Taisin unohtaa hymiön...
B-52 Suomen rinkuloilla itsenäisyyspäivän paraatin ylilennossa on ajatuksena niin kutkuttava että allekirjoittaneella saattoi vähän etupyörä kohota...
Merivoimien kehitysnäkymät
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Taisin unohtaa hymiön...
B-52 Suomen rinkuloilla itsenäisyyspäivän paraatin ylilennossa on ajatuksena niin kutkuttava että allekirjoittaneella saattoi vähän etupyörä kohota...
Ei. se tarkoittaa että tarvitaan enemmän moduleja kuin kalliita erikoisrunkoratkaisuja. Osa moduleista voi toimia vaikka maihin tukeutuneena, niitä voi siirtää tarvittaessa maanteitse tai vaikka ilmakuljetuksena.
JDAM:n ja JDAM-ER:n myötä miinoitustarkkuus on eri luokkaa kuin perinteisellä lentomiinalla. Ei hyökkäyksellisen miinoituksen tarvitse edes olla kovin monesta miinasta koostuva jotta se vaikuttaa toimintaan.
Alan pikkuhiljaa muuttamaan kantaani miinoihin. Modernit vihollisen sotalaivat varautuvat todennäköisesti häive meritorjuntaohjuksien torjuntaan sekä myös sukellusveneiden luomaan uhkaan. Näihin keskittyessään ei välttämättä tule edes ajatelleeksi, että alus kulkee kohti meikäläisten SARVImiinakenttää.
Nyt on kyllä meikäläisten inventaarissa muutaman poikkeama.
Toisessa vitjassa vaaditaan liekinheittimiä takaisin joten jättäkää minut rauhaanOho. Seuraavaksi varmaan helvetti jäätyy...
Huhta
Greatest Leader
Korvetteja tarvittaneen myös Pohjanlahdella. Muussa tapauksessa avomerellä yksin seilaavat alukset ovat istuvia ankkoja vihollisen tulenkäytölle, jos maalinosoitus vain saadaan jollakin tapaa. (Satelliitti? Tutkavalvontalentokone? Röyhkeästi joko Suomen kapeimmalta kohdalta taikka etelästä ilmatilaan tunkeutuva rynnäkköhävittäjä?)
https://www.marinelog.com/news/is-t...tm_source=&utm_medium=email&utm_campaign=3951
SISÄVESIMURTAJA!!!
Nyt on palsta pelattu läpi.
Huhta
Greatest Leader
Katso liite: 29491
https://www.marinelog.com/news/is-t...tm_source=&utm_medium=email&utm_campaign=3951
SISÄVESIMURTAJA!!!
Nyt on palsta pelattu läpi.
Uutiseen piilotettu koodisana: Alfons Håkans.
SISÄVESIMURTAJA!!!
Nyt on palsta pelattu läpi.
Mä tekisin vähän isomman irtokeulan, jossa olisi AEGIS-järjestelmä sekä konttipaikkoja. Aluksesta tulisi todellinen monitoimialus. AEGIS-järjestelmä Saimaalle tuomalla ilmatorjunnan teräskupu ulottuisi satoja kilometrejä vihollisen puolelle. Konttipaikoille alimpiin kontteihin sairaala- ja saunakontteja, keskipaikoille kalja- ja a-tarvikekontteja, ylimpään riviin NEMO-kontteja.
Säästöinä ja taistelunkestävyyttä lisäisi siis se, että propulsiona toimisi tuo hinaaja. Jos se vaurioituu, uusi hinaaja penetroituu loveen ja telakoituu Saimaan illassa.
Olisiko alus myös miinoituskykyinen? Syytä olisi!
Neukku aikaan aluksilla palveli myös poliittinen upseeri. Pitäisikö Suomen aluksilla palvella poliittinen Persu öyhöttämässä joka vahdissa. Mamut sitä mamut tätä. Neekeriukko siellä ja rajat kiinni perkele. Mestari JYTKY ...huutoja kuuluu välillä keskusradiosta.
Hyvää tulevaa vappua kaikille.
Viimeksi muokattu:
Miinoituskykyinen putki- ja sakaramiinoin... Lieköhän Niinistön Jussi selvitellyt jo tämänkin? Poliittisen upseerin suhteen, vihdoinkin selvisi mitä Teuvo Hakkarainen voisi tehdä poliittisen uransa jälkeen!
Viimeksi muokattu:
Kent Uranium
Kenraali
Meinaako joku, että kärkijoukkojen "kättely" ja yhteisen paraatin paikka on jo sovittu? :o
Kustaanmiekka
Kenraali
Koulutuspurjehdus vaatii yhteistyötä - Ruotuväki
Merisotakoulun 6. toukokuuta alkavaan koulutuspurjehdukseen on valmistauduttu huolellisesti.
Koulutuspurjehdus suuntautuu tänä vuonna Itämerelle, Pohjanmerelle ja Atlantille.
Koulutusaluksena toimii miinalaiva Hämeenmaa, jossa koulutus on kokopäiväistä. Koulutus huipentuu kansainväliseen BALTOPS 19 -harjoitukseen.
Purjehdukseen on valmistauduttu jo kuuden kuukauden ajan valmistelemalla koulutusta, sekä laivalle lähteviä kadetteja, aliupseereita ja varusmiehiä.
Satamajaksolla on harjoiteltu rannalla helpommin toteutettavaa teoriaa, kuten pelastustustoimia. Merellä harjoittelu tulee olemaan käytännönläheisempää.
– Laivalla on hyvin paljon vaaratekijöitä, joista täytyy olla tietoinen ennen alukselle tuloa.
Köysien kanssa työskentelyä, ammuntoja, kemikaalien ja herkästi syttyvien nesteiden kanssa työskentelyä tai paljon korkeita kynnyksiä, joita kokemattomat eivät osaa varoa, aluksen päällikkö, komentajakapteeni Pekka Hietakangas nostaa.
Koulutus kestää kuusi viikkoa, joten harjoituksella korostuu toistojen määrä.
Koulutus mahdollistaa siis syväoppimisen, eli koulutus kovenee asteittain, jolloin opitut asiat on helpompi sisäistää.
Harjoituksessa on seitsemän ampumapäivää ja yhteensä 14 ammuntaa, joissa harjoitellaan kaikilla aluksen aseilla.
Opiskelijat, eli kadetit pääsevät itse kokeilemaan kaikkien aseiden käyttöä.
– Meille vanhemman kurssin kadeteille koulutustavoitteet ovat merenkulussa, kansainvälisessä toiminnassa, aselajiupseerin tehtävissä ja keskustoiminnoissa eli johtotehtävissä, koulutuspurjehdukseen osallistuva
merikadettikurssin kolmannen vuosikurssin kadetti Mirko Mäkinen selventää.
Purjehduksella koulutus on ympärivuorokautista. Aluksen ylläpito tapahtuu neljässä eri vahdissa, joten päivät koostuvat joko vahdista tai koulutuksesta.
Jälkimmäinen tapahtuu pääosin aamu kahdeksasta ilta kahdeksaan ruokailuineen. Päivisin on jatkuvaa koulutusta ja vahtivuorot kestävät yön yli.
– Yksilö on koulutuksen keskiössä. Kaikki saavat jatkuvasti omaan opiskeluun keskittyvää koulutusta, joissa omat valmiukset toimia ja oppiminen korostuu, Pekka Hietakangas painottaa.
Satama-aikoina koulutus kevenee. Koulutus koettelee niin fyysisesti kuin henkisesti, ja omasta suorituskyvystä on tärkeää pitää huolta.
Ennen merelle lähtöä käydään läpi myös perusasioita, kuten toimimista palon tai vaurion sattuessa, hätäpelastusta ja muun muassa sisäisten viestijärjestelmien käyttöä.
Vapaa-ajalla omaa suorituskykyä voi ylläpitää esimerkiksi kuntoilemalla laivalta löytyvällä kuntosalilla, saunomalla tai esimerkiksi rentoutumalla kirjan äärellä, kuten aluksen päällikkö ehdottaa.
Päällikkö korostaa lisäksi yhteisöllisyyttä, sillä aluksella ollaan jatkuvasti yhdessä ja omaa rauhaa on vain rajatusti.
Päällikkö saa käsityksen jokaisen taidoista ja siitä, mihin kukin pystyy. Kuitenkin jokaisen täytyy myös huolehtia itsestään.
– Tämä vaatii hyvin paljon sosiaalisia taitoja ja oman toimintakyvyn seuraamista, Hietakangas huomauttaa.
Purjehdus jaetaan legeihin, eli yhtämittaisiin purjehdusjaksoihin. Ensimmäinen legi kestää 12 päivää ja on legeistä pisin.
Sen tarkoituksena on totuttaa miehistö arkeen. Tämän jälkeen alus pysähtyy huoltotauolle, jolloin koulutus taas kevenee, ei kuitenkaan niin paljoa että arki unohtuisi.
Ensimmäisessä legissä harjoitellaan perusteita, harjoitusammuntoja esimerkiksi pintamaaleihin ja muutenkin tykistön käyttöä.
Toisella legillä pääosassa on miinojen käyttö. Lisäksi sen aikana harjoitellaan muun muassa sukellusveneen torjuntaa ja ilmamaaliammuntoja.
Kolmannessa legissä ilmatorjuntakoulutus syvenee.
– Koulutus on kompressoitu hyvin tiukaksi paketiksi, joten jokainen päivä on tärkeä.
Niin sanottuja rästipäiviä ei järjestetä, jos jokin koulutus ei onnistu, sinä päivänä on tarpeen tullen jotakin muuta koulutusta, aluksen ensimmäinen upseeri kapteeniluutnantti Mikko Eloranta lisää.
– Yksi elementti johon emme voi vaikuttaa on sää. Koulutus ei onnistu, jos sää muuttuu todella huonoksi esimerkiksi Atlantilla, Hietakangas jatkaa.
Koulutuspurjehdus huipentuu kuudennella viikolla järjestettävään kansainväliseen BALTOPS 19 -harjoitukseen, jossa Suomi toimii yhteistyössä muiden maiden, kuten Britannian ja Ruotsin kanssa.
Tällöin harjoittelu tapahtuu täydellä kapasiteetilla ja kaikkien panosta tarvitaan aluksella.
Miinaharjoituksia keskellä Atlanttia
Onhan tuo miinalaivalla hieman noloa kyntää Atlanttia, kun muut vetää Fregatilla ohi.
Onhan tuo miinalaivalla hieman noloa kyntää Atlanttia, kun muut vetää Fregatilla ohi.
Miinaharjoituksia keskellä Atlanttia
Onhan tuo miinalaivalla hieman noloa kyntää Atlanttia, kun muut vetää Fregatilla ohi.
"Noloa" on myös kyntää pelkkää väylää ylisuurella valtameriristeilijällä. Silakoiden peniksen koon kadehtiminen ei suomea puolusta.
Noloa miinalaivassa on, se että vähän modernimpi kauppalaiva kulkee kovempaa. Hankalaa suorittaa alustarkastus jos ei ole nopeutta eikä kopteriakaan käytössä.