Merivoimien kehitysnäkymät

[peelo]

Open Skies ei ole kyllä sotilaallisesti kovin merkittävä. Sen tarkoitus yhteistyön ja avoimuuden lisääminen osallistujamaiden välillä, eli enemmän poliittisella puolella mennään.

Open Skies sopimus rajoittaa optisen kuvausresoluution 30 cm ja SAR-tutkalla 3 m (lähde joku spesialisti fas.org sivulla) nämä ovat arvoja joiden puolesta sotilaallista merkitystä ei voi perustella.

Olisko noita optisia kuvaussatelliitteja yhteensä jotain 30-40 paikkeilla (puolet tai alle sotilaskäytössä) tuolla kiertoradalla eli kyllä siinä ihan jatkuvasti joku on yläpuolella. Lähes kaikkien satelliittien radat on tiedossa, joten niitä voi jokainen netin avulla pähkäillä. Amatööri avaruusharrastajat seurailee jopa sotilassatelliittejä jatkuvasti eli kyseessä ei ole mikään salatiede. Suurin osa "satelliiteistä" joita voi yöaikaan ihan paljain silmin katsella on avaruusromua ja jos katsot pilvettömälle yötaivaalle niin sitä tavaraa kulkee ihan jatkuvasti. Jos et näe niin vika on silmissä.

Lähes kaikki kuvaussatelliitit kulkee suunnilleen saman tyyppisellä radalla eli hiukan pohjois-etelä suunnasta kallistettuna. Israelin yksilöt on tästä poikkeus, varmaankin siitä syystä että heitä kiinnostaa ensisijaisesti mitä tapahtuu heidän lähialueillaan eikä esim. se missä tukikohdassa suomalaiset Hornetit nyt sattuu milloinkin olemaan. Lisäksi lähes poikkeuksetta synkroonissa auringon kanssa eli radan tietty kohta ylitetään aina samaan aikaan. Rataa voi toki muuttaa, mutta se lyhentää satelliitin elinikää. Erikoisempia ratoja on myös, mutta ne eivät ole kuvaussatelliitteja.

 

[Jukkis]

Jenkkiarmeijan satelliitit ovat kuuluisia kolmiomuodssa lentäessään. Kuuluisa väärien ufohavaintojen syy myös

m

Nämä kolmiomuodostelmat ovat signaalitiedustelusatelliitteja. Paljon on myös yksinään toimivia satelliitteja - ja varmasti paljon mistä ei tiedetä mitään.

Minulle oli uusi tieto, että Venäjällä olisi näin omituisella radalla kuin Suomen yli meneviä satelliitteja useita. No aina oppii uutta. Kauheasti niitä ei näy öisin jos vertaa välimeren alueen ja siitä lähi-itään menevää liikennettä. Satelliitteja menee siellä kokoajan. Vuosia sitten oli uutinen Venäjän uudesta satelliitista joka lentää matalalla radalla eteläsuomen ylitse idästä länteen. Olen pitänyt tätä yhtä satelliittia sellaisena jota täytyy väistellä. Sitten olen muistaakseni kuullut etelä-pohjoissuuntaa lentävästä. Mutta kai niitä muitakin on.

Ei ole sellaista kuin "jonkin paikan yli lentävä" satelliitti. Satelliitti kiertää radallaan maapallon ympäri, ja maapallo pyörii siinä alla ihan omia aikojaan. Kaikki yli 60 asteen inklinaatiolla(=kallistus päiväntasaajalta navoille päin) olevat kiertoradat ylittävät Suomen 2 kertaa vuorokaudessa. Esimerkiksi venäläisten erityisesti viestintäsatelliiteilleen suosima molnija-rata jonka kallistus on 63,4 astetta. Jos kierroksen pituus sattuu olemaan sopiva suhteessa, niin tietyn paikan ylityksiä voi toki tapahtua tiheäänkin. Yksi kuvaussatelliittien kanssa suosittu on lähes napojen yli kulkeva aurinkisynkroninen kiertorata, joka ylittää saman paikan maapallolta aina samaan vuorokauden aikaan. Tämä ominaisuus tekee maanpinnalla tapahtuneiden muutosten havaitsemisen erittäin helpoksi, kun valo ja varjot ovat aina samanlaiset.

Niin, ja niitä on tosiaankin muitakin kuin nuo pari. Satoja.

 

[Jukkis]

Lähes kaikki kuvaussatelliitit kulkee suunnilleen saman tyyppisellä radalla eli hiukan pohjois-etelä suunnasta kallistettuna. Israelin yksilöt on tästä poikkeus, varmaankin siitä syystä että heitä kiinnostaa ensisijaisesti mitä tapahtuu heidän lähialueillaan eikä esim. se missä tukikohdassa suomalaiset Hornetit nyt sattuu milloinkin olemaan. Lisäksi lähes poikkeuksetta synkroonissa auringon kanssa eli radan tietty kohta ylitetään aina samaan aikaan. Rataa voi toki muuttaa, mutta se lyhentää satelliitin elinikää. Erikoisempia ratoja on myös, mutta ne eivät ole kuvaussatelliitteja.

Toinen syy Israelin satelliittien erikoiseen kiertorataan on maantiede. Ainoa avoin laukaisusuunta Israelista on länteen Välimeren suuntaan - muissa suunnissa tyhjät vaiheet putoaisivat toisten valtioiden maaperälle.

