun a-laitteet voidaan päivittää suomessa M-versioon ja uusittu ohjustyyppi löytyy Rafaelilta. Spikeja(RO 06) on vaan aika vähän ja ne eivät ole itseliikkuvilla alustoilla, eikä niillä voida tietääkseni ampua nyt veneistä. Näin ne sijoitettaisiin varmaan eteentyönnettyihin asemiin ja tärkeiden kohteiden suojaksi. Mitään iskuaseita ne eivät nyt ole. Typhoon-asetorniin niitä saa mukaan ja sitten homma muuttuu radikaalisti kuten tässä nähdään:

Suhtaudun aika skeptisesti noihin 20-30 mm konetykeillä aseistettuihin "tykkiveneisiin". Toimii ehkä sademetsässä joen varrella sissejä vastaan operoitaessa, kun evakuoidaan Laivaston Hylkeitä ja kuulaa pitää saada ilmoille maksimaalinen määrä. Suomen rannikolla näkisin olennaisempana mm. aseen ulottuvuuden ja toisaalta myös ampumatarvikkeen riittävän vaikutuksen, etenkin jos pitäisi saada jokin kumivenettä isompi alus tuhottua - sieltä meinaan voi tulla jotakin vastaankin, vähintään ITKK tai KRKK tyyppisellä aseella. Eikä ole haitaksi, vaikka aseella pystyisi tukemaan hyökkääviä rannikkojääkäreitä rantaa pidemmälläkin. Tietopyynnön mukaan nimenomaan tällaista kykyä haetaan, ei ainoastaan terroristien veneiden roiskimista.

Meillä, Venäjällä ja ruotsilla on nopeita taisteluveneitä jo ja niihin on santsattu suomessakin kymmeniä miljoonia. Miten niiden aseistaminen tehokkaammin (esim. JEHU) viittää johonkin sademetsään?
Itse pitäytyisin nopeassa ja modernissa alustassa, jota löytyy suomesta ja 30mm Bushmaster esimerkiksi sopisi hyvin JEHUun, toisin kuin jokin raskaampi ase. 30x173 ampuu 3 km päähän ja pystyy kyllä reijittämään meikäläisen ohjusveneenkin kevyesti. Nopean, 40 solmua kulkevan ja alle 30m pitkän veneen tuhoaminen sen liikkuessa ja väistellessä ei ole helppoa. Näitä venetorjuntoja näkee tubesta ihan tarpeeksi ja ne ovat vaikeita varsinkin aallokossa.

30mm ampuu selvästi pidemmälle kuin ITKK tai KRKK ja stabiloituna + modernilla tähtäysjärjestelmällä se osuu liikkeestä liikkuvaan maaliin.
30mm kranaattiryöppy sirpaleella on tehokas jalkaväkeäkin vastaan ja ABM-tarvikkeella saa lisää tehoa. Tämä on peruskauraa rynnäkkövaunuissa ja toimii sielläkin.

Eiköhän se Nemo ole ihan hyvä ratkaisu. Jos taas välttämättä halutaan dedikoitu suorasuuntausase, niin kannattaa saman tien hankkia kunnon tykki, jolla tuhoaa tai vähintään lamauttaa isommankin maalin nopeasti. Esimerkiksi Haminoihin hankittava Bofors 40 Mk4 toimisi todennäköisesti tässäkin käytössä. 100 ampumavalmista ammusta riittää jo jokusen maalin tuhoamiseen ja kantama on ihan eri luokkaa kuin noilla pienillä konetykeillä.

NEMO on hyvä tukemaan mereltä-maalle toiminnassa mutta tuskin on hyvä nopeiden veneiden torjunnassa. NEMO ampuu suorasuuntauksella vain 1 km päähän ja tulinopeus on liian hidas verrattuna konekivääreihin ja tykkeihin. Ne paukuttavat moninkertaisen määrän kuteja kohti samassa kun NEMO ampuu yhden. Toki jos kranu osuu, se riittää kerralla mutta en tiedä NEMOn kyvystä osua liikkeestä liikkuvaan maaliin.

40mm MK4 painaa ilman ammuksia 2.3 tonnia + 100 kranaattia päälle. Sitä ei saa pultattua JEHUun, sensijaan 30mm saa. 40mm ampuu suoraan 4 km ja 30x173 ampuu 3 km päähän, joten eroa ei ole paljon minusta. Bushmasterin ja Boforssin ero tulivoimassa ei ole niin suuri kuin niiden koko ja paino, joten tämä lienee syynä siihen miksi CV 9030 mk II valittiin 30mm tykillä.
30x173 voi ampua tarvittaessa myös "Swimmeriä". Typhoonin Bushmaster ottaa sisäänsä 2x enemmän kuulia kuin Boforss.

Jos halutaan maksimimäärä kuulaa ja sirpaletta kalliolle, niin unohtakaa pohjoismaiset ylihintaiset hernepyssyjollat. Katsokaa ja ihastelkaa sen sijaan socom venettä, SOC-R.

On se hieno, mutta tehty tuonne tropiikkiin ja aseina vaan kk:t. Special Operationscraft-Riverine on tuo nimi, joka kertoo sen käyttötarkoituksen. Haluaisin nähdä nuo aurinkolasihemmot Itämerellä lokakuun myräkässä ja sateissa . Voisi tulla erilaisia motivaatiokuvia?

Mielenkiintoinen konsepti voisi olla kevyt ohjusvene varustettuna Bofors 40 Mk4 -tykillä, runkosonarilla, syvyyspommeilla ja syvyysraketinheittimillä sekä mahdollisesti torpedoilla. Vähän kuin ruotsalaisten Tapper-luokka, siis. Alus olisi uhrattavissa harmaan vaiheen aluevalvontatehtävissä, ja SUTO-tehtävissä se operoisi Pohjanmaa-luokan ilmasuojan alla tarkastaen vedenalaisia havaintoja saarrostaen ja tuhoten havaitut viholliset. SUTO-aseistus voisi olla modulaarinen ja vaihdettavissa kevyisiin meritorjuntaohjuksiin (Sea Venom tms.) tilanteen mukaisesti. Ei kehittyneitä tutkia tai ilmatorjuntaohjuksia kustannusten kurissa pitämiseksi.

Joo, varmaan jos halutaan jotain monitoimialusta verrattaen kalliilla hinnalla. Joku Tapper-luokka on JEHUun verrattuna hidas ja raskas, joten se käy heikosti vastahyökkäyksiin tai ketterien veneiden pintatorjuntaan, koska se jää kyydistä. Tapperin kaltaiset alukset eivät pysyisi Jurmojen ja JEHUjen kyydissä, nopeissa tehtävissä. Niiden nopeus on vain 25 solmua ja ruotsalaiset on aseistaneet nekin vain kk:lla.

Minusta U-700 on parasta mitä suomessa on tehty omassa luokassaan koskaan ja se lavetti käy moniin tarkoituksiin. Mitään jokapaikan höylää siitä ei saa mutta ei tarvitsekkaan.

 

[Leaderwolf]

On se hieno, mutta tehty tuonne tropiikkiin ja aseina vaan kk:t. Special Operationscraft-Riverine on tuo nimi, joka kertoo sen käyttötarkoituksen. Haluaisin nähdä nuo aurinkolasihemmot Itämerellä lokakuun myräkässä ja sateissa . Voisi tulla erilaisia motivaatiokuvia

Pyh, härmäläinen minigunille ja kossupullo povitaskuun, niin pysyy keula-ampujakin iskussa vaikka tulisi +4 asteista tyrskyä naamaan tunnista toiseen. Tulee myös sopivasti hajontaa tuleen

 

[Huhta]

Meillä, Venäjällä ja ruotsilla on nopeita taisteluveneitä jo ja niihin on santsattu suomessakin kymmeniä miljoonia. Miten niiden aseistaminen tehokkaammin (esim. JEHU) viittää johonkin sademetsään?
Itse pitäytyisin nopeassa ja modernissa alustassa, jota löytyy suomesta ja 30mm Bushmaster esimerkiksi sopisi hyvin JEHUun, toisin kuin jokin raskaampi ase. 30x173 ampuu 3 km päähän ja pystyy kyllä reijittämään meikäläisen ohjusveneenkin kevyesti. Nopean, 40 solmua kulkevan ja alle 30m pitkän veneen tuhoaminen sen liikkuessa ja väistellessä ei ole helppoa. Näitä venetorjuntoja näkee tubesta ihan tarpeeksi ja ne ovat vaikeita varsinkin aallokossa.

30mm ampuu selvästi pidemmälle kuin ITKK tai KRKK ja stabiloituna + modernilla tähtäysjärjestelmällä se osuu liikkeestä liikkuvaan maaliin.
30mm kranaattiryöppy sirpaleella on tehokas jalkaväkeäkin vastaan ja ABM-tarvikkeella saa lisää tehoa. Tämä on peruskauraa rynnäkkövaunuissa ja toimii sielläkin.

"Selvästi pidemmälle" on suhteellista. Mainitset itse 3 kilometriä läntiselle 30 mm konetykille. Venäläisten Raptor-veneessä on, ainakin yhtenä asevaihtoehtona, 14,5 mm KPVT konekivääri, jonka kantamaksi mainitaan mm. tällä sivustolla 2 km. Wikipedia mainitsee KPV:lle tehokkaaksi ampumaetäisyydeksi 3 km. Eri aseet, joku huomauttaisi - sikäli kuin tunnen venäläistä terminologiaa, niin KPVT lienee ajoneuvoversio, vertaa PKM jalkaväellä ja PKT panssareissa. Samoin meilläkin käytössä olevan NSV:n tehokkaaksi ampumaetäisyydeksi pintamaaleihin PV ilmoittaa 2 km.

NEMO on hyvä tukemaan mereltä-maalle toiminnassa mutta tuskin on hyvä nopeiden veneiden torjunnassa. NEMO ampuu suorasuuntauksella vain 1 km päähän ja tulinopeus on liian hidas verrattuna konekivääreihin ja tykkeihin. Ne paukuttavat moninkertaisen määrän kuteja kohti samassa kun NEMO ampuu yhden. Toki jos kranu osuu, se riittää kerralla mutta en tiedä NEMOn kyvystä osua liikkeestä liikkuvaan maaliin.

Lopullinen suorituskyky ja erot siinä, samoin kuin toisaalta merivoimien painotukset, eivät ole julkista tietoa. Epäsuoran ampuminen konetykillä on aika epätoivoista, jos koro edes riittää. Tietysti jos suora-ammunnan painoarvo on vähintään 80 prosenttia ja rannikkojääkäreiden hyökkäyksen tukeminen epäsuoralla tulella enintään 20 prosenttia, niin sittenhän hanke on pedattu konetykeille.

40mm MK4 painaa ilman ammuksia 2.3 tonnia + 100 kranaattia päälle. Sitä ei saa pultattua JEHUun, sensijaan 30mm saa. 40mm ampuu suoraan 4 km ja 30x173 ampuu 3 km päähän, joten eroa ei ole paljon minusta. Bushmasterin ja Boforssin ero tulivoimassa ei ole niin suuri kuin niiden koko ja paino, joten tämä lienee syynä siihen miksi CV 9030 mk II valittiin 30mm tykillä.
30x173 voi ampua tarvittaessa myös "Swimmeriä". Typhoonin Bushmaster ottaa sisäänsä 2x enemmän kuulia kuin Boforss.

Miksi 40 mm tykkiä ei saisi pultattua Jehuun? Mikä sen sinun 30x173 mm ampuvan tykkitornin paino on? En ihan äkkiä usko, että painoero olisi jotenkin massiivinen. Ovathan monien rynnäkköpanssarivaunujen, esim. CV90:n, tornit sovitettavissa sekä 30 mm että 40 mm aseille.

Kannattaa huomata, että Nemo Container -kranaatinheitinjärjestelmää on konseptikuvissa sovitettu vahvasti Jehua muistuttavaan alukseen ja todellisuudessa Nemoa on asennettu Jehua pienempiinkin veneisiin. Arvaapa mitä? Esitteen perusteella pelkän tornin paino on 1 700 kg. Kontin paino ilman asejärjestelmää on 6 600 kg ja kontin paino täysin taisteluvalmiina on 11 400 kg.


E: Nimivirheitä hiottu.