 

[Rannari]

Tosiasia kuitenkin on että niitä saa laillisesti kuvata, kunhan kuvaajana on valtiollinen taho. Kyseisillä valtiollisilla tahoilla on myös oikeus, muttei velvollisuutta, julkaista kuviaan. Suomi on liittynyt Open Skyes sopimukseen mikä tuon oikeuden antaa. Yksityisellä ihmisellä ei tietenkään ole oikeutta kuvata eikä julkaista, mutta linkkejä muihin kuvia sisältäviin nettisaitteihin saa laillisesti laittaa.
Mikäli Suomi haluaisi oikeasti pitää tukikohtiensa toiminnot salaisina tulisi ko valtiosopimuksesta irtisanoutua välittömästi. Valtiovalta pitää toistaiseksi parempana kuulua sopimukseen, koska naapurimaammekin siihen kuuluu, mikä mahdollistaa Suomen harjoittaman naapurivaltioiden sotilastukikohtien laillisen ilmakuvaamisen.

Valtiothan kuvaavat jos näkevät siihen tarvetta eikä meillä ole asiaan nokan koputtamista. Luvalla tai sitten ilman lupaa. Tuollaiset luottamusta lisäävät toimet ovat jopa hyvä perustelu vaikka niiden käytännön merkitys sotilastiedustelulle onkin nollatasoa. Arvo tulee siitä että keskustellaan ja kohdataan.

En edelleenkään keksi yhtään syytä miksi jonkun satunnaisen Cessna-miehen pitäisi pörräillä sotilaskohteita kuvaamassa. Lyhyt lista tulee siitäkin jos yritän keksiä mitä oikeasti salattavaa hän saattaisi siellä nähdä. Silti on hyvä periaate ettei niitä kuvata.

 

[kimmo.j]

Jäikö sinulta kommenttini viimeinen lause kokonaan lukematta, vai miten ihmeessä päädyit käsitykseen että olisin esittänyt argumentin yksityishenkilön ilmakuvaamisen puolesta?
Mikäli taas tarkoititkin ulkovaltojen ilmakuvaamisen puolesta, niin sitä puolustava argumenttini ei liittynyt keskusteluihin mitenkään, vaan Open skies sopimuksen mahdollistamaan oikeuteemme vastavuoroisesti kuvata naapurivaltioiden sotilastukikohtia.

Otin kantaa tuohon tummenettuun kohtaan ja sen suhdettä oikeuden päätökseen, eli oliko kuvaaminen merkityksellistä, vai ei.
"Tiedän sen siitä että Open Skyes sopimukseen kuuluvilla valtioilla on jo laillinen oikeus kuvata niitä. Toki sellaistakin tietoa voidaan julistaa Suomessa salaiseksi mikä on vaikkapa kaikkien valtioiden tiedusteluelimien tiedossa, muttei siinä paljon järkeä ole. Se vain tarpeettomasti hankaloittaa asiasta keskustelua esim täällä.
Tämä ei tietenkään tarkoita että sellaisesta Suomen sotilastukikohtia koskevaa tietoa saisi tai pitäisi levittää missään, mitä vieraat valtiot eivät tiedä. Sellainen on ja tuleekin olla rangaistava teko."

 

[kimmo.j]

Epäilemättä on tiedossa, ja ratoja muutettaessa vain suunnilleen. Mutta montako niitä ylityksiä on vuorokaudessa?
Oma arvaukseni olisi jossain minuutin...tunnin välein jatkuvasti ympäri vuorokauden. Ei siinä paljoa ehdi touhuta ylitysten välillä, jos ollenkaan, olipa ajat tiedossa tai ei, mikäli haluaa kokonaan välttyä satelliiti kuvauksilta selkeällä säällä. Pilvipeite merkitsee ylitysaikoja huomattavasti enemmän, jos rajoitetaan tarkastelu ainoastaan näkyvän valon aaltopituudella tapahtuvaan kuvaukseen. Mutta onhan sen lisäksi muutakin satelliittikuvausta, esim tutkataajuuksilla.

Eli se toiminta mikä varmuudella halutaan kunnolla piilottaa kannattaa tehdä yksinomaan sisätiloissa, ja mieluummin peltihallin sijasta luolastossa.

Mulla ei ole tietoa kenenkään sateliittien radoista, tai ylitysajoista. Kuvittelisin, että PV:llä on kuitenkin käsitys asiasta.
Monesti kuitenkin riittää, että proto, tai vast. toiminta ei ole taivasalla, tai muuten näkösällä vääräään aikaan.

 

[fyysikko]

Otin kantaa tuohon tummenettuun kohtaan ja sen suhdettä oikeuden päätökseen, eli oliko kuvaaminen merkityksellistä, vai ei.
"Tiedän sen siitä että Open Skyes sopimukseen kuuluvilla valtioilla on jo laillinen oikeus kuvata niitä. Toki sellaistakin tietoa voidaan julistaa Suomessa salaiseksi mikä on vaikkapa kaikkien valtioiden tiedusteluelimien tiedossa, muttei siinä paljon järkeä ole. Se vain tarpeettomasti hankaloittaa asiasta keskustelua esim täällä.
Tämä ei tietenkään tarkoita että sellaisesta Suomen sotilastukikohtia koskevaa tietoa saisi tai pitäisi levittää missään, mitä vieraat valtiot eivät tiedä. Sellainen on ja tuleekin olla rangaistava teko."

Yllä tummennettu kohta ei liittynyt kuvaamiseen eikä oikeuden päätökseen mitenkään. Siinä otettiin sananvapauteen liittyvän mielipiteen ilmaisun nojalla kantaa siihen ettei sellaista asiaa mielestäni kannata salata suomalaisilta yksityishenkilöiltä, mikä on jo meidän kannaltamme olennaisten ulkovaltojen tiedossa ennestään. Avainsana tällä kerta vahvennettuna. Salaaminen ja kuvaaminen ovat merkitykseltään aika kaukana toisistaan.
En ole missään väittänyt, enkä edelleenkään väitä, ettei kuvaamista tulisi rajoittaa mitenkään, enkä ole väittänyt kuvaamiskiellon hankaloittavan keskustelua mitenkään.
En ole myöskään huomannut viranomaistahojen rajoittavan keskustelua suomessa mitenkään sellaisella tavalla, jota ei olisi pitänytkin tehdä. (esimerkkinä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on suomessa sellainen rikos, johon viranomaisen tulee lain mukaan puuttua, vaikka suomessa onkin sananvapaus). Foorumilla esiintyy kylläkin yksityishenkilöiden näkemyksiä, joissa haluttaisiin puuttua sananvapauteen tiukemminkin kuin laki edellyttää, ja pieni vähemmistö siitä on mielestäni yliampuvaa.


Mitä taas tulee oikeuden päätökseen siitä kannattaa huomata seuraavat seikat:
1) Kuvaaja ei saanut vankeutta, ei ehdollista eikä ehdotonta.
2) kuvaaja ei saanut sakkoja
3) kuvaaja ei joutunut maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/237dd38e-68c1-4e66-ac64-cda7553d7c88

Teko on kuitenkin sen verran lievä, ettei sitä hovioikeuden mukaan voi pitää erityisen moitittavana. Valokuvaaja selvisi sakoitta.
50 euron arvoisen korttinsa mies kuitenkin menetti vetoomuksestaan huolimatta. Samoin hänen pitää maksaa omat oikeudenkäyntikulunsa, ei valtion.
Oikeuden mukaan syytetty tiesi, missä Pansion sotasatama sijaitsee.

Omat päätelmät:
Teko oli oikeuden mielestä tahallinen, eikä vahinko.
Teko oli oikeuden mielestä niin lievä, että siitä annettiin pienin mahdollinen lain sallima seuraamus, eli ei juuri mitään.
Jokainen voi ihan itse miettiä miksi teko oli oikeuden mielestä mitättömän lievä, vaikkakin kiistatta lakia rikkova.
Mitä muuta selitystä asiaan voisi olla kuin se ettei kuvauksen seurauksena ollut teoriassakaan mahdollista ulkovaltojen haltuun päätyä sellaista materiaalia mikä olisi oikeuden mielestä tullut olla salaista?

 

[fyysikko]

Valtiothan kuvaavat jos näkevät siihen tarvetta eikä meillä ole asiaan nokan koputtamista. Luvalla tai sitten ilman lupaa. Tuollaiset luottamusta lisäävät toimet ovat jopa hyvä perustelu vaikka niiden käytännön merkitys sotilastiedustelulle onkin nollatasoa. Arvo tulee siitä että keskustellaan ja kohdataan.

En edelleenkään keksi yhtään syytä miksi jonkun satunnaisen Cessna-miehen pitäisi pörräillä sotilaskohteita kuvaamassa. Lyhyt lista tulee siitäkin jos yritän keksiä mitä oikeasti salattavaa hän saattaisi siellä nähdä. Silti on hyvä periaate ettei niitä kuvata.

Kyllä meillä (lue, suomen viranomaisilla) on paljonkin sanomista ja tekemistä siihen missä ja milloin vieraan valtion ilma-alukset pörräävät. Ensivaiheessa Hornetit tunnistavat, ja seuraavassa ampuvat tarvittaessa alas jos ilmatilaan tunkeudutaan ilman lupaa ko välineillä. Luvalla pörräävät siellä missä itse haluavat, koska kuulumme Open Skies sopimukseen. Luvattomat dronet voidaan ampua kyselemättä alas, ja elektronisen sodankäynnin menetelmiäkin niihin voidaan kohdistaa.

En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa olisi luvatta pörräilty suomalaisen sotilastukikohdan yläpuolella pienkoneella tällä vuosituhannella.
Ainakaan tässä uutisessa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/237dd38e-68c1-4e66-ac64-cda7553d7c88
ei ole mainintaa että Pansion tukikohtaa olisi ylitetty edes sitä yhtä kertaa, saati pörräilty siellä pitempään.

 

[kimmo.j]

Yllä tummennettu kohta ei liittynyt kuvaamiseen eikä oikeuden päätökseen mitenkään. Siinä otettiin sananvapauteen liittyvän mielipiteen ilmaisun nojalla kantaa siihen ettei sellaista asiaa mielestäni kannata salata suomalaisilta yksityishenkilöiltä, mikä on jo meidän kannaltamme olennaisten ulkovaltojen tiedossa ennestään. Avainsana tällä kerta vahvennettuna. Salaaminen ja kuvaaminen ovat merkitykseltään aika kaukana toisistaan.
En ole missään väittänyt, enkä edelleenkään väitä, ettei kuvaamista tulisi rajoittaa mitenkään, enkä ole väittänyt kuvaamiskiellon hankaloittavan keskustelua mitenkään.
En ole myöskään huomannut viranomaistahojen rajoittavan keskustelua suomessa mitenkään sellaisella tavalla, jota ei olisi pitänytkin tehdä. (esimerkkinä kiihottaminen kansanryhmää vastaan on suomessa sellainen rikos, johon viranomaisen tulee lain mukaan puuttua, vaikka suomessa onkin sananvapaus). Foorumilla esiintyy kylläkin yksityishenkilöiden näkemyksiä, joissa haluttaisiin puuttua sananvapauteen tiukemminkin kuin laki edellyttää, ja pieni vähemmistö siitä on mielestäni yliampuvaa.


Mitä taas tulee oikeuden päätökseen siitä kannattaa huomata seuraavat seikat:
1) Kuvaaja ei saanut vankeutta, ei ehdollista eikä ehdotonta.
2) kuvaaja ei saanut sakkoja
3) kuvaaja ei joutunut maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja

Lähde: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/237dd38e-68c1-4e66-ac64-cda7553d7c88

Omat päätelmät:
Teko oli oikeuden mielestä tahallinen, eikä vahinko.
Teko oli oikeuden mielestä niin lievä, että siitä annettiin pienin mahdollinen lain sallima seuraamus, eli ei juuri mitään.
Jokainen voi ihan itse miettiä miksi teko oli oikeuden mielestä mitättömän lievä, vaikkakin kiistatta lakia rikkova.
Mitä muuta selitystä asiaan voisi olla kuin se ettei kuvauksen seurauksena ollut teoriassakaan mahdollista ulkovaltojen haltuun päätyä sellaista materiaalia mikä olisi oikeuden mielestä tullut olla salaista?

Me puhutaan samasta asiasta eri sanoilla

 

[Rannari]

Kyllä meillä (lue, suomen viranomaisilla) on paljonkin sanomista ja tekemistä siihen missä ja milloin vieraan valtion ilma-alukset pörräävät. Ensivaiheessa Hornetit tunnistavat, ja seuraavassa ampuvat tarvittaessa alas jos ilmatilaan tunkeudutaan ilman lupaa ko välineillä. Luvalla pörräävät siellä missä itse haluavat, koska kuulumme Open Skies sopimukseen. Luvattomat dronet voidaan ampua kyselemättä alas, ja elektronisen sodankäynnin menetelmiäkin niihin voidaan kohdistaa.

En ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa olisi luvatta pörräilty suomalaisen sotilastukikohdan yläpuolella pienkoneella tällä vuosituhannella.
Ainakaan tässä uutisessa: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/237dd38e-68c1-4e66-ac64-cda7553d7c88
ei ole mainintaa että Pansion tukikohtaa olisi ylitetty edes sitä yhtä kertaa, saati pörräilty siellä pitempään.

Sillä ei varmaan ole merkitystä onko kuvat otettu ylhäältä vai sivulta jos niissä näkyy sotilaallisen toiminnan yksityiskohtia. Olennaista on että on kuvattu juuri tukikohtaa.

Olen pariin otteeseen ollut tuolla suunnalla kalassa ja tukikohdan sijainti on kyllä toiminnan salaamisen kannalta mahdollisimman epäkiitollinen. Veneväylähän kulkee melkein siinä aallonmurtajan päässä. Eli kysymys on jälleen lähinnä periaatteesta. Niin kuin itse hyvin tuolla edellä kuvasit niin teko oli oikeudenkin mielestä lähinnä merkityksetön. Jotain seuraamuksia piti kuitenkin olla kun kerran lain kirjainta oli rikottu.

 

[fyysikko]

Sillä ei varmaan ole merkitystä onko kuvat otettu ylhäältä vai sivulta jos niissä näkyy sotilaallisen toiminnan yksityiskohtia. Olennaista on että on kuvattu juuri tukikohtaa.

Merkitystä toiminnan luvanvaraisuureen ei tietysti ole, merkitystä rangaistuksen suuruuteen saattaapi jo olla, ja merkitystä mahdollisuuteen estää kuvaaminen taatusti on.
Suoraan Pansion sotilasalueen yläpuolella pörräävä drone on käytännössäkin mahdollista ampua alas, ja siihen on mahdollista kohdistaa elektronista sodankäyntiä, mutta kilometrejä tukikohdan sivusta lentävään kohdistuva torjunta on huomattavasti vaikeampaa ellei mahdotonta, koska sitä ammuttaessa projektiili putoaisi keskelle siviilialuetta tehden siellä vakavaa tuhoa sivullisille. Samoin elektronisen sodankäynnin menetelmien käyttäminen voisi täyttää vahingonteon tms tunnusmerkistön kohdistuessaan myös sivullisiin.
Miehitetyt siviilikoneet hoidetaan tietysti joka tapauksessa (lentoreitistä riippumatta) rauhan aikana vasta laskeutumisen jälkeen, eli olennaista on vain kohteen tunnistaminen ja syyllisten pidättäminen kentällä tallenteiden takavarikoimista varten. Ongelmaksi muodostuu tälloin tilanteet joissa materiaalia siirretään dataliikenteenä muualle jo lennon aikana tai ainakin ennen viranomaisten saapumista paikalle. Tällä kertaa sellaisesta ei ollut kyse, ja jos olisi ollut, veikkaisin rangaistusten olleen huomattavasti kovempia. Mikäli välineenä käytettäisii siviilikopteria ja laskeutumispaikka olisi jossain ihan muualla kuin lentokentällä olisi torjunta käytännössä mahdotonta, eikä jälkikäteen varmaankaan saataisi kiinni muita osallisia kuin kopterissa olleet. Vieraan valtion operaatiota vastaan ainoa järkevä menetelmä on siis suorittaa se salainen operaatio muualla kuin taivasalla, jolloin kuvaaminen ilmasta tai satelliiteistä ei muodosta mitään uhkaa.

 

[Rannari]

Merkitystä toiminnan luvanvaraisuureen ei tietysti ole, merkitystä rangaistuksen suuruuteen saattaapi jo olla, ja merkitystä mahdollisuuteen estää kuvaaminen taatusti on.
Suoraan Pansion sotilasalueen yläpuolella pörräävä drone on käytännössäkin mahdollista ampua alas, ja siihen on mahdollista kohdistaa elektronista sodankäyntiä, mutta kilometrejä tukikohdan sivusta lentävään kohdistuva torjunta on huomattavasti vaikeampaa ellei mahdotonta, koska sitä ammuttaessa projektiili putoaisi keskelle siviilialuetta tehden siellä vakavaa tuhoa sivullisille. Samoin elektronisen sodankäynnin menetelmien käyttäminen voisi täyttää vahingonteon tms tunnusmerkistön kohdistuessaan myös sivullisiin.
Miehitetyt siviilikoneet hoidetaan tietysti joka tapauksessa (lentoreitistä riippumatta) rauhan aikana vasta laskeutumisen jälkeen, eli olennaista on vain kohteen tunnistaminen ja syyllisten pidättäminen kentällä tallenteiden takavarikoimista varten. Ongelmaksi muodostuu tälloin tilanteet joissa materiaalia siirretään dataliikenteenä muualle jo lennon aikana tai ainakin ennen viranomaisten saapumista paikalle. Tällä kertaa sellaisesta ei ollut kyse, ja jos olisi ollut, veikkaisin rangaistusten olleen huomattavasti kovempia. Mikäli välineenä käytettäisii siviilikopteria ja laskeutumispaikka olisi jossain ihan muualla kuin lentokentällä olisi torjunta käytännössä mahdotonta, eikä jälkikäteen varmaankaan saataisi kiinni muita osallisia kuin kopterissa olleet. Vieraan valtion operaatiota vastaan ainoa järkevä menetelmä on siis suorittaa se salainen operaatio muualla kuin taivasalla, jolloin kuvaaminen ilmasta tai satelliiteistä ei muodosta mitään uhkaa.

Arvaan että tällä kertaa ei ollut kyseessä vihamielisen ulkovallan niljakas vakoiluoperaatio.

 

[Leaderwolf]

huoltovarmuus riskirajoilla – iso osa tuonnista vastaavista kauppalaivoista voi häipyä kriisiaikana

Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto ei kykene yksin turvaamaan kotimaista tuontia ja vientiä, selviää lippueamiraali evp. Bo Österlundin väitöskirjasta. Kriisitilanteessa merikuljetus muuttuisi vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.

Turkulainen lippueamiraali evp. Bo Österlund väittelee perjantaina Maanpuolustuskorkeakoulussa Helsingissä Suomen meriliikenteen huoltovarmuudesta.

Spoiler

Suomen lipun alla purjehtiva kauppalaivasto on niin pieni, että tuonti ja vienti joutuvat välittömästi vaikeuksiin, jos ulkomaalaista kuljetuskalustoa ei ole saatavissa nykyisiä määriä tai jotakin raaka-ainetta on saatavissa vain nykyistä kauempaa.
Meri on ylivoimaisesti tärkein kuljetusväylä. Se vastaa 80–90 prosentista tuonnin ja viennin arvosta ja tonneista Suomessa.

Tilanne on huoltovarmuuden kannalta yhä vaikeampi, jos kyse on poikkeusoloista tai kriiseistä, jotka voivat tukkia merireittejä.
Väitöskirja ja huoltovarmuusraportti varoittavat
Tätä viestiä tuovat lippueamiraali evp. Bo Österlundin väitöskirja ja Huoltovarmuuskeskuksen raportti merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030, jota on koonnut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijaryhmä professori Lauri Ojalan johdolla.
– Jos raaka-aine haetaan jostain muualta, selviämmekö siitä? Suomenlahden alueelta haettaessa yksi alus tekee 100 keikkaa vuodessa. Etelä-Itämereltä haettaessa keikkoja on 50 vuodessa, Tanskan salmista haettaessa 25 vuodessa, Bo Österlund kuvaa logistista ongelmaa Lännen Medialle.

Huoltovarmuuskeskuksen raportissa kuvataan tilannetta, jossa Porvoon Kilpilahden satamaan tuotaisiin raakaöljy Venäjän Primorskin sijaan Hollannin Rotterdamista. Tällöin säiliöaluksia tarvittaisiin yhden sijaan neljä saman öljymäärän kuljettamiseksi.
Yhden konttilaivan korvaaminen vaatisi lähes tuhat rekkaa

Suomen kauppa-aluskanta on pienentynyt 2000-luvun ajan. Myös sen osuus on vähentynyt noin 30 prosenttiin Suomen tavaraliikenteestä meriteitse.
Suomen lipun alla liikkuvista aluksistakin neljännes on ulkomaalaisomistuksessa. Se lisää huoltovarmuusriskiä.

Meriliikennettä ei käytännössä voi korvata muilla keinoin. Yhden 1 500 kontin konttilaivan korvaamiseksi tarvitaan 20 junaa, joissa jokaisessa on 25 vaunua – tai peräti 940 täysperävaunurekkaa.
Jos Suomen 50 miljoonan tonnin tuonti haluttaisiin toteuttaa vain Suomen lipun alla kulkevalla miljoona tonnia kantavalla kauppalaivastolla, kaikkien alusten pitäisi tehdä yksi matka viikossa.
Huoltovarmuus ja hallitus marssivat eri tahdissa
Huoltovarmuussuunnittelu ja hallitus marssivat Österlundin mukaan eri tahdissa. Raportti huoltovarmuuden tarpeista on tehty vuodesta 1988 saakka viiden vuoden välein, kun hallitukset ovat vaihtuneet enintään neljän vuoden vaalikauden välein.
– Kukaan ei huolehdi tästä murtokohdasta. Kapulaa vaihdettaessa huoltovarmuus ei ole ollut ensimmäisenä rivissä, kuvailee Österlund sotilastermein.
Hallitusohjelmien julistuksista huolimatta Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston määrä on laskenut.
Österlundin mukaan huoltovarmuustavoitteissa ja niihin myönnetyissä määrärahoissa on ristiriita. Meriliikenteen huoltovarmuuden olisi katettava myös poikkeusolot, kuten valmiuslaissa todetaan.


Myös kriisit muualla voivat vaikuttaa
Meriliikenteen pullonkauloja maailmalla ovat muun muassa Tanskan salmet, Bosporinsalmi Turkissa, Suezin kanava Egyptissä, Malakansalmi Malesian ja Indonesian välissä ja Panaman kanava. Mitä lähempänä tällainen kulkuväylä sulkeutuisi, sitä enemmän vaikuttaisi Suomeen, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen raportti.

Vuonna 2010 oli 16 päivän satamalakko. Öljynjalostus, elintarvike- ja kemianteollisuus pysähtyivät muutamassa päivässä.
Merikuljetuksista tulee kriisitilanteissa kalliimpia, hitaampia ja vaikeampia, jopa mahdottomia.
Varastoja on liian vähän Suomessa
Merenkulun huoltovarmuusongelmia voisi korvata riittävällä varastoinnilla, jotta häiriötilanteista päästäisiin yli varastotuotteilla.
Markkinataloudessa varastointia on kuitenkin vähennetty. Vastapainoksi kuljetusketjujen kapasiteettia pitäisi lisätä, mutta näin ei ole käynyt.
Siksi järjestelmä on hyvin herkkä häiriöille. Varsinkin varaosia on niukasti saatavilla.
– Missään ei tavaroita ole varastoitu samassa mittakaavassa kuin monta kymmentä vuotta sitten, sanoo Bo Österlund.
Österlundin mökiltä kaatui vuoden 2010 myrskyssä paljon puita. Hän aikoi aloittaa raivaustyöt, mutta moottorisahasta puuttui pultti.
– Menin äkkiä rautakauppaan, mutta osan saaminen kesti kaksi viikkoa. Se tilattiin Ruotsista.
Joitakin tuonnista saatavia raaka-aineita on kuitenkin enemmän varastossa.
Suomessa varastoidaan esimerkiksi raakaöljyä viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä huoltovarmuuden vuoksi. Myös kivihiiltä varastoidaan kriisin varalle.

Ahvenanmaa tärkeä meriliikenteen suoja kriisioloissa
Ahvenanmaalla on monin tavoin merkitystä huoltovarmuuden kannalta, jos Suomi joutuu poikkeusoloihin tai kriisiin.
Ahvenanmaalaisten huolto pitää pystyä turvaamaan. Saarella on jonkin verran omaa kauppalaivastoa, mutta myös Suomen valtiolla on turvaamisessa rooli.

Ruotsista tavaravirta Suomeen pystyisi kulkemaan meritse Ahvenanmaan suojassa tai sen kautta.
Turvallisin reitti kriisiolosuhteissa voisi jatkua Ahvenanmaan jälkeen Ruotsin aluevesillä rannikkoa mukaillen Öölannin länsipuolelta kohti Tanskaa.
Meriliikenteen ohjaaminen ja johtaminen Ahvenanmaan kautta tai Ruotsin suojassa edellyttää Bo Österlundin mukaan suunnittelua ja tukeutumista ruotsalaisen meriliikenteen johtamiseen.
– Kuka tai mikä taho vastaa näistä valtakuntien rajoja ylittävistä järjestelyistä, kysyy Österlund väitöskirjassaan, jonka väitöstilaisuus on Maanpuolustuskorkeakoulussa perjantaina.
Kriisitilanteessa elintärkeää olisi siis rauhansopimuksen takia miehittämättömän Ahvenanmaan pitäminen Suomen hallinnassa.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4...vista+kauppalaivoista+voi+haipya+kriisiaikana

 

[scip10]

Tuore lukupaketti merenkulun huoltovarmuudesta kiinnostuneille

Linkki raporttiin löytyy täältä https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/julkaisut/

 

[Huhta]

Miten pieneen alukseen voi asentaa kiinteitä tutkapaneeleja? Tarkoitan nyt siis ilmamaaleja vastaan suunniteltua tutkaa, kuten Sea Giraffe 4A FF, en Sea Watcher 100:n kaltaista pintamaaleja vastaan tarkoitettua tutkajärjestelmää. Entä miten paljon paneelin koolla on vaikutusta maalin havaitsemisen nopeuteen? Tuli vain mieleen, kun törmäsin venäläisten 800-tonniseen Karakurtiin, jonka tutka on väitetysti kykenevä myös ilmamaaleja vastaan (vaivaisella 100 km kantamalla, tosin).

 

[Raveni]

Tällä voisi olla jonkin muukin vitja mutta laitan tänne kun on täälläkin puhetta aiemmin ollut. Eli Suomessa kehitetään tällaista teknologiaa ja mietin tällaisen teknologian sotilas sovellusta meidän olosuhteisiimme. Jos tuolla nähdään salakuljettajien ja kalastajien veneitä niin en näe miksei tuollainen näkisi silloin myös 100 metristä sota-alusta. Onko noita sitten pv:llä käyttö mahdollisuutta? Löytyykö naapurilta vastaavaa teknologiaa? En tiedä. Jos tuo toimii kuten mainostetaan niin se piilossa pysyminen kriisiaikana saattaa olla entistä vaikeampaa.


Suomalaissatelliitit alkavat vahtia laitonta kalastusta maailman merillä – pimeänä liikkuvat alukset havaitaan säässä kuin säässä avaruudesta

Salaa kalassa. Iceyen X2-satelliitti kuvasi neljä kiinalaista pimeää kalastusalusta Argentiinan merialueiden lähistöllä.
Suomalainen tutkasatelliitteja kehittävä Iceye ja yhdysvaltalainen Spire Global ovat kehittäneet yhteistä teknologiaa salakalastuksen torjumiseksi.
Teknologian turvin tutkakuvista voidaan erottaa mahdolliset salakalastajat vertaamalla tutkakuvia meriliikenteen seurantajärjestelmän tietoihin.
Tutkakuvista ja meriliikenteen seurantajärjestelmän AIS:n dataa vertailemalla on mahdollista havaita ja paikallistaa pimeät alukset, jotka eivät käytä tai pidä päällä AIS-transponderia.
Vuonna 2012 perustettu Spire Global on laukaissut eniten piensatelliitteja avaruuteen laukaissut yritys. Spire tarjoaa satelliiteillaan muun muassa laivojen seurantapalveluita ja datapalveluita lentoyhtiöille. Yritys on laukaissut yli 80 cubesatelliittia avaruuteen.
Iceye puolestaan rakentaa parhaillaan tutkasatelliittien rypästä, joka tulevaisuudessa mahdollistaa muun muassa merialueiden kuvaamisen useita kertoja vuorokaudessa sääolosuhteista riippumatta. Iceye on laukaissut toistaiseksi kaksi satelliittia kiertoradalle.
Salakalastuksen lisäksi tutkasatelliittien välittämän datan avulla voidaan seurata myös muuta laitonta toimintaa merillä, kuten aseiden, huumeiden tai ihmisten salakuljetusta.
https://www.tekniikkatalous.fi/tied...aitaan-saassa-kuin-saassa-avaruudesta-6755933

 

[Jukkis]

Tällä voisi olla jonkin muukin vitja mutta laitan tänne kun on täälläkin puhetta aiemmin ollut. Eli Suomessa kehitetään tällaista teknologiaa ja mietin tällaisen teknologian sotilas sovellusta meidän olosuhteisiimme. Jos tuolla nähdään salakuljettajien ja kalastajien veneitä niin en näe miksei tuollainen näkisi silloin myös 100 metristä sota-alusta. Onko noita sitten pv:llä käyttö mahdollisuutta? Löytyykö naapurilta vastaavaa teknologiaa? En tiedä. Jos tuo toimii kuten mainostetaan niin se piilossa pysyminen kriisiaikana saattaa olla entistä vaikeampaa.

Avaruusketjussa on noistakin jutusteltu. Kyllä vain sotalaivankin paikantamisen pitäisi onnistua - stealthimpienkin kun luvataan näyttävän tutkassa kalastusalukselta. Lisäksi noilla on käsittääkseni 10 metrin resoluutio, ja potentiaalia on luvattu 3 metrin resoluutiolle. Tuolla taas on esitetty sovellukseksi mm. myyntiin matkalla olevien autojen vahtimisen satamien varastointikentillä. Jos se onnistuu, niin onnistuu myös iskander-ajoneuvojen vahtiminen varuskuntien pihalla. Maastosta paikantaminen - saatikka tunnistaminen on tietysti eri juttu, mutta ainakin ennakkovaroituspotentiaalia tuolla on, jos havaitaan lähialueiden varuskuntien tyhjentyneen ilman sanottua syytä.

 

[Kustaanmiekka]

Kyllä Puolustusvoimat on kiinnostunut Iceyestä.
Iceye on ollut viime vuonna pitämässä toiminnastaan luennon PV:n järjestämässä avaruutta-koskevassa tilaisuudessa.
Ei sinne turhaan kutsua tule, ellei kiinnostusta ole.
Mutta millä lailla PV tulisi tekemään Iceye:n kanssa yhteystyötä on varmaankin sitten salaista tietoa.

http://www.afcea.fi/datafiles/userfiles/Avaruus 6-11-2018.pdf

 

[Merten sheriffi]

Tällä voisi olla jonkin muukin vitja mutta laitan tänne kun on täälläkin puhetta aiemmin ollut. Eli Suomessa kehitetään tällaista teknologiaa ja mietin tällaisen teknologian sotilas sovellusta meidän olosuhteisiimme. Jos tuolla nähdään salakuljettajien ja kalastajien veneitä niin en näe miksei tuollainen näkisi silloin myös 100 metristä sota-alusta. Onko noita sitten pv:llä käyttö mahdollisuutta? Löytyykö naapurilta vastaavaa teknologiaa? En tiedä. Jos tuo toimii kuten mainostetaan niin se piilossa pysyminen kriisiaikana saattaa olla entistä vaikeampaa.


Suomalaissatelliitit alkavat vahtia laitonta kalastusta maailman merillä – pimeänä liikkuvat alukset havaitaan säässä kuin säässä avaruudesta

Salaa kalassa. Iceyen X2-satelliitti kuvasi neljä kiinalaista pimeää kalastusalusta Argentiinan merialueiden lähistöllä.
Suomalainen tutkasatelliitteja kehittävä Iceye ja yhdysvaltalainen Spire Global ovat kehittäneet yhteistä teknologiaa salakalastuksen torjumiseksi.
Teknologian turvin tutkakuvista voidaan erottaa mahdolliset salakalastajat vertaamalla tutkakuvia meriliikenteen seurantajärjestelmän tietoihin.
Tutkakuvista ja meriliikenteen seurantajärjestelmän AIS:n dataa vertailemalla on mahdollista havaita ja paikallistaa pimeät alukset, jotka eivät käytä tai pidä päällä AIS-transponderia.
Vuonna 2012 perustettu Spire Global on laukaissut eniten piensatelliitteja avaruuteen laukaissut yritys. Spire tarjoaa satelliiteillaan muun muassa laivojen seurantapalveluita ja datapalveluita lentoyhtiöille. Yritys on laukaissut yli 80 cubesatelliittia avaruuteen.
Iceye puolestaan rakentaa parhaillaan tutkasatelliittien rypästä, joka tulevaisuudessa mahdollistaa muun muassa merialueiden kuvaamisen useita kertoja vuorokaudessa sääolosuhteista riippumatta. Iceye on laukaissut toistaiseksi kaksi satelliittia kiertoradalle.
Salakalastuksen lisäksi tutkasatelliittien välittämän datan avulla voidaan seurata myös muuta laitonta toimintaa merillä, kuten aseiden, huumeiden tai ihmisten salakuljetusta.
https://www.tekniikkatalous.fi/tied...aitaan-saassa-kuin-saassa-avaruudesta-6755933

Toivottavasti tekniikkaa ei käytetä ”humanitääriseen” toimintaan. Libyasta kun lähtee salakuljettajien alus merelle, niin johan SPR:n sekä Amnestyn paatit lähtevät vastaan täyttä höyryä.

 

[Nojatuolistrategi]

Fordeja liukihihnalta.

USA:lle valtavia lentotukialuksia – hinta 21 miljardia euroa

Yhdysvaltain laivasto on tilannut ensimmäistä kertaa 1980-luvun jälkeen kaksi uutta tukialusta. Laivaston mukaan samanaikainen ostopäätös säästää veronmaksajilta noin 4 miljardia dollaria eli 3,5 miljardia euroa. Gerald R. Ford -luokan tukialusten runkojen valmistamisen arvioidaan maksavan noin 13 miljardia euroa. Tutkat ja muut varusteet lisäävät hintaan noin 7,8 miljardia euroa.

Defense One -julkaisun mukaan USS Enterprise (CVN-80) ja myöhemmin nimettävä CVN-81 pyritään saamaan laivaston käyttöön vuosina 2028 ja 2032. Hankinnat liittyvät viime vuonna julkaistuun Yhdysvaltain kansalliseen puolustusstrategiaan, jossa painotetaan suurvaltakilpailua Kiinan ja Venäjän kanssa.

Yhdysvaltain laivasto tuskailee edelleen vuonna 2017 valmistuneen ensimmäisen Ford-luokan lentotukialuksen teknisten ongelmien kanssa. Puolustusministeriön raportin mukaan useiden kriittisten järjestelmien luotettavuus on tällä hetkellä ”heikkoa tai epävarmaa”. Ongelmat liittyvät erityisesti lentokoneiden laukaisussa käytettäviin uudenlaisiin katapultteihin, joita myös presidentti Donald Trump on arvostellut eri yhteyksissä. https://www.verkkouutiset.fi/usalle-uusia-tukialuksia-hinta-21-miljardia-euroa/

Kenellä on pisin… lentotukialus